KORSNÄSIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Korsnäsin kunta Asiakirjatyyppi Kulttuuriympäristöselvitys Päivämäärä 8.11.2017 KORSNÄSIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Päivämäärä 8.11.2017 Laatija Tarkastaja Stina Karhunmaa Christoffer Rönnlund Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

KORSNÄSIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT JA KÄYTETYT MENETELMÄT 1 3. TARKASTELUALUEEN MÄÄRITTELY JA HISTORIA 2 4. KULTTUURIMAISEMA 8 4.1 Maisemarakenne 8 4.2 Maisemakuva 9 4.3 Maiseman erityispiirteet 11 4.4 Suositukset 12 5. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 13 5.1 Yleistä 13 5.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Korsnäsin kirkko ja pappila 13 5.2.1 Suositukset 15 5.3 Paikallisesti arvokkaat kokonaisuudet 15 5.3.1 Suositukset 16 5.4 Kyläkuvallisesti/maisemallisesti arvokkaat pihapiirit ja aluekokonaisuudet 16 5.4.1 Suositukset 18 5.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset 18 5.5.1 Suositukset 19 6. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 20 7. LÄHTEET 21 Kuvat: Ramboll Finland Oy, ellei toisin mainita. Liitteet: Liite 1: Rakennusinventoinnin kohdekartta Liite 2: Rakennusinventoinnin kohdekortit

1 1. JOHDANTO Korsnäsin keskusta-alueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaa, jossa vanhoja voimassaolevia kaavoja päivitetään. Mukana on myös uusia asemakaavoittamattomia alueita. Kulttuuriympäristöselvitys laaditaan kaavoitustyötä varten ja sen tarkoituksena on tutkia suunnittelualuetta kulttuuriympäristön näkökulmasta, johon kuuluu rakennettu ympäristö sekä alueelle tyypilliset perinnemaisemat. Yksittäiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja pihapiirit esitellään tarkemmin selvityksen liitteinä olevissa kohdekorteissa. Selvityksen tavoitteena on ohjata asemakaavaprosessia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti siten, että maankäytön suunnittelussa edistettäisiin kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Selvityksessä pyritään tunnistamaan kulttuuriympäristön ja maiseman paikallinen ominaisluonne ja erityispiirteet, jotta täydennysrakentamista ja muita muutoksia voidaan kaavassa ohjata sopeutumaan niihin. Alueen kulttuurihistoriallisten arvojen tutkiminen aloitettiin rakennusinventoinnilla, joka suoritettiin kevään 2017 aikana Ramboll Finland Oy:n toimesta. Käytetyt menetelmät ja lähtökohdat on esitelty seuraavassa kappaleessa. Korsnäsin kirkko ja pappila ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Alue on esitelty kappaleessa 5.2. 2. LÄHTÖKOHDAT JA KÄYTETYT MENETELMÄT Työryhmä: Tämän kulttuuriympäristöselvityksen on laatinut arkkitehti Stina Karhunmaa Ramboll Finland Oy:stä. Rakennusinventoinnin on suorittanut Christoffer Rönnlund yhdessä Karhunmaan kanssa. Lisäksi keskustelua kulttuuriympäristöselvityksen sisällöstä sekä inventointikohteiden arvoluokituksesta on käyty Pohjanmaan museon rakennustutkija Outi Orhasen kanssa. Lähtökohdat: Tarkastelualue on Pohjanmaan vahvistetussa Maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Alueen läpi kulkee lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (vanha rantatie). Alueella päivitettäviä asemakaavoja on lukuisia. Kaavoissa on sekä rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä että aluekohtaisia merkintöjä.

2 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Kuva 1. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030 (Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010). Alueen sijainti on merkitty mustalla nuolella. Käytetyt menetelmät: Kulttuuriympäristöselvityksen pohja-aineistona ovat toimineet alueelta laaditut kartat, historiikit, kaavat sekä muut suunnitelmat. Alueen kulttuurihistoriallinen selvitys aloitettiin rakennusinventoinnilla. Alueelle tehtiin maastokäynti 20.4.2017, jonka aikana alueen rakennuskanta valokuvattiin. Tiedot täydennettiin rakennusinventointikortteihin. Maastokäynnillä 25.8.2017, tarkastelualueen ympäristöä, perinnemaisemia sekä hahmotettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia valokuvattiin. Suositukset suojeltaville aluekokonaisuuksille sekä rakennuksille on kirjattu selvitykseen näistä kertovien kappaleiden alle. Kulttuuriympäristöselvityksessä on lisäksi tutkittu alueen historiaa sekä kulttuurimaisemaa. 3. TARKASTELUALUEEN MÄÄRITTELY JA HISTORIA Selvitysalueena ovat Korsnäsin kuntakeskus sekä kirkonkylän keskeiset osat. Alue on kooltaan noin 93 ha. Selvitysalueen rajaus on esitetty alla olevassa kuvassa mustalla rajauksella. Kuva 2. Selvitysalueen rajaus.

