Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla

Samankaltaiset tiedostot
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Aktiivisen tuen avaimet

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, itella Y-tunnus:

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

CASE KONECRANES. Jenni Talja

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Merkinnöistä merkitykseen. Sairauden työhön liittyvyyden arviointi työterveyshuollossa

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työhyvinvointia työpaikoille

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Transkriptio:

Masentuneen henkilön tarina toimistotyössä Vantaalla Anne Vuorio työhyvinvointikonsultti Työhönkuntoutumisen palveluverkoston verkostotapaaminen ja seminaari 3.11.2010

Vantaa kaupunkina Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 2

Vantaan kaupunki työnantajana Noin 11 500 työntekijää ja 750 esimiestä Toimialoja on kuusi, joista sivistystoimi suurin, lähes ½ henkilöstöstä. Lisäksi liikelaitoksia (uusin suun terveydenhuolto) Viime vuosina paljon muutoksia, mm. organisaatiossa ja toimintatavoissa Aktiivisen välittämisen toimintatapa ollut käytössä vuodesta 2006 Työterveyshuollon palveluntuottajia kolme. Henkilöstöstä 2/3 saa työterveyspalvelut Vantaan Työterveys liikelaitoksesta, 1/3 yksityiseltä palveluntuottajalta (kilpailutetaan, tällä hetkellä Diacor), lisäksi n. 240 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Vantaan alueen ulkopuolella työskentelevää Lääkärikeskusyhtymältä Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 3

Toimistotyöntekijä L.L. ja masennus L.L. on 58-vuotias Vantaan kaupungin toimistotyöntekijä Työskennellyt Vantaalla erilaisissa toimistotehtävissä 70-l alusta 90-luvun puolivälistä lähtien masennus, lisäksi verenpaine noussut mieliala- ja verenpainelääkitys, mielenterveystoimiston asiakas Kelan kustantama psykoterapia 3 vuotta 90-luvulla Suoritti 90-luvun lopulla merkonomin oppisopimuskoulutuksen Työterveyshuollon tuki 90-luvun puolivälistä työkyvyn ylläpitoon liittyvät seurantatarkastukset. Keskusteltu keinoista jaksaa työssä eläkeikään, ergonomiaohjausta. Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 4

1997 vaikea perhetilanne, mieliala laskenut, painon nousu. Työterveyshuollossa ehdotettu kuntoremonttikurssia. Tavoitteena työssä jaksamisen tukeminen: liikkumiseen kannustaminen, terveellinen, säännöllinen ruokavalio Palaute: koki piristyneensä kuntoremonttikurssilla, sai intoa liikunnan lisäämiseen, painon hallintaan. Kurssin jälkeen aloitti työnantajan järjestämän fysiokimpan. 1999 hakeutui työterveyshuoltoon: muutos työtehtävissä, työpisteen vaihto. Käynnit tth:lla ja tth:n psykologilla muutoksenhallinnan tukemiseksi. 2003 työnantajan tukemana urheiluopistossa viikon palkkiolomalla (takana 30-palveluvuotta Vantaan kaupungin palveluksessa) Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 5

2004 selkävaivojen takia tth:ssa. Työfysioterapeutin ergonomiaohjaus tp:lla, kannustettu edelleen liikkumaan. Kelan kustantamassa selkäkuntoutuksessa 2004-2005. 2005 työkyvyn ylläpitoon liittyvät seurantatarkastukset tth:ssa jatkuvat. Mielialan seuranta/krooninen masennus, selkään liittyvät tutkimukset. Työssä koki pärjäävänsä, koki työn tärkeänä ja mielekkäänä. 2006 yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tekeminen: selkävaivat ja masennus uhkana työkyvylle. 1.5.2008 osatyökyvyttömyyseläkkeelle, esimies suhtautunut hyvin kannustavasti uusiin työaikajärjestelyihin. Tth:n seuranta ja tuki jatkuvat säännöllisesti (n. 1 x kk tthoitaja) Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 6

v. 2008 Vantaan kaupungin järjestämään selkäoireisten ryhmään 2009 osa-aikatyö jatkuu, koki osa-aikatyön hyvänä mahdollisuutena jatkaa työskentelyä omassa työpaikassa 2009 aikana mielialassa muutoksia: henkilökohtaisessa elämässä menetyksiä, työssä muutoksia (toiminnanohjausjärjestelmä SAP). Sairauslomalle 2009 lopusta. 2/2010 esimiehen pyytämä työkyvynarviopyyntö tth:oon. Työssä selviämisen vaikeudet, pitkittynyt sairausloma. Yhteisneuvottelu liittyen työkyvynarvioon ja työssä jaksamisen tukemiseen 3/2010. Päädytty hakemaan ammatillisena kuntoutuksena työkokeilua Kevalta kahdeksi kuukaudeksi. Esimies oli valmis räätälöimään työtä työntekijälle sopivaksi. Ilman työkokeilua ja asteittaista työn aloittamista L.L. ei olisi uskaltanut palata työhön. Työkokeilu päätyi onnistuneesti ja osa-aikatyö jatkuu. Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 7

Tärkeää Ammatillisen osaamisen pitäminen ajan tasalla, korostuu muutostilanteissa Työntekijän kokonaistilanne: motivaatio, elämäntilanne ja eri toimijoiden samansuuntainen kannustus ja tuki Esimiestyö, työkyvyn muutoksiin reagoiminen Työyhteisön huomioon ottaminen Avustavat tehtävät poistuneet, tarvitaan moniosaajia. Työnkuvan muokkaaminenkin haasteellista. Realiteetit suunnittelussa, myös työkykykannanotoissa. Eri toimijoiden yhteistyö ja oman roolinsa hoitaminen. Esim. työnantajan roolin rajat. Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 8

Kiitos! tilaa omasi vantaa.fi/vip anne.vuorio@vantaa.fii 09 839 28041 Vantaan kaupunki, Anne Vuorio 9