Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 Liikenteen turvallisuusvirasto
Sisällys 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät... 1 1.1. Tahtotila... 1 1.2. Toiminta-ajatus... 1 1.3. Arvot... 1 1.4. Tehtävät... 1 2. Toimintaympäristön vaikutukset Trafin toimintaan... 2 2.1. Asiakkaat... 2 2.2. Ympäristönsuojelun vaatimukset kiristyvät... 2 2.3. Teknologinen kehitys ja teknologian hyödyntäminen... 3 2.4. Yhteiskunnalliset tekijät... 4 2.5. Säädöskehitys... 5 3. Strategiset tavoitteet TTS-kaudelle... 7 4. Toimenpiteet... 7 4.1. Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia... 7 4.2. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa... 8 4.3. Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Trafi tukee toiminnallaan liikennejärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen... 9 4.4. Trafin tuottavuus paranee... 10 4.5. Trafin tutkimus ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista... 10 4.6. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi... 11 4.7. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta... 11 4.8. Alueellistaminen toteutetaan siten, että alueellistetut toiminnot muodostavat toimivia kokonaisuuksia.... 12 4.9. Trafi on hyvä ja haluttu työyhteisö... 12 4.10.Uudet ja lakkautettavat tehtävät... 13 4.11.Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen... 13 5. Resurssit... 14 5.1. Rahoitus... 14 5.2. Henkilöstö... 17 6. Liitteet... 18 6.1. Tietojärjestelmähankkeet... 18 6.2. Uudet tehtävät... 21
2010 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja. 1.1. Tahtotila Trafin tahtotilana on: Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälisesti huippuluokkaa Trafi on tunnettu tehokkaasta toiminnastaan ja laadukkaista palveluistaan Trafi on työyhteisönä hyvinvoiva ja yhtenäinen sekä toimintakulttuurina uudistava ja uudistuva 1.2. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksen mukaan Trafi Vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, Kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja Edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä 1.3. Arvot Trafin arvot ovat: Aktiivisuus Ammattimaisuus Avoimuus Kehitysmyönteisyys Yhteistyökyky 1.4. Tehtävät Trafin tehtävänä on: 1. huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; 2. rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; 3. huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; 4. huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 5. valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; 6. huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; 7. antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; 8. antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; 1
9. tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; 10. osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; 11. varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. 2. Toimintaympäristön vaikutukset Trafin toimintaan 2.1. Asiakkaat Trafin toiminnalla on hyvin laaja vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaista Suomessa asuvaa voidaan pitää Trafin ainakin välillisenä asiakkaana: esimerkiksi jalankulkija ei käytä suoranaisesti Trafin palveluita, mutta Trafin toimenpiteillä on vaikutus jokaisen liikkujan turvallisuuteen. Virastouudistuksessa ei viety loppuun saakka työnjakoa Trafin ja Liikenneviraston sekä Trafin ja liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Tämä työnjako tulisi selkeyttää suunnittelukauden aikana. Suunnittelukaudella tullaan laatimaan Trafin asiakkuusstrategia, jossa tarkennetaan Trafin rooli ja eri sidosryhmien tarpeet. 2.2. Ympäristönsuojelun vaatimukset kiristyvät Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen pysyvät keskeisenä ympäristöhaasteena. Ilmastonmuutos ei saisi heikentää liikenteen nykyistä turvallisuutta ja palvelutasoa. Säätilan ennalta-arvaamattomuus ja ääri-ilmiöt tulevat edellyttämään sopeutumistoimia, joiden avulla voidaan varmistaa liikenteen ja kuljetusten turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja tehokkuus. Ympäristötietoisuus ja ympäristöarvojen merkitys yhteiskunnassa vahvistuu. Hallinnonalan tulee tukea merkittävien kasvihuonekaasupäästövähennysten aikaansaamista kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa. Paikalliset ilmanlaatuongelmat painottuvat liikennemäärien kasvaessa, vaikka kehittyvä tekniikka osaltaan vähentää haitallisia lähipäästöjä. Liikenteen melu- ja tärinäongelmat korostuvat liikenteen lisääntyessä ja rakentamisen keskittyessä yhä lähemmäksi melulähteitä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden lastauksen, purkamisen ja kuljetusten yhteydessä tapahtuvat mahdolliset onnettomuudet uhkaavat sekä maa- että vesiympäristöä. Lisääntyvä kansainvälinen kuljetus tuo ympäristöhaasteita. Kasvava meriliikenne ja erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetukset voivat lisätä onnettomuuksien ja ympäristövahingon riskiä Itämerellä. Kotimaan liikenteen suurin päästövähennyspotentiaali kohdistuu tieliikenteeseen ja autokannan uudistamiseen. Suomessa myytävien uusien henkilöautojen CO 2 - päästötavoitteet tiukentuvat TTS-kaudella ja myös sen jälkeisellä kaudella. Jotta päästötavoitteisiin päästäisiin, vaatii se liikennepoliittisia toimenpiteitä, esimerkiksi päästöverotuksen kiristämistä. Polttoainetaloudellisuutta ja energiatehokkuutta pyritään parantamaan. Liikenteen uusista taloudellisista ohjauskeinoista päästöjen vähentämiseksi päätetään TTS-kaudella. Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden käyttö lisääntyy kaikissa liikennemuodoissa. 2
Neuvottelut globaalien, lentoliikenteen päästöjä koskevien toimenpiteiden osalta jatkuvat. EU:n lentoliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2012. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä jatkossa vähenee. Lennonvarmistuksen kautta toteutettavat toimenpiteet ympäristöhaittojen vähentämiseksi lisääntyvät. Uusien lentokoneiden meluja typenoksidipäästöjä rajoitetaan ja CO 2 -standardia kehitetään. Itämeren suurimmat ympäristöuhat liittyvät rehevöitymisen lisäksi tahallisiin ja onnettomuudesta johtuviin öljypäästöihin, ilmastonmuutokseen sekä vieraslajeihin. Jos kansainvälisen merenkulun päästötavoitteista ei päästä sopuun IMO:ssa (International Maritime Organization, Kansainvälinen merenkulkujärjestö) tai YK:n ilmastoneuvotteluissa, voidaan asiaan puuttua EU:n lainsäädännöllä vuoden 2013 loppuun mennessä. Trafin tehtävät päästökauppaviranomaisena mahdollisesti lisääntyvät. Merenkulun ympäristövaatimukset ovat tiukentumassa TTS-kaudella myös rikki- ja typenoksidien, pienhiukkasten, kiinteiden jätteiden, painolastiveden sekä käymäläjätevesipäästöjen osalta. Rautateillä ympäristökysymyksiä käsitellään pääasiassa rakentamisen ja määräysvalmistelun yhteydessä. Määräysvalmistelun siirryttyä eurooppalaiselle tasolle, on Trafin pystyttävä TTS-kaudella vaikuttamaan EU:ssa siten, että ympäristöystävälliset materiaalit ja kestävän kehityksen mukainen innovatiivisuus voidaan säilyttää turvallisuudesta tinkimättä. Rakentamisen yhteydessä päävastuu ympäristökysymyksistä jää muille toimijoille. 2.3. Teknologinen kehitys ja teknologian hyödyntäminen Inhimillisen virheen todennäköisyyden ja vaikutusten vähentäminen älykkäillä järjestelmillä Liikenneonnettomuuksien syynä inhimillinen virhe on merkittävä riskitekijä. Lisäksi virheet voivat aiheutua organisaatiosta, järjestelmästä tai toiminnasta. Liikennemuodosta riippuen virheiden todennäköisyyksien vähentämiseksi on kehitetty erilaisia teknisiä järjestelmiä, joilla virheet pyritään minimoimaan tai poistamaan. Erityisesti tieliikenteessä ohjaus-, informaatio- ja palautejärjestelmien kehittäminen on perusteltua myös liikenteen riskiryhmiin vaikuttamisen keinona. Tunnistettujen riskiryhmien liikennekäyttäytymisen ohjauksessa voidaan soveltaa älykkäitä informaatio- ja palautejärjestelmiä. Liikenteen valvonnassa käytetään Trafin tietoja. Valvonnan kattavuutta voidaan lisätä automaattivalvonnalla. Esim. tieliikenteessä automaattivalvonnan lisääminen edellyttää hallinnollisten prosessien kehittämistä sekä teknisten ratkaisujen kehittämistä (mm. matkanopeudet). Julkisen tiedon käyttö Trafin ylläpitämien rekisterien tietoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Tietojen hyödyntäminen on keskeinen elementti älykkään liikennejärjestelmän kehittämisessä, liikenneturvallisuuden edistämisessä ja liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämisessä. TTS-kaudella pyritään edistämään julkisen tiedon käyttöä entisestään mm. ulkoisen integraation uusien ratkaisujen avulla. Liikenteen hinnoittelulla ohjataan liikenteen määrää ja laatua Liikenteen ja kuljetusten määrä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä. Liikennesuoritteen määrän ja laadun ohjaamisessa liikenteen hinnoittelulla on keskeinen merkitys. Trafi vastaa osaltaan liikennetietojen rekisteröinnistä, jotka ovat keskeisiä hinnoittelu- 3
järjestelmän kehittämisessä. Kansallisessa älyliikenteen strategiassa tieliikenteen tavoitteena on edistää satelliittipaikantamiseen perustuvia liikenteen hinnoittelujärjestelmiä. Trafi valvoo sääntelyelimenä rautatieliikenteen infrastruktuurimaksuja ja niiden hinnoittelua. Hinnoittelu on merkittävä kysymys markkinoilletulon sekä verkon rahoituksen kannalta. Haasteena on näiden intressien tasapainottaminen. Tekniikka kehittyy Kulkuvälineiden hyötysuhteen ja polttoainetehokkuuden paraneminen osaltaan vähentävät liikkumisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Myös vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden yleistyminen tuo markkinoille entistä enemmän kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Tämä merkitsee tieliikenteessä erityisesti hybridivaihtoehtojen osuuden kasvua. Lisäksi sähköajoneuvojen osuus tieliikenteessä tulee kasvamaan ja nestemäisellä maakaasulla toimivien laivojen voidaan arvioida lisääntyvän. Vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten biopolttoaineiden käyttö tulee lisääntymään myös ilmailussa. Sähköiset palvelut Yhteiskunnassa ajasta ja paikasta riippumattomien sähköisten palvelujen kysyntä lisääntyy. Sähköiset palvelut vähentävät sekä liikkumistarvetta että materiaalien käyttöä ja siten edistävät ympäristöystävällisyyttä. Myös viranomaisten tulee siirtää palveluitaan jatkuvasti Internetiin. 2.4. Yhteiskunnalliset tekijät Väestön ikääntyminen Suomen väestö ikääntyy odotetun elinajan pidentymisen ja syntyvyyden alhaisuuden takia. On arvioitu, että vuonna 2020 lähes joka neljäs suomalainen olisi yli 65-vuotias. Väestön ikääntyminen tarkoittaa koko liikennejärjestelmälle entistä suurempia esteettömyysvaateita, koska väestön ikääntyessä myös liikuntarajoitteisen väestön suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Väestön ikääntyminen tarkoittaa etenkin vapaaajanliikenteessä entistä vanhempia kuljettajia ja siten heikentynyttä toimintakykyä ja pidentyneitä reaktioaikoja. Kuljettajien vanhenemisella saattaa olla turvallisuuden kannalta myös positiivisia vaikutuksia kuten ajamista helpottavien teknisten apuneuvojen kysynnän lisääntyminen tai vallitsevan liikenneturvallisuuskulttuurin parantuminen. Väestön kansainvälistyminen Suomen väestö kansainvälistyy maahanmuuton lisääntyessä. Maahanmuutto kohdistuu etenkin kaupunkiseuduille ja on arvioitu, että jos maahanmuutto jatkuu nykyvauhdilla, on vuonna 2025 joka neljäs pääkaupunkiseutulainen ulkomaalaistaustainen. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajien sopeutumista ympäröivään liikennejärjestelmään edistetään. Väestön kansainvälistyminen ja ihmisten vapaan liikkumisen lisääntyminen kasvattaa yleisesti yhteiskuntaan ja siten myös liikennejärjestelmään kohdistuvia turvallisuusuhkia. Kaupungistuminen Suomi on muuta kehittynyttä maailmaa jäljessä kaupungistumiskehityksessään, joten kaupungistumisen voidaan olettaa jatkuvan lähitulevaisuudessa. Kaupungistumisen ohella trendinä on ollut kasvavien kaupunkiseutujen hajaantuminen entistä laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille mahdollistaa en- 4