3 Korsnäs sijaitsee maankohoamisen rantavyöhykkeellä. Noin 2000 vuotta sitten kirkonkylä oli veden alla lukuun ottamatta pientä aluetta nk. Orrmoan alueella kirkonkylän lounaispuolella. 500 vuotta tästä eteenpäin samalle alueelle syntyi maankohoamisen myötä muutamia satoja metrejä pitkä luoto. 1000-luvulla maata oli jo Edsvikistä Korsnäsiin asti. Maa-alue muodosti jalanmuotoisen niemen, jonka molemmin puolin oli vettä. 1200-1300-luvuilla suurin osa maasta oli noussut vedestä. Niihin aikoihin Korsnäs on saanut ensimmäiset asukkaansa. Korsnäsin taajama-alue on rantaviivan mukaisesti kaareva, mikä osittain kertoo maankohoamisesta ja siitä kuinka asutus on asettunut topografialta korkeammalle alueelle suojaan mereltä, mutta kuitenkin tämän lähelle ja tätä myötäillen. Kuva 3. Korsnäsin keskustaajama-alueen suhde rantaviivaan. 1500-luvulla pysyviä asukkaita oli tietojen mukaan 17. Korsnäsiin rakennettiin kirkko vuonna 1663, mikä omalta osaltaan vakiinnutti alueelle asettumista. Asukasluku laski kuitenkin 1600- luvulla mm. ruton ja nälkävuosien takia. Isovihan aika asukkaita oli vielä vähemmän, mutta 1700-luvun lopulla asukasluku nousi hiljalleen. 1800-luvun puoleen väliin tultaessa tiloja oli jo 47. Vanha kirkko oli pystyssä vielä vuoteen 1836 saakka ja vuonna -38 kirkon purkutyöt aloitettiin. Uusi eli nykyinen Korsnäsin kirkko valmistui vanhan kirkon vielä ollessa pystyssä vuonna 1831. Samaan aikaan 1831-1832 rakennettiin pappila, joka toimi kirkkoherra asuntona vuoteen 1967 asti.

4 Kuva 4. Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta 1856. Lähde: Jyväskylän yliopisto, www.vanhakartta.fi. 1930-luvulle tultaessa tiloja oli 99 kpl. Sota-aikoina asukasmäärä luonnollisesti laski. Korsnäsin asukkaiden pääelinkeinona oli pitkään maanviljelys ja kalastus. Elinkeinojen harjoittaminen heijastui suoraan kirkonkylän ilmeeseen, joka vielä 1930-luvulla oli hyvin maalaismainen. Keskusta-alueella oli isoja maalaistaloja ja pieniä renkitupia, riihiä, latoja, navettoja ja talleja. Alueella oli myös paljon torppia. Pihat olivat aidattuja ja tietä usein rajasi talousrakennus. Kirkon eteläpuoli oli tiheimmin asuttu ja kirkon ympäristö oli puolestaan avointa viljelymaata. Myös pohjoisessa Kirkkotien varressa oli asutusta. Tielinja on säilynyt lähes samana tähän päivään saakka.

