Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2014

Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2014 1

Akavan Erityisalojen vuosikertomus 2014 Katsaus toimintavuoteen 2014... 3 Yksityissektorin edunvalvonta... 5 Kuntasektorin edunvalvonta... 7 Valtiosektorin edunvalvonta... 9 Korkeakoulusektorin edunvalvonta... 11 Kirkon sektorin edunvalvonta... 12 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta... 12 Yksilöedunvalvonta... 13 Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta... 13 Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen... 14 Koulutuspolitiikka... 15 Yhteistyön kehittäminen... 15 Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen... 16 Opiskelijatoiminta... 16 Aluetoiminta... 17 Koulutustoiminta... 18 Jäsenedut... 18 Tutkimustoiminta... 19 Viestintä ja markkinointi... 20 Hallinto ja henkilöstö... 23 Jäsenyhdistykset... 25 Jäsenkunta... 26 Huomionosoitukset... 28 Akavan Erityisalat AE ry:n hallitus, neuvottelu- ja toimikunnat... 29 Edustukset... 34 Tilinpäätös 2014... 38 2

Katsaus toimintavuoteen 2014 Vuonna 2014 työmarkkinatoimintaa leimasivat koko vuoden kestäneet eläkeneuvottelut ja isojen, erityisesti julkista sektoria koskevien rakenneuudistusten valmistelu. Ammattiliitot kampanjoivat kevään EU-vaaleissa ja heti niiden jälkeen alettiin jo valmistautua vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Vuoden aikana alkoi myös vilkastuva keskustelu ammattijärjestöjen asemasta ja järjestäytymisen merkityksestä, kun palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymistä koskeva hanke tuli julkisuuteen vuoden lopulla. Jäsenkuntaamme ravisutti vuonna 2014 edelleen kasvava työttömyys, mikä näkyi meillä myös taloudellisena paineena työttömyyskassan kustannusten noustessa. Toisin kuin monissa muissa liitoissa, jäsenmäärämme kasvoi kuitenkin kohtuullisesti, kasvua oli lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta. Sopimus- ja neuvottelutoimintaa rauhoitti syksyllä 2013 solmittu Työllisyys- ja kasvusopimus, jonka mukainen sopimuskausi alkoi keväällä. Yksityissektorilla uudistettiin liiton omat työehtosopimukset ja vähimmäispalkkasuositukset. Avkäännösalaa koskevat tes-neuvottelut olivat käynnissä koko vuoden. Sopimuksettomien edunvalvonta oli vuoden painopisteitä sekä liiton omassa toiminnassa että YTN:ssä, jossa kaupan ala kampanjoi oman työehtosopimuksen saamiseksi. Kuntapuolella KVTES-sopimukseen saavutettiin jäsenillemme tärkeä palkkahinnoitteluliitteitä koskeva uudistus. Kuntien rakenneuudistus oli tapetilla ja liitto antoi peräti neljä kuntasektorin lainsäädäntömuutoksiin liittyvää lausuntoa. Valtiolla vuotta leimasivat yt-neuvottelut ja eri virastoja koskevat uudistamishankkeet, joissa liitto oli aktiivisesti jäsenten tukena. Rakenneuudistukset ja paineet vähentää henkilöstöä toivat haasteita myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joiden toimintaan vaikutti myös vuonna 2014 voimaan astunut ammattikorkeakoululaki. Ammatinharjoittajien edunvalvonnassa esillä oli erityisesti hankintalain kokonaisuudistus. Järjestöpuolella käytiin liiton hallitusvaalit ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Maarit Helén Kuntien asiantuntijat Kumula ry:stä. Vuonna 2014 panostettiin liiton sisäiseen yhteistyöhön käynnistämällä Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa säätelevän asiakirjan uudistus. Myös liiton koulutuspoliittista ohjelmaa alettiin päivittää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenistölle järjestettiin useita jäsentapahtumia, mm. Lintsipäivä, Kirjallinen ilta ja jo perinteeksi muodostunut yksityissektorin Inspiraatiopäivä. Liiton jäsenten matkavakuutusetujen tarjoajaksi vaihdettiin Vakuutusyhtiö Turva. Jäsenhankintaan panostettiin toimintavuonna uudistamalla jäsensuositteluohjelma. Myös liiton viestintä- ja markkinointistrategia uudistettiin. 3

Akavan Erityisalojen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, vaikka haasteitakin on muun muassa työttömyyden edelleen kasvaessa. Säästöpaineet ja rakenneuudistukset iskevät kaikilla työnantajasektoreilla erityisesti hallinnossa ja tukitoiminnoissa työskentelevään jäsenkuntaamme. Positiivista näkymää tuo erityisesti jäsenkasvu ja liiton palveluiden aktiivinen kehittäminen ennakoimalla ajan muutokset. Tulevina vuosina Akavan Erityisalojen on edelleen panostettava jäsentyytyväisyyteen ja varmistettava jäsenkasvu, jotta jäsenten palvelut voidaan turvata. Myös toiminnan sopeuttamiseen on varauduttava. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat AE ry 4

Yksityissektorin edunvalvonta Yksityissektorilla työskenteli vuoden 2014 lopussa 13 262 jäsentä. Jäseniä työskentelee kymmenillä eri toimialoilla eri työehtosopimusten piirissä. Merkittävä osa jäsenkunnasta on ilman työehtosopimusten suojaa. Akavan Erityisaloissa yksityissektorin edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunta, joka kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Neuvottelukunta toimii ennen muuta liiton yksityissektorin edunvalvontaa kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena on monimuotoisen yksityissektorin kentän edunvalvonta ja yhteisten toimenpiteiden löytäminen sekä työehtosopimusten ulkopuolelle jäävän jäsenistön aseman vahvistaminen. Akavan Erityisalojen museoita koskeva yleissitova työehtosopimus oli voimassa toimintavuoden osana Työllisyys ja kasvusopimusta, jonka mukaisesti palkkoihin tehtiin 0,4 %:n yleiskorotus 1.9.2014 lukien. Liitto ja Museoalan ammattiliitto järjestivät yhdessä museoiden luottamusmiehille oman ajankohtaiskoulutuksen toimialan muutostilanteista Akavan Erityisalat ja YTY saavuttivat keväällä 2014 periaatesopimuksen urheilujärjestöjen ammattivalmentajien työehtosopimuksen soveltamisalan laajentamisesta YTN:n jäsenistölle. Työehtosopimuksen soveltamisalan laajennus palvelee liikunta- ja nuorisoalan asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivaa jäsenistöä. Viittomakielialan Vian työehtosopimukset uudistettiin ajalle 1.2.2014 31.1.2016. Kuukausipalkkoja korotettiin 2,5 % yleiskorotuksella ja tuntipalkkoja 1,5 %:n yleiskorotuksella 1.5.2014 lukien. VIPARO Viittomakieliset Palvelut Aron työehtosopimukset uudistettiin ajalle 1.2.2014 31.1.2016. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovittiin palkankorotuksista seuraavasti: 1.2.2014 alkaen 7 %:n yleiskorotus, 1.5.2014 alkaen 2 %:n yleiskorotus ja 1.3.2015 alkaen 2,5 %:n yleiskorotus. Viestinnän asiantuntijoiden vähimmäispalkkasuositus, toimintaterapeuttien vähimmäispalkkasuositus ja toimintaterapia-alan työsuhteen ehtoja koskeva suositus, kasvatustieteilijöitä koskeva vähimmäispalkkasuositus, kulttuurituottajia koskeva vähimmäispalkkasuositus ja taide- ja kulttuurialan työsuhteen ehtoja koskeva suositus uudistettiin ajalle 1.6.2014 31.3.2016. Kääntäjiä koskeva vähimmäispalkkasuositus uusittiin ajalle 1.6.2014 31.5.2015. Viittomakielialan suositukset uusittiin ajalle 1.2.2014 31.1.2016. Akavan Erityisalat ja Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat laativat ensi kertaa liikunta- ja liikuntapalvelualalle työsuhteen ehtoja ja vähimmäispalkkoja koskevan suosituksen ajalle 1.10.2014 31.3.2016. Yksityissektorin neuvottelukunta hyväksyi luottamusvaltuutetun asettamista ja asemaa koskevan Oral Oyj:n ja Akavan Erityisalat AE ry:n välisen sopimuksen, joka koskee Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäseniä. Akavan Erityisalat ja Suomen Suuhygienistiliitto antoivat 20.11.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon, jossa pidettiin kohtuuttomana hammashuoltoon suunniteltuja sairausvakuutuskorvausten leikkauksia. 5

Akavan Erityisalat valmisteli yhdessä Suomen Geronomiliiton kanssa lausuntoa koskien hallituksen esitystä laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja geronomin (AMK) ammattinimikkeen saamista sosiaalihuollon laillistetuksi ammattinimikkeeksi. Av-käännösalan työehtosopimusneuvottelut jatkuivat koko vuoden. Neuvotteluissa olivat mukana kaikki toimistot, Pre-Text, Rosmer International Osk, SDI Media, Stellar Text ja BTI Studios, ja työntekijäpuolelta Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat. Neuvottelutulosta ei saatu aikaan ja osapuolet ovat jatkaneet alan työehtoja koskevia neuvotteluja edelleen vuonna 2015. Liitto järjesti yksityissektorin jäsenistölle koulutus- ja jäsentapahtuma Inspiraatiopäivän 5.4.2014 itsensä johtamisesta, motivoinnista ja työhyvinvoinnista. Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta Akavan Erityisaloissa yksityissektorin jäsenistä merkittävä osa (arviolta 30 %) työskentelee työpaikoilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta tai joissa työntekijät ovat jonkin muun kuin akavalaisen työehtosopimuksen piirissä. Tämän ryhmän edunvalvontaa koordinoi yksityissektorin neuvottelukunnan alainen Sopu-työryhmä, joka kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Sopimuksettomille aloille kohdennettiin jäsenkysely. Sen tuloksia hyödynnettiin marraskuussa järjestetyssä vaikuttajaseminaarissa Missä on tulevaisuutes? Kyselyn tuloksia hyödynnetään myös sopimuksettomien alojen edunvalvonnan kehittämisessä. Akavan Erityisalat on toimintavuoden 2014 aikana nostanut esille sopimuksettomien jäsenten asemaa myös Akavassa ja YTN:ssä. YTN-toiminta Akavan Erityisalat jatkoi toimintaansa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton resursseja kohdennettiin liiton jäsenkunnan kannalta keskeisille aloille kuten järjestösektorille ja kaupan alalle sekä osallistuttiin YTN:n hallintoon ja YTN:n luottamusmieskoulutuksiin kouluttajana. YTN-jäsenliittojen jäsenistä reilusti yli 6 000 työskentelee erilaisten järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa. Järjestösektorilla vuonna 2010 käynnistettyä sopimustoimintaa jatkettiin edelleen toimintavuoden aikana jäsenistön saamiseksi kasvavassa määrin akavalaisen sopimusedunvalvonnan ja sitovien työehtosopimusten piiriin. Merkittävä osa jäsenistöstä työskentelee työpaikoilla, joissa ei sovelleta työehtosopimusta tai työehtosopimus on jonkun toisen työntekijäliiton neuvottelema, minkä vuoksi jäsenistöä haluttiin myös aktivoida työpaikkatasolla ja lisätä jäsenistön edunvalvontatietoisuutta. Jäsenistölle järjestettiin myös kaksi edunvalvontakoulutusta työaikakysymyksistä sekä kolmannen sektorin palkkatyön luonteesta. Toimintavuoden aikana ei neuvoteltu YTN:n neljästä järjestösektorin työehtosopimuksesta, jotka kaikki ovat Työllisyys- ja kasvusopimuksen piirissä. Työtä yleissopimuksen aikaansaamiseksi järjestöissä jatketaan. Yksittäisten työnantajien kanssa neuvoteltiin työehtokysymyksistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestäytyi takaisin työnantajaliitto Paltaan syksyllä 2014 ja työpaikalle perustettiin YTN:n yritysyhdistys. Kaupan alalla aloitettiin merkittävä kahden vuoden projekti - Kohti työehtosopimusta 2016. Kaupan ala työllistää Suomessa satojatuhansia työntekijöitä, heidän joukossaan myös ylempiä toimihenkilöitä. Alan ylemmät toimihenkilöt työskentelevät asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Ylempiä toimihenkilöitä alalla työskentelee noin 30 000. Toimiala on yksi suurimmista koko Suomessa. YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan Kaupan Liiton kanssa neuvotteluja. 6

YTN uudisti kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuudestaan vuoden 2014 alusta. Alalle perustetun projektiryhmän voimin etsitään uusia tulokulmia edunvalvontatyöhön jäsenistön tuella. Toiminnalla on yksi selkeä tavoite: kaupan alan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 alan jäsenistölle oli tarjolla erilaisia tapahtumia, joissa keskusteltiin alan tulevaisuudesta sekä edunvalvonnan kehittämisestä. Asiamiehet vierailivat alan yrityksissä tapaamassa jäsenistöä ja vuorovaikutusta jäsenten kanssa tiivistettiin sosiaalisen median avulla. Osana YTN-yhteistyötä yksityissektorin jäsenistölle toteutettiin marraskuussa 2014 työelämätutkimus, jossa oli mukana myös liiton omia, jäsenten työoloja luotaavia kysymysosioita. Akavan Erityisalat järjesti kaikille sektoreilla toimiville luottamusmiehilleen ja muille henkilöstöedustajilleen oman luottamusmiesseminaarin talousperusteisista ythenkilöstönvähennysneuvotteluista sekä työmarkkinaseminaarin eläkejärjestelmäratkaisusta ja työelämämuutoksista. Kuntasektorin edunvalvonta Kuntasektorilla työskenteli vuoden 2014 lopussa 6 221 jäsentä. Jäsenet ovat valtaosin (99 %) Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa koordinoi kunnan neuvottelukunta, joka kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Neuvottelukunnan painopisteinä olivat KVTES palkkahinnoitteluliitteitä kokevien sopimusneuvottelujen tavoitteet, kuntien henkilöstömenojen leikkaukset, luottamusmiestoiminta ja kuntasektorin strategiatyö. Neuvottelukunta osallistui Lappeenrannan 14.-15.8.2014 työmarkkinaseminaariin. Neuvottelukunta järjesti suunnitteluseminaarin 6.6.2014. Seminaarissa neuvottelukunta teki kuntasektorin edunvalvonnan toimintaympäristöanalyysin ja arvioi omaa toimintaansa. Seminaarin tuloksena päätettiin ryhtyä valmistelemaan kuntasektorin edunvalvontaohjelmaa. Neuvottelukunnan kokouksissa Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren esitteli Akavan työelämäasiakirjaa "Ihmisen kokoista työelämää ja Akavan johtaja Pekka Piispanen selvitti eläkeneuvottelujen tilannetta sekä Akavan vaikuttamista seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2014 2016 ensimmäisen jakson 1.3.2014 31.12.2015 ensimmäinen palkankorotus 20 euroa toteutettiin 1.7.2014. Akavan Erityisalat antoi Akavalle neljä kuntasektorin lainsäädäntömuutoksiin liittyvää lausuntoa. Liiton ja Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n kanssa valmistui suuhygienistien toimenpidepalkkioita ja jononpurkua koskeva suositus, joka julkistettiin 20.11.2014 Hammaslääkäripäivien yhteydessä. Sopimusneuvottelut Toimintavuoden alkua hallitsivat sopimusneuvottelut. KVTES 2014 2016 -sopimuksen ensimmäisen jakson vuoden 2015 korotuksesta neuvoteltiin keväällä. Uudelle sopimuskaudelle 7

