Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma
|
|
- Petri Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma syyskuu 2005
2 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A Tampere Finland Puhelin:
3 Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma (JÄNES) syyskuu 2005
4
5 Tiivistelmä Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-hankeohjelmaan ja työn tilaajia ovat Järvenpään kaupunki ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Työ jakaantuu esteettömyyskartoituksen pohjalta tehtyyn esteettömyyden toimenpideohjelmaan yleisille alueille ja tärkeimmille julkisille rakennuksille sekä raide- ja linjaautoliikenteen kehittämissuunnitelmaan tärkeimmille asemille ja pysäkeille esteettömyysnäkökulmasta. Työn lähtökohtana on Ramboll Finland Oy:n 2004 syksyllä toteuttama yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus. Erityispiirteenä oli kesäkuussa 2005 toteutettu käyttäjätiimi, joka tarkisti ydinkeskustan tärkeimpien kohteiden esteettömyyden. Työtä ohjasi ohjausryhmä, joka muodostui vammais- ja eläkeläisjärjestöjen edustajista, Järvenpään kaupungin viranhaltijoista, ELSA-koordinaattorista ja konsultin edustajista. Työn tuloksena saatiin kattavat toimenpideluettelot yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyystoimenpiteistä sekä ehdotukset raide- ja linja-autoliikenteen kehittämisestä esteettömyyden kannalta. Toimenpiteet on sijoitettu lisäksi teemakartoille paikantamisen helpottamiseksi töiden toteutusvaiheessa. Toimenpiteiden priorisointi perustui väylän / rakennuksen tärkeyteen ja toimenpiteiden kustannuksiin. Tästä lähtökohdasta esteettömyystoimenpiteet kytkettiin Järvenpään kaupungin tiedossa oleviin kadunrakennuskohteisiin. Lisäksi helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitettiin listan kärkipäähän. Toimenpiteet ohjelmoitiin suurin piirtein tasasuuruisiin vuosieriin aikavälillä Esteettömyyskriteeristönä käytettiin SuRaKu-kriteeristöä. Yleisten alueiden toimenpiteiden jakaumassa korostui suojateiden (reunakivet, johdattavuus), päällysteiden/pintojen, kaltevuuksien, kasvillisuuden raivauksen ja väylien johdattavuuden toimenpiteiden määrä. Kustannusten kannalta suurimmat erät näistä muodostavat päällysteiden ja pintojen, kaltevuuksien ja suojateiden reunakivien korjaukset. Toteutusten osalta suositeltiin uusien SuRaKu-ohjeiden käyttöönottoa. Suurin osa julkisten rakennusten toimenpiteistä koski esteettömän sisäänkäynnin järjestämistä. Tähän liittyi ongelmina mm. tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen osalta ehdotettiin mm. ulkoympäristön tason nostamista sisäänkäynnin tasolle, portaiden ja/tai luiskan rakentamista tai erillisen inva-sisäänkäynnin rakentamista. Raskaiden ovien osalta ehdotettiin ovien keventämistä tai aukaisunapilla / automaattisesti toimivia ovia. Lähijunaliikenne on merkittävässä asemassa Järvenpään kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Järvenpäässä on nykyisin neljä rautatieseisaketta. Lisäksi syksyllä 2006 avattava Kerava-Lahti -oikorata tuo mukanaan Järvenpäähän uuden Haarajoen seisakkeen. Järvenpään kaupungin alueella olevat rautatieseisakkeet on varustettu korkeilla laitureilla. Junatarjonnasta puolet liikennöidään matalalattiaisilla junilla. Järvenpään uusi linja-autoasema on otettu käyttöön v Järvenpään joukkoliikenneterminaalien ongelmia ovat lähinnä puutteet invapaikkojen tarjonnassa sekä esteettömien, portaattomien kulkuyhteyksien pituus ja puutteellinen opastus. Näkövammaisten ongelmakenttä joukkoliikenneterminaaleissa on jo selvästi
6 laajempi. Tässä työssä näkövammaisten näkökulmasta tarkasteltiin lähinnä Järvenpään rautatieasemaa. Linja-autopysäkkien varustelu on pääosalla pysäkeistä vaatimatonta. Pysäkkien kehittäminen esteettömiksi on yleensä luontevinta muiden katu- ja kunnallisteknisten rakentamistoimenpiteiden. Toimenpiteiden toteutuksesta vastaa yleisten alueiden ja kaupungin hallinnassa olevien julkisten rakennusten osalta Järvenpään kaupunki. Rautatieseisakkeista vastaa lähinnä Ratahallintokeskus. Muilta osin toimenpide-ehdotukset lähetetään tiedoksi kiinteistön omistajalle tai muulle kohdetta hallinnoivalle toimijalle. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan lisäksi projektin myötä syntyneen esteettömyystyöryhmän (ohjausryhmän) kokoontumista vähintään kerran vuodessa, tarkoituksena arvioida toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä sekä Kuuma-kuntien (Keski- Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa (järkevät ratkaisumallit yms.).
7 Alkusanat Järvenpään kaupungin esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma on jatkoa vuotta aikaisemmin tehdylle esteettömyyskartoitukselle. Toimenpideohjelman kohteena olivat yleiset alueet eli jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät, puistot, torialueet, pysäkit ja kävelykadut sekä lisäksi 40 julkista rakennusta. Työn tilaajia olivat Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä tekninen toimi. Hanke on osa ELSA-esteettömyysohjelmaa. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Aki Keskinen Vammaisneuvosto Marjut Vilja Vammaisneuvosto Leonid Hramoff Eläkeläisten neuvottelukunta Pekka Luuk Sosiaali- ja terveyslautakunta Jouko Ranta Sosiaali- ja terveystoimi Jukka Salminen Sosiaali- ja terveystoimi Pentti Karhu Tekninen toimi Armas Vihanto Tekninen toimi Eino Ikonen Tekninen toimi Jere Keskinen Tekninen toimi Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy Ville Tuominen Ramboll Finland Oy Lauri Vesanen Ramboll Finland Oy Maija Stenvall ELSA-koordinaattori (ajalla ) Riikka Kallio ELSA-koordinaattori (ajalla ) Konsulttina työssä toimi Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuivat projektin vetäjänä dipl.ins. Kalervo Mattila, sekä toimenpideohjelman suunnittelijana/asiantuntijana dipl.ins. Lauri Vesanen ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman asiantuntijana dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen. Tampereella
8
9 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa Toimenpiteiden priorisointi Esteettömyyskriteerit Yleisimmät toimenpiteet 5 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä Rautatieliikenne Linja-autoliikenne Toimenpideohjelma Yleiset alueet Rakennukset Rautatieseisakkeet Linja-autoasema ja -pysäkit Seuranta ja jatkotoimenpiteet 33 Lähteitä ja kirjallisuutta 34 Liitteet 35 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko) Toimenpidekartta Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko)
10 1. Johdanto Yleisiä alueita ja rakennuksia koskevan toimenpidesuunnitelman kohteena on Järvenpään ydinkeskustan alue. Suunnitelma pohjautuu syksyllä 2004 tehtyyn esteettömyyskartoitukseen sekä kesäkuussa 2005 tehtyyn käyttäjätiimin kävelykierroksen tuloksiin. Raportissa esitellään aluksi yleisiä esteettömyyttä edistäviä periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon yleisten alueiden tai rakennusten toimenpiteitä toteuttaessa. Esille on pyritty tuomaan nimenomaan sellaisia toimenpideehdotuksia, jotka ovat yleisiä Järvenpään kohdalla. Yleisten alueiden osalta toimenpide-ehdotukset perustuvat suurelta osin Su- RaKu -hankkeen tuottamiin esteettömyyskortteihin. Suraku-projekti oli sosiaali- ja terveysministeriön ja 6 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Joensuu) rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tuloksena syntyi yleisohjeita esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kortit sekä syksyllä 2004 tehty Järvenpään esteettömyyskartoitus löytyvät tarkempaa tarkastelua varten ELSA -hankkeen internetsivuilta: (kohdasta tietopankki ). Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittämissuunnitelma painottuu rautatieliikenteeseen ja sen seisakkeisiin Järvenpään kaupungin alueella. Joukkoliikenteen kehittämisselvitys perustuu käyttäjätiimin kanssa Järvenpään rautatieasemalla ja Matkahuollossa tehtyihin arviointeihin, konsultin muilla Järvenpään rautatieseisakkeilla tekemiin inventointeihin ja vuonna 2004 laadittuun esteettömyyskartoitukseen. 1
11 2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2.1 Toimenpiteiden priorisointi Priorisoinnin periaatteita Toimenpiteiden priorisointiin on valittavana erilaisia mahdollisuuksia. Ramboll Finlandin eri kaupungeille tekemissä esteettömyyden toimenpideohjelmissa on käytetty tilanteen mukaan joko vain yhtä periaatetta tai kahta periaatetta, jotka voidaan yhdistää. Priorisoinnin vaihtoehtoisia periaatteita ovat: Kunnossapitoluokka (väylät) o Keskeisin alue: suurempi tavoitetaso / laitakaupunki: tyydyttävä taso o Tarvitaan kartta kunnossapitoluokituksesta Väylän tai rakennuksen tärkeys o Keskeinen alueita yhdistävä väylä / rakennus, jossa paljon kävijöitä o Muut väylät / rakennukset, joissa vähemmän kävijöitä o Tarvitaan väylän tai rakennuksen tärkeyden määrittely Kustannuksiin perustuva jako o Vuositason jako (esimerkiksi ) tai priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Kustannusperusteisiin toimenpiteisiin voidaan lukea myös helposti toteutettavat toimenpiteet, jotka kannattaa sijoittaa toimenpideluettelon kärkipäähän o Tarvitaan teknisen toimen tiedot toteutusmahdollisuuksista sekä tarpeen mukaan kytkentä muihin suunnitelmiin Kiireellisyys / puutteiden vakavuus o Priorisointiluokat (esimerkiksi 1 3) o Puutteet ovat selvillä kartoituksen perusteella o Kiireellisyydestä tarvitaan teknisen toimen mielipiteet Edellä mainituista neljästä vaihtoehdosta voidaan löytää kilpailevia vaihtoehtoja seuraavasti: Kunnossapitoluokka vs. tärkeys Kustannukset vs. kiireellisyys (puutteen vakavuus) Järvenpäässä käytettävä priorisointitapa Mahdollisiksi priorisointivaihtoehdoiksi asetettiin seuraavat kombinaatiot: Kunnossapitoluokka ja kustannukset Kunnossapitoluokka ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Tärkeys ja kustannukset Tärkeys ja kiireellisyys (puutteen vakavuus) Näiden kombinaatioiden perusteella työryhmä valitsi toteutettavaksi seuraavan priorisointitavan: 2
12 Väylän / rakennuksen tärkeys ja kustannukset ovat priorisoinnissa määräävänä tekijänä Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso) Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden) Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle ( ) Kustannukset huomioidaan siten, että esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Lisäksi helposti toteutettavia toimenpiteitä sijoitetaan listan kärkipäähän. Karkeiden kustannusarvioiden perusteella pyritään saamaan tasasuuruisia vuosikustannuksia. Kustannus- ja resurssitekijöiden vuoksi esteettömyystoimenpiteet jaetaan näin useammalle vuodelle (kuuden vuoden aikajänne). Rakennusten toimenpiteille ei esitetä alustavia kustannuksia, koska kustannukset riippuvat paljon toteutustavasta ja toisaalta osa rakennuksista on muiden kuin kaupungin hallinnoimia rakennuksia. Rakennusten osalta esitetään siis toimenpideehdotus. Esteettömyyskriteeristön mukainen aluejako on esitetty kappaleessa 2.2. Kartalle sijoitetut toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Eri vuosille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu eri värillä. 2.2 Esteettömyyskriteerit Toimenpidesuunnittelussa käytetään SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon. Kaikkien alueiden tulisi olla vähintään perustasoa. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa tärkeimmiksi koetuilla väylillä ja alueilla. Järvenpään suunnittelualueen kriteerijako on esitetty seuraavassa kuvassa. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu kriteeristöön, mutta ne on tässä työssä jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden toteutusta arvioidessa. 3
13 Kuva 2.1. Suunnittelualueen kriteerijako Seuraavassa taulukossa on esitetty esimerkein muutamia SuRaKu- kortistosta poimittuja esteettömyysvaatimuksia perus- ja erikoistasolla. Ominaisuus Perustaso Erikoistaso Pituuskaltevuus max 8 % max 5 % Sivukaltevuus max 3 % max 2 % Suojatiemerkki Suojatien johdattavuus Portaat Tiemerkinnän kohdalle tai enintään 2m ennen suojatie- tai pyörätiemerkinnän alkua. Etäisyys ajoradan reunasta max 3,5 m, jos hyvä näkyvyys Ainakin toinen suojatien reuna kohtisuorassa ajorataan nähden Väri-/ kontrastiraita ylimmän ja alimman portaan reunassa sekä ennen ja jälkeen välitasannetta Tiemerkinnän kohdalle ajoradan reunaan Suojatien reunat kohtisuorassa ajorataan nähden Varoitusalue tai opaslaatta aina portaiden yläpäässä ja väri-/ kontrastiraita porrasaskelmien reunassa 4
14 2.3 Yleisimmät toimenpiteet Kaltevuudet Yli 3 % sivukaltevuudet ovat yleisiä suunnittelualueen kevytliikenneväylillä ja jalkakäytävillä etenkin tonttiliittymien kohdalla. Kaltevat kohdat vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvien kulkemista ja saattavat aiheuttaa liukastumisia talvella. Tonttiliittymien kaltevuuden pienentäminen on ongelmallista, sillä ajoneuvoliittymissä on käytettävä madallettua reunakiveä (kuva 2.2), jolloin tämä kohta on aina ympäristöään kaltevampi. Ainoaksi toimenpiteeksi jää tällöin pienentää kaltevuutta niin, että kaltevampi kohta voidaan ohittaa väylän reunaa pitkin. Tonttien ajoneuvoliittymissä tulee käyttää madallettua reunakiveä. Pieniä sivukaltevuusylityksiä (3-5 %) on Järvenpään katuverkolla niin runsaasti, että niiden ottaminen mukaan toimenpideohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Tässä työssä kaltevuuksien loiventamista uudelleenpäällystämisen esitetäänkin vasta yli 5 % sivukaltevuuskohdissa. Kuva 2.2. Kalteva kohta on ohitettavissa kulkemalla väylän oikeaa laitaa. Kuva on Mannilantieltä. Myös maaston korkeuseroista johtuvat suuret pituuskaltevuudet ovat ongelmallisia. Mikäli kaltevuudet ylittävät säädetyt kriteeriarvot (perustaso 8 % ja erikoistaso 5 %), täytyy liikkumis- ja toimimisesteiselle olla järjestetty toinen korvaava yhteys. Pidemmillä kaltevilla osuuksilla tulisi olla välitasanteita ja penkkejä lepäämistä varten. 5
15 Kuva 2.3. Mäkisille osuuksille tulisi lisätä penkkejä sopiviin kohtiin. Johdattavuus Johdettavuuspuutteet ovat Järvenpäässä yleisiä varsinkin suojateillä. Useimmiten ongelmana on pyöristyskaaren säteeltä lähtevä suojatie. Tähän on ehdotettu periaatteellisesti kolmea eri toimenpidettä: 1. Suojatien siirtäminen suoralle osalle tai reunakivilinjan oikaisu 2. Johdettavuuden parantaminen käyttämällä ohjaavaa tunnistemateriaalia suojatien edessä 3. Johdattavuuden parantaminen asentamalla kivireunus suojatien sivuille On suositeltavaa, että tietyllä väylällä tai alueella käytetään yhtenäisiä ratkaisuja Kuva 2.4. Esimerkkejä johdattavuuden parantamisesta. 6
16 Väyläosuuksilla johdattavuusongelmat ovat harvinaisempia. Yleisin toimenpide-ehdotus väylällä on välikaistan rakentaminen. Välikaista kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunassa lisää kontrastieroa ja parantaa johdattavuutta erityisesti suuremmissa suunnanmuutoskohdissa (kuva 2.5). Useilla katuosuuksilla Järvenpäässä kadunkalusteita on sijoitettu kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan. Välikaistan käyttö tällaisissa kohteissa pienentää merkittävästi näkövammaisten törmäysriskiä. Tätä tulisi harkita useilla Järvenpään katuosuuksilla. Välikaistan materiaalin valinnassa on olennaista, että se erottuu tuntumaltaan ja sävyltään kevyen liikenteen väylän päällysteestä. Kuva 2.5. Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio Helsingintieltä). Suojatien reunakivet Suojatien reunan havaittavuus on tärkeää erityisesti näkövammaisille, jotta kulkija tietää siirtyvänsä jalkakäytävältä ajoradalle. Suojatien reuna on perinteisesti havaittavissa reunakivestä, mutta korkeusero vaikeuttaa pyörillä kulkevien apuvälineiden matkantekoa. Reunakiven parannustoimenpiteeksi ehdotetaan SuRaKu:n mukaista ratkaisua. Suojatien kohdalla pystysuoran reunakiven korkeuden tulee olla mm, minkä lisäksi suojatien reunassa tulee olla aina vähintään 90 cm leveä luiskattu reunakiviosuus. Luiskaus, jossa noustaan 40 mm ajoradan tasosta 160 mm:n matkalla, tulee rakentaa huolellisesti. Samaa luiskattua reunakiveä tulee käyttää myös pyörätien kohdalla. Opaslaattoja ja varoitusalueita käytetään erikoistasolla varoittamassa suojatiestä. Värin tai kontrastin tulee olla väylän päällysteestä selvästi erottuva. 7
17 Kuva 2.6. Esteetön suojatieratkaisu (lähde:suraku). Esteetön sisäänkäynti Vaivaton ja helppo sisäänkäynti on rakennusten yksi tärkeimmistä esteettömyyden edellytyksistä. Merkittävimpiä ongelmia Järvenpäässä aiheuttavat tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit. Tasoerojen korjaamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Ulkoympäristön tason nostaminen sisäänkäynnin tasolle 2. Portaiden ja/tai luiskan rakentaminen 3. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentaminen (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet) Tasonnostossa tulisi huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle. Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avautuakseen. Toimenpideohjelmassa näihin ongelmiin on ehdotettu seuraavia 2 toimenpiteitä: 1. Ovien keventäminen 2. Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet 3. Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi. Automaattisesti avautuva ovi tulee varustaa aina varoituskyltillä. Kaksi viimeisintä ratkaisumallia auttavat myös ahtaassa tuulikaapissa selviämiseen. Itse tuulikaapin suurentaminen onkin toimenpiteenä useimmiten liian kallis ja raskas toimenpide. Mikäli sisäänkäyntiä ei voida tehdä täysin esteettömäksi, tulisi varmistaa, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö saa tarvittaessa apua rakennuksen henkilökunnalta. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää soittokellon sijaintiin ja toimivuuteen. 8
18 3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 3.1 Rautatieliikenne Rautateiden lähiliikenne kytkee Järvenpään tehokkaasti pääkaupunkiseutuun. Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio ja Purola. Kaikilla Järvenpään seisakkeilla pysähtyvät Helsingin ja Riihimäen välisen lähiliikenteen T- ja H-junat sekä Järvenpään rautatieasemalla lisäksi R-junat. Vuorotarjonta on Järvenpään rautatieasemalla junavuoroa/suunta/arki-vrk ja muilla Järvenpään seisakkeilla junavuoroa/suunta/arki-vrk. Varsinaiset kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Järvenpäässä, mutta osa lähiliikennejunista jatkaa suorina yhteyksinä Riihimäkeä pidemmälle. Suoria junayhteyksiä lähiliikennekalustolla Järvenpään rautatieasemalta on arkisin Tampereelle 4 kpl, Lahteen 7 kpl ja Kouvolaan 4 kpl. Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %. Kerava Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Uusi seisake on mahdollista tehdä alusta lähtien noudattaen esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Oikorata otetaan aikataulun mukaisen liikenteen käyttöön Oikoradalle on kaavailtu taajamajunaliikennettä junavuoroa/arki-vrk, mikä tarkoittaa tiheimmillään noin junaa tunnin välein suuntaansa. Lisäksi oikoradalle siirtyy kaukoliikenteen idänliikenne. Kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Haarajoella. Matalalattiaiset Sm4-kaupunkijunat ovat liikennöineet Järvenpäässä alkuvuodesta 2005 lähtien. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista 50 % on matalalattiaisia. Paikkamäärästä 40 % on matalalattiaisissa junissa. Matalalattiajunien tarjontaan ei ole lähivuosina tulossa merkittävää muutosta. Matalalattiaiset junavuorot on mahdollista tarkistaa VR:n internet-sivujen lähiliikenteen aikataulutaulukoista. Matalalattiaisissa Sm4-kaupunkijunissa sisäänkäynti ja eteisten välinen matkustajaosasto ovat samalla tasolla kuin asemien korotetut laituritasot. Sm4- kaupunkijunissa on jokaisessa eteisessä paikka lastenvaunuille. Jokaisessa yksikössä on myös pyörätuolipaikka, jonka on mahdollisuus ladata sähköpyörätuolin akku. Pyörätuolipaikan lähellä on inva-wc. Sm4-junissa seuraava seisake ilmoitetaan automaattikuulutuksin ja monitoreilla. Vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta. 9
19 3.2 Linja-autoliikenne Järvenpään sisäinen liikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien, lähinnä Keravan ja Tuusulan kanssa. Osa liikenteestä on pidempimatkaista mm. Helsingin ja Mäntsälän välistä. Linja-autoliikenteen osalta Järvenpäässä ongelmana on kunnan pieni alueellinen koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti. Järvenpäässä linja-autoliikennettä liikennöivät seuraavat yritykset: Ventoniemi Oy, Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Koiviston Auto Oy, Sukulan Linja Oy, AE Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ja Savonlinja-yhtiöt. Järvenpään sisäiset linjat (21 24) alkavat rautatieasemalta. Lisäksi osa pidempimatkaisesta liikenteestä poikkeaa Järvenpään rautatieasemalla. Saunakallion seisaketta palvelevat Wärtsilänkatua liikennöivät vuorot. Järvenpäässä bussimatkan voi maksaa kertalipulla, Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla tai VR:n liityntälipulla. Lisäksi Matkahuolto myy Järvenpään sisäiseen liikenteeseen 30 päivän kausikorttia sekä Järvenpään ja pääkaupunkiseudun välille 44 matkan Järvenpää-lippua. Vuonna 2004 Järvenpään Matkahuolto myi lähes 4000 sarjalippua, joilla matkustetaan arviolta 40 kertaa / lippu. Linja-autoliikenteen yksittäislippuja myydään n kpl vuodessa. Järvenpään kaupungin tuki kohdistuu matkalippujen hintoihin. Järvenpään näyttölippua ja työmatkoja pääkaupunkiseudulle tuetaan subventoimalla matkalipun hintaa 30 %. VR:n junalippuun saa liityntälipun HKL:n sekä Järvenpään kaupungin alueella liikennöiviin busseihin. Linja-autoliikenteen aikataulut on saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Aikataulut julkaistaan Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteisaikatauluina. Suurin osa Järvenpään alueen linja-autopysäkeistä on ajoratapysäkkejä. Yleisimmin matkustajien odotustilana toimii pysäkin läpi kulkeva jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä. Vaatimattomimmillaan linja-autopysäkeillä on pelkkä pysäkkimerkki avo-ojan kohdalla. Järkevä-ohjelmassa on esitetty Järvenpään sisäisen joukkoliikenteen kehittämistarpeiksi seuraavaa: Bussilinjastoa tulisi selkeyttää Lippujärjestelmän kehittämistä mm. kytkemällä YTV-alueen lippujärjestelmään ja liityntälippujen kytkeminen runkomatkalippuun Rautatieseisakkeille tulisi olla säännöllinen liikenne Joukkoliikenteen tarjonnassa ja reiteissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon lisäasutus ja uudet kaupalliset palvelut Aikataulut ovat epäselviä. Palveluista tulisi tiedottaa ja mainostaa nykyistä paremmin. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on määritellyt kolme joukkoliikenteen laatukäytävää, jotka kulkevat Järvenpään alueella. Lahdenväylä (valtatie 4, Helsinki Lahti moottoritie) on määritelty pikavuoroliikenteen laatukäytäväksi ja Vanha Lahdentie (mt140) vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi. Lisäksi vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi on määritelty reitti pääkaupunkiseudulta Kellokoskelle: Tuusulanväylä (Kt 45) Järvenpääntie (mt145) Sibeliuksenväylä Helsingintie rautatieasema Mannilantie linja-autoasema Postikatu Pajalantie - Pohjoisväylä (mt1456). Lahdenväylälle Haarajoen seisakkeen yhteyteen on esitetty toimenpiteenä vaihtopysäkkialueen ja liityntäpysäköinnin sähköisen paikoitustilanneopastuksen (tilaa/täynnä) toteutta- 10
20 mista. Laatukäytävien kehittämistoimenpiteiden vastuutahoina ovat kunnat, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Järvenpään linja-autoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu vuonna 2004 valmistuneessa Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus -raportissa lähinnä keskusta-alueen, Järvenpään rautatieaseman lähiympäristön, Jampan alueen ja Vanhankylän terveyskeskuksen osalta. Kartoituksessa linja-autoliikenteen esteettömyysongelmina todettiin lähinnä perinteinen korkealattiainen kalusto, harva vuoroväli, pysäkkiaikataulujen pieni fonttikoko ja vähäinen pysäkkivarustus. Sampo-liikenne Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-kyydillä pääsee myös Hyvinkään sairaaloihin ja Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Sampo-liikenteeseen sisältyy erikoispalvelu vammaisille. Järvenpäässä Sampo-liikenne pysähtyy pyydettäessä kaikilla linjaautopysäkeillä ja erillisillä Sampo-pysäkeillä, joissa on Sampo-kilpi pysäkin nimineen ja numeroineen. Sampo-liikenteessä käytetään pikkubusseja ja Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Suurin osa pikkubusseista on matalalattiaisia. Osassa tilatakseista on inva-varustus. Sampo-kyyti tilataan puhelimitse. Matkahuolto myy sarjalippuja. Vammaisten matkojen maksujärjestelyistä sovitaan kunnan sosiaalitoimiston kanssa. 11
21 4. Toimenpideohjelma 4.1 Yleiset alueet Toimenpiteiden jakautuminen ja kustannukset Järvenpään suunnittelualueen kulkuväylien esteettömyyteen liittyvät puutteet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteen 1 taulukossa. Toimenpiteet on numeroitu katuosuuksittain ja ne on esitetty myös kartalla liitteessä 2. Eri ajankohdille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu kartassa eri väreillä. Toimenpiteitä ehdotetaan kaikkiaan 358 kappaletta. Lukumääräisesti eniten on ehdotettu päällystystöiden tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei ole toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden. Mikäli toimenpide koetaan kuitenkin tärkeäksi toteuttaa ennen suunniteltua kadunparantamisajankohtaa, on siitä aiheutuvat kustannukset arvioitu. suojatien johdattavuuden parantaminen 15 % kaiteen rakentaminen 2 % suojatien reunakiven muutostyöt 11 % suojatiemerkin siirto/asennus 3 % päällystys/paikkaustyöt 16 % muu toimenpide 9 % kaltevuuden suoristaminen 19 % kasvillisuuden raivaus 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä 9 % esteiden poisto/siirto 6 % suojatiemerkin siirto/asennus 1 130e 1 % kaiteen rakentaminen; 2 002e 1 % suojatien reunakiven muutostyöt e 18 % suojatien johdattavuuden parantaminen; e 7 % muu; e 12 % päällystys/paikkaustyöt; e 20 % kaltevuuden suoristaminen; e 22 % kasvillisuuden raivaus; e 10 % johdattavuuden parantaminen väylällä; e 9 % esteiden poisto/siirto; 464e 0 % Kuva 4.1. Erityyppisten toimenpiteiden aihepiirikohtainen jakauma (vas.) ja kustannusjakauma (oik.). Kustannukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti vuosille Toimenpiteet on pyritty ajoittamaan siten, että pienet, nopeat ja tärkeät työt on ajoitettu toteutettavaksi vuosina Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden runkokorkeuden nostot ja pensaiden leikkuutyöt. Parannustoimenpiteet, joiden esteettömyyttä parantava vaikutus kustannuksiin nähden on vähäisempi, on ajoitettu toteutettavaksi vuosille Kustannuksien osalta tulee huomioida, että ne ovat karkean tason alustavia arvioita. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suunnittelua vaativat lisäselvitykset. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty toimenpiteiden vuosittainen kustannusjakauma toimenpideluokittain eroteltuna. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä n Keskimääräiseksi vuosikustannukseksi tulee siis noin
22 Toteutusajankohta muu kaiteen rakentaminen suojatiemerkin siirto/asennus suojatien reunakiven muutostyöt suojatien johdattavuuden parantaminen päällystys/paikkaustyöt esteiden poisto/siirto johdattavuuden parantaminen väylällä kasvillisuuden raivaus kaltevuuden suoristaminen Kuva 4.2. Toimenpiteiden kustannusjakauma eri vuosille. Seuraavalla sivulla on esitetty kartta Järvenpään kaupungin kadunrakennuskohteista tuleville vuosille. Kartalla on myös joitakin vesihuoltokohteita. Toteuttamisajankohdat ovat osin viitteelliset. Katusaneerausten tulisi ottaa huomioon seuraavia yleisiä esteettömyysnäkökohtia: Pysäköinnin järjestely (mm. invapaikoitus kevyen liikenteen väylän tasolle). Riittävän leveä kevyen liikenteen väylä (mahdollisesti ajoradan kaventaminen). Riittävät kontrastierot väylällä (välikaistojen käyttö). Reunakivilinjojen toteuttaminen mahdollisimman suorana kadunylitysten kohdalla SuRaKu -periaatteiden mukaisesti. Kadun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon esteettömyydelle asetetut sivu- ja pituuskaltevuusvaatimukset. 13
23 Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14
24 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen. Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4. Nro Ongelma Toimenpide 1 Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla. 2 Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille. 3 Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran. 4 Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin Vaikuttaminen tähän vaikeaa. Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen. 1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden 15
Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- vesihuoltokohteet.
Kuva 4.3. kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön
LisätiedotEsteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys
LisätiedotEsteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot
LisätiedotESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA
ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotPasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma
Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotPertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013
ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotKangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 12.2.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
Lisätiedot16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen
16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
Lisätiedotalueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotSipusaaren seurakuntakoti
Kesäkuu 2017 Sipusaaren seurakuntakoti Käyntiosoite: Sipusaarentie 31, 11120 Riihimäki Seurakuntakoti valmistui vuonna 1970. Rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Urho Lehtonen. Seurakuntakoti
LisätiedotVammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.
KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)
LisätiedotSELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille
SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate
LisätiedotYleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus
Ramboll Knowledge taking people further --- Järvenpään kaupunki Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus marraskuu 2004 Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland
LisätiedotJoukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006
Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotJärvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi
Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa
LisätiedotTulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotIsojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto
Isojoen esteettömyyskävelyn 10.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013
5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
LisätiedotEsteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotPuumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,
LisätiedotTeuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto
Teuvan esteettömyyskävelyn 11.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 12.8.2010
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotKeski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden
LisätiedotKirkkopuiston seurakuntakoti
Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotMäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,
LisätiedotEsteettömyysopas Keskuskirkko
Kesäkuu 2017 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
LisätiedotVäylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.
12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI
LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI Pilvi Lesch 29.8.2018 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Sokeritehtaantie on Kantvikin asuinalueen pääkatu. Sokeritehtaantiellä kulkee nykyisin
LisätiedotEsteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa
1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi
LisätiedotEsteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle
Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 25.11.2008 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden
LisätiedotEsteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu
Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä
LisätiedotEsteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki
Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotVALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja
LisätiedotTourism Service Development Luotsi Projekti
Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012
5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien
LisätiedotPortaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille
LisätiedotPuumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotYleiset alueet - TOIMENPIDEOHJELMA LIITE 1
Yleiset alueet - TOIMENPIDEOHJELMA LIITE VÄYLÄ NRO PUUTTEET TOIMENPIDE-EHDOTUS TOTEU- KUSTAN- TUS NUKSET 007 000 Ammattikoulunkatu -5 suojatien reunakivilinja selvästi vino tai kokonaan pyöristyskaarella
LisätiedotASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska
ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007
LisätiedotEsteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015
Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3640/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2018 1 (1) 123 Asianro 3640/10.03.01.00/2018 Lehtoniementie (välillä Kotilokatu - Susisalmenkatu), Kuikkakuja ja Kaivannonlahdenkatu katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen
LisätiedotAulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen
Aulanko Matkailija rautatieasemalta Aulankoon Tuukka Virtanen Hämeenlinnan rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasemalla pysähtyy päivittäin noin parisenkymmentä Helsingin ja Tampereen välillä kulkevaa lähi-
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotIitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.
Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotHelsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen
Helsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen Maija Sarpo Laatu- ja ympäristöpäällikkö HKL HKL lyhyesti Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos Perustettu 1945 Liikevaihto vuonna 2018
LisätiedotYLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011
30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),
LisätiedotSujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät
Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 1.11.2018 2 Hankkeen taustaa ja lähtökohtia Työn sisältö Pyrkimyksenä määrittää Itä- Suomen
LisätiedotEsteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)
Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä
LisätiedotVIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO
LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotPortaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET
Portaat sisätilassa 1. YLEISTÄ Jos muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa oleva tasoero on pienempi kuin kerroskorkeus, tasojen välillä on portaiden lisäksi oltava enintään 5% luiska, 1100 mm (ovisivu)
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotAlkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
LisätiedotESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan
ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan 6..6 Kaisa Kauhanen /9 SUUNNITTELUALUE TERMINAALI 6..6 /9 Tapiolan terminaali nykytilanne 7 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on 7 prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien
LisätiedotPAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU
PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 20.6.2018 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2.
LisätiedotESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE
ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00
LisätiedotTalvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015
KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin
LisätiedotJUHOLANKATU, URHEILUKATU välillä Sibeliuksenväylä ja Kansakoulunkatu SIPOONTIEN ALIKULKUTUNNELI ja pysäkkijärjestelyt, Suunnitelmaluonnokset
JUHOLANKATU, URHEILUKATU välillä Sibeliuksenväylä ja Kansakoulunkatu SIPOONTIEN ALIKULKUTUNNELI ja pysäkkijärjestelyt, Suunnitelmaluonnokset Yleisötilaisuus 13.6.2019 OHJELMA Klo 17-18 Keskustelutilaisuuden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,
LisätiedotLENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO
LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotAutotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.
Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan
LisätiedotX = Y = X = Y =
X = 6674100 X = 6674100 Y = 25488750 Y = 25488650 X = 6674050 Y = 25488650 Y = 25488700 X = 6674000 NS Y = 25488800 X = 6674000 1 Kaupunkitekniikan keskus Ramboll Finland Oy / Markku Lindroos 12.9.2016
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista
LisätiedotSUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU
SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN
LisätiedotSuonenjoen liikenneturvallisuussuunnitelma Pilvi Lesch, Kirsi Översti
Suonenjoen liikenneturvallisuussuunnitelma 7.12.2018 Pilvi Lesch, Kirsi Översti Sisältö Johdanto Liikenneympäristön toimenpidesuunnitelma Kustannusarvio Suunnitelman toteutumisen seuranta Johdanto Suonenjoen
Lisätiedot8.9.2011. Nastolan kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa 8.9.2011 klo 9.00 11.
1 (7) Esteettömyyskartoitus, Rakokiven liikekeskus n kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto suoritti esteettömyyskartoituksen Rakokiven liikekeskuksessa klo 9.00 11.00 Kartoituksessa läsnä: Keijo Myllykangas
LisätiedotRYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ
MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee
LisätiedotYlläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.
Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-
Lisätiedot