Kuva 5. Kartta kirkon kylän alueelta vuodelta 1936. 5

6 Kuva 6. Ilmakuva Korsnäsin kirkonkylältä 1930-luvulta. (Korsnäs historia, 211) Kuva 7. Valokuva Korsnäsin kirkonkylältä 1930-luvulta. (Historien om en prästgård, 72) Teollisuus alueella oli pienimuotoista ja kasvoi hiljalleen vasta 1950-luvulta lähtien. Tämän ja autoilun yleistymisen myötä keskusta-alue alkaa muuttaa muotoaan ja luonnettaan ja maatalous alueella vähenee. Muutos oli vilkkaimmillaan 1960-1970-luvuilla. Väkiluku kasvoi ja vanhat maalaistalot poistuivat alueelta. Keskusta-alueelle on asettunut osa kunnan suurimmista teollisuustuottajista sekä työpaikoista kuten Kornäsin kauppapuutarha Oy joka toimii samalla paikalla edelleen. Vielä 60-luvulla Korsnäsin palvelut sijaitsivat Kirkkotien varrella. Nykyinen Rantatie 673 Vaasasta Närpiöön rakennettiin 50-luvun lopussa - 60-luvulla, mikä vaikutti voimakkaasti keskusta-alueen kehittymiseen. 70-80-luvuilla keskustaajama laajeni Rantatien itäpuolelle ja samalle alueelle syntyi nykyinen liikekeskusta. Tämä merkitsi keskusta-alueen siirtymistä ja hajautumista Kirkkotien varrelta, nykyiselle paikalleen Rantatien varteen. Rantatien itäpuolelle on rakentunut myös Korsnäsin yrityspuisto.

7 Kuva 8. Ilmakuva Korsnäsin kirkonkylältä vuodelta 1978. (Korsnäs historia, 14) Kuvapari 9. MML peruskartta vuodelta 1970 (kartoitettu v. 1966) ja vuodelta 1990 (kartoitettu v. 1987)

8 4. KULTTUURIMAISEMA 4.1 Maisemarakenne Korsnäsin keskustaajama-alue on rakentunut vanhan päätien varrelle. Selvitysalue on suurimmalta osin rakennettua taajama-aluetta. Alueella sijaitsee muutamia pienialaisia peltoalueita, jotka ovat jäänteitä vanhasta kirkonkylästä. Alue on topografialtaan tasaista (noin 5 mpy). Kuva 10. Selvitysalueen maisemarakenne kuvattuna vinovalovarjostuksella. Viljelyalueet on esitetty keltaisella, taajama-alue vaaleanpunaisella ja rakennukset harmaalla. Harmaa alue on puustoista aluetta tai metsää.

9 4.2 Maisemakuva Korsnäsin keskusta alue on Kirkkotien ja Norrbyvägenin varrella puistomainen, pienipiirteinen ja melko tiivis. Alueella on muutamia rakentamattomia alueita. Rakentumattomat alueet ovat usein alueella sijaitsevien pitkien ja kapeiden kiinteistöjen tai suurien tonttien rakentumattomia osia. Alueella sijaitsee myös kokonaan rakentumattomia kiinteistöjä. Rakennuskanta on matalaa ja pihat avautuvat useimmiten tien suuntaan. Tielinja on mutkitteleva, jolloin näkymät alueella ovat lyhytkantoisia. Rakennusten sijoittuminen maastoon on kylämäisen orgaanista, ei niinkään suoraviivaista, mikä kuvaa hyvin alueen luonnetta. Maamerkkinä ja kiintopisteenä maisemassa toimii Korsnäsin kirkko. Maisemakuva muuttuu huomattavasti Rantatien varressa, jossa nykyinen liikekeskus sijaitsee. Rakentaminen on väljempää ja rakennukset pinta-alaltaan suurempia. Tielinja on suoraviivainen ja näkemäala laaja ja kauaskantoinen. Liikekeskustan pohjoispuolella sijaitsee Korsnäsin yrityspuisto, jossa on samanlaisia maisemakuvallisia piirteitä, johtuen samantyyppisestä rakentamisesta. Kuvapari 11. Korsnäsin puistomaista melko tiivistä kyläaluetta kuvattuna. Maiseman kiintopisteenä toimii Korsnäsin kirkko. Kuvapari 12. Korsnäsin väljempää nykysitä liikekeskustaa kuvattuna.

10 Alla olevassa kartassa on kuvattu selvitysalueella sijaitsevia rakentumattomia alueita: Kuva 13. Sinisellä värillä on kuvattu tarkastelualueen rakentumattomia alueita.

11 4.3 Maiseman erityispiirteet Erityispiirteenä ovat vahat talousrakennukset, joita alueella on säilynyt useita. Vanha päärakennus on useimmiten uusittu tai sen ulkomuotoa on muutettu, mutta vanha talousrakennus on säilynyt usein hyvinkin alkuperäisessä ulkoasussaan. Talousrakennukset ovat usein suurehkoja ja mittasuhteiltaan pitkiä ja kapeita. Kuva 14. Alueen talousrakennuksia kuvattuna. Ensimmäisessä kuvassa on esimerkki pihapiiristä, jossa päärakennus on uusittu ja vanha talousrakennus säilynyt.