tistä paremmat joukkoliikenneyhteydet sekä kaupunkiseutujen sisällä että eri kaupunkiseutujen välillä. Väestön muuttaessa kasvukeskuksiin on kuitenkin havaittu kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen hajaantumista, mikä taas tarkoittaa entistä pidempiä työ- ja asiointimatkoja ja joukkoliikenteen entistä haasteellisempaa kehittämistä. Kaupungistumisen seurauksena väestö vähenee haja-asutusalueelta, mikä tarkoittaa lisähaasteita näiden alueiden joukkoliikenteen tason säilyttämiseen tai kehittämiseen. Joukkoliikenteen väheneminen haja-asutusalueilta yhdessä väestön ikääntymisen kanssa tarkoittaa lakisääteisten henkilökuljetusten kasvua. Julkisen talouden tila Suomi on velkaantunut huomattavasti vuoden 2009 taloustaantuman myötä. Vaikka tällä hetkellä on näköpiirissä talouden nousua, ei julkisen sektorin tila mahdollista tulevaisuudessa menokehysten tuntuvia korotuksia mm. huoltosuhteen heikkenemisestä johtuen. Jotta suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta ei kasvattaisi julkisen sektorin suhteellista osuutta työntekijöistä, on julkisen sektorin vähennettävä työvoimaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että julkiselle sektorille asetetut tuottavuusvaatimukset tulevat pysymään jatkossakin haastavina. 2.5. Säädöskehitys Ilmailu TTS-kaudella EASA:n (European Aviation Safety Agency, Euroopan lentoturvallisuusvirasto) merkitys todennäköisesti kasvaa, normisto täydentyy ja painopiste edelleen sertifioinnissa ja sen ehtojen jatkuvassa valvonnassa. EASA:n toimialan ensimmäistä laajennusta vastaavat normit (viranomaistoiminta, organisaatiot, lentotoiminta ja henkilöstö) valmistuvat siten, että ne adoptoidaan 2011 alkaen ja pääosin implementoidaan 2012. Implementointityö omassa organisaatiossa sekä laajennuksen muissa kohderyhmissä on massiivinen erityisesti dokumentaation, koulutuksen ja lopulta toiminnan näkökulmasta. Selkeänä trendinä on valvonnan korostuminen sekä toiminnan kohdistaminen riskimäärityksen perusteella. EASA:n toimialan toinen laajennus kattaa lennonvarmistuksen ja lentokentät. Uusien normien implementointi alkaa 2012. SES (Single European Sky, yhtenäinen eurooppalainen ilmatila) EU-komissio on uudistanut lennonvarmistusta koskevaa lainsäädäntöä ja tulevaisuuden haasteet liittyvät eurooppalaisen ilmatilan ja lennonvarmistuksen harmonisointiin, lennonvarmistusjärjestelmän suorituskyvyn parantamiseen, taloudelliseen regulaatioon ja ympäristökysymyksiin. Valtioiden tulee 2011 aikana laatia toimintasuunnitelmat suorituskykytavoitteiden (osa-alueet: turvallisuus, toiminnan tehokkuus, ympäristö ja kustannustehokkuus) asettamiseen ja valvontaan. Kyseessä on merkittävä uudistuskokonaisuus ja vaatii uudenlaisia toimintoja ja osaamista viranomaiselta ja lisäksi laajentaa raportointivelvoitteita komission suuntaan. Lisäksi merkittävänä hankkeena on ylikansallisten toiminnallisten ilmatilalohkojen (Functional Airspace Block/FAB) perustaminen. Niiden tulee olla toiminnassa 2012 alkaen. Valtioilla on haasteellinen tehtävä luoda uuden tyyppiset ylikansalliseen lennonvarmistuspalveluun ja ilmatilan hallintaan liittyvät viranomaisvalvontamekanismit ja vakiinnuttaa ne tulevien vuosien aikana. 5
SESAR (Single European Sky ATM Research) Euroopassa on käynnissä lennonvarmistuksen teknologiahanke SESAR, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa harmonisoida lennonvarmistuksen tekniset laitejärjestelmät ja kehittää uusia tehokkaita liikenteen hallintaan käytettäviä toiminnallisia menetelmiä. Hanke tulee jatkumaan vuoteen 2020 saakka. SESAR-hanke sisältää yli sata teknistä alaprojektia. Merenkulku Tekniset määräykset muuttuvat enenevässä määrin riskianalyysipohjaisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on määrätyn turvallisuustason saavuttaminen, ei yksittäisten teknisten ratkaisujen määritteleminen. Komission aloitteellisuus lisääntyy ja EMSA:n (European Maritime Safety Agency, Euroopan meriturvallisuusvirasto) rooli merenkulun valvonnassa vahvistuu TTSkaudella. Kolmannen meriturvallisuuspaketin implementointia jatketaan TTS-kaudella. Lisäksi tulee implementoitavaksi muita direktiivejä esim. inhimilliseen tekijään vaikuttava koulutusta ja vahdinpitoa säätelevän STCW-yleissopimuksen (Training Sertification and Watchkeeping) voimaansaattaminen. Alusturvallisuuslain nojalla annetaan useita määräyksiä alusten teknisistä rakenteista ja varustuksesta sekä katsastuksen suorittamisesta. Rautatiet Rautateillä painopiste sääntelyn kehittymisessä on siirtynyt Eurooppaan. Komission ohjelmassa on TTS-kauden alussa uudistaa I rautatiepaketti, lisätä ERA:n (European Railway Agency, Euroopan Rautatievirasto) toimivaltaa mm. mahdollistamalla kansallisten turvallisuusviranomaisten auditoinnit. Auditointien tarkoituksena on varmistaa, että kansallisella turvallisuusviranomaisella on tarvittavat resurssit ja menettelyt sille asetettujen direktiivien mukaisten tehtävien hoitamiseen. Samalla komissio on laajentamassa yhteentoimivuuden teknisten eritelmien soveltamisalaa, jolloin TTS-kaudella Suomessa joudutaan rautatiejärjestelmässä aivan uudenlaisten haasteiden eteen. Lisäksi komissio on TTS-kaudella vahvistamassa turvallisuustavoitteiden ja sääntelyn kytkentää, sekä lisäämässä riskienhallintamenetelmiä koskevan sääntelyn, kelpoisuussääntelyn ja turvallisuuskulttuurin parantamista edellyttävän sääntelyn kehittymistä huomioiden paineet niin kansalliselle turvallisuusviranomaiselle kuin toimijalle suorittaa yhteisten eurooppalaisten määräysten ja menetelmien mukaista valvontaa ja omavalvontaa. TTS-kaudella kansallisesti merkittävää sääntelyä on yhdysliikennekokonaisuuden uudistaminen, mikä vaatii Trafissa huomattavaa panostusta, jotta elinkeinoelämän tarpeet tulevat huomioiduksi. Tieliikenne TTS-kaudelle ajoittuvan ajokorttidirektiivin vaatimukset sisältyvät parhaillaan valmisteilla olevaan tieliikennelakiuudistukseen. Esityksen mukaisesti erityisesti uusien kuljettajien ja iäkkäiden kuljettajien kelpoisuus- ja kuntoisuusvaatimuksia tullaan lisäämään. Ajoneuvoverotuksessa painopisteenä on käyttövoimaverotuksen muuttaminen, ajoneuvoverotuksen määrän kasvu ja ohjauksen tiivistäminen (EETS, vinjetti). 6
