26:042, TIKANRANTA I ASEMAKAAVAN MUUTOS Kooste luonnosvaiheen palautteesta (lausunnot ja mielipiteet) sekä vastineet niihin Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli nähtävillä 29.8. 26.9.2017 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin kolme lausuntoa (3) ja viisi (5) mielipidettä. Lausunnon antoivat Fingrid Oyj, Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy. JE-Siirto Oy ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Mielipiteen esitti neljä yksityishenkilöä, asukasyhdistys sekä kaksi rakenteilla olevaa asuntoosakeyhtiötä. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan antamat vastineet niihin. Alkuperäiset lyhentämättömät lausunnot ja mielipiteet ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa ja nähtävillä asemakaavoituksessa. LAUSUNNOT Fingrid Oyj Suunnittelualueella sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot Keljo-Rauhalahti ja Petäjävesi- Kauppila. Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 50 metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 15 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitus ulottuu nykyisin 15 metrin etäisyydelle molemmin puolin voimajohdon keskilinjasta. Fingridin pitkän aikavälin tavoitteena on päivittää voimajohdon rakennusrajoitusaluetta koskemaan koko johtoalueen kokonaisleveyttä (50 metriä). Asemakaavaluonnoksessa esitetyt vaara-alueen mitoitus tulee tarkistaa. Voimajohtoalueen tulisi ensisijaisesti olla 50 metriä leveä, mutta kuitenkin vähintään 30 metriä leveä. Ympäristöministeriön ohjeesta poiketen vaara-alue -merkintä ei Fingridin mielestä sovellu luonteeltaan tavanomaisten voimajohtojen suoja-alueiden merkinnäksi. Vaara-alue -merkintä tulisi muuttaa muotoon johtoa varten varattu alueen osa -merkinnäksi. Kaavoittajan vastine: Johtoalue on asemakaavaluonnoksessa toteutettua katu- ja suojaviheraluetta, johon ei kohdistu tulevaisuuden muutostarpeita. Johtoalueeksi varattu alue on asemakaavassa merkinnällä v eli vaara-alue. Vaara-alueen leveys on kaava-alueen kohdalla 26 metriä voimajohdon keskilinjasta etelän suuntaan ja pohjoisen suuntaan noin 31 metriä. Vaara-alueen kokonaisleveys on siis yhteensä noin 57 metriä ja täyttää siten reilusti Fingridin esittämän mitoitusnormiston. Jyväskylässä asemakaavoissa on käytetty Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti vaara-aluemerkintää johtoalueilla. Yksittäisen kaavan kohdalla, jossa kaavalla ei käsitellä koko johtoaluevarausta, ei ole tarkoituksen mukaista muuttaa merkitsemistapaa. Mikäli merkitsemistapaa muutettaisiin, tulisi se tulkinnallisten epäselvyyksien sekä kaavateknisten seikkojen vuoksi ratkaista koko kaupungin asemakaava-alueita tai ainakin laajempia kokonaisuuksia kattavana merkintätavan muutoksena esimerkiksi vaiheasemakaavaprosessia hyödyntäen tai viranomaispäätöksenä. Jyväskylän Energia Oy Kortteliin 7 tulee lisätä maanalaiselle johdolle varattu alueen osa vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemärilinjan kohdalle. Aluevarauksen etäisyys hulevesilinjasta kiinteistön puolella tulee olla 5 metriä.