12 Alla olevassa kartassa on kuvattu selvitysalueella sijaitsevia talous- ja varastorakennuksia magentan värillä: Kuva 15. Kuvassa on esitetty magentan värillä pohjakartan talous- ja varastorakennukset ja mustalla muut rakennukset. 4.4 Suositukset Kyläaluetta suositellaan tiivistettävän alueelle ominainen luonne säilyttäen. Erityisesti uudisrakentamisessa ja tiivistettävien alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomioita rakennusten ja teiden sijoitteluun/suunnitteluun, jotta kylämäinen melko tiivis, orgaaninen ja puistomainen luonne säilyisi. Liikekeskustaa tiivistämällä olisi mahdollista jatkaa kyläalueen luonnetta koko keskusta-alueelle. Tarkemmilla rakennus- tai aluekohtaisilla merkinnöillä olisi syytä suojata tärkeimmät maiseman erityispiirteet.

13 5. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 5.1 Yleistä Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt alueella jonkin verran. Suuri osa vanhasta rakennuskannasta on korjaus- ja muutostoimenpiteiden takia menettänyt kulttuurihistoriallista arvoaan. Suurin osa vanhasta säilyneestä rakennuskannasta on peräisin 1900-luvun alusta, erityisesti 1930-luvulta sekä 1950-luvulta. Alueella on vain muutama rakennus 1800-luvulta, kuten Korsnäsin kirkko. Alueen vanhin rakennus lienee Korsnäsin kellotapuli 1750-luvulta. Selvitysalueen merkittävimmät kohteet ovat Korsnäsin kirkko ja pappila, jotka kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön (RKY). Kirkon ympäristössä, Kirkkontien ja Norrbyvägenin varrella sijaitsee muutamia hyvin säilyneitä kohteita, jotka esitellään alla. Vanhoja talousrakennuksia on puolestaan säilynyt alueella merkittävä määrä. 5.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Korsnäsin kirkko ja pappila Korsnäsin keskusta-alueen läpikulkevan Kyrkobyvägenin länsipuolella sijaitsee Korsnäsin kirkko ja itäpuolella pappila, jotka yhdessä muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Museoviraston rekisteriportaalissa aluetta on kuvattu seuraavasti: Korsnäsin kirkko on yksi intendentinkonttorissa 1800-luvun alussa suunnitelluista ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun johdolla rakennetuista puisista ristikirkoista. Samaan aikaan rakennetut kirkko ja kirkkoherranpappila ympäristöineen muodostavat rakentamisajaltaan säilyneen yhtenäisen kirkkomaiseman. Korsnäsin puinen tasavartinen ristikirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla 1831. Seurakunnan järjestyksessään kolmannen kirkon ulkoasua leimaa ristikeskuksesta kohoava aumakattoinen, torniin päätyvä attikaosa. Alttarilaite on sijoitettu poikkeuksellisesti keskelle kirkkoa, ristivarsien kulmaan. Kirkon vierustalla on erillinen kellotapuli vuodelta 1757. Tapuli on saanut uusklassillisen nykyasunsa siirron yhteydessä noin 1860. Kirkkomaisemaan liittyy pitäjänmakasiini sekä 1831 rakennettu kirkkoherranpappila. Lehtevän puiston ympäröimä rakennus toimii pappilamuseona, jonka pihapiirissä on vanha renkitupa, luhti, sauna ja tuulimylly. Alueeseen kuuluvia kohteita ovat kellotapuli, kirkko, museo, pappila, pihapiiri http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=4807 Viitattu 10.5.2017

