OSIKONMÄEN KULTA-AIHEEN ARVIOINTI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3233/-90/2/10 Rantasalmi Osikonmäki Jyrki Parkkinen 10.04.1990 OSIKONMÄEN KULTA-AIHEEN ARVIOINTI

1 1. YHTEENVETO 1.1. Mineraalivarantoarvio KuLtapit.cutoff 2 g/t 1 g/t Yhteensä massa t Au g/t massa t Au g/t massa t Au g/t ------------------------------------------------------------------------------------------- Todetut malmi 111 000 8.4 7 000 4.0 118 000 8.1 rajam. 18 000 5.2 168 000 3.1 186 000 3.3 minera 278 000 3.5 323 000 2.5 601 000 3.0 minera2 411 000 1.4 411 000 1.4 Todennäköiset Mahdolliset malmi 26 000 6.5 26 000 6.5 rajam. 10 000 4.0 43 000 2.8 53 000 3.0 100 000 6.0 300 000 3.0 400 000 3.7 ------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 543 000 5.2 1252 000 2.4 1795 000 3.2 1.2 Malmiarvio massa t Au g/t --------------------------------------------- Todetut malmi 94 574 8.45 rajam. 142 480 3.45 Todennäköiset malmi 15 006 4.69 rajam. 49 409 3.63 --------------------------------------------- Yhteensä 301 470 5.11 1.3 Syötelaskelmat Laskelma I Laskelma II : Laimenteessa kultaa 0.2 g/t massa t Au g/t massa t Au g/t ------------------- ------------------ Todetut ja todennäköiset malmivarat 109 581 7.9 Malmi- ja rajamelmivarat yhteensä 301 470 5.1 MaLmitappio 20 % vähennettynä 87 665 7.9 241 176 5.1 Laine~ 20 % Lisättynä 109 581 6.4 301 470 4.1 ------------------- ------------------ Syöte-ennuste : 110 000 6.4 300 000 4.1 1.4 Kannattavuus (kun kullan hinta on 55 mk/g) ; jatkotoimet Suuntaa-antavan tarkastelun perusteella Osikonmäen nyt tunnetut malmivarat kestävät korkeintaan 6 Mmk :n investoinnit. Pelkästään Osikonmäkeä hyödyntävän kaivostoiminnan perustamiseen se ei riitä. Sen sijaan Osikonmäki voisi olla yksi osa useiden pienesiintymien muodostamasta taloudellisesti kannattavasta esiintymäryppäästä. Osikonmäen kultaesiintymä on tyypiltään toistaiseksi muualla tuntematon eikä sen potentiaalisuudesta kullan etsinnän kannalta ole vielä riittävästi tietoa. Tämän vuoksi esiintymän jatkotutkimus sekä jatkokartoitus ovat perusteltavissa.

2 SISÄLLYS Sivu 1. YHTEENVETO 1 1.1 Mineraalivarantoarvio 1 1.2 Malmiarvio 1 1.3 Syöte laskelmat 1.4 Kannattavuus ; toimenpiteet 1 2. JOHDANTO 3 3. GEOLOGIA JA MINERAALIVARANTO 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Arvion alkuasetukset 4 3.3 Mineraalivarantoarvio 5 4. LOUHINTA-ARVIO 5 4.1 Malmiarvio 5 4.2 Syötelaskelma 8 4.3 Suuntaa-antava taloudellinen arvio 8 4.3.1 Alkuasetukset 8 4.3.2 Taloudellinen laskelma 9 Kumulatiiviset kassavirrat 9 Nykyarvon herkistely 10 5. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI 11 6. LÄHTEET 11 7. KUVAT 12-25 1. Osikonmäki, pintakartta 1 :5000 : Leikkaukset, malmiot 2. Osikonmäki, pintakartta 1 :2000 : Reikäprojektiot 3. Osikonmäki, pintakartta 1 :2000 : Malmin kulku, malmiot Osikonmäki, pituusleikkaus 6883100, 1 :2000 : Kultajuonet ja kairaus 5. Osikonmäki, leikkaus MALMI ja pintakuva, 1 :2000 : Kultajuonet ja kairaus ; malmiluokat 6. Osikonmäki, leikkaus 564200 1 :2000 : kultajuonet ja kairaus 7-13 Osikonmäki, poikkileikkaukset 563850-563950, 564050-564250, 1 :1000 : Kultajuonet ja kairaus ; malmiluokat

3 2. JOHDANTO Arvioinnin perustana on Kontoniemen (1990) raportti Osikonmäen kulta-aiheesta sekä kairaus- ja analyyttiset tiedot. Kontoniemen mukaan kulta istuu pääasiassa yhdessä laattamaisessa, poimuttuneessa vyöhykkeessä, jonka pintaleikkaus on itäläntinen ja joka kaatuu etelään noin 45 astetta. Arviointi pitäytyy Kontoniemen kehittämässä esiintymämallissa, mutta sen lievästä modifioinnista johtuen arviot poikkeavat hieman toisistaan. Kontoniemen geologisen in situ -arvion mukaan, kun cutoff on 1 g/t, Osikonmäestä löytyy 2.25 Mt malmia, jonka kultapitoisuus on 3.1 g/t. Vastaavan mineraalivarantoarvion mukaan esillä olevassa raportissa nämä luvut ovat 1.8 Mt ja 3.2 g/t. Perä (1989) laati Osikonmäestä teknillis-taloudellisen selvityksen oppilastyönä TKK :lle. Työ pohjautui nyt jo vanhenneeseen malmiarvioon, mutta sen teoreettis-tekniset tarkastelut ovat edelleen käyttökelpoiset. Arvioinnissa ja sen valmistelussa on käytetty kanadalaisen GemComyhtiön kehittämiä geotiedon käsittelyohjelmia PCXPLOR ja GEOMODEL. Digitaalinen työskentely on antanut mahdollisuuden lukuisien rakennemallien testaamiseen. Näihin antaa väljyyttä alueen varhaisin kairaussuunta : vinosti kultapitoista vyöhykettä leikaten ja osaksi sitä myötäillen (Kuvat 1-2.). Sittemmin on kairattu myös pystyjä ja muodostumaa vasten kohtisuoria reikiä. Esiintymän taipuilusta johtuen kairaus jossakin määrätyssä suunnassa ei riitä antamaan kattavaa kuvaa ; aukkoja ja mahdollisia lisämalmeja on vieläkin osoitettavissa. Joitakin muutoksia Kontoniemen malliin on aiheuttanut myos leikkaussuunnan kääntäminen kairaussuunnasta (SW) pohjoiseteläiseksi. Kääntämisellä on saatu kuvaustasot lähes kohtisuoraan etelään kaatuvia rakenteita vasten. Kannattavuustarkastelussa on sovellettu yksinkertaista mallia kultaesiintymille käyttäen Outokumpu Data Systemsin IKAROSohjelmaa. Luokittelutekniikassa ja nimikkeistössä on pyritty ennakoimaan Vuorimiesyhdistys r.y. :n valmisteilla olevaa malmiarvio-opasta. 3. GEOLOGIA JA MINERAALIVARANTO 3.1 Yleistä Kulta istuu laattamaisten vyöhykkeiden (tästä eteenpäin : juonien) parvessa, joka sisältyy laajaa granitoidi-massiivia itä-länsisuunnassa leikkaavaan hiertovyöhykkeeseen. Tämän paksuus on luokkaa 20-200 m ja kultapitoisten juonien paksuudet 0-20 m. Hiertovyöhyke kaatuu 45 astetta etelään - eteläkaakkoon. Se ja sen sisältämät juonet ovat taipuilleet - mahdollisesti poimuilleet - sekä katkeilleet.

4 Yksi kultajuoni on muita selvästi paksumpi ja jatkuvampi. Tämä pääjuoni puhkeaa pintaan ; todennäköinen puhkeama sekä taloudellisin perustein rajatut malmiot A, B ja C on merkitty kuviin 1-3. Kuvassa 1. ovat myös pohjois-eteläiset pääleikkaukset, vino apuleikkaus "Malmi", pituusleikkaus 6883100 sekä muutama kairausleikkaus. Pääjuonen kulku eri syvyystasoilla käy ilmi kuvasta 3. Pääjuonella on lukuisia paralleeleja. Kulta näyttää kiinnostavassa määrin rikastuneen ainakin yhteen paralleeliin. 3.2 Arvioinnin alkuasetukset Osikonmäen malmiarvio on laadittu konventionaalisella lineaarisella leikkausmenetelmällä ottaen huomioon muutamia yksinkertaisia vaatimuksia : - Arvio kattaa Y-koordinaattien 563600 ja 564350 välisen alueen - Arvio ulottuu pinnasta syvyyteen -100 m merenpinnan tasoon verrattuna ; kallion pinta on +100 - +120 m :n korkeudella. - Malmilävistyksen vaikutusmatka rakenteen suunnassa on korkeintaan 25 m. - Leikkauksesta ulospäin lävistyksen vaikutusmatka on korkeintaan 25 m. - Kultaesiintymä on rajattu käyttäen pitoisuuscutoffina 1 g/t sekä 2 g/t. - Cutoffin ja vaikutusmatkojen perusteella rajatut silmukat on luokiteltu todetuiksi, todennäköisiksi (TMalmi, TRajam.)_ ja mahdollisiksi. - Silmukat on pitoisuuden ja syvyyden mukaan luokiteltu seuraavasti : ( malmi- ja rajamalmiluokassa vähimmäispaksuus on 3 m) Syvyys- Kultapitoisuus taso 1-2 g/t 2-4 g/t 4-6 g/t 6-8 g/t >8 g/t +120 - + 80 ' minera rajamatmi malmi malmi 1 i matmi + 80-00 minera minera rajamatmi malmi malmi 00 - -100 minera2 I minera minera rajamatmi malmi Luokilla "minera" ja "minera2" on merkitystä malmijuonien kulun seurannassa ja kuvauksessa. N i m i k k e e t tarkoittavat "mineratisoitunutta kiveä". Kairausleikkauksiin on digitoitu malmin cut off -rajaukset sekä luokittelu-rajat. Jos vierekkäisten lävistysten väli on =< 50 m, niin silmukat on rajattu lävistysten puoliväliin. Muussa tapauksessa väliin on interpoloitu silmukka. Interpoloidut silmukat on luokiteltu todennäköisiksi varoiksi. Leikkauksissa näkyvien rakenteiden mukaan ekstrapoloidut silmukat on luokiteltu mahdollisiksi varoiksi. Ne on sisällytetty mineraalivarantoarvioon mutta jätetty pois malmiarviosta.

5 3.3 Mineraalivarantoarvio Alla on yhteenveto Geomodelilla leikkauksittain tehdystä mineraalivaranto-arviosta. Cutoff-rajaus 2 on rajauksen 1 sisällä. Näin ollen cutoff-laskelmien summa antaa kokonaistuloksen cutoffilla 1 g/t. Mahdollisia mineraalivaroja ei ole silmukoitu, joten ne puuttuvat konelaskelmasta. SUMMARY FOR PROPERTY Osikko, kultakaivos CUTOFF = 1.000 --------------------------------------------------------- SPEC AREA VOLUME TONNAGE CUT OFF 1.0 MATERIAL GRAV. Au g/t RESERVES g Au MALMI 2.74 48.7 2 433. 6 667. 4.00000 26 668.332 RAJAM. 2.74 1 299.3 64 964. 178 000. 3.15244 561 134.320 TRAJAM. 2.74 240.8 12 043. 33 000. 2.86171 94 436.430 MINERA 2.74 2 357.0 117 883. 323 000. 2.45016 791 401.680 MINERA2 2.74 2 999.9 149 997. 411 000. 1.40738 578 433.180 ------------------------------------------------------------------------------------------ TOTAL(1) 2.74 6 945.4 347 320. 951 667. 2.14400 2052 062.942 SUMMARY FOR PROPERTY Osikko, kultakaivos CUTOFF = 2.000 --------------------------------------------------------- SPEC AREA VOLUME TONNAGE CUT OFF 2.0 MATERIAL GRAY. Au g/t RESERVES g Au MALMI 2.74 808.9 40 443. 110 813. 8.40645 931 545.855 T.MALMI 2.74 192.5 9 624. 26 371. 6.52584 172 090.180 RAJAM. 2.74 167.1 8 353. 22 887. 5.22436 119 568.785 TRAJAM. 2.74 37.8 1 889. 5 177. 4.00000 20 706.331 MINERA 2.74 2 028.0 101 400. 277 836. 3.50515 973 857.239 ------------------------------------------------------------------------------------------ TOTAL(2) 2.74 3 234.2 161 709. 443 083. 5.00531 2217 768.390 TOTAL (1+2) 2.74 10 179.6 509 029 1394 750 3.05297 4258 141 MAHDOLLISET 2.74 400 000 3.75 -------------------------------------------------------------------- MINERAALIVARANTO KAIKKIAAN : 1794 750 3.2 --------------------------- - 4 LOUHINTA-ARVIO 4.1 Malmiarvio Malmiarviota varten mineraalivarannosta on karsittu - mahdolliset mineraalivarat - minera- ja minera2-varat - pienet (alle 5000 tonnin) erilliset malmiosueet. Leikkausten vaikutusmatkat poikkisuunnassa on tarkistettu.

6 Esiintymään on rajattu kolme potentiaalista louhinta-aluetta, malmiot A, B ja C, joista B ja C ovat avolouhittavia. A on kultapitoisuudeltaan paras (7.1 g/t) mutta sijaitsee syvyysvälillä 0 - -100 m merenpintaan nähden. Selityksiä : Leikkaus : X-koordinaatin mukainen leikkausnumero Paksuus summa leikkaustiedon vaikutusmatkoista itään ja länteen No : Silmukan numerointi a.o. leikkauksessa Koodi : MM = todettu malmi, TM = todennäköinen malmi, RM = todettu rajamalmi, TRM = todennäköinen rajamalmi Cutoff : silmukoiden luokittelu, cutoff = 1 ja cutoff = 2. Leikkaus Pak- Koodi OM. Ata cutoff 2g/t 1g/t Yhteentaskut X = suns pain 2 Au Au Massa Massa Au m No g/cm m g/t g/t t t g/t ------------------------------------- ------------------------ --------------- MALMIO A Todetut matmivarat 564250 50 25 MM 2.74 150. 10 0 20 673.3 564200 50 54 MM 2.74 19.0 8 0 2 608.48 564200 40 55 MM 2.74 110.5 8 0 12 111.9 564200 40 104 MM 2.74 222.3 10 0 24 372.85 --------------------- Todetut rajamatmivarat 9.507 59 766.52 ----- - 564200 50 41 RM 2.74 49.0 0 4 6 725.33 564200 50 44 RM 2.74 37.4 6 0 5 134.76 564150 50 22 RM 2.74 131.3 0 4 17 990.84 Todennäköiset matmivarat --------------------- 4.344 29 850.93 ----- - 564200 50 57 TM 2.74 37.8 6 0 5 184.08 Todennäköiset rajamatmivarat 564200 50 103 TRM 2.74 57.61 6 0 7 896.68 564150 50 20 TRM 2.74 50.5 0 4 6 922.61 564150 50 21 TRM 2.74 33. 0 4 4 575.8 564150 50 23 TRM 2.74 37.71 4 0 5 177.23 --------------------- 4.643 24 572.32 ------ - MALMIO A : malmi- ja rajamatmivarat yhteensä 119 373.9 7.1

7 MALMIO B Todetut matmivarat 564150 50 26 MM 2.74 128.031 5.3 0 17 540.11 564100 50 44 MM 2.74 126.041 8 0 17 267.48 Todetut rajamalmivarat 564050 50 31 RM 6.639 34-807.59 ----- - 2.74 125.99 0 2.7 17 260.63 Todennäköiset malmivarat 564100 50 21 TM 2.74 29.06 0 4 3 981.22 564150 50 11 TM 2.74 42.64 4 0 5 841.68 --------------------- 4 9 822.9 MALMIO B : malmi- ja rajamalmivarat yhteensä : 61 891.12 5.1 ----------------- MALMIO C Todetut rajamatmivarat 563900 50 11 RM 563900 50 14 RM 563900 50 18 RM 563850 50 16 RM 563850 50 17 RM 563850 50 18 RM Todennäköiset rajamalmivarat 2.74 117.321 0 2.4 16 072.84 2.74 154.341 0 2.5 21 144.58 2.74 49.2 0 2.4 6 740.4 2.74 62.11 0 4.7 8 509.07 2.74 139.73 0 2.9 19 143.01 2.74 173.42 0 4.7 23 758.54 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3.301 95 368.44 ----- - 563950 50 14 TRM 563850 50 22 TRM MALMIO C : rajamalmivarat yhteensä --------------------------------- MALMIOT A + B + C 2.74 137.31 2.74 43.98 0 2.2 18 811.47 0 4 6 025.26 --------------------- 2.637 24 836.73 ----- - 120 205.2 3.2 -------------- Todetut malmivarat 8.452 94 574.11 Todennäköiset matmivarat 4.691 15 006.98 Todetut rajamalmivarat 3.447 142 480 Todennäköiset rajamalmivarat 3.634 49 409.05 -------------------------------------------------------------- Malmi- ja rajamalmivarat yhteensä --------------------------------- 301 470.1 5.1 --------------

4.2 Syötelaskelma 8 Syötelaskelmia on kaksi. Laskelmaan I on kelpuutettu todetut ja todennäköiset malmit malmioista A ja B. Malmitappioksi avolouhinnassa ja maanalaisessa louhinnassa on oletettu keskimäärin 20 %. Laimenne koostuu pääasiassa esiintymän Au-pitoisesta isäntäkivestä ; sen keskipitoisuudeksi on laskettu 0.2 g/t kultaa. SYÖTELASKELMA I Massa Au Massa Au t g/t t g/t Laimenteessa kultaa 0.2 g/t Todetut ja todennäköiset malmivarat 109 581.1 7.937 Malmitappio 20 % vähennettynä 87 664.88 7.937 Laimennus 20 % lisättynä 109 581.1 6.389 --------------------- Syöte-ennuste 1 : 110 000 6.4 ------------------- - SYÖTELASKELMA II Laimenteessa kultaa 0.2 g/t Malmi- ja rajamalmivarat 301 470.1 5.109 Matmitappio 20 % vähennettynä 241 176.1 5.109 Laimennus 20 % lisättynä 301 470.1 4.128 --------------------- Syöte-ennuste II : 300 000 4.1 ------------------- - 4.3 Suuntaa-antava taloudellinen arvio 4.3.1 Alkuasetukset Kullan hinnaksi on asetettu 55 mk/g, investointien alarajaksi toimivalle kaivokselle 25 Mmk ja käyttökustannusten alarajaksi 137 mk/malmitonni. Näillä asetuksilla Osikonmäki ei ole taloudellinen. Sulaton maksuprosentti (95) on asetettu alhaiseksi arseenin erottelusta aiheutuvien lisäkustannusten johdosta. Arseeni-pitoisuus syötteessä tulee olemaan luokkaa 0.5-0.6 %. Arseeni-kiisu seuraa muita sulfideja ja kultaa rikasteeseen. Sen poistami-seen näyttävät olevan vaihtoehtoina syanidileaching lähellä esiintymää tai arseenin poisto sulaton toimesta. Valitettavasti GTK :n TKK :lta tilaamia rikastuskokeita ei saatu suoritetuiksi, joten laboratoriomittakaavankin koetulokset puuttuvat. Rikastusmenetelmäksi on tässä oletettu syanidileaching + aktiivihiiliuutto ja tuotteeksi 50 % :n kultarikaste.

9 4.3.2 Taloudellinen laskelma ---------------------------------- ---------------------------------- Kassavirran nykyarvo Mmk Sisäinen korko X SYÖTE I ----------------------- ------------------------------------ Kokonaislouhinta t 310 000 750 000 Syötteen määrä t 110 000 300 000 ----------------------- -12.9-61.0 I SYÖTE II Syötteessä kultaa g/t 6.4 4.1 KuLtarikastetta kg 1 183 2 066 Rikasteessa kultaa X 50 50 Kullan hinta mk/g 55 55 Sulaton maksupros. % 95 95 + Tuotannon arvo Mmk 30.9 54 Käyttökustannukset Mmk 15.9 42 Käyttökustannukset mk/malmi t. 144.5 140 Pääomakustannukset, - investointi Mmk 24.5 28.5 toiminta-aika v 3 4 korkokanta X 10 10 - korot Mmk 6.6 11.9 Verot OPO-kassavirrasta 50 % 4.2 2.1 ------------------------------ -17.3-46.1 Laskelman mukaan taloudellinen. Osikonmäen esiintymä ei sellaisenaan ole Kassavirta, SYÖTE II KASSAVIRRAT SISÄINEN KORKO KASSAVIRRAN NYKYARVO 10.0 %.0 % 13.0 % PO ENNEN VEROJA -40.5 Y -13977-16516 -15620 PO VEROINEEN -46.1 7-17528 -18380-16977 OMA PÄÄOMA Y 1606 2064 14.41 3 KUMJLAT?IVISET KASSAVIPAAT. M FIM). LASKENTAKORKO 10 7 10 i ------------------------------- i 11................................................................................ i i -30 1.5 2 2.5 3 3.5 4-0-PO ENNEN %TROJA..O P0 VEROINEEM PÅKOMA

9 10 Nykyarvon herkistely, SYÖTE II Oletusarvot Muuttujat : A Syötemäärä t 300000 B Kullan hinta mk/g 55 C Käyttökustannukset Mmk 42 D Investoinnit Mmk 28.5 E Kultapitoisuus g/t 4.1 Herkistys +/- 100 % kassavirran Yksikkö Mmk (Y -akseli) nykyarvolle (X -akseli) NYKYARVO (M FIM) LASKENTAKORKO 10 Nykyarvon herkistely osoittaa, että Osikonmäen esiintymä kattaisi korkeintaan 6 Mmk :n investoinnin. Toisaalta yli 7 g/t :n kultapitoisuus tai yli 1 Mt :n syötemäärä nykypitoisuudella veisi tuloksen positiiviseksi. Tämän perusteella Osikonmäki voisi olla osana usean esiintymän taloudellisesti kannattavassa ryppäässä.

1 1 5. SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI Osikonmäen malmivarojen arviointi perustuu paikoin harvaan näyteverkkoon ja uskoon esiintymän geologisesta homogeenisuudesta. Niinpä nyt rajattujen malmioiden rajoja, esiintymän paksuutta, yhtenäisyyttä ja keskipitoisuutta tulisi tarkistaa lyhyin kairarei'in. Käyttökelpoisia malmivaroja saattaa löytyä nyt arvioitua enemmän. Osikonmäen malmityyppi on kansainvälisestikin ottaen erikoinen ja uusi. Sen merkittävyyden selvittämiseksi esiintymän jatkotutkimus ja jatkokartoitus ovat perusteltavissa, samoin alueellinen etsintä. Geofysiikan ja tähän mennessä hahmoteltujen rakennemallien avulla Osikonmäen jatkeita ja mahdollisia kertaumia sekä analogeja voidaan kartoittaa nykyisen alueen ulkopuolelle. Ongelmana tosin tulee olemaan seudun asutus. 7. LÄHTEET Kontoniemi, 0., (1990). Osikonmäen kulta-aiheen tutkimukset Rantasalmella vuosina 1985 1989.GTK, malmiosasto, raportti M19/3233/-90/1/10. Perä, P., (1989). Osikon Au-esiintymän teknillis-taloudellinen selvitys. Mak-32.125 Kalliorakennuskohteen suunnitteluseminaari. TKK, kalliotekniikan laboratorio. 30 s.

o 0 0 0 K) 0 t, rl m M M M w to in n In 0 CD 0 M M Nt to 0 0 in in In Irj 0 0 0 In 0 In 14 It to in 0 0 Al IT 19 in AI r ~ lf F A s f ` -j KUVA 1. OSIKONMAKI Pintakartta 1 :5000 OJP/90 Esiintymän pääjuonen pintapuhkeama sekä projisoidut malniot A,B,C. Osa kairausleikkauksista (L60.65-L60.85), malmiamioleikkaukset

I R481 R484 w 0 II IIU Lt 0 1021 m 0 ion, ui ~~ KUVA 2. OSIKON"KI Pintakartta 1 :2000 OJP/90 Keskeisen alueen kairanreikädrojektiot kultapitoisuushistogrammein sekä taustalla projektiot malmioista A, B ja C

se 0 N - =ä-todettu malmi Todennäköinen malmi Todettu rajamalmi ETodennäköinen rajamalmi Mineralisoitunut kivi~,, = Siirrosvyöhyke 6988200 O N a Q IQ N W W 0 0 0 -' O W 0 0' Ö 01 0 0 0 ui 0 ' In ut, 0 In, 0 In m QI} 0) O IT 0! N N m m - v v v Q 1 ' to 1 ul ut " ~ It) ~ Ol, ~ 11 KUVA 3. OSIKONMÄKI Pintakartta 1 :2000 OJP/90 Malmioiden A, B ja C projektiot malmiluokituksin, pääjuonen puhkeamat' eri tasoilla : pinta, + 40, 0 ja -100, leikkaava siirros W 0 0

å ö 139 ~ R399 U Ui R401 6. -_ - R410 '40 R391 R415 -- _=,102 ^ +LU -------- - R474 R40' i.o R4~4 R411 X x ö å~ ID KUVA 4. OSIKONMÄKI Pituusleikkaus 6883100 1 :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin).

1 6 KUVA 5. OSIKONMÄKI Apuleikkaus MALMI 1 :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin). Yläosassa pintaprojektio leikkauksen vaikutusviipaleesta kairanrei'in.

KUVA 6. OSIKONMÄKI Leikkaus 564200 1 :2000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein (reikien leikkauskohdat on merkitty neliöin). Yläosassa pintaprojektio leikkauksen vaikutusviipaleesta kairanrei'in.

1 8 Kuva 7. OSIKONMÄKI Leikkaus 563850 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogramein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

19 Kuva 8. OSIKOMKI Leikkaus 563900 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogra=ein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

2 0 Kuva 9. OSIKONMÄKI Leikkaus 563950 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

2 1 Kuva 10. OSIKONMÄKI Leikkaus 564050 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogramein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

2 2 Kuva ii. OSIKONMÄKI Leikkaus 564100 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

2 3 cn m LO 4- Kuva 12. OSIKONMÄKI Leikkaus 564150 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.

2 4 Kuva 13. OSIKONMÄKI Leikkaus 564200 1 :1000 OJP/90 Esiintymän pääjuoni ja paralleeleja, kairanreiät 50 m paksusta viipaleesta kultapitoisuushistogrammein. Malmiluokitukset värein kuten kuvassa 3.