2 Korttelissa 7 hulevesilinja purkaa tontille, joten hulevesilinjaa ja maanalaiselle johdolle varattua alueen osa -merkintää tulee jatkaa VL -alueelle asti. Mesiangervontien kiinteistöt on liitettävissä rakennettavaan vesihuoltolinjaan. Kaavoittajan vastine: Kortteliin 7 AP-korttelialueelle on lisätty maanalaisen johdon aluevarausmerkintä olemassa olevien vesihuoltolinjojen kohdalle ulottuen VL-alueelle saakka. Aluevarausmerkintä on mitoitettu niin, että hulevesilinjaa siirretään tontin toteutuksen ja putken pidennyksen yhteydessä muutaman metrin lähemmäksi vesi- ja viemärijohtoja. Maanalaisen johdon aluevaraus on yhteensä 6,5 metriä leveä. JE-Siirto Oy JE-Siirto Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. MIELIPITEET Mielipide 1 (asukasyhdistys) Asemakaavaluonnoksessa alueelle on esitetty erityisen tiivis asumisen täydennysrakentamiskohde, jossa monipuolinen rakentaminen näyttää erityisen sopivalta alueelle. Voisiko jokin alueen kerrostaloista olla osoitettu ikääntyneille asukkaille? On tärkeätä, että alueen yhteiset palvelut kuten kevytväylät, uimaranta, venelaituri ja pysäköintipaikka säilyvät muutoksen jälkeenkin. Alueella sijaitseva avantouintipaikka on aktiivisessa käytössä ja olisi suotavaa, että se säilyisi myös tulevaisuudessa. Alueelle johtavan liikenteen järjestämiseen tulee turvallisuussyistä kiinnittää erityistä huomiota. Asumisviihtyisyyden turvaamiseksi alueen läheisyydessä tulisi olla kohtuullisesti myös julkisia palveluja. Kuokkalan terveysaseman tulee säilyä myös tulevaisuudessa ja Kuokkalan yhtenäiskoulun yhteyteen tulee saada kunnolliset nuoriso-, kirjasto- ja tietopalvelut. Liikunnallisia palveluja alueella on jo riittävästi. Rakennettavissa taloissa olisi hyvä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan aurinkosähköä ja -lämpöä. Kaavoittajan vastine: Asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa ei oteta kantaa asuinrakennusten asumismuotoon. Asemakaava mahdollistaa asuinrakennusten toteuttamisen esimerkiksi profiloituna iäkkäille asukkaille. Rakennusten toteuttamisesta ja profiloimisesta vastaa alueen toteuttaja/toteuttajat. Alueen viher- ja vesialuilla olevat palvelut voivat säilyä myös tulevaisuudessa entisellään. Avantouintipaikan säilymiseen ei asemakaavassa oteta erikseen kantaa. Liikenteen järjestämisessä alueelle on otettu turvallisuusnäkökohdat huomioon. Rakentamisen aiheuttama liikennemäärien lisäys ei ole alueen kokonaisliikennemäärään suhteutettuna merkittävä. Kuokkalan keskustan alueella on hyvät julkiset sekä yksityiset palvelut, joita myös asemakaava-muutoksen mahdollistama rakentaminen hyödyntää. Asemakaavassa ei oteta kantaa Kuokkalan alueen palveluverkkoon ja sen tulevaan kehitykseen. Täydennysrakentaminen luo kuitenkin osaltaan edellytyksiä hyvän palvelutason säilymiseen asukasmäärän ja palveluiden käyttäjien lisääntyessä. Myös lähiympäristön virkistys- ja viherpalvelut ovat erityisen hyvät. Lähivuosina on tarkoitus perusparantaa Yrittisuon puistoa sekä toteuttaa Pohjanlammen lähivirkistysalueelle uusia virkistyspalveluita.
3 Mielipide 2 (kaksi asunto-osakeyhtiötä) Kaavaluonnoksessa rakennusoikeuden määrä, rakennusten muoto ja korkeus ovat hyvin maltilliset. Kaavamuutoksen toteuttaminen parantaa Sippulantien ja rannan väliin jäävän alueen maisemaa hoitamattoman pusikon hävitessä. Asemakaavan muutoksessa tulisi tutkia Sippulantieltä ja Tikanranta II alueelta katsoen rakennusten välien avaamista järvinäköalan säilyttämiseksi rakennusten väleistä mahdollisimman suurena. Kaavaehdotusta tulisi havainnollistaa rakennusten korkeuden suhteen kaavaluonnosta paremmin. On hyvä, että nykyiset virkistysalueet toimintoineen säilyvät alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden käytössä. Asemakaavan muutos ja sen toteuttaminen sitoo ja liittää Tikanranta II alueen Tikan asuinalueeseen sekä muodostaa alueesta kaupunkimaisen. Kaavoittajan vastine: Sippulantien varteen sijoittuvien asuinkerrostalojen sijoittelua on muutettu hieman luonnosvaiheesta. Maisemien optimaalinen avautuminen rakennusten välistä on hankalaa tarkastelusuuntien moninaisuuden vuoksi. Joidenkin asuntojen näkymät avautuvat paremmin toisenlaisella sijoittelulla kuin toisten. Sippulantien varteen sijoittuvien asuinkerrostalojen välinen etäisyys on noin 20 metriä. Asemakaavasta on laadittu luonnosvaiheen jälkeen tarkempia havainnekuvia havainnollistamaan alueen rakennetta ja rakennusten arkkitehtuuria. Uudet havainnekuvat ovat kaavaselostuksen liitteenä 4. Mielipide 3 (kaksi allekirjoittanutta yksityishenkilöä) Uimarannantien varren AP-alueelle esitetyt kaksikerroksiset kytketyt pientalot olisivat aivan liian massiivisia ja rakennemuodoltaan sopimattomia nykyisen rakennuskannan joukkoon etenkin, jos talot toteutetaan Tanhukaaren kytkettyjen pientalojen mukaisesti. Uimarannantien varren AP-alueen asemakaavaluonnosta voisit muuttaa siten, että alueelle rakennettaisiin 1) kaksi yksitasoista rivitaloa viereisen tontin rakenneratkaisun mukaisesti, 2) kaksi paritaloa perinteisellä pientalon rakennemuodolla tai 3) neljä erillistä pientaloa nykyisten omakotitalojen rakennemuotoa seuraten. Alueen ohitse kulkevat lukuisat kuntoilijat haluavat kokea harmonisen lopputuloksen luonnonläheisillä väreillä, mikä saadaan laskevaa maastoa järvelle mukaillen paremmin. Äkkijyrkät muodot muurimaisena tienvarren taloissa, joissa on räikeät värit, liian korkea ja kapea muoto vastaa vaihtelun haluun, mutta eikös tässä tehdä koteja jatkeeksi jo olemassa olevalle perinteiselle rakennuskannalle. Kesäaikaan rantaelämä muodostaa alueelle menoa ja melua, mitä on syytä rajata jotenkin. Sippulantien ja rannan väliselle alueelle on ehdotettu neljää kerrostaloja ja kolmea rivitaloa. Suunnitelma vaikuttaa ahtaaksi ahdetulta alueelta. Kaavoittajan vastine: Uimarannantien varteen sijoittuvan AP-alueen suunnittelua on jatkettu asukaspalautteen pohjalta ja ratkaisua on muutettu luonnosvaiheesta. Kortteliin tulee viisi toisiinsa kytkettyä pientaloa, joissa asuinrakennukset ovat puolitoistakerroksisia ja rakennusten väleihin sijoittuvat autokatokset yksikerroksisia. Rakennusten julkisivumateriaalina on puu käsiteltynä murretuilla vaaleilla värisävyillä. Kytketyt pientalot sopivat niin materiaaleiltaan, väritykseltään kuin massan muodoltaan hyvin lähiympäristön pien- ja rivitalovaltaiseen alueeseen. Alueen erinomainen uimaranta on aktiivisessa käytössä kesäaikaan ja aiheuttaa varmasti alueelle rauhattomuutta niin autoliikenteen kuin muunkin liikkumisen vuoksi. Asemakaavassa halutaan säilyttää alueen asukkaille (nykyisille ja tuleville) tärkeät virkistyspalvelut mukaan lukien uimaranta. Virkistysalueiden käytöstä aiheutuvia häiriöitä on vaikea rajata asemakaavalla.
4 Sippulantien ja Pohjanlahden rannan väliin osoitettu kerros- ja rivitalorakentamisen alue on kohtalaisen tiivistä ja tehokasta maankäyttöä. Alueen sijainti laajojen virkistysalueiden ja hyvin liikenneyhteyksien äärellä sekä lähiympäristön muu rakennuskanta huomioon ottaen ei asemakaavan mahdollistama rakentaminen ole kuitenkaan kohtuuttoman tiivistä ja tehokasta. Asemakaava mahdollistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostumisen. Mielipide 4 (yksityishenkilö) Uimarannantien ympäristössä tien rannanpuoleisella osalla olemassa olevassa asemakaavassa on mahdollista rakentaa yksikerroksisia rakennuksia ja muilla osuuksilla korkeintaan puolitoistakerroksisia. Kaavaluonnoksessa esitetty kaksikerroksinen rakennus ei näin ollen sovi ympärillä olevaan pientalotyyliseen rakennuskantaan. Kaavaluonnoksessa oleva kuuden kytketyn pientalon kokonaisuus (750 kem²) on todella suuri alueelle. Vaikka rakennuspaikka on hieno, ei se oikeuta muuta ympäristöä isompaan rakennuskompleksiin. Kerrosneliömäärää tulisi pienentää ja mahdollistaa yksi tai korkeintaan puolitoistakerroksiset rakennukset. Paremmin ympäröivään alueeseen sopisi rivitalo tai kaksi paritaloa. Sippulantien varteen suunnitellut neljäkerroksiset kerrostalot peittävät taakseen rakenteilla olevien kerrostalojen alakerrokset, joten tien varteen sopisi paremmin kaksikerroksiset rivitalot ja niiden alapuolelle puolitoistakerroksiset rivitalot. Näin rakennusten korkeus nousisi tasaisesti rannalta katsottaessa. Kaksikerroksisia rivitaloja on Sippulantien varressa ennestäänkin. Venevalkaman yhteyteen veneilijöiden käyttöön tulisi kaavoittaa parkkipaikka pidempiaikaiselle pysäköinnille. Kaavoittajan vastine: AP-korttelialueen suunnittelua on tarkennettu ja asemakaavaehdotuksessa alueelle esitetään rakentamista 630 kem², mikä on 120 kem² vähemmän kuin kaavaluonnoksessa. Kerrosluvuksi on osoitettu II(2/3), tarkoittaen, että rakennuksen toisessa kerroksessa voi olla tiloja enintään 2/3 ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Uudisrakennukset sopivat niin kooltaan, muodoltaan kuin julkisivuarkkitehtuuriltaan hyvin lähiympäristön pien- ja rivitalovaltaiseen asuinalueeseen. Sippulantien varressa kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti parhaaksi ratkaisuksi nähdään pienimittakaavaiset neljä viisikerroksiset kerrostalot. Maasto laskee kohtalaisen jyrkästi Sippulantieltä kohti Pohjanlahtea, jolloin kerrostalojen ensimmäinen kerros jää kokonaan Sippulantien pinnan alapuolelle. Maaston muodot mahdollistavat siten korkeampaa rakentamista kuin mitä Sippulantien toiselle puolelle sijoittuvat rivitalot ovat. Sippulantien varressa olevien rivitalojen alimman kerroksen korkeusasema on noin +93,7 ja luoteisimman uuden kerrostalon alimman kerroksen korkeusasema on taas noin + 86 ja koillisimman noin +84,5. Näin ollen uusien kerrostalojen kolmas kerros vastaa suurin piirtein vanhojen rivitalojen ensimmäistä kerrosta. Asemakaavassa on osoitettu p-merkinnällä ohjeellinen pysäköintipaikka venevalkaman yhteyteen veneilijöiden tarpeita silmällä pitäen. Mielipide 5 (yksityishenkilö) On hyvä, että kaavaluonnoksessa on säilytetty viheralue ja uimaranta Uimarannantien päässä ranta-alueen ollessa vilkkaassa käytössä. Uimaranta-alueella sijaitseva sähkökaappi sijoittuu korttelin 6 tontin 8 näkymien kannalta keskeiselle paikalle. Voisiko sähkökaapin siirtää vähemmän keskeiselle paikalle mahdollisten muutostöiden yhteydessä? Uimarannantien varren AP-alueella on esitetty autopaikkojen sijoittuvan asuntojen sisäänkäynnin yhteyteen kadun varteen. Tontille ei todennäköisesti jää tilaa sijoittaa talouden toista autoa tai peräkärryä. Tällöin autojen säilytyspaikaksi tulee yleinen pysäköintialue. Pysäköintialue on vilkkaassa käytössä, jolloin pysäköinti laajenee katualueelle ja vaikeuttaa Uimarannantien liikennettä
5 Kaavoittajan vastine: Toive sähkökaapin uudelleen sijoittamisesta on annettu tiedoksi sähköverkosta vastaavalle JE-Siirto Oy:lle. Asemakaavassa ei erikseen oteta kantaa sähkökaapin sijaintiin alueella. AP-kortteliin laaditun viitesuunnitelman mukaisesti kunkin asunnon yhteyteen omalle tontille on mahdollista pysäköidä kaksi ajoneuvoa. Yleinen pysäköintialue ei ole tarkoitettu alueen asukkaiden autojen pitkäaikaissäilytykseen. Yleisen pysäköintialueen pysäköintiaikaa voidaan tarvittaessa rajoittaa liikennemerkein alueen käyttöasteen ja käyttötarpeen mukaisesti.