asetettiin työryhmät kehittämään KVTES palkkahinnoittelua ja työaikamääräyksiä. Molempien työryhmien työ valmistui huhtikuun lopussa. KVTES palkkahinnoitteluliitteistä uudistettiin liiton kannalta keskeisiä hallinnon ja sivistystoimen palkkahinnoittelua. Uudistuksen piirissä olevia ammattiryhmiä olivat mm. käännnös-, viestintä-, kirjasto-, museo-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta alojen asiantuntijat. Uudistus merkitsi palkkahinnoittelun alarajojen nostamista, uusia palkkahinnoittelukohtia mm. kääntäjille, tiedottajille sekä nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimen ohjaajille ja esimiehille. Hallinnon, kirjaston, museosekä nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimen ylin johto siirrettiin palkkahinnoittelun ulkopuolelle ns. hinnoittelemattomiksi. Vuoden 2016 KVTES-sopimuksen palkantarkistuksia koskeviin neuvotteluihin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO pyysi jäsenliitoilta tavoitteet 19.12. mennessä. Kevään 2014 neuvottelutiedotus hoidettiin Akavan Erityisalojen viestinnässä. Palkkahinnoittelumuutoksesta tiedotettiin sähköisellä uutiskirjeellä, Kuntatiimi -tiedotteessa ja Yhteenveto-lehdessä. Henkilöstöä lomautettiin 27 kunnassa vuonna 2014. Muutamassa kunnassa jatkuivat edellisenä vuotena alkaneet henkilöstön vähentämistä koskevat yt-neuvottelut. Liitto järjesti jäsentilaisuuden yt-menettelyn jatkumisesta Jyväskylässä 25.11. Kuntasektorin asiamiehen ja jäsenyhdistysten toimihenkilöitten muodostamassa kuntasektorin taustaryhmässä valmisteltiin ja kommentoitiin KVTES-sopimuksen palkkahinnoittelutyöryhmässä neuvoteltuja KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden 1 (hallinto) ja 2 (sivistystoimi) kehittämisehdotuksia. Akavan pyytämiä lausuntoja valmisteltiin neuvottelukunnan sihteerin jäsenyhdistysten toimihenkilöitten kanssa. Kuntasektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JEAn, VAKAVAn ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteistyönä. Koulutuksien teemoina olivat uuden sopimuksen tiedotus ja luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen. Liitto järjesti luottamusmiehilleen myös oman, kaikkien sektoreiden yhteisen luottamusmiesseminaarin syysliittokokouksen yhteydessä. Keväälle 2014 aiottu JUKOn kuntasektorin luottamusmiesvaali siirrettiin vuodella järjestökentässä tapahtuneiden muutosten perusteella. KTN liittyi JUKOn jäseneksi ja 1.6.2014 lähtien JUKOn ja KTN:n luottamusmiesjärjestelmät yhdistettiin. Vuoden 2015 JUKOn luottamusmiesvaaleista aloitettiin tiedotus vuoden lopussa Kuntatiimi - tiedotteessa ja Yhteenveto-lehdessä. AVAINTES-sopimuksen luottamusmiesvaaleihin valmistauduttiin JUKO yhteisen ohjeistuksen valmistelulla. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus Sinun työelämäsi Akavan Erityisalojen kuntasektorin työelämätutkimus 2014 lähetettiin 5 651 kuntasektorin jäsenelle 25.11.2014. Uusintakutsu kyselyyn vastaamiseen lähetettiin 3.12.2014. Työmarkkinatutkimuksessa oli mukana kaikille liiton edustamille työmarkkinasektoreille yhteisiä kysymyksiä. Niiden perusteella linjataan liiton kantaa erityisesti kevään 2015 eduskuntavaalikiertueelle. 8

Akavan Erityisalojen kuntasektorin järjestövalmiutta kehitettiin yhdessä liiton jäsenyhdistysten ja muiden akavalaisten liittojen kanssa. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JEAn kuntaryhmällä oli vuoden 2012 aikana 10 kokousta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies toimi JEAn kuntaryhmän puheenjohtajana. Kuntasektorin asiamies oli JUKOn kunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, KVTES-jaoston varapuheenjohtaja ja jäsen KVTES-alueen järjestövalmiustyöryhmässä, tekniikan jaostossa, paikallistyöryhmässä ja koulutustyöryhmässä. Keskeisiä teemoja JUKOn toimielimissä olivat KVTES palkkahinnoitteluliitteiden uudistaminen ja JUKOn edustaman jäsenkunnan asema kuntien säästötoimissa. Kuntasektorin asiamies oli JUKOn asiantuntijana pääsopijajärjestöjen KVTES palkkahinnoittelutyöryhmässä, JUKOn edustajana valtiovarainministeriön Virsu-hankkeen (keskusja aluehallinnon virastoselvityshankkeen) valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon ja kuntien työnjakoa selvittävässä alatyöryhmässä sekä pääsopijajärjestöjen edustajana Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Esimiehen opas muutoksen -oppaan verkko-version suunnittelutyöryhmässä. Jäsenviestintää hoidettiin muun muassa 12 akavalaisen liiton yhteisellä Kuntatiimi-tiedotteella. Kuntatiimissä käsiteltiin KVTES- ja Teknisen sopimuksen lisäksi AVAINTES-sopimuksen kysymyksiä. Liiton edustaja toimi Kuntatiimin vastaavana toimittajana ja tiedote toimitettiin Akavan Erityisaloissa. Vuonna 2014 Kuntatiimi ilmestyi neljä kertaa ja se ilmestyi myös ruotsinkielisenä Kommunteamet-tiedotteena. Kuntatiimi siirtyi sähköiseksi tiedotteeksi numerosta 2/2014 lähtien. Valtiosektorin edunvalvonta Valtiosektorilla työskenteli vuoden 2014 lopussa 3 094 jäsentä. Jäsenet ovat valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä hallinnonala- ja virastokohtaisten virka- ja työehtosopimusten piirissä. Akavan Erityisaloissa valtiosektorin edunvalvontaa koordinoi valtion neuvottelukunta, joka piti toimintavuoden aikana seitsemän kokousta. Neuvottelukunta seurasi valtion muutostilanteita henkilöstön aseman ja etujen näkökulmasta sekä osallistui virastojen virkaehtosopimusneuvottelujen edistämiseen. Toimintavuonna yt-neuvotteluja käytiin lukuisissa virastoissa ja laitoksissa, koska virastoille budjetoidut varat ovat osin alimitoitettuja. Liitto järjesti yhdessä JUKOn ja muiden akavalaisten liittojen kanssa virastojen henkilöstölle tilaisuuksia muun muassa yt-menettelyn vaikutuksista. Liitto toimii aktiivisesti jäsenten etujen puolustamiseksi myös muissa valtion muutoksissa kuten esimerkiksi virastojen yhdistämistilanteissa. Syksyllä 2014 toteutettiin liiton työelämätutkimus, jossa painopisteenä oli hyvä hallinto ja työhyvinvointi. Tutkimusta hyödynnetään neuvottelutavoitteiden laadinnassa ja tiedotuksen suuntaamisessa. Tutkimustuloksia käytetään perusteltaessa jäsenistömme edunvalvontatavoitteita sekä JUKOssa että eri virastoissa käytävissä neuvotteluissa. Työelämätutkimuksella 2014 tuetaan 9

liiton tavoitetta nostaa hyvä hallinnon, virkamiestyön arvostus ja julkissektorin palveluiden laatu keskusteluun 2015 käytävässä eduskuntavaalikampanjassa ja mediakeskustelussa. Tähän liittyen neuvottelukunta valmistelu myös valtion sektorin jäsenistölle ensi kertaa pidettävät koulutus- ja jäsentapahtuman vuodelle 2015. JUKOn luottamusmiehinä toimivia Akavan Erityisalojen jäseniä osallistui sekä JUKOn järjestämiin luottamusmiesten perus- ja jatkokursseihin että JEA/Vakavan järjestämiin luottamusmiesten neuvottelupäiviin. Sopimusneuvottelut Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa osana Työllisyys- ja kasvusopimusta 1.4.2014 31.1.2017. Toimintavuonna 2014 yleiskorotus toteutettiin 1.8. lukien 20 euroa/kk. JUKO ja muut palkansaajajärjestöt voittivat valtiota vastaan oikeudenkäynnin, jonka seurauksena 1.8.2015 yleiskorotus maksetaan 0,1 % korotettuna eli 0,4 %. JUKOn edunvalvonnan piiriin kuuluu myös Kansallisgalleria, jossa JUKO ja Sivistystyönantajat ry solmivat ensi kertaa tälle julkisoikeudelliselle säätiölle oman työehtosopimuksen työehtosopimuksen 1.2.2014 31.1.2017. Sopimustoimintaan liittyvää järjestövalmiustyötä jatkettiin JUKOn valtiosektorilla. Liiton edustajat olivat mukana valtion keskuslakkotoimikunnassa ja muissa valmisteluryhmissä. Keskuslakkotoimikunta järjesti myös lakkoharjoituksen marraskuussa 2014. Toiminta JEAssa ja JUKOssa Liitto osallistui JUKOn toimintaan osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. JEAn valtiosektorin asiamiehet kokoontuivat säännöllisesti ennen JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksia käsittelemään ajankohtaisia valtion muutostilanteita ja neuvottelukunnassa päätettäväksi tulevia asioita. JUKOn valtion neuvottelukunta kokoontui 9 kertaa käsittelemään valtion muutoshankkeita, uudistettuja palkkausjärjestelmiä, seuraavan kauden neuvottelutavoitteita ja pääsopijoiden keskustason työryhmien tilanteita. Toimintavuonna valtion neuvottelukunta vahvisti JUKOn otetta lausunnonantajana ja kannanottajana ajankohtaiskysymyksiin. Keskeisiä valtiosektorin hankkeita olivat valtion tuottavuus- ja tuloksellisuushanke, keskus- ja aluehallinnon virastouudistushanke, valtioneuvoston hallintoyksikön perustamishanke ja monet virastokohtaiset hankkeet ja työryhmät. Liiton valtiosektorin asiamies toimi JUKOn valtion neuvottelukunnan jäsenenä. Lisäksi asiamies toimii JUKOn edustajana sopimustoiminnassa niissä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa virastoissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä sekä ns. kummiasiamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla. Asiamies toimi myös JUKOn neuvottelijana AVIen ves-neuvotteluissa ja Karvin palkkausjärjestelmän perustamistyöryhmässä. Yhteenveto-lehden lisäksi valtiosektorin jäsenistö sai myös liitosta oman sähköisen uutiskirjeen. Jäsenille toimitettiin valtiosektorin edunvalvonnasta akavalaisten liittojen yhteistuotantona Keppi ja porkkana -tiedote, joka ilmestyi 4 kertaa. 10

Korkeakoulusektorin edunvalvonta Yliopistoissa työskenteli vuoden 2014 lopussa 1 152 jäsentä ja ammattikorkeakouluissa 550. Jäsenet työskentelevät yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piirissä sekä ammattikorkeakouluissa kunnan ja valtion virkaehtosopimusten, Avaintyönantajien työehtosopimuksen sekä yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä. Akavan Erityisalojen korkeakoulutoimikunta huolehti toimintavuonna korkeakoulujen edunvalvonnasta. Korkeakoulutoimikunta kokoontui neljä kertaa toimien ennen muuta liiton korkeakoulusektoria kokoavana, tiedottavana ja kehittävänä foorumina. Yhteisenä haasteena olivat voimakkaassa murroksessa oleva korkeakoulusektori varsinkin ammattikorkeakouluissa uuden ammattikorkeakoululain voimaanastumisen myötä, mutta myös yliopistoissa, rahoituskysymykset ja henkilöstövähennykset. Osana edunvalvontaa hyödynnettiin vuoden 2013 työmarkkinatutkimusta ja marraskuussa toteutettiin ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorille uusi työelämätutkimus. Määräaikaisuus- ja palkkauskysymysten lisäksi sektorilla painotettiin kysymyksiä liittyen rakenneuudistuksiin, henkilöstön edustukseen, yhteistoimintamenettelyihin sekä työhyvinvointiin. Yliopistosektorin edunvalvonta Liitto osallistui yliopistoneuvottelukuntatyöhön Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa, joka edustaa akavalaisia yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat osallistuu JUKOn työskentelyyn osana Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:tä. Vuonna 2014 liitto osallistui muun muassa yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä järjestettyihin JUKOn tilaisuuksiin ja tarvittaessa yliopistokohtaiseen taustaryhmätyöskentelyyn. JUKOn kanssa yhteistyössä pyrittiin panostamaan hyvään yhteistoimintakulttuuriin myös työnantajien suuntaan. Koska yliopistot tulivat mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvotteluratkaisuun syksyllä 2013, työehtosopimuskausi jatkui suoraan keväällä 2014. Toiminta painottui tällöin tiedottamiseen, uuden sopimuksen tulkintaan ja työehtosopimuksen kehittämiseen liittyvään työryhmätyöskentelyyn. Akavan Erityisalojen edustaja osallistui työskentelyyn muun muassa muun henkilöstön palkkausjärjestelmätyöryhmän jäsenenä. Liiton keskeisenä tavoitteena on parantaa yliopistojen hallinto- ja kehityshenkilöstön asemaa palkkauksellisesti ja edustuksellisesti. Jäsenille yliopistokentän muutoksista viestittiin liittojen yhteisellä Yliote-tiedotteella, joka ilmestyi toimintavuonna neljästi. Korkeakouluissa työskenteleville jäsenille lähetettiin liiton yhteisten sähköisten uutiskirjeiden lisäksi myös sektorikohtaiset uutiskirjeet ajankohtaisista asioista. Tämän lisäksi tiedotusta kohdennettiin esimerkiksi yhteistoimintamenettelyjen alkaessa korkeakoulukohtaisesti. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin myös Yhteenveto-lehdessä. Yliopistosektorin luottamusmiesten koulutukset toteutettiin JUKOn kautta sekä JEAn ja VAKAVAn yhteistyönä. Koulutuksien teemoina olivat yhteistoimintamenettelyissä huomioitavat asiat ja luottamusmiestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen. Liitto järjesti luottamusmiehilleen myös oman kaikkia sektoreita koskevan luottamusmiesseminaarin marraskuussa samasta aihepiiristä. Ammattikorkeakoulusektorin edunvalvonta Ammattikorkeakoulupuolella Akavan Erityisalat osallistui Akavan AMK-ryhmätyöskentelyyn ja muun muassa AMK-rehtoreiden Arene-yhteistyöhön. Akavan Erityisalat osallistui 11