14 Kuva 16. Korsnäsin kirkko ja pappila RKY 2009 kohteen aluerajaus sinisellä. Kuva 17. Korsnäsin kirkko ympäristöineen.

15 Kuva 18. Korsnäsin pappila. 5.2.1 Suositukset Valtakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle suositellaan aluekohtaista merkintää, joka huomioi alueen kulttuurihistoriallisesti arvokasta luonnetta. Alueella sijaitseviin rakennuksiin ja ympäristöön liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida näiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne. Uudisrakentamisessa ja korjaustoimenpiteissä rakennusten tulee sopeutua maisemaan ja alueen kokonaisuuteen. Rakennusinventoinnissa on valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön viitattu merkinnällä sk-1. 5.3 Paikallisesti arvokkaat kokonaisuudet Vanhan RKY 1993 mukainen Korsnäsin kirkko ja pappila on Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 osa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokasta aluetta. Alue on uuden RKY-valikoiman voimaan tulon myötä siirtynyt paikallisesti arvokkaisiin alueisiin. Paikallisesti arvokas ympäristö on alla olevassa kuvassa esitetty punaisella. Kuva 19. Nykyinen RKY 2009 rajaus (valtakunnallisesti arvokas) kuvassa sinisellä ja vanha RKY 1993 rajaus (paikallisesti arvokas) kuvassa punaisella värityksellä. Lisäksi kuvassa on suunnittelualueen rajaus mustalla.

16 5.3.1 Suositukset Paikallisesti arvokasta kokonaisuutta ei ole tarpeen erikseen huomioida asemakaavassa merkinnällä. 5.4 Kyläkuvallisesti/maisemallisesti arvokkaat pihapiirit ja aluekokonaisuudet Alueelta on tunnistettu kaksi kyläkuvallisesti ja/tai maisemallisesti paikallisesti arvokasta pihapiiriä sekä kolme laajempaa Kyläkuvallisesti ja/tai maisemallisesti paikallisesti arvokasta kokonaisuutta, jotka on esitelty alla: Kuva 20. Kyläkuvallisesti/maisemallisesti arvokkaat kokonaisuudet.

17 Norrbyvägen raitti, puistomaisen raitin varrella sijaitsee rakennuskantaa 1900-luvun alusta sekä lukuisia pitkiä vanhoja hyvin alkuperäisessä ulkoasussaan säilyneitä talousrakennuksia. Kuva 21. Norrbyvägen raittia kuvattuna. Kirkon edustan pihapiirit, kirkon edustalla on säilynyt kaksi vanhaa 1930-luvun pihapiiriä, joista toinen lähempänä kirkkoa oleva pihapiiri on erityisen edustava. Pihapiiriin johtaa maisemallinen koivukuja. Pihapiirien keskellä on pieni peltoaukea ja tien edustalla on pieni puisto, jossa sijaitsee muistomerkki. Kuva 22. Kirkon edustan pihapiirejä kuvattuna. Kyrkobyvägen raitti, puistomaisen raitin varrella sijaitsee vanhaa rakennuskantaa 1900- luvulta sekä lukuisia vanhoja hienosti säilyneitä laajoja talousrakennuksia ja Korsnäsin koulu. Rakennukset muodostavat mielenkiintoisia limittyneitä taloryhmiä.

18 Kuva 24. Kyrkobyvägen raittia ja taloryhmiä kuvattuna. 5.4.1 Suositukset Kyläkuvallisesti ja/tai maisemallisesti paikallisesti arvokkaille pihapiireille ja kokonaisuuksille suositellaan aluekohtaista merkintää, joka huomioi ympäristön rakennuskantaa ja erityispiirteitä. Uudisrakentamisessa ja korjaustoimenpiteissä rakennukset tulee sopeuttaa maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennusinventoinnissa on paikallisesti arvokkaisiin kyläkuvallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaisiin pihapiireihin viitattu merkinnällä /s. 5.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Kohteiden esittely on selvityksen liitteenä olevissa kohdekorteissa. Yksittäiset rakennukset on arvotettu rakennushistoriallisesti (byggnadshistorisk värdefull), historiallisesti (historiskt värdefull) ja/tai ympäristöarvoiltaan arvokkaiksi (näkyy maisemaan hyvin, värdefull för landskapet). Suurin osa vanhasta rakennuskannasta on rakennusperinteisesti arvokasta.

19 Kuva 25. Selvitysalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa esitetty vaaleanpunaisella. 5.5.1 Suositukset Rakennusperinteisesti/historiallisesti/maisemallisesti tärkeät rakennukset suositellaan suojeltaviksi. Suojeltavat rakennukset on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä korjattava niiden kulttuurihistorialliset arvot säilyttävällä ja historialliset ominaispiirteet palauttavalla tavalla. Merkittävistä muutos- ja korjaushankkeista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Rakennusinventoinnissa rakennusperinteisesti/historiallisesti/maisemallