Kuva 4.3. Järvenpään kaupungin tulevat kadunrakennus- vesihuoltokohteet.

Transkriptio

1 Kuva 4.3. kaupungin tulevat kadunrakennus- ja vesihuoltokohteet. 14

2 Kävelykatu Kävelykadun sijainti on keskeinen palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen yhteydessä. Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4. Nro Ongelma Toimenpide 1 Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla. 2 Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille. 3 Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran. 4 Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin Vaikuttaminen tähän vaikeaa. Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen. 1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden 15

3 Kuva 4.4. Kävelykadun ongelmat. Ehdotettu katoksen alla sijaitseva opaslaatoitettu väylä toimii hyvin myös talvella. Lisäksi kadun eteläpuolella sijaitseva katettu väylä näyttäisi pysyvän paremmin vapaana kojuista ja mainoksista kuin kadun pohjoispuoli. Opaslaatoituksessa käytetään väyläosuuksilla ohjaavaa laattaa. Suuremmissa suunnanmuutoskohdissa, sekä väylien risteyskohdissa käytetään varoittavaa laattaa (kuva 4.5). Opaslaattojen valinnassa tulisi olla yhteydessä näkövammaisten edustajiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty SuRaKu-kortiston mukainen opaslaattasuositus. Kuva 4.5. Opaslaatat (Su- RaKu). 16

4 4.2 Rakennukset Toimenpiteiden jakautuminen Rakennusten toimenpide-ehdotukset on koottu liitteen 3 taulukkoon, jossa ne on luokiteltu kahteen eri esteettömyystasoon rakennuksen tärkeysarvon ja käyttöasteen perusteella. Rakennuksiin kohdistuvat toimenpiteet kohdistuvat pääasiallisesti rakennusten sisäänkäynteihin, tuulikaappeihin, asiakaspisteisiin ja opastukseen. Esteettömyyskartoituksessa rakennusten suurimmiksi ongelmiksi todettiin Ovet ovat raskaita avata. Kohteiden opastus on sekavaa. Pyörätuolia käyttävillä ei ole odotustilaa. Palvelutiskit ovat liian korkeita lyhytkasvuisille ja pyörätuolia käyttäville. Yhtenäisten esteettömien reittien puute rakennuksen sisällä (erityisesti kouluissa). Inva-WC:t ovat huonosti merkittyjä. Toimenpideohjelmassa rakennuksiin ehdotetaan yhteensä 233 parannustoimenpidettä. Noin puolet toimenpiteistä kohdistuu rakennuksen sisäänkäyntiin. Sisäänkäynnissä parannuskohteena on useimmiten kartoituksessakin esiin tullut raskas ulko-ovi, jonka avautumista kevennetään tai motorisoidaan. Sisäänkäynnin yhteydessä ehdotetaan myös parannettavaksi aukiolotietojen näkyvyyttä ja selkeyttä. Lisäksi sisäänkäynnin yhteydestä puuttuu usein soittokello tai sen sijainti on hankala. Toimenpiteet jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. Kohde tmp lkm tmp (%) ulko-ovi % opastus % kynnykset % soittokello % hissi 13 6 % inva WC 13 6 % valaistus 11 5 % paikoitusalue 11 5 % luiska 9 4 % palvelutiski 6 3 % istuimet 5 2 % muu toimenpide % Yhteensä % 17

5 4.3 Rautatieseisakkeet rautatieasema on ainoa seisakkeista, missä on asemarakennus, lipunostomahdollisuus, muita kaupallisia palveluja, WC:t ja hissit välilaiturille. Muilla seisakkeilla on metallisia odotuskatoksia laitureilla. Kaikkien seisakkeiden laitureilla on roskakorit, valaistus, automaattikuulutukset, laiturinäytöt ja paperi-informaatiota. kaikilla seisakkeilla on korkeat (550 mm) junalaiturit, jotka mahdollistavat portaattoman kulun matalalattiaiseen Sm4-junaan. Laiturin reunasta varoittava suojavyöhyke on toteutettu rautatieasemalla valkoisella betonikiveyksellä, muilla seisakkeilla keltainen maaliviiva osoittaa suojavyöhykkeen. rautatieasema rautatieasema sijaitsee ydinkeskustassa, noin 150 metrin päässä kävelykatu Jannesta. Rautatieasema on rautatieseisakkeista matkustajamääriltään vilkkain, matkustajia oli 1,26 miljoonaa vuonna Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1, joka on asemarakennuksen puolella. Riihimäen suunnan junat lähtevät laiturilta 3, joka on välilaiturin itäinen raide. Asemarakennuksen ja välilaiturille johtavan asematunnelin välillä ei ole hissiä. Apuvälineiden kanssa kulkevat joutuvat kiertämään tervejalkaisia pidemmän matkan keskustan puoleisen paikoin jyrkän jalkakäytävän kautta. Asematunnelista on hissi välilaiturille. Välilaiturille johtavissa portaissa ei ole pyörätuoliluiskia. Kuva 4.6. Linja-autoilta, takseilta ja henkilöautosta on portaaton yhteys asemarakennukseen ja Helsingin suunnan laiturille. Asemarakennuksen esteettömälle, ratapihan puoleiselle, sisäänkäynnille on laitureiden suunnalta luiska. Luiskan kaltevuus on 7 9 %. Kävelijä lyhyttä luiskaa tuskin huomaa, mutta käsikäyttöisellä pyörätuolilla kulkevalla on vaikeuksia nousta sitä omin avuin. 18

6 Asemarakennus asemarakennus on Suomen ensimmäisiä rautatieasemia. Se on valmistunut vuonna Arkkitehtoniset ja museaaliset tavoitteet huomioon ottaen asemarakennus on saatu hyvin esteettömäksi. Asemarakennuksessa on lipunmyynnin palvelupisteiden lisäksi mm. inva-wc, penkkejä, yleisöpuhelin, elektronin aikataulunäyttö ja kahvila. asemarakennukseen on portaaton yhteys ratapihan puolelta. Portaattoman sisäänkäynnin opastuksessa muilta sisäänkäynneiltä on puutteita. Asemarakennuksen ulko-ovi on melko raskas. Sisäänpääsy tuottaa vaikeuksia pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuville. Ongelmia aiheuttavat ahdas tuulikaappi, ulospäin avautuva tuulikaapin ja aulan välinen ovi sekä kynnykset. Pääkulkuyhteys asemarakennukselta ja 1. laiturilta asematunneliin on portaallinen. Vaihtoehtoinen tasoeroton reitti asematunneliin on pitkä ja puutteellisesti opastettu. Kuva 4.7. Lipunmyynnin palvelupiste sijaitsee portaattomaan sisäänkäyntiin nähden suorassa linjassa. Palvelutiskit ovat pyörätuoliasiakkaille ja lyhytkasvuisille turhan korkealla. Alemmalle sijoitetut laskutasot helpottavat kuitenkin asiointia. Yhden palvelutiskin sijoittaminen alemmaksi parantaisi tilannetta. 19

7 Porrasnousut rautatieaseman porrasnousujen esteettömyysongelmia ovat lähinnä kaideratkaisut ja portaiden reunassa olevat sadevesikourut. Asemaalueen portaissa ei ole kontrasti- tai materiaalieroja, jotka parantaisivat askelmien hahmottamista. Kuva 4.8. Asemarakennuksen sisäänkäynnin viereisen, linja-autoille ja taksiasemalle johtavien portaiden kaide loppuu alimman portaan kohdalla. Liian lyhyt kaide antaa virheellisen informaation näkövammaiselle alas kuljettaessa portaiden loppumisesta ja ylös aseman oville kuljettaessa portaiden alkamiskohdasta. Kuva 4.9. Asematunneliin johtavien portaiden reunoissa on sadevesiurat, joihin on vaara astua. Ongelma on pahin asemarakennuksen yhteydessä olevilla ulkoportailla, joissa käsijohdin on kauempana portaista. Kuva Asemarakennukselta asematunneliin johtavissa portaissa alimmassa porrasnousussa kaide on epäyhtenäinen ja sadevesiura on erityisen leveä. 20

8 Asematunneli Asematunnelissa on melko suuret pituuskaltevuudet, suurimmillaan 6 %. Asematunnelissa on käytetty onnistuneesti värikontrastia, joka kertoo seinän kulmista. Tunnelissa ei ole varsinaista opastusta näkövammaisille. Asematunnelista välilaiturille johtavaa hissiä käytetään yleisenä käymälänä. Hissin pintoja on tarkoitus uusia lähiaikoina paremmin puhtaana pidettäviksi. Asematunnelin Järvenpäätalon puoleisessa päässä on kaupungin omistama hissi. Hissi on ilkivallan takia lukittu. Vaihtoehtoinen portaaton reitti Järvenpäätalolle kiertää huomattavasti pidemmän matkan portaisiin ja hissiin verrattuna. Luiskayhteys on pitkä, ilman lepotasanteita ja myös pyöräilijöiden käytössä. Kuva Alhaalle sijoitettu roska-astia tai muu este on yleensä havaittavissa näkövammaisen kepillä. Ylemmäksi sijoitetut esteet ovat vaarallisia. Asematunnelin seinällä on roska-astia korkealla ilman ennakkovaroitusta. Kuva rautatieasemalla, mm asematunnelin portaiden alapäissä, on kuivatusritilöitä, jotka ovat liian suurireikäisiä. Näkövammaisen keppi menee ritilän läpi ja saattaa katketa. 21

9 Kuva rautatieaseman ympäristö. JÄRVENPÄÄN RAUTATIEASEMA Ongelma Toimenpide Vastuutaho 1. Asemarakennuksen portaaton sisäänkäynti on mm. pyörätuoliasiakkaille hankala 2. Porrasnousujen ja asemarakennuksen ulko-ovien edessä on ritilöitä, joiden silmäkoko on näkövammaisen kepille liian suuri 3. Asema-alueen porrasaskelmien hahmottaminen on hankalaa heikkonäköiselle 4. Asematunneliin johtavien portaiden kaiteissa on puutteita 5. Näkövammaisen on vaikea suunnistaa asematunnelissa, useammassa kohdassa on törmäysvaara 6. Asematunnelin Järvenpäätalon puoleinen hissi ei ole käytössä 7. Portaattomat yhteydet asematunneliin ovat pitkiä ja opastamattomia sekä asemarakennukselta että Järvenpäätalolta 8. Postikadun liittymästä asemanmäelle nousevan yhteys on päällystämätön Kynnyksien madaltaminen, tuulikaapin ja aulatilan välisen oven kätisyyden kääntäminen aulaan päin aukeavaksi ja ovien motorisoiminen Vaihdetaan ritilät silmäkooltaan pienemmiksi Askelmien reunat merkitään kontrastieroin Täydennetään kaiteet Toteutetaan yhtenäinen käsijohde seinille ja/tai opastava kohokuviolaatoitus lattiaan Kehitetään ratkaisu, jotta liikkumisesteiset voisivat käyttää hissiä (esimerkiksi kaupungilta anottava älykortti) Parannetaan opastusta, toteutetaan lepotasanteita ja varustetaan lepotasanteet penkein Päällystetään yhteys ja osoitetaan kevyen liikenteen väyläksi Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus RHK ja Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus ja 22

10 Kyrölän seisake Kyrölän seisake rajautuu itäpuolelta Kyrölän asuntoalueeseen ja länsipuolelta peltoon ja Ainolan urheilukenttään. Kyrölä on seisakkeista toiseksi käytetyin, vuonna 2004 oli nousevaa junamatkustajaa. Kyrölä on pohjaratkaisultaan selkeä. Seisake sijaitsee muuta maastoa korkeammalla ja se muodostuu kahdesta reunalaiturista. Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1 (läntinen laituri) ja Riihimäen suunnan junat raiteelta 2. Laitureiden päissä on radan alitukset. Seisakkeen eteläpuoliselta Poikkitien alikulkusillalta on lastenvaunuluiskattomat porrasnousut laitureille. Luiskalliset kulkuyhteydet Poikkitieltä ovat matkaltaan selvästi pidempiä, mutta kuitenkin käsikäyttöiselle pyörätuolille liian jyrkkiä. Seisakkeen pohjoispuoleiselta, Kyröläntien jatkeella olevalta alikulkukäytävältä on pitkät luiskayhteydet laitureille. Seisakkeen itäpuoliselta Horsmakadulta on suora porrasyhteys Riihimäen suunnan laiturin keskivaiheille. Portaassa ei ole lastenvaunuluiskaa. Seisakkeella ei ole hissejä eikä asemarakennusta. Pyörätelineet ja henkilöautojen saatto- ja noutomahdollisuudet ovat laitureiden päissä. Urheilukentän yhteydessä oleva pysäköintialue on päällystämätön. Ratahallintokeskuksen esteettömyyskartoituksessa on arvioitu, että invapaikkoja ei ole Kyrölän seisakkeella riittävästi ja reitti laitureille on turvaton. Kuva Kyrölän seisakkeen laitureilla on sähköiset laiturinäytöt, automaattikuulutukset sekä penkillä ja roskakorilla varustettuja katoksia. Junalaitureiden suojavyöhyke on erotettu maaliviivalla muusta laiturista. Laiturit ja keskeiset kulkuyhteydet on valaistu. Kuva Pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä johtaa laitureille pitkät luiskalliset yhteydet ilman lepotasanteita. Luiskien päissä on kuivatusongelmia. 23

11 Kuva Horsmakadulta on porrasyhteys Kyrölän seisakkeen Riihimäen suunnan laiturin keskelle. Porrasnousussa ei ole lastenvaunuluiskaa. Horsmakadun varrelle seisakkeen puolelle mahtuisi kevyen liikenteen väylä ja seisaketta palvelevia pysäköintipaikkoja. Kuva Kyrölän seisakkeen ympäristö. KYRÖLÄN SEISAKE Ongelma Toimenpide Vastuutaho 1. Suora porrasyhteys Horsmankadulta laiturin keskelle on ilman luiskaa 2. Laitureiden päistä on pitkät luiskayhteydet ilman lepotasanteita 3. Kuivatusongelma Kyröläntien jatkeen alikulussa a) Rakennetaan Horsmakadulta myös luiskallinen yhteys laiturille. b) Tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa Horsmakadun länsireunaan kevyen liikenteen väylä ja seisaketta palvelevaa pysäköintitilaa. Tehokas talvihoito, mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lepotasanteita ja kaiteita Korjataan kuivatusjärjestelyt, huolehditaan puhtaanapidosta a) Ratahallintokeskus ja b) RHK ja Ratahallintokeskus ja 24

12 Saunakallion seisake Saunakallion seisake palvelee lähinnä radan länsipuolista Saunakallion kaupunginosaa ja radan itäpuolisia Jampan ja Sorton kaupunginosia. Vuonna 2004 Saunakalliossa oli nousevaa junamatkustajaa. Saunakalliossa on neljä raidetta, joista lähiliikenne käyttää kahta. Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1 (läntinen reunalaituri) ja Riihimäen suunnan junat raiteelta 3 (välilaiturin itäinen raide). Ristikadun alikulkusillalta on porrasyhteydet kaikille laitureille, välilaiturille johtavat portaat on varustettu kumipäällysteisillä lastenvaunuluiskilla. Portaat johtavat suoraan Ristikadun alikulun kevyen liikenteen väylille. Alikulkusillan ulkopuolella on Ristikadulta reunalaitureille portaita pidemmät luiskayhteydet. Välilaiturille on portaaton yhteys seisakkeen pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä. Välilaiturille johtava loiva luiska on kaukana liityntäpysäköinnin paikoista ja puutteellisesti opastettu Ristikadun suunnasta. Saunakallion seisakkeella on yleisenä ongelmana runsas kasvillisuus, joka peittää näkemiä ja vaikeuttaa seisakekokonaisuuden hahmottamista. Reunalaiturien yhteydessä on henkilöautojen pysäköintitilaa ja polkupyörätelineitä. Itäisen (Helsingin suunnan) laiturin yhteydessä olevalle pysäköintialueelle on ajoyhteys Saunakalliontien kautta, opastus pysäköintialueelle puuttuu. Läntisen reunalaiturin (raide 4, ei käytössä) yhteydessä on saattoja noutopysäköinnin kääntöpaikka. Esteetön luiskalla varustettu yhteys välilaiturille sijaitsee kaukana pysäköintipaikoista. Kuva Ristikadun alikulkusillalta on porrasnousut laitureille. Alikulussa on ongelmana etuluiskista kevyen liikenteen väylille putoavat betoniset sidekivet. Syynä on todennäköisesti routiva pohja etuluiskissa. Suuret valoisuuserot on yleinen alikulkujen päiväaikainen ongelma. Kuva Saunakallion seisake raiteen 1 (Helsinkiin) puolelta. Runsas kasvillisuus vaikeuttaa seisakekokonaisuuden hahmottamista. Kuvassa vasemmalla pysäköintialue, jolle ei ole opastusta katuverkolta. 25

13 Kuva Yhteydet Saunakallion seisakkeen välilaiturille: Ristikadun alikulusta on porrasyhteys jyrkällä luiskalla (vasen kuva). Seisakkeen pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä on loiva luiska välilaiturille. Lepotasanteiden havaittavuutta on mahdollista parantaa mm. maalaamalla seiniin ohjaavaa väritystä. Kuva Saunakallion seisakkeen ympäristö. SAUNAKALLION SEISAKE Ongelma Toimenpide Vastuutaho 1. Ristikadun alikulku: a) Välilaiturille johtavista portaista tullaan suoraan pyörätielle b) Etuluiskista putoaa sidekiviä kevyen liikenteen väylälle 2. Puutteellinen opastus läntiselle pysäköintialueelle 3. Seisakkeen pohjoispuolinen alikulku: a) Puutteellinen opastus Ristikadulta b) Tilan hahmottaminen vaikeaa a) Korostetaan porrasnousujen kohtia alikulussa valaistuksella ja materiaali- ja kontrastieroilla b) Vaihdetaan etuluiskien kerrokset ja uusitaan kiveys Toteutetaan opastus Ristikadulta pysäköintialueelle a) Toteutetaan esteettömästä yhteydestä kertova opastus b) Toteutetaan kontrastieroja seinä-/lattiapintoihin Ratahallintokeskus ja RHK ja Ratahallintokeskus 26

14 Purolan seisake Purola on seisakkeista vähiten käytetty. Vuonna 2004 Purolassa oli nousevaa junamatkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta 40 %. Seisake palvelee lähinnä radan länsipuolista, Tuusulan puolella olevaa Purolan asuntoaluetta. kaupungin puolella, seisakkeen lähialueella on Wärtsilän teollisuusalue ja vähänlaisesti asutusta. Jampan alueen pohjoisosan asutus olisi lähempänä Purolan kuin Saunakallion seisaketta, mutta puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet heikentävät Purolan seisakkeen käytettävyyttä. Purolan seisake muodostuu kahdesta reunalaiturista. Helsingin suunnan junat pysähtyvät raiteelle 1 (läntinen laituri). Helsingin suunnan laiturin yhteydessä on päällystämätön henkilöautojen pysäköintialue. Riihimäen suunnan laiturin yhteydessä ei ole henkilöautojen saatto- ja noutomahdollisuutta. Vähänummentie (mt1452) ylittää radan Purolan seisakkeen eteläpuolella. Ylikulkusillalta on kattamattomat, jyrkät ja pitkät lastenvaunuluiskilla varustetut metalliportaat laitureille. Pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa kulkeville kulku laiturilta toiselle tai Vähänummentielle on porrasnousujen kautta käytännössä mahdotonta. Vaihtoehtoiset kulkureitit ovat hyvin pitkiä, osin päällystämättömiä ja opastamattomia. Kuva Matalalattiainen Sm4- juna Purolan seisakkeella. Kuva Portaaton yhteys Vähänummentieltä Helsingin suunnan junalaiturille on viitoittamaton ja päällystämätön. 27

15 Kuva Vähänummentieltä on kattamattomat porrasnousut Purolan seisakkeen laitureille. Pysäköintialue Helsingin suunnan laiturin yhteydessä on päällystämätön (kuvassa vasemmalla). Kuva Purolan seisakkeen ympäristö. PUROLAN SEISAKE Ongelma Toimenpide Vastuutaho 1. Portaaton yhteys Vähänummentieltä ja Purolan alueelta Helsingin suunnan junalaiturille on viitoittamaton ja päällystämätön 2. Pysäköintialue läntisen laiturin yhteydessä on päällystämätön 3. Jampan alueelta ei ole suoraan yhteyttä seisakkeelle 4. Portaaton yhteys Vähänummentieltä itäiselle laiturille on pitkä ja viitoittamaton Toteutetaan viitoitus ja päällystetty kevyen liikenteen yhteys Vähänummentieltä Ankkapurontien kautta seisakkeelle Päällystetään pysäköintialue Toteutetaan radan itäpuolelle yhteys Jampan alueelta Riihimäen suunnan junalaiturille Toteutetaan viitoitus, tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa suorempi yhteys Radanvarsitieltä itäiselle laiturille ja Tuusulan kunta Ratahallintokeskus ja RHK ja Ratahallintokeskus 28

16 4.4 Linja-autoasema ja -pysäkit Matkahuolto, linja-autoasema linja-autoasema sijaitsee kaupungin keskustassa Postikadun, Vuorikadun ja rautatien rajaamalla alueella noin 400 metrin päässä rautatieasemasta. uusi linja-autoasema on otettu käyttöön v Asemarakennuksen keskustan puoleisen, Vuoritien puoleisessa sisäänkäynnissä on korkeat kynnykset ja raskas ovi, jotka vaikeuttavat apuvälineitä käyttävien kulkua. Lähtölaitureiden puolella on esteetön automaattitoiminen liukuovi Matkahuollon rahtipalveluihin. Automaattiovesta pääsee myös matkustajapalvelutiloihin. Asemarakennuksen sisätilat ovat melko ahtaat. Varsinkin pöytien ja tuolien takana olevan aikatauluinformaation luokse on vaikea päästä apuvälineiden kanssa. WC on inva-mitoituksella, vaikka siitä ei ole kerrottu opastein. Lähtölaiturit on päällystetty betonilaatoilla. Laatoituksessa on epäjohdonmukaisuutta. Kontrastiltaan eroavaa punaista laatoitusta on käytetty lähinnä koristeena, ei näkövammaista ohjaavana elementtinä. Laiturialueen suojatiet on laatoitettu. Näkövammaisen kepillä on mahdollista seurata suojatien kulkusuuntaa laattojen reunojen avulla. Reunatuet on madallettu suojateiden kohdilta. Laiturialueelta on luiska rautatieasemalle. Linja-autoasemalla ei ole virallisia inva-paikkoja. Rakennuksen luoteispuolella on neljä pysäköintipaikkaa, jotka olisivat riittävän lähellä rakennusta ja laitureita. Kyseiset pysäköintipaikat ovat tosin liian pitkiä, ympäröity korkealla reunakivellä ja edellyttävät peruuttamista linja-autojen kulkureitille. Invapaikkojen tulisi olla jalkakäytävän tasolla. Kuva Linjaautoaseman sisätiloissa aikatauluinformaatio on pyöreissä pyloneissa. Ongelmina ovat pääsy pylonien luokse apuvälineiden kanssa, valon heijastuminen kiiltävästä pinnasta ja pieni tekstikoko. 29

17 Kuva Laiturialueen suojatieltä ei ole suoraa yhteyttä rautatieasemalle johtavalle luiskalle. Suojatien päässä saisi olla luiskalle johtavat portaat. Kuva Rahtipalveluissa on kynnyksetön automaattiovi. JÄRVENPÄÄN LINJA-AUTOASEMA Ongelma Toimenpide Vastuutaho 1. Vuoritien suunnasta puuttuu opastus laiturien puoleiselle esteettömälle automaattiovin varustetulle sisäänkäynnille 2. Linja-autoaseman sisätilat: a) WC:n inva-mitoitusta ei ole mainittu. b) Aikatauluinformaation luku on hankalaa 3. Laiturialueelta ei ole opastusta ja suoraa yhteyttä rautatieasemalle johtavalle väylälle 4. Linja-autoasemalta ei ole osoitettu invapaikkoja Toteutetaan opastus esteettömälle sisäänkäynnille a) Lisätään WC:n oveen inva- WC:n tunnus b) Pidetään vapaana kulkuyhteys aikatauluinformaation luokse, esitetään aikataulut suoralla pinnalla - Toteutetaan opastus - Rakennetaan portaat suojatien päähän Toteutetaan asemarakennuksen viereen invapaikka jalkakäytävän tasolle a) b) Oy Matkahuolto Ab 30

18 Linja-autopysäkit Linja-autopysäkeille on määritelty kaksi esteettömyyden vaatimustasoa. Kaikkien linja-autopysäkkien tulisi olla vähintään perustasoa. Korkeampaan esteettömyyden erikoistasoon lukeutuvat keskusta-alueen keskeiset pysäkit, joukkoliikenteen terminaaleja palvelevat pysäkit sekä vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkoja palvelevat linja-autopysäkit. ESTEETTÖMYYDEN PERUSTASO - Tavoitetaso kaikilla linjaautopysäkeillä o Pysäkkimerkki o Katuvalaistus o Tila linja-autolle pysähtyä vaarantamatta pysäkillä olevia matkustajia ja muuta liikennettä o Matkustajille tasainen alusta linja-autoon nousuun ja autosta poistumiseen o Estetty sadevesien kerääntyminen matkustajien odotustilaan ja linja-auton ajolinjalle o Auraus ja liukkauden torjunta o Turvallinen portaaton kulkuyhteys pysäkille, tarvittaessa erotettu ajoneuvoliikenteestä o Riittävät näkemät linja-auton pysäyttämiseen ja matkustajan havaitsemiseen pysäkiltä ESTEETTÖMYYDEN ERIKOISTASO - Keskusta-alueen keskeiset pysäkit - Joukkoliikenneterminaalit ja niitä palvelevat pysäkit - Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkoja palvelevat pysäkit Esteettömyyden perustason vaatimusten lisäksi: + Linjanumero- ja nimikilvet + Katos, penkki ja roska-astia + Pysäkkikohtainen valaistus + Aikatauluinformaatio + Ajoradasta korotettu odotustila + Varoitusalue odotustilan reunassa (materiaali- ja/tai värikontrasti) + Odotustila erotettu jalkakäytävästä tai kevyen liikenteen väylästä vähintään materiaalierolla + Pyörätie ohjattu odotustilan takaa aina kun mahdollista + Lämmitetyillä jalankulkualueilla kohokuvioinen näkövammaisten opas- ja varoituslaatoitus Tarkemmin esteettömän pysäkin kriteerejä on esitelty Paikallisliikenneliiton Esteetön bussipysäkki -infrakortissa ( ) ja SuRaKU-projektin Pysäkkialueet -ohjekortissa ( ). 31

19 Tavoitteita esteettömän joukkoliikenteen edistämiseksi Järvenpäässä: Kiireellisimmät esteettömyyspuutteet korjataan tarvittaessa erillisinä toimenpiteinä. Katu- tai kunnallisteknisten töiden yhteydessä korjataan kohteessa olevien linja-autopysäkkien esteettömyyspuutteet. Yleisölle luodaan helppo tapa ilmoittaa ao. vastuutaholle havaitsemistaan esteettömyysongelmista mm. jalankulualueiden, julkisten rakennusten sekä joukkoliikenteen pysäkkien ja terminaalien osalta. Uutta rakennettaessa otetaan aina huomioon ratkaisujen toimivuus liikkumisesteisten henkilöiden kannalta. Kerava-Lahti -oikoradalle valmistuva Haarajoen seisake suunnitellaan ja toteutetaan noudattaen esteettömän liikkumisympäristön periaatteita. 32

20 5. Seuranta ja jatkotoimenpiteet Työssä esitettyjen toimenpide-ehdotusten ja suositusten seuranta on olennainen osa työnjälkeistä toimintaa. Toimenpidesuunnittelun puitteissa kokoontuneen esteettömyystyöryhmän tulisikin kokoontua vähintään kerran vuodessa, tarkoituksena arvioida toteutettuja esteettömyystoimenpiteitä sekä Kuuma-kuntien (Keski-Uudenmaan kunnat) teknisten toimien yhteistyötä esteettömyysasioissa. Yhteistyö voi tuoda esille järkeviä ratkaisumalleja esteettömyyden osalta. Liikkumis- ja toimimisesteiset tulisi ottaa mukaan kadunrakennushankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Vammaisjärjestöillä tulisi olla esimerkiksi mahdollisuus kommentoida kaupungin suunnittelukohteita. Toimenpide-ehdotusten toteutumista tulisi seurata. Tämän työn osalta Teknisen toimen henkilöille ovat saaneet toimenpide-ehdotukset sähköisessä muodossa päivittämistä ja muokkaamista varten. Esteettömyysasioiden näkyminen ja esilläolo on tärkeää. Toteutetuista kohteista tiedottaminen parantaa omalta osaltaan myös kaupungin imagoa. Rakennusten osalta yksityisomisteisissa rakennuksissa toimenpiteiden toteutuminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Selvityksen tulokset (esimerkiksi ote raportista) tulisikin jakaa suoraan kiinteistön omistajalle tai muulle sopivalle taholle kirjeitse asioiden eteenpäin viemiseksi. Kaupungin omistamien rakennusten osalta tiedot toimitetaan kiinteistöjä hallitsevalle Tilapalvelutyksikölle. 33

21 Lähteitä ja kirjallisuutta Arviointiryhmän kokoontuminen : Esteettömyysarviot Jävenpään rautatieasemasta ja Matkahuollosta Bussiliikenteen infrakortti no 13 - Esteetön bussipysäkki. Suomen Paikallisliikenneliitto ry (PLL), syyskuu Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 7/7. SuRaKu -projekti Joukkoliikenteen laatukäytävien toimenpideselvitys. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Esteetöntä palvelua joukkoliikenteessä. LVM Esteetön esimerkkilinja: Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja Järkevä - kestävän kehityksen ohjelma yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus Kallio, Riikka: Henkilöliikenneasemien esteettömyyskartoituksen tuloksia. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 4/2003. Sampo-kutsujoukkoliikenne Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa Invalidiliiton esteettömyyssivut internetissä: Esteetön asuinrakennus, Invalidiliitto ry/vyp Keravan ydinkeskustan esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuunnitelma sekä esteettömyyskysely Palvelupisteen esiselvitys 2003,. Esteetön keskusta-alue 2002, Vaasan. Esteettömyyskartoitus ja toimenpidesuunnittelu , Tampereen. Suraku-kortit. Yleisohjeet esteettömien julkisten ulkoalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Esteettömyyden tila. Ohje esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiireissä. Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 38/

22 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko) Toimenpidekartta Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko) 35