ammattikorkeakoulujen työehtosopimustoimintaan kunnan ja valtion virkaehtosopimusten lisäksi muun muassa Avaintyönantajien työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen puitteissa, missä JUKO on yksi sopimusosapuolista. Avaintyönantajien sopimuksen luottamusmiehiä koulutettiin JUKOn ja OAJ:n yhteisessä luottamusmieskoulutuksessa toukokuussa 2014 sekä liiton omassa luottamusmieskoulutuksessa marraskuussa. Vuonna 2014 pyrittiin rakentamaan ammattikorkeakoulujen henkilöstön edustusta akavalaisten liittojen kesken, ja tilaisuuksia pidettiin kahdeksassa ammattikorkeakoulussa. Tilaisuuksissa käytiin läpi henkilöstön edustusta ammattikorkeakouluissa eri työehtosopimusten piirissä, työehtosopimusten erityispiirteitä, lakiuudistuksen tuomia muutoksia sekä työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa henkilöstön edustusta saatiin vahvistettua luottamusmiehen tai muiden sopimusten avulla. Työehtosopimuksiin liittyen tuettiin ja tiedotettiin jäsenistöä muun muassa palkkauskysymysten tulkinnan osalta. Erityisesti työehtosopimusten vaihdostilanteissa näitä asioita käsiteltiin paljon. Kirkon sektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kirkon sektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä JUKO ry:ssä. Liiton asiamies toimi akavalaisten JEAliittojen edustajana JUKOn kirkon sektorin neuvottelukunnassa, joka kokoontui 8 kertaa. Liiton asiamies edustaa ennen muuta kirkon hallinto- ja muuta henkilöstöä suhteessa JUKOon. Kirkon sektorilla työskenteli 200 Akavan Erityisalojen jäsentä. Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus uudistettiin osana Työllisyys- ja kasvusopimusta 1.4.2014 31.1.2017, jonka mukaisesti palkkoihin tehtiin 20 euroa vastaavat yleiskorotukset 1.8.2014 lukien. Kirkon sektorin edunvalvonnan painopisteitä 2014 olivat Palvelukeskusuudistus ja hallintohenkilöstön asema. Uuden virka- ja työehtosopimuksen tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta Liiton ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Toimintavuoden aikana jäsenille lähettiin kysely heidän kokemuksistaan hankintojen kilpailuttamisesta ja hankintalain muutostarpeista. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta: Palvelujen tuotteistaminen 31.1.2014 Helsingissä, Markkinointi pienyrittäjän arjessa 4.4.2014 Lahdessa ja Yrittäjä terveenä eläkkeelle 3.10.2014 Helsingissä. 12

Toimikunnan oma koulutustoiminta aiheesta Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja ja yrittäjä jatkui. Kohderyhmänä olivat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutus järjestettiin Toimintaterapeuttiliiton jäsenille 18.3.2014 Turussa, kaikille jäsenille 27.3.2014 Vaasassa, TAKU:n ja MAL:n jäsenille 11.11.2014 Helsingissä ja KAJ:n jäsenille 2.12.2014 Tampereella. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnattu liikunnallinen jäsen- ja verkostoitumistilaisuus oli Tuusulan Gustavelundissa. Toimintavuoden aikana haettiin ja saatiin päätös liiton viidennestä ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenille suunnatusta ASLAK-kuntouksesta, joka tullaan järjestämään Ruissalon kylpylässä Turussa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnassa oli toimintavuoden aikana keskeisesti esillä hankintalain kokonaisuudistus, johon vaikutettiin omalla jäsenistön keskuudessa tehdyllä kyselyllä ja toimimalla Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa (EPO). Ammatinharjoittajien edunvalvontaa hoidettiin myös toimimalla Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmässä. Toimintavuoden aikana oli myös esillä itsensä työllistäjien määrittely ja itsensä työllistäjien asema Suomessa sekä potilasasiakirjojen säilyttämiseen liittyvät ongelmat. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien yksilöedunvalvonnasta vastaa toimikunnan sihteeri. Yksilöedunvalvonnassa olivat erityisesti esillä toimeksiantosopimuksiin ja hankintalakiin liittyvät asiat. Yksilöedunvalvonta Yksilöedunvalvonnan tavoitettavuutta parannettiin yksityisen ja julkisen työsuhdepuhelinlinjan käyttöön otolla. Yhteydenpito jäsenten kanssa on tapahtunut yksilöedunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä pääsääntöisesti sähköpostitse ja puhelimitse, joiden pohjalta on tarvittaessa sovittu tapaamisista kasvotusten. Jäsenistö on tarvinnut oikeudellista apua säännöllisesti työsuhteen päättämiseen liittyvissä ja vähentämisneuvotteluja koskevissa kysymyksissä. Kilpailukieltolausekkeista/- sopimuksista on tullut säännönmukaisesti kysymyksiä kuten myös työsuhteen ehtojen muutoksista sekä määräaikaisuuksien perusteista. Lisäksi jäsenet ovat ottaneet yhteyttä työaika-, perhevapaa- ja epäasialliseen/syrjivään kohteluun liittyvissä asioissa. Jäsenistöstä osa työskentelee johtajasopimusten pohjalta ja osa nollatyösopimuksella. Jäsenistö vaikuttaa työskentelevän yhä lisääntyvässä määrin epätyypillisissä työsuhteissa ja pätkätöissä. Jäsenistölle tarjottiin myös yksilöllistä tilastollista palkkaneuvontaa, joka perustuu erilaisiin palkkatilastoihin sekä liiton ja jäsenyhdistysten tekemiin palkkatutkimuksiin ja -suosituksiin. Kansainvälinen toiminta ja edunvalvonta Akavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan kautta ja/tai Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. 13

Akavan Erityisalat on vuonna 2014 ollut Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n jäsen. Liitto on osallistunut sen toimintaan tiedotuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Akavan Erityisalat on ollut vuonna 2014 jäsen julkisten palvelujen ammattiliittojen yhteisjärjestöissä sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasolla. Eurooppalainen järjestö on European Federation of Public Service Unions (EPSU) ja pohjoismainen Nordens Offentliganställdas Fackliga Samorganisation (NOFS). Vaikutustyössä vuoden 2014 keskeisenä teemana oli hankintadirektiivin seuraaminen ja vaikuttaminen kansallisten lainsäädäntöjen valmisteluun. Akavan Erityisalat toimii jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö.. Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteita ja linjauksia valmistellaan tarpeen mukaan Akavan Erityisaloissa hallituksessa ja liiton eri neuvottelukunnissa ja toimikunnissa. Lisäksi jäsenyhdistyksiltä pyydetään lausuntoja eri lakialoitteisiin, tavoitteisiin ja linjausasiakirjoihin. Työelämän ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin Akavan Erityisalat osallistuu keskusjärjestö Akavan sekä neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n kautta. Myös liiton omien kannanottojen avulla nostetaan esille jäsenkunnalle tärkeitä työelämäkysymyksiä. Akavan Erityisalat nostaa esille tässä toiminnassaan jäsenistön edunvalvontatarpeita ja pyrkii vaikuttamaan valmistelutyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2014 Akavan Erityisalat käsitteli ja osallistui mm. seuraaviin Akavassa valmisteltaviin edunvalvonta-asiakirjojen valmisteluihin. Toimintavuonna ilmestyi keskusteluasiakirja julkisen sektorin rakenteesta ja toimivuudesta nimeltään Julkinen sektori hyvinvoinnin toimijana. Vuonna 2014 päivitettiin myös Akavan koulutus- ja työllisyyspolitiikan tavoitteet: Osaava Suomi luo hyvinvointia -asiakirja hyväksyttiin keväällä 2014. Lisäksi päivitettiin Akavan työelämän tavoitteet. Asiakirjan nimeksi annettiin Ihmisen kokoista työelämää ja siinä ehdotetaan keinoja modernin työelämän tarpeiden huomioonottamiseksi. Näitä asiakirjoja käytettiin myös Akavan hallitusohjelmatavoitteiden laadinnassa. Hallitusohjelmatavoitteet valmistuivat kesäkuussa 2014. Yhteiskunnalliseen edunvalvontaan kuului myös osallistuminen eläkeneuvottelujen eri vaiheisiin. Syyskuussa saavutettiin neuvottelutulos näissä eläkeneuvotteluissa. Akava päätti jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Akava osallistui jo talvella aktiivisesti EU-vaalivaikuttamiseen ennen toukokuun vaaleja ja Akavan Erityisalat osallistui kampanjaan muun muassa laatimalla jäsenistölle EU-vaalien ABC -infopaketin. Kuntarakenneuudistus ja julkinen sektori olivat vuonna 2014 vahvasti esillä, Akavan Erityisalat antoi Akavalle lausunnot: Paraslain velvoitteiden jatkamisesta 12.3.2014 Kuntarakennelain muuttamisesta 18.3.2014 Kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta 23.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 30.9.2014 14

Toimintavuoden syksyllä Akavan Erityisalat valmistautui edunvalvonnallisilla teemoilla keväällä 2015 pidettäviä eduskuntavaaleja varten. Politiikan piinapenkki -vaalikampanja käynnistyi joulukuussa 2014. Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikassa Akavan Erityisalat edusti liiton jäsenryhmiä Akavan eri toimielimissä ja hankkeissa. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla oli edustus. Akavan Erityisalojen edustaja osallistui myös Akavan ammattikorkeakoulu- ja yliopistoryhmien toimintaan. Akavan Erityisalojen oma epävirallinen koulutuspoliittinen työryhmä päivitti vuoden 2014 aikana liiton koulutuspoliittista ohjelmaa, joka oli vuoden lopussa lähes valmis hallituksen käsittelyyn. Liiton koulutuspoliittinen asiamies toimitti liiton hallitukselle, jäsenyhdistyksille, liiton toimistolle, korkeakoulutoimikunnalle, opiskelijakontakteille sekä alueyhdyshenkilöille joka kuukausi koulutuspoliittisen katsauksen. Tämän lisäksi samoille henkilöille toimitettiin kiireiset lausuntopyynnöt, joiden avulla koulutuspoliittinen asiamies kokosi liiton lausunnon. Ammattikorkeakoulupuolella vuonna 2014 ajankohtaista olivat rahoitusta, rakenteita ja lainsäädäntöä koskevat muutokset, joihin Akavan Erityisalat vaikutti pääosin Akavan kautta. Akavan Erityisalat osallistui Akavan muiden ammattikorkeakoulusektoria edustavien liittojen kanssa ammattikorkeakouluvaikuttamiseen ja yhteistyöhön ammattikorkeakoulurehtorien Areneverkoston kanssa esimeriksi AMK-päivillä Lahdessa. Samaten yliopistopuolella osallistuttiin koulutuspolitiikkaan Akavan ja yliopistorehtorien Unifi-yhteistyön kautta. Korkeakouluille muita yhteisiä teemoja olivat Akavan koulutuspoliittisen keskusteluasiakirjan valmistuminen, vuoden 2014 aikana loppuun saatettu erikoistumiskoulutuslakiuudistus, koulutuksen määrärahakysymykset budjettiriihessä, koulutuksen hakijasuman purku, koulutuksen järjestäjäverkon uudistukset, keskustelu koulutuksen maksuista, näyttötutkintojärjestelmän muutokset ja loppuvuodesta erityisesti koko korkeakoulujärjestelmän rakenne muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön liittyen. Liitto otti vuonna 2014 jäsenyhdistysten kanssa kantaa muun muassa erikoistumiskoulutusten saatavuuden ja laadun varmistamiseen, aloituspaikkojen ja koulutusohjelmien määriin sekä NUOLI ry:n kanssa liikunnanohjaajien tutkintonimikkeen vaihtamiseksi. Näihin pyrittiin vaikuttamaan Akavan lisäksi myös sidosryhmien kanssa. Yhteistyön kehittäminen Akavan Erityisalojen organisaation kehittämistä jatkettiin yhteistoiminta-asiakirjan uudistamisella. Hallituksen nimittämä työryhmä valmisteli asiakirjaa tapaamisissa, joita järjestettiin vuoden aikana 4 kertaa. Jäsenyhdistykset järjestivät keskinäisiä tapaamisia puheenjohtajatasolla. Vuodelle 2014 tehtiin vuosikello, jolla aikataulutettiin keskeiset toiminnot ja tapahtumat. Vuosikellossa tuotiin esille muun muassa hallituksen ja eri toimikuntien kokoukset, yhdistyspalaverit ja -seminaarit sekä liittokokoukset (keväällä yksipäiväinen, syyspuolella 15

kaksipäiväinen sisältäen työmarkkinaseminaarin). Myös jäsenpalveluilla oli oma vuosikello, josta ilmeni mm. rästityksen, varojenjaon, maksukehotusten ja Saammeko onnitella -kirjeiden aikataulutus. Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen Akavan Erityisalat vastaa jäsenrekisterin ylläpidosta. Jo vuonna 2013 aloitettua jäsenrekisteritoimittajien kartoitusta ja selvitystyötä jatkettiin vuonna 2014. Akavalaisista liitoista mm. OAJ teki päätöksen luopua Lyyti-järjestelmästä. Koska Lyytin tekniset ongelmat ja vanhentunut käyttöliittymä asettavat päivittäin haasteita mm. jäsensihteereille ja jäsenyhdistyksille, päätti Akavan Erityisalojen hallitus uuden toiminnanohjausjärjestelmän määrittelyprojektin toteutuksesta keväälle 2015. Akavan Erityisalat toimittaa kuukausittain intranettiin tilastotietoja jäsenyhdistysten ja eri edunvalvontasektoreiden jäsenmääristä. Kuukausiraportit sisältävät mm. jäsenet työnantajasektorin mukaan, jäsenten kokonaismäärän jäsenyhdistyksittäin, jäsenyyslajin mukaan ja alueittain, maksavat jäsenet ja maksuvapautetut jäsenet sekä tiedot liittyneistä ja eronneista jäsenistä eroamisen syyn ja jäsenlajin mukaan luokiteltuina sekä opiskelijatilastot. Akavan Erityisalat tilastoi puolivuosittain tiedot jäsenten jäsenmääristä alueittain ja erikseen jäsenten jäsenmäärät ammateittain, tutkinnoittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan, valmistuneiden opiskelijoiden jäsenmäärät oppilaitoksittain ja pääaineittain/tutkinnoittain. Tämän lisäksi tilastoidaan puolivuosittain jäsenmäärät yksityissektorin työsuhteen aseman ja toimialan mukaan ja valtiosektorin osalta jäsen määrät hallinnonaloittain ja virastoittain. Kuukausittain seurataan myös eronneiden opiskelijajäsenten ja yrittäjien lukumääriä. Koska uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on ajankohtainen mahdollisesti jo vuonna 2016 alkaen, ei nykyistä jäsenrekisteriä kehitetä kuin niiltä osin mitä esimerkiksi lainsäädäntö vaatii. Opiskelijatoiminta Akavan Erityisalojen opiskelijatoimintaa koordinoi opiskelija- ja koulutustoiminnan koordinaattori. Vuoden 2014 aikana opiskelijaverkosto jatkoi toimintaansa. Opiskelijaverkosto kokoontui vuoden aikana teemoitettuihin seminaareihin neljä kertaa. Akavan ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa, jossa Akavan Erityisaloja edustivat opiskelijaverkoston jäsen ja opiskelija- ja koulutustoiminnan koordinaattori. Lisäksi opiskelija- ja koulutustoiminnan koordinaattori teki yhteistyötä Akavan kanssa osallistumalla akavalaisten opiskelijavastaavien verkostoon. Vuoden aikana tehtiin kaksi isoa opiskelijatoiminnan selvitystä. Selvitykset tehtiin opiskelijoiden jäsenmaksukäytännöistä sekä opiskelijatoiminnasta. Jäsenmaksuselvityksen tuloksena päädyttiin pysymään jäsenmaksumallissa, jossa opiskelijat maksavat jäsenmaksua palkkatuloistaan. 16

Opiskelijatoiminnan selvityksen tuloksena Akavan Erityisalojen opiskelijatoiminnan resurssit tarkastettiin. Akavan Erityisalat huolehti korkeakoulunäkyvyydestä yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Luentoja ja infotilaisuuksia järjestettiin pyynnön ja tarpeen mukaan yhteistyössä eri jäsenjärjestöjen, korkeakoulujen tai ainejärjestöjen kanssa. Korkeakouluvierailuilla jatkettiin ns. AivanErityinenkonseptin käyttöä. Akavan Erityisalat osallistui eri koulutus- ja opiskelijamessuille yksin ja myös yhdessä Akavan kanssa. Akavan Erityisalat järjesti lisäksi kaksi Onnellinen opiskelija - tehokas työntekijä - koulutusta. Koulutukset olivat Turussa ja Helsingissä. Opiskelevia jäseniä kannustettiin palvelujen hyödyntämiseen esimerkiksi tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista opiskelijoiden sähköisessä uutiskirjeessä, joka ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Lisäksi opiskelija- ja koulutustoiminnan koordinaattori kirjoitti Yhteenveto-lehteen artikkeleita eri teemoista. Aluetoiminta Aluetoiminnan tarkoituksena on tuottaa jäsenistölle laadukkaita ja monipuolisia jäsentilaisuuksia ympäri Suomen. Akavan Erityisaloilla on 14 aktiivista alueryhmää. Vuonna 2014 linjattiin aiempaa selvemmin, että vuodesta 2015 alkaen jokaisessa aluetapahtumassa on oltava teemallinen ns. asiaosuus. Tämä tukee aluetoiminnan edunvalvonnallista roolia, josta on tehty linjaus jo aiemmin mutta joka ei ole täysin toteutunut. Uudet toimintatavat (mm. tapahtumalomake) otettiin alueryhmissä hyvin vastaan ja ilmoittautumiset hoituivat jäsensivuston kautta. Palautteet kerättiin keskitetysti Akavan Erityisalojen toimistolla. Alueryhmäseminaari järjestettiin 6. 9.2. Kolilla. Kolin seminaarissa oli mukana Akavan asiantuntija Elina Moisio, joka kertoi Akavan aluevaikuttamisesta. Alueyhdyshenkilöiden seminaari järjestettiin 11. 12.10. Oulussa. Vuodesta 2015 alkaen kokeillaan toimintamallia, jossa aluetoiminnalla on yksi yhteinen seminaari syksyllä. Seminaari järjestetään hallituksen seminaarin jälkeen, jolloin siellä tehtävät mahdolliset linjaukset voidaan huomioida aluetoiminnan suunnittelussa. Ensimmäinen seminaaripäivä on tarkoitus kohdentaa alueyhdyshenkilöille ja seuraava päivä muillekin alueryhmäläisille. Yhteistyötä Akavan aluevastaavien kanssa tiivistettiin. Aluevastaavat kokoontuivat kolme kertaa vuoden aikana. Akavan alueverkoston toiminta haki edelleen muotoaan. Verkosto on tarkoitettu niille Akavan jäsenliitoille, joilla ei ole edustusta aluejohtoryhmissä. Verkoston toimintaa kehitetään edelleen. Vuonna 2014 (helmi-joulukuu) aluetoiminnasta vastasi järjestö- ja palvelupäällikkö oman toimensa ohella. Tapahtumahallinnasta vastasi järjestöassistentti. 17

Koulutustoiminta Akavan Erityisalat järjesti vuonna 2014 ympäri Suomea 44 yleistä jäsenkoulutustilaisuutta Jäsenkoulutusten tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän työelämän kehittämiseen ja ne toteutetaan strategian, jäsenten ja jäsenyhdistysten koulutustarpeiden mukaisesti. Koulutukset olivat jäsenille maksuttomia. Vuoden 2014 koulutusten teemana oli Työtä ja työuria!. Vuoden 2014 koulutukset painottuivat työnhaun lisäksi muun muassa työn, perheen ja uran yhteensovittamiseen sekä uran eri vaiheissa tärkeiden työelämänlainsäädännön kysymysten käsittelyyn. Kouluttajina toimivat liiton omat lakimiehet sekä Akavan Erityisalojen yhteistyökumppanit. Koulutuksista tiedotettiin Yhteenveto-lehdessä, nettisivuilla, sähköisissä uutiskirjeissä, erityistilanteissa henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa ja nettisivuilla sekä Akava-yhteisössä ja YTN:ssä. Koulutustoimintaa kehitettiin aktiivisesti saatujen palautteiden, jäsenyhdistysten tarpeiden ja jäsenkyselyjen pohjalta. Jäsenyhdistyksille lähetettiin kaksi kertaa vuodessa kooste saaduista koulutuspalautteista. Kerättyjen palautteiden perusteella voidaan todeta, että Akavan Erityisalojen järjestämän jäsenkoulutukset täyttivät jäsenten odotukset. Jäsenedut Jäsenyyteen liittyvien ostoetujen kokoaminen on keskitetty Jäsenedut.fi -palveluun, jota Akavan Erityisalat tukee markkinoimalla palvelua. Ostoetujen hankinnan keskittäminen on vapauttanut resursseja kehittää ydintehtävää tukevia jäsenetuja kuten maksuttomia koulutuksia, vakuutusetuja, urapalveluita sekä perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Jäsenedut.fi -palvelua ylläpitävän Inmind Oy:n ja muiden akavalaisten liittojen kesken sovittiin, että vuodesta 2015 alkaen toiminta laajenee myös muihin kuin akavalaisiin ammattiliittoihin. Näin saadaan palveluun lisää käyttäjiä ja siten paremmin palvelutarjoajia ja uusia etuja. Jäsenetujen kehittämisessä on edelleen huomioitu jäsenyyden elinkaari, erilaiset elämäntilanteet ja niiden aiheuttamat palvelutarpeet, eri jäsenryhmät sekä jäsenpito ja liiton arvot. Myös jäsenyyden harkinta- ja alkuvaiheen lähestymistapoja kehitetään uuden jäsenen kannalta markkinoinnillisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Urapalvelut Akavan Erityisalojen urapalvelut on ulkoistettu UpPartnersille. Ulkoistuksen myötä palvelua on voitu tarjota tasapuolisesti ympäri Suomea. Urapalvelua on varattavissa tasaisesti ympäri vuoden. Jokaisesta uraneuvonnasta lähetetään jäsenelle palautelomake. Palautelomakkeeseen tehtiin Akavan Erityisalojen pyynnöstä muutos ja jatkossa tilastot saadaan jäsenyhdistyskohtaisesti. Saatu jäsenpalaute on ollut erittäin positiivista ja palautteiden keskiarvo on ollut 4,7 (asteikko 1-5 josta paras 5). 18

Urapalvelu perustuu henkilökohtaisen, asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen jäsenille. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä uratavoitteiden laatimisessa. Uravalmennus tapahtuu puhelimitse. Uravalmennuspalveluja tuettiin myös erilaisin koulutuksin eri käyttäjäryhmille. Tutkimustoiminta Työelämätutkimukset Marraskuussa 2014 tehtiin yksityis-, kunta-, valtio- ja korkeakoulusektoreiden työmarkkinatutkimuskyselyt. Tällä kertaa kyselyt lähetettiin työelämätutkimuksen nimellä ja yritettiin muun muassa ulkoasulla ja palkinnoilla nostaa vastaamisaktiivisuutta. Vuoden 2013 tutkimuksen tuloksia esiteltiin kevätliittokokouksen yhteydessä. Työmarkkinatutkimusten tuloksia hyödynnettiin sopimusedunvalvonnassa ja yksilöedunvalvonnassa, ammatillisessa edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, palkkaneuvonnassa, koulutustoiminnassa ja viestinnässä. Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tulokset olivat mukana YTN-liittojen yhteisessä YTNdatassa, jonka tuloksia käytetään eri sopimusalojen edunvalvonnassa. Akavan Erityisalat teki YTN:lle aloitteen tutkimuksen tekemisestä joka toinen vuosi, mutta aloitetta ei hyväksytty. Kuntasektorin lisäksi valtion ja korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimukset päätettiin toteuttaa joka toinen vuosi. Muu tutkimustoiminta Keväällä 2014 tehtiin Akavan Erityisalojen palvelutyytyväisyyskysely. Kyselyä räätälöitiin ensimmäistä kertaa jäsenyhdistysten tarpeiden mukaan: yhdistykset saivat kyselyyn 5 vapaamuotoista kysymystä. Tavoitteena oli yhteistyön lisääminen tutkimustoiminnassa ja myös aiempaa parempi vastausprosentti. Jäsenkyselyyn vastasi 5 669 henkilöä. Vastausprosentti oli keskimääräistä korkeampi melkein kaikissa räätälöidyn kyselyn saaneissa jäsenyhdistyksissä. Ansiosidonnainen työttömyysturva on ylivoimaisesti tärkein jäsenyyteen vaikuttava tekijä: 75 % vastaajista sanoi, että työttömyysturva merkitsee erittäin paljon. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat edunvalvontaan liittyvät tekijät (työmarkkinaedunvalvonta, ammatillinen edunvalvonta, yksilöllinen edunvalvonta). Yhteisöllisyyden rakentamisella ja akavalaisuudella on vain vähäinen merkitys. Työttömyyskassapalvelut arvioitiin selvästi tärkeimmäksi jäsenpalveluksi: 74 % jäsenistä pitää sitä erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkein palvelu on erimielisyys- ja riita-asioiden hoito, henkilökohtainen työsuhdeneuvonta, sopimusedunvalvonta ja palkkaneuvonta sijoittuvat seuraaviksi. Käytetyimpiä jäsenpalveluja ovat koulutukset ja muut tapahtumat (28 % osallistunut) sekä jäsensihteerien palvelut (26 %). Palkkaneuvontaa tai lakimiesten apua viimeisen vuoden aikana ovat tarvinneet suhteellisen harvat. Työttömyyskassaan on ollut yhteydessä 16 % vastaajista. Jäsenpalveluista jäsensihteerien palvelu saa käyttäjiltä hyvän arvosanan. Sen sijaan työttömyyskassa-palveluissa on palvelun tärkeyteen nähden parantamisen varaa. Koulutusten ja muiden tapahtumien arvosana ei myöskään yllä parhaalle mahdolliselle tasolle. 19

Parantamisen varaa löytyy kaikkien palvelujen osalta tavoitettavuudesta, asiantuntemus saa paremmat arviot. Sopimusneuvotteluita varten tehtiin sektorikohtaisiin tavoitteisiin liittyviä kyselyitä. Omien koulutusalojen korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista koskevia tutkimuksia toteutettiin tarpeen mukaan ammattiryhmä- tai koulutusalakohtaisia selvityksiä. Viestintä ja markkinointi Tausta ja strategiatyö Vuonna 2014 työmarkkinakeskustelua hallitsivat paheneva työttömyys, työura- ja eläkeneuvottelut, tuloeroista käyty keskustelu, EU-vaalit, julkisen sektorin säästöt sekä loppuvuodesta keskusjärjestöjen yhdistymiskaavailut. Nämä teemat heijastuivat myös Akavan Erityisalojen viestinnän sisällöissä. Liiton vuoden teemaa, Työtä ja työuria käsiteltiin eri tavoin kaikissa viestintäkanavissa. Toimintavuonna käynnistettiin monia viestinnän uudistuksia. Liiton viestinnän ja markkinoinnin strategiaksi linjattiin ns. neljän polun strategia, joka ottaa entistä paremmin huomioon jäsenten edunvalvonnan neliportaisen rakenteen. Perusviestintää ja yhtä tai useampaa sopimusalaa koskeva viestintä toteutetaan uuden strategian mukaan entistä selkeämmin Akavan Erityisalat -brändin alla. Tätä viestintää tukevat kolme muuta vahvaa polkua: yhdessä jäsenyhdistyksen kanssa tuotettu yhtä ammattialaa koskeva viestintä, kunkin jäsenyhdistyksen oma viestintä sekä akavalaisena yhteistyönä esimerkiksi neuvottelujärjestöjen brändin alla tuotettu viestintä. Akavan Erityisalojen tavoitemielikuva linjattiin osana viestintästrategiaa. Akavan Erityisalat profiloituu ammattiliittona, joka on asiantunteva, luotettava, ihmisläheinen, työelämän kestävän kehityksen puolesta toimiva sekä aktiivinen ja luova. Vuoden aikana aloitettiin uuteen viestintä- ja markkinointistrategiaan liittyvä laaja brändiuudistus, joka ulottuu kaikkiin liiton viestintä- ja markkinointimateriaaleihin sekä muun muassa verkkosivustoon. Sen ensimmäisessä vaiheessa modernisoitiin ja selkeytettiin liiton vuonna 2005 lanseerattu logo. Uusi logo otettiin käyttöön lokakuussa; logon suunnittelusta vastasi Janne Hänninen (Agency Leroy). Brändiuudistukseen liittyy uuden värimaailman lisäksi vahvana elementtinä ihmiskuvien käyttö, jonka osalta liiton kasvoja edustavat toimi- ja luottamushenkilöt, jäsenyhdistysten edustajat ja jäsenet. Uudistusta jatketaan vuonna 2015 asteittain siten, että esimerkiksi esitteiden ulkonäkö ja tekstisisältö uudistetaan. Brändin uudistamisella tavoitellaan uuden viestintästrategian mukaisesti entistä selkeämpää, vakuuttavampaa ja ihmisläheisempää kuvaa Akavan Erityisaloista sekä liiton eduista ja palveluista. Uuden visuaalisen ilmeen lanseeraamiseen liittyi myös printti- ja digimainonta Costume-, Olivia- ja Divaani-lehdissä sekä verkkosivuilla. Liiton viestinnästä ja markkinoinnista valmistui toimintavuonna HAAGA-HELIAn tekemä selvitys. 20