Kuinka määritellään 2 3?

Samankaltaiset tiedostot
Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

3 Lukujonon raja-arvo

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Toispuoleiset raja-arvot

Matemaattisen analyysin tukikurssi

1 Reaaliset lukujonot

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Matematiikan tukikurssi

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

3 Lukujonon raja-arvo

Sarjojen suppenemisesta

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Funktiot ja raja-arvo. Pekka Salmi

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Alkulukujen harmoninen sarja

Täydellisyysaksiooman kertaus

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Määritelmä 2.5. Lause 2.6.

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Matematiikan tukikurssi

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

1 sup- ja inf-esimerkkejä

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011

Lebesguen mitta ja integraali

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

Analyysi 1. Pertti Koivisto

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Funktiojonon tasainen suppeneminen

Äärettömät raja-arvot

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Matematiikan tukikurssi

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Potenssisarja, suppenemissäde. Potenssisarja ja derivointi. Potenssisarja ja analyyttiset funktiot. Potenssisarja ja integrointi.

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

a ord 13 (a)

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Diofantoksen yhtälön ratkaisut

Reaalilukujonoista ja niiden merkityksestä kouluopetuksessa

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Algebra I, harjoitus 5,

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

Joukot metrisissä avaruuksissa

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Matematiikan peruskurssi 2

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Kompleksiset sarjat ja potenssisarjat

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Riemannin sarjateoreema

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 1. ALUKSI. Joukko-oppia

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Transkriptio:

Kuinka määritellään 2 3? y Nyt 3 = 1,7320508.... Luvut 3 2 x x 3 2 x 2 1 = 2, 2 1,7 3,2490, 2 1,73 3,3173, 2 1,732 3,3219,... ovat hyvin määriteltyjä koska näihin tarvitaan vain rationaalilukupotenssin käsitettä. Luku 2 3 voidaan määritellä kaavalla 2 3 = sup{2 p p Q ja p 3}. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 89 / 189

Reaalilukupotenssit Määritelmä Kun x 1, luvun x reaalilukupotenssi x r missä r R määritellään asettamalla x r = sup{x p p Q ja p r}. Kun 0 < x < 1 ja r R, asetetaan ( ) 1 r x r = x Lause Olkoon x > 0 ja r, s R. Tällöin x (r+s) = x r x s x rs = (x r ) s. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 90 / 189

Lukujonot ja niiden raja-arvot Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 91 / 189

Lukujonon määritelmä Lukujonossa (a n ) n=1 jokaista positiivista kokonaislukua n Z + vastaa reaaliluku a n R. Määritelmä Lukujono on muotoa (a 1, a 2, a 3,...) missä a n R kaikilla n = 1, 2,.... Lukujonoa merkitään (a n ) n=1 tai lyhennetysti (a n ). Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 92 / 189

Esimerkkejä Esimerkki Kaava a n = 2 n määrää lukujonon (a n ) n=1. Tämä on siis jono (2, 4, 8, 16, 32, 64,...). Esimerkki Piin desimaalit määräävät lukujonon (3, 1, 4, 1, 5, 9, 2, 6, 5, 3, 5, 8, 9, 7, 9, 3, 2, 3, 8, 4, 6, 2, 6, 4, 3, 3, 8, 3, 2, 7, 9, 5, 0, 2, 8, 8, 4, 1, 9, 7, 1, 6, 9, 3, 9, 9, 3, 7, 5, 1,...). Tämä on hyvin määritelty lukujono, vaikka ei olekaan selvää kaavaa, joka antaisi jonon alkiot a n. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 93 / 189

Huomautuksia 1 Lukujono (a 1, a 2,...) voidaan ajatella funktioksi f : Z + R missä f (n) = a n kaikilla n = 1, 2,.... 2 Lukujonon indeksointi voi alkaa myös muusta kokonaisluvusta kuin 1. Esimerkiksi jonoa (0, 1, 2, 3,...) voidaan merkitä (a n ) n=0, a n = n. 3 Jono (a n ) n=1 voidaan esittää graafisesti kuvaajan avulla, esittämällä pisteparit (n,a n ) (x,y)-tasossa. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 94 / 189

Lukujonon graafinen esitys (π:n desimaalijono) a n 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 n Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 95 / 189

Jonon a n = 1/n kuvaaja a n 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 n Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 96 / 189