Rekisteröintipalvelut Rekisteröintitoimintalain ja ajoneuvolain uudistaminen tehostaa rekisteröinnin toimintamallia (keskitetty toimintamalli, ilmoituksenvaraisuus, todistusten tulostuksen vähentäminen). Tämä mahdollistaa sähköisen asioinnin laajamittaisen käyttöönoton. Sähköiset rekisteripalvelut ja kumppanimallin kehittäminen (rekisteröintitoimintalaki, ajoneuvolaki) mahdollistavat rekisteritiedon tehokkaan hyödyntämisen sekä tietojen kansainvälisen luovutuksen. 3. Strategiset tavoitteet TTS-kaudelle 1. Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. 2. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa. 3. Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Trafi tukee toiminnallaan liikennejärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen. 4. Trafin tuottavuus ja tehokkuus paranevat. 5. Trafin tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. 6. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. 7. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. 8. Alueellistaminen toteutetaan siten, että alueellistetut toiminnot muodostavat toimivia kokonaisuuksia. Alueellistamisessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. 9. Trafi on hyvä ja haluttu työyhteisö. 4. Toimenpiteet 4.1. Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia Trafin kannalta tämä tarkoittaa sekä liikennemuotokohtaisesta erikoisosaamisesta että liikennejärjestelmäosaamisesta huolehtimista. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta on tärkeätä päättää ne tärkeimmät kansainväliset ja kansalliset tahot, joiden kanssa valmistellaan Trafin toimintaa ohjaavia säännöksiä. TTS-kauden toimenpiteet: Toimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan kansantaloudelliset vaikutukset Trafi laatii asiakkuusstrategian Varmistetaan, että Trafin osaaminen vastaa toiminnan tarpeita myös tulevaisuudessa Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta on myös tärkeätä varmistaa, että Trafin palvelut ja tehtävät ovat laadukkaita. Laadulla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että pal- 7
velut ja tehtävät edistävät liikenteen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kysymys palautuu usein siihen, miten hyvin onnistumme turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistävän toimintakulttuurin luomisessa. Tässä onnistumisessa on viestinnällä ja markkinoinnilla suuri merkitys. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin palvelujen laatua arvioidaan ja niitä kehitetään jatkuvasti Trafin viestintä on suunnitelmallista ja sen vaikuttavuutta seurataan Trafissa älykkään liikenteen mahdollisuudet turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämiseksi perustuvat tietojärjestelmien tietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tietojärjestelmien ohella tietojen käsittelyprosessien tulisi olla sisäisesti ja ulkoisesti tehokkaita. Lisäksi älykkään liikenteen mahdollisuudet liittyvät erilaisten informaatioohjaus- ja palautejärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Trafin toimenpiteet toimivien liikennemarkkinoiden ja kilpailuolosuhteiden edistämiseksi rautatieliikenteessä parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä kilpailun mahdollistaman hintojen laskun myötä. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin tietojen hallinnoinnin prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään yhtenäisemmiksi Osallistutaan informaatio- ohjaus- ja palautejärjestelmien kehityshankkeisiin, joissa tavoitteina on inhimillisen virheen todennäköisyyden ja vaikutusten pienentäminen Tieliikenteen automaattisia valvontaprosesseja kehitetään yhdessä poliisin kanssa 4.2. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa Suomessa liikennepoliittisena visiona on välttää liikennejärjestelmästä johtuvat kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. EU:n ja LVM:n asettamien tavoitteiden mukaisesti tieliikenteen kuolemat tulisi puolittaa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi vakavien liikenneonnettomuuksien määrää tulisi merkittävästi vähentää. Lukuun ottamatta tieliikennettä, veneilyä ja harrasteilmailua, liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset on jo käytännössä eliminoitu ja hyvä turvallisuustaso pyritään ylläpitämään. Turvallisuushaasteena onkin erityisesti tieliikenteen turvallisuus, mutta myös ei-ammattimainen liikenne vesillä ja ilmailussa. Trafin liikenneturvallisuustavoitteena on vuoteen 2020 mennessä: 1. Liikennekuolemien puolittaminen vuoden 2010 tasosta ja vakavien liikenneonnettomuuksien merkittävä vähentäminen, sekä 2. Ammattimaisen tieliikenteen aiheuttamien liikennekuolemien välttäminen Ensimmäisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää nykytason säilyttämistä ammattiliikenteessä merellä, ilmailussa ja rautateillä. Tieliikenteessä ensimmäisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää turvallisuusasioiden korkeaa priorisointia. Toisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää turvallisuuskulttuurin edistämistä myös ammattimaisessa tieliikenteessä. TTS-kauden toimenpiteet: Turvallisuusasiat priorisoidaan Trafin toiminnassa korkealle ja edistetään vastuullista liikkumista 8
Panostetaan sääntelyn kehittämiseen ja ennakkovaikuttamiseen Älyliikenteessä etsitään aktiivisesti uusia innovaatioita Riskiryhmät tunnistetaan ja toimenpiteitä kohdistetaan tunnistetuille riskiryhmille Vastuullista liikennekulttuuria edistetään kaikkien toimijoiden osalta. Painopisteenä ovat erityisesti uudet toimijat ja kuljettajat Valmistaudutaan kansainvälisiin auditointeihin ja huomioidaan niiden tulokset toiminnan kehittämisessä Tieliikenteessä edistetään nopeampaa ajoneuvokannan uusiutumista Kehitetään vertailukelpoista liikennemuotokohtaista vakavien liikenneonnettomuuksien määrittelyä ja tilastointia, sekä jaottelua ammattiliikenteeseen ja eiammattiliikenteeseen. Toimenpiteitä tuetaan vaikuttavalla viestinnällä ja markkinoinnilla 4.3. Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Trafi tukee toiminnallaan liikennejärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen Toimenpiteessä onnistuminen edellyttää Trafilta yhteiskunnallista vaikuttamista ja kannanottoa liikenteen ja kuljetusten ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Onnistumisen edellytyksenä on turvallisuuden ja ympäristön yhteyden tarkastelu. Toimenpiteessä onnistuminen vaatii laajaa toimenpidevalikoimaa. Painopiste tulee ensisijaisesti olla suuria ympäristöhyötyjä tuottavissa hankkeissa, unohtamatta samalla pieniä helposti tai nopeasti toteutettavia toimia. TTS-kauden toimenpiteet: Vaikutetaan kansainväliseen ja kansalliseen säädösvalmisteluun liikenteen ja kuljetusten ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi ja teknisten, taloudellisten ja operatiivisten ohjauskeinojen kehittämiseksi Tuetaan globaaleja päästövähennystoimia Edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden turvallista käyttöä ja saatavuutta Vaikutetaan mahdollisten uusien taloudellisten ohjauskeinojen ja liikenteen hinnoittelun kehitykseen Valvotaan päästö- ja melumääräysten noudattamista Tuetaan liikenteen ja kuljetusten ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkimus- ja kehitystoiminnalla Edistetään ajoneuvokannan uusiutumista ja ympäristöä vähemmän kuormittavia autovalintoja Vähennetään merenkulun ympäristöhaittoja painolastivesisopimuksen täytäntöönpanolla, käymäläjätevesipäästörajoituksilla sekä alusten energiatehokkuuden parantamisella Vahvistetaan merialueiden käytön suunnittelua (Maritime Spatial Planning) Jatketaan lentoliikenteen päästökauppaan liittyvää täytäntöönpanoa Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä ympäristöystävällisyyden ja laadun parantamiseksi sekä tuottavuuden lisäämiseksi Tuotetaan ja jaetaan tietoa turvallisen sekä ympäristöystävällisen liikenteen ja kuljetusten tueksi 9
Vahvistetaan Trafin ympäristötoimintaa ja -näkyvyyttä Kehitetään Trafin ympäristöosaamista Jatketaan Trafin roolin selkeyttämistä infrastruktuurihankkeiden ympäristökysymyksissä Laajennetaan Trafi tieliikenteen ympäristöjärjestelmän ISO 14001 -sertifiointi koskemaan vaiheittain koko organisaatiota 4.4. Trafin tuottavuus paranee Julkisen talouden kiristyvässä tilanteessa tuottavuuden parantaminen on edellytys myös vaikuttavuuden parantamiseen. Vaikuttavuutta parantaviin hankkeisiin on vaikea löytää resursseja, ellei tuottavuus parane. Lisäksi valtion tuottavuusohjelman mukainen henkilöstökehys edellyttää työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Trafin kaikessa toiminnassa tuottavuusajattelulla on keskeinen merkitys. TTS-kauden toimenpiteet: TTS-kaudella jatketaan synergioiden etsimistä Trafin toiminnoissa. Samankaltaisten toimintojen keskittäminen mahdollistaa prosessien yhdenmukaistamisen ja synergioiden löytymisen. Synergiahyötyjä uskotaan saavutettavan esim. valvontatoimintaa keskittämällä ja kehittämällä. TTS-kaudella Trafi tulee jatkamaan oman toimintansa aktiivista kehittämistä. Organisaatiota kehitetään jatkuvasti Trafin tavoitteita tukevaksi. Trafi ulkoistaa toimintojaan niissä tapauksissa, joissa ulkoistamisella saavutetaan tuottavuushyötyjä. TTS-kaudella on valmistumassa useita IT-projekteja. IT-projektien valmistuminen vähentää Trafissa tehtävän manuaalisen työn tarvetta ja palvelukorvausten maksamista kumppaneille ja näin ollen tehostaa viraston sisäisiä prosesseja. Yhteiskunnan kannalta näiden projektien valmistumisten merkittävimmät hyödyt tulevat kuitenkin Trafin sidosryhmille, kumppaneille ja asiakkaille, joiden toimintaan palveluiden sähköistäminen ja kehittäminen tehostaa. 4.5. Trafin tutkimus ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee Trafin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja sillä on keskeinen rooli osaamisen ylläpitämisessä. Liikennemuotokohtaista erikoisosaamista ja liikennejärjestelmäosaamista voidaan kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan myös varmistua Trafin sisäisestä ja ulkoisesta toimivuudesta sekä viestinnän ja markkinoinnin toimivuudesta. TTS-kauden toimenpiteet: Henkilöstön osaamistarpeet kartoitetaan ja osaamisen kehittäminen varmistetaan Strategiset tutkimuskumppanuudet suunnitellaan ja valitaan Tutkimus- ja kehittämishankkeiden jatkuvuus varmistetaan suunnittelemalla, valitsemalla ja käynnistämällä harvempia mutta isompia hankkeita, jotka tukevat Trafin strategisia tavoitteita Turvallisuus- ja ympäristöasioita edistetään yhdessä (ml. osaaminen) Trafi on aloitteellinen ohjaus-, palaute- ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä 10
Viestintää ja markkinointia kehitetään osana yhteiskunnallista vaikuttamista tutkimus- ja kehittämistoiminnan keinoin (ml. osaaminen) 4.6. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Trafin tavoitteena on lisätä tarjoamiensa sähköisten palveluiden määrää ja siten parantaa palveluidensa tuottavuutta ja saavutettavuutta. Sähköistämme ensisijaisesti palveluja, jotka helpottavat asiakkaidemme ja kumppaniemme toimintaa ja tuottavat kustannussäästöjä mahdollisimman laajassa mittakaavassa. TTS-kaudella korostuu tietojärjestelmien sisäinen kehittäminen. TTS-kauden toimenpiteet: Trafi on ottanut käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän, joka mahdollistaa asioiden sähköisen käsittelyn ja arkistoinnin. Siirtyminen sähköiseen asianhallintaan mahdollistaa tiedon paremman saatavuuden niin sisäisesti kuin myös ulkoisina palveluina. Tiedon saatavuuden paraneminen edesauttaa osaltaan alueellistamista. Ilmailun tärkeimpiin koordinoitaviin hankkeisiin kuuluu Pohjois-Euroopan ilmatilalohkohanke, jonka kautta tavoitellaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa. Hanke liittyy kiinteästi lennonvarmistuksen järjestelmien ja teknologian kehittämiseen keskittyvän EU:n tutkimus- ja kehitysohjelma SESARiin. Tieliikenteessä tuottavuutta lisäävät ajoneuvo- ja kuljettajarekisteritietojen hyödyntäminen. Liikenteen valvonnassa lisätään automaattivalvontaa, joka edellyttää myös julkisen tiedon käytettävyyden lisäämistä. Automaattivalvonnan lisääntyessä myös seuraamusten hallinnollisia prosesseja täytyy tehostaa. Suunnittelukaudella tullaan kokeilemaan ecall-järjestelmää, joka lisää erityisesti moottoripyöräilijöiden turvallisuutta. Vastaavasti alkolukon käyttöä laajennetaan tiettyihin ammattikuljettajaryhmiin. Lisäksi nopeudensäätelyjärjestelmiä (ISA) ja muita palautejärjestelmiä kehitetään ja kokeillaan inhimillisen virheen eliminoimiseksi liikenteessä. Kansainvälisen tietojenvaihdon kehittäminen rikoksentorjunnassa korostuu TTSkaudella. 4.7. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta Trafi varautuu hoitamaan sille annetut normaaliajan tehtävät myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Toimintojen turvaaminen tapahtuu lähtökohtaisesti normaaliajan organisaatiolla ja tarvittaessa resurssien painotuksia muuttaen. Valmiuslaissa säädetään niistä tehtävistä, joista virasto vastaa poikkeusoloissa. Virasto painottaa valmiussuunnittelussaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (YETTS) sille osoitettuja strategisia tehtäviä ja se osallistuu aktiivisesti hallinnonalan valmiussuunnitteluun ja -harjoituksiin. Valmiussuunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistoiminnassa eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Perusvalmiudessa virasto varmistaa välittömän valmiutensa normaaliajan onnettomuuksista, suuronnettomuuksista ja muista häiriötilanteista selviytymiseen. Virasto laatii lisäksi poikkeusolojen toimintaa koskevat suunnitelmat ja suorittaa niiden edellyttämät etukäteisvalmistelut sekä pitää laadittuja suunnitelmia ajan tasalla. 11
4.8. Alueellistaminen toteutetaan siten, että alueellistetut toiminnot muodostavat toimivia kokonaisuuksia. Tehtyjen päätösten mukaisesti Trafista sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamiseen liittyvät haasteet nähdään viraston toiminnan kannalta TTSkauden suurimpana riskialueena, jonka hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Rovaniemelle sijoitetaan Rekisteripalvelut-toimialalta ajoneuvojen verotustehtävät, kiinnitystehtävät kaikkien liikennemuotojen osalta, pääosa rekisteröintitehtävistä kaikkien liikennemuotojen osalta sekä neuvonta- ja tietopalvelu sekä asiakirjahallinnon tehtävät. Lisäksi Rovaniemelle sijoitetaan joitain hallinnon tukitehtäviä. Lappeenrannan toimintojen suunnittelu aloitetaan vuoden 2011 loppupuolella. Toimitilojen osalta hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen tarjoamia kiinteistöjä ja käyttäjäpalveluita. Alueellistaminen toteutetaan siten, että Rovaniemelle ja Lappeenrantaan syntyy selkeät toiminnalliset kokonaisuudet vaiheittain, jolla turvataan toiminnan käyttöönotto mahdollisimman vähäisin häiriöin. Toimintojen siirto edellyttää toimintaprosessien muutoksia sekä sähköisen asiakirjahallinnon ja sähköisen asioinnin laajentamista. Tarkoituksena on, ettei Rovaniemelle tarvitse siirtää sellaista liikennemuotokohtaista erikoisosaamista, jossa koulutusvaatimuksena on esimerkiksi liikennelentäjän tai merikapteenin tutkinto. Rovaniemelle keskitetään verotuksen, rekisterinpidon, asiakirjahallinnon ja tietopalvelun osaamista, johon liittyvää korkeakoulutusta on Rovaniemeltä saatavissa. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan liittyy luonnollisesti pyrkimys irtisanottavien määrän minimointiin. Siirtymäaika hyödynnetään täysimääräisesti, jolloin uuden tehtävän tai työpaikan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Henkilöstön tukitoimet otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja porrastettuna siten, että niillä tuetaan uuden työpaikan saantia mahdollisimman tehokkaasti. Tukitoimina käytetään: Tuki siirtymiseen Rovaniemelle tai Lappeenrantaan Sisäinen rekrytointimalli Virkajärjestelyjen seuraaminen muualla valtionhallinnossa Työnhakuvalmennus Tuki uuden työpaikan etsimiseen (1+1: mikäli henkilö saa uuden työpaikan vähintään kahdeksi vuodeksi, maksetaan yhden vuoden palkkasummaa vastaava rahamäärä uudelle työnantajalle) Koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen Irtisanoutumiskorvausten maksaminen 4.9. Trafi on hyvä ja haluttu työyhteisö Asiantuntijavirastossa henkilöstön pysyvyys, viihtyvyys ja osaaminen korostuvat. Trafista pyritään luomaan hyvinvoiva ja osaamista kehittävä työympäristö koko henkilöstölle. 12
Henkilöstön pysyminen ja rekrytointi asettavat vaatimuksia työhyvinvoinnin kehittämiselle ja kilpailukykyiselle palkkaukselle. Työhyvinvoinnin kehittämisen painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työviihtyvyyttä mitataan vuosittain toteutettavalla työilmapiirikyselyllä. Viraston palkkausjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Trafissa tuetaan joustavia työaikajärjestelyjä. Työaikajärjestelyillä voidaan parantaa sekä tuottavuutta että henkilöstön viihtyvyyttä. Osaamisen johtaminen korostuu, koska viraston tulokset kiteytyvät henkilöstön osaamiseen ja ammattitaitoon. Osaamisen kehittämistä tuetaan työkierrolla, osaamiskeskusteluilla ja vuoden 2012 aikana valmistuvalla osaamisen hallintajärjestelmällä. Työkierto järjestetään Trafin rekrytointimallilla, joka tukee sisäisiä virkajärjestelyjä. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään itseään. Perehdyttämisprosessia sekä henkilöstökoulutusta kehitetään jatkuvasti. Viraston nuoresta iästä ja henkilöstörakenteesta johtuen osaamisen johtamisen painopiste on uusien virkamiesten perehdyttäminen ja kokeneen henkilöstön osaamisen siirtäminen nuorempien käyttöön. Esimiestyötä kehitetään kattavalla ja jatkuvalla esimieskoulutuksella. 4.10. Uudet ja lakkautettavat tehtävät Trafin vastuulle on tulossa TTS-kaudella arvioilta noin 60 70 henkilötyövuoden verran lisätehtäviä. Uudet tehtävät ovat pääosin seurausta kansainvälisten velvoitteiden lisääntymisestä, mutta myös hallinnonalan sisäiset tehtäväsiirrot tuovat Trafille lisätehtäviä. TTS-kaudella Trafin henkilötyövuosikehys pysyy muuttumattomana, joten uusien tehtävien vastaanotto tapahtuu toiminnan tehostamisen kautta. Tehostaminen voi tarkoittaa esimerkiksi nykyisten tai uusien tehtävien ulkoistuksia, nykyisten tehtävien uudelleenorganisointia tai prosessien tehostamista esimerkiksi palveluiden sähköistämisen avulla. Trafin tulee myös tarkastella sitä, ovatko kaikki nykyiset palvelut tai luvat liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämisen näkökulmasta perusteltuja eli voitaisiinko joistain nykyisistä luvista tai palveluista mahdollisesti luopua kokonaan. Lista uusista tehtävistä ja niiden vaatimista resursseista on liitteenä. 4.11. Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen Tietojärjestelmien kehittämistyössä otetaan huomioon valtion konserniohjaus ja yleisen ICT -kehityksen mukaisten ratkaisujen käyttö. Arkkitehtuurityönä tuotetaan vaiheittain edeten Trafille yhtenäinen tietojärjestelmäkokonaisuus, joka palvelee sekä kehittyvää virastoa että koko sen toimintaympäristöä ja mahdollistaa vaivattomien ja luotettavien asiointipalvelujen kehittämisen sekä kansalaisille että yrityksille. Kehitysratkaisut valitaan siten, että ne palvelevat Trafin toiminnallisuutta mahdollisimman laajasti. Kehitystarpeita ja -tehtäviä käsitellään yhtenä kokonaisuutena, kehitystarpeiden sekä kehitystehtävien salkkuna. Kehitetään tietojärjestelmille asetettujen vaatimusten hallintaa ja priorisointimenettelyä siten, että voidaan keskittyä Trafitasolla tärkeimmiksi arvioituihin kehittämiskohteisiin. Tietohallinnossa kehitetään edelleen prosesseja ja työskentelytapoja yhdenmukaisiksi kaikkien liikennemuotojen järjestelmien hallinnassa. Myös ulkoistettujen palvelujen käyttöä tehostetaan kaikilla ICT-osa-alueilla. 13
Tietojärjestelmien käytettävyyttä parantamalla pyritään nopeuttamaan prosessien läpimenoaikoja ja lisäämään tuottavuutta. 5. Resurssit 5.1. Rahoitus Tuloskehitys Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua, osa budjettirahoitteista. Suunnitelman mukaan tieliikennetoimialan katsastustoiminnan maksu muuttuu vuoden 2012 alusta veroluontoiseksi maksuksi, mistä syystä maksun tulot menevät valtiovarainministeriön momentille ja virasto saa vastaavan määrän budjettirahoitusta katsastuksen valvonnan menojen kattamiseen. Kyseinen muutos aiheuttaa toimintamenomomentille tarvittavan määrärahan kasvun vuodesta 2012 alkaen. Lentoliikenteen valvontamaksua esitetään korotettavaksi 1,20 euroon/lentomatkustaja vuodesta 2012 alkaen. Tämä aiheuttaa 1 600 000 euron korotuksen määrärahakehykseen vv. 2012 2015. Alueellistamisen (Rovaniemen ja Lappeenrannan yksiköt) vaikutukset kokonaismenoihin ovat viraston laskelman mukaan vuosina 2010 2015 jopa n. 23 miljoonaa euroa. Koska rahoitusta ei liene saatavissa talousarviossa eikä lisätalousarviossa, vähentää alueellistamiseen tarvittava rahoitus vastaavasti viranomaistoimintaan käytettävissä olevaa toimintamenomäärärahaa. Tämä saattaa aiheuttaa vakavia haasteita varsinaisen toiminnan ylläpitämiselle. Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina 2011 2015 (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä: Suoritevolyymien muutos on vaikeasti arvioitavissa, mutta lähtökohtana on nykyisin tiedossa oleva kehitys. Taloudellinen taantuma lienee voitettu pääosin jo vuoden 2010 aikana, mutta suoritevolyymien kasvun ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2011 budjetoidut volyymit. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Tässä ei ole otettu huomioon alueellistamisesta johtuvaa kaksoismiehitystä. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 516 (säilyy ennallaan). Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 8 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Ajoneuvoliikennerekisterin kokonaisuudistuksen kustannusarvio on 37,8 milj. euroa (vuosina 2000 2013). Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. Hankkeesta toteutetaan viimeisenä vaiheena kuljettajatietojärjestelmien (KT1) kehittäminen, johon on vuosille 2009 2013 varattu 12 456 000 euroa. Vuodelle 2011 kuljettajaprojektien menoja kohdistuu yhteensä 3 454 000 euroa. Hankkeeseen kuuluvien ja jo valmistuneiden hankkeiden käyttöönoton varmistaminen toteutetaan käyttöönottoprojekteissa, joihin on varauduttu 23,2 milj. eurolla (vuosina 2004 2012). Vuodelle 2011 käyttöönottoprojektien menoiksi arvioidaan 4,4 milj. euroa. KT1- projektien vuotuiset menot sisältyvät sopeutettuun IT-projekti- ja ylläpitosalkkuun, 14