Esimerkki Tutkitaan jonoa (a n ) n=1, missä a n = 1 n. Kuinka suuri luvun n tulee olla, jotta luvun a n etäisyys luvusta 0 on pienempi kuin 0,1? Kuinka suuri luvun n tulee olla, että luvun a n etäisyys luvusta 0 on pienempi kuin 0,03? https://www.geogebra.org/m/d7gbc0x9 Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 97 / 189

Raja-arvon määritelmä Määritelmä Luku a R on jonon (a n ) n=1 sellainen N ɛ Z + että raja-arvo mikäli kaikilla ɛ > 0 on olemassa Merkitään a a n < ɛ kaikilla n > N ɛ. a = lim n a n tai a n a kun n. Tällöin sanotaan, että jono (a n ) n=1 suppenee pisteeseen a. Jos jono ei suppene mihinkään pisteeseen sanotaan, että jono hajaantuu. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 98 / 189

Formaali versio ja tulkinta Raja-arvon määritelmä voidaan kirjoittaa lyhennysmerkinnöin seuraavasti. Luku a on jonon (a n ) n=1 raja-arvo mikäli ɛ > 0, N ɛ Z +, n > N ɛ : a a n < ɛ. Määritelmän tulkintaa: Jonon alkiot saadaan mielivaltaisen lähelle raja-arvoa a, kun edetään tarpeeksi pitkälle jonossa ja tämä koskee kaikkia jonon alkioita jostain tietystä kohdasta alkaen. Tässä mielivaltaisen lähelle viittaa lukuun ɛ, joka on mielivaltainen virhetermi (voi olla kuinka pieni tahansa kunhan on aidosti positiivinen). Vastaavasti tarpeeksi pitkälle viittaa indeksiin N ɛ, joka yleensä riippuu luvusta ɛ. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 99 / 189

Geogebra-demo jonon suppenemisesta https://www.geogebra.org/m/d7gbc0x9 Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 100 / 189

Esimerkki suppenevasta jonosta Perustellaan tarkasti että jonon ( 1 n ) n=1 raja-arvo on 0. Jokaiselle ɛ > 0 pitäisi löytää sellainen luku N ɛ Z + (joka saa riippua luvusta ɛ) että 0 1 < ɛ n kaikilla n > N ɛ eli 1 n < ɛ kaikilla n > N ɛ. Aiemmassa esimerkissä huomattiin että 0 1 < 0,1 kaikilla n > 10. n Jos siis ɛ = 0,1, niin luku N 0,1 = 10 toteuttaa vaaditun ehdon. Myös mikä tahansa muu kokonaisluku N > 10 kelpaisi N 0,1 :n arvoksi. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 101 / 189

Esimerkki jatkuu... Kun ɛ = 0,001, voidaan valita N 0,001 = 1000: 1 < 0,001 kaikilla n > 1000. n Olkoon nyt ɛ > 0 mielivaltainen (eli mikä tahansa positiivinen luku, emme vain tiedä mikä). Asetetaan 1 N ɛ = ɛ missä merkitsee ylöspäin pyöristystä. Tällöin 1 n < ɛ kaikilla n > N ɛ. Täten määritelmän ehto toteutuu (jokaiselle ɛ > 0 löytyy sopiva N ɛ ) ja täten 1 lim n n = 0. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 102 / 189

Esimerkki hajaantuvasta jonosta Jono ( 1, 1, 1, 1, 1, 1,...) ei suppene mihinkään pisteeseen. Oletetaan että a on jonon (a n ) n=1 raja-arvo, kun a n = ( 1) n. Asetetaan ɛ = 0,5. Määritelmän nojalla on olemassa sellainen N ɛ Z +, että a a n < ɛ kaikilla n > N ɛ. Olkoon k = 2N ɛ ja l = k + 1 jolloin k > N ɛ ja l > N ɛ. Täten 2 = 1 ( 1) = a k a l = a k a + a a l a k a + a a l = a a k + a a l < ɛ + ɛ = 1, missä käytettiin hyväksi myös kolmioepäyhtälöä. Tämä on ristiriita, joten raja-arvoa a ei voi olla olemassa. Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 103 / 189

Jonon a n = ( 1) n kuvaaja a n 1 n 1 Pekka Salmi FUNK 27. syyskuuta 2018 104 / 189