jonka vuosimenot ovat 14,2 M euroa. Tätä summaa ei ylitetä, koska tietohallinnolliset resurssit eivät salli tämän suurempaa kuormitusta. ATJ-käyttökustannukset kasvavat kuljettajajärjestelmien käyttöönoton myötä samalla kun LTJ-käyttökustannukset vähenevät. Muiden kulujen ei ennusteta kasvavan TTS-kaudella lukuun ottamatta volyymiperusteisia painatus-, pankki- ja postikuluja. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää näiden kuluerien kasvupaineita. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä 21.5.2007 (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. TRAFI TULOT JA MENOT VV. 2011 2015 (luvut 1 000 euroa) 2011 2012 2013 2014 2015 Tulot 92 545 84 838 85 753 86 541 87 182 Menot 127 920 128 083 129 399 130 187 130 828 Alijäämä 35 375 43 245 43 646 43 646 43 646 Määrärahakehys 35 375 41 645 42 046 42 046 42 046 Esitetty kehyksen korotus (lentoliikenteen valvontamaksua vastaava osuus) 1 600 1 600 1 600 1 600 Alv-tuotot 0 0 0 0 0 Alv-kulut 20 683 20 349 20 496 20 516 20 600 Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Tase-ennuste Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina 2011 2015, koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TRAFI TASE-ENNUSTE 2011 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 12 500 10 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 Vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset 3 500 Rahat, pankkisaamiset ja muut rah.v. 0 YHTEENSÄ 16 000 16 000 YHTEENSÄ 15
TRAFI TASE-ENNUSTE 2012 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 13 000 10 500 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 Vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset 3 500 Rahat, pankkisaamiset ja muut rah.v. 0 YHTEENSÄ 16 500 16 500 YHTEENSÄ TRAFI TASE-ENNUSTE 2013 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 14 500 11 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 Vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset 3 500 Rahat, pankkisaamiset ja muut rah.v. 0 YHTEENSÄ 17 000 16 000 YHTEENSÄ TRAFI TASE-ENNUSTE 2014 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 12 500 10 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 Vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset 3 500 Rahat, pankkisaamiset ja muut rah.v. 0 YHTEENSÄ 16 000 16 000 YHTEENSÄ TRAFI TASE-ENNUSTE 2015 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij. 10 500 8 000 Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus 6 000 Vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset 3 500 Rahat, pankkisaamiset ja muut rah.v. 0 YHTEENSÄ 14 000 14 000 YHTEENSÄ 16
5.2. Henkilöstö TTS-kaudella Trafin henkilötyövuosikehys pysyy vakiona 516 henkilötyövuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet tehtävät on kyettävä hoitamaan nykyisellä henkilöresurssimäärällä. Toiminnan suunnittelua varten henkilötyövuosikehys on jaettu eri toimialoille seuraavasti (toimialojen kehystä ei voi verrata suoraan nykytilanteeseen, koska toimialojen välisessä vastuujaossa on tapahtunut muutoksia): 2011 2012 2013 2014 2015 Johto 7 7 7 7 7 Ilmailu 117 118 119,5 114 117 Sääntely ja valvonta 172 172 171 175 179 Rekisteripalvelut 169 168 167,5 170 164 Strategia ja hallinto 51 51 51 50 49 Yhteensä 516 516 516 516 516 Trafin henkilöstökehys 516 516 516 516 516 17
2010 6. Liitteet 6.1. Tietojärjestelmähankkeet 18
19
20
2010 6.2. Uudet tehtävät Varmat tehtävät HTV-vaikutus vuoden 2015 loppuun mennessä Ilmailu Päästökauppa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen 2 Matkustajan oikeudet 0,8 Kansainvälinen yhteistyö ja lentoliikenteen ulkosuhteisiin liittyvä EU-koordinointi 0,6 Turva-asiat 1,5 SES-II -paketti 1 SESAR-hanke 1 EASAn toimivallan laajentuminen lennonvarmistukseen ja lentopaikkoihin 1 Huoltotoiminnan uudet tehtävät 3,2 Matkustamohenkilökunnan koulutustodistukset 1,5 EASA Part 147 -organisaatioiden hyväksynnät ja toiminnan vuotuiset tarkastukset 1 EASA Part 147 -organisaatioiden hyväksynnät ja toiminnan vuotuiset tarkastukset 1,75 Valtuutettujen tarkastajien ja tarkastuslentäjien jatkuva kertauskoulutus 0,5 Safety Management Systemsin sisällyttäminen ja hyväksyminen lentotoimintaorganisaatioiden menetelmiin ja Toimintakäsikirjoihin 1 SAFA- RAMP -tarkastukset ja SANA-tarkastukset 0,5 Liikelentotoiminnan (ns. cor-porate aviation), lentotyön ja yksityisilmailun uusien EU:n säännösten (EASA IR Part-OPS) mukainen hyväksyntä, luvat ja tarkastukset 1 Lentotoiminnan luvat + Lentotoiminnan valvonta. 1 Toiminnantarkastukset kaikessa ilmailussa 0,5 Ilmailu yhteensä 19,85 Sääntely ja valvonta EU:n III meriturvallisuuspaketti Direktiivien (onnettomuustutkinta, Port State ja Flag State) ja asetusten tuomat uudet tehtävät; kansallinen implementointi, valvonta ja ohjeistus 2 EMCIP ja INSJÖ Onnettomuusanalyysiin käytettävät tietojärjestelmät 1 GHG-yleissopimus ja GHG -päästökauppa: 1 Uusi huvivenedirektiivin puitelainsäädäntö (nk. NLF-asetus 765/2008) 2 STCW yleissopimukseen ja koodiin tulevat muutokset. 1 Autokoululupa-asioiden käsitteleminen 1 Kansallisen kuljettajantutkintojen vastaanottajien koulutuksen ja laadunvarmistuksen toteuttaminen 7 Matkalupien painatus 0,25 Ajokortin muuttuminen määräaikaiseksi 0,5 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajat 1 Rautatiemarkkinoiden valvonta 3-4 Venäläisten kalustoyksikköjen käyttöönottolupa 3-10 Käyttöönottomenettelyn uudistuminen 3 Toimijakentän laajeneminen 5-10 21
Riippumattoman turvallisuusarvioijan hyväksyntä 0,33 Kunnossapidon valvonta 1 Matkustajan oikeudet 1 Junaturvallisuuslääkäri 1 Eurooppalainen norminanto 4-5 Psykologijärjestelmä 1 Sääntely ja valvonta yhteensä 39 52 Melko varmat tehtävät HTV-vaikutus vuoden 2015 loppuun mennessä Alkolukko pakolliseksi kaikkiin koululais- ja päivähoitokuljetuksiin 0,5 Alkolukon käyttö julkisin varoin kustannetussa kuljetuspalvelussa 0,5 Ajoneuvotekninen norminanto 2 Tiedonantovelvoite Neuvoston ja Unionin asetuksista sekä E-säännöistä 0,4 Markkinavalvonnan laajentuminen, valmistajan itsetestauksen mahdollistuminen sekä tyyppihyväksyttyjen tuotteiden korjaustietojen luovuttamisen varmistaminen 0,7 Melko varmat tehtävät yht. 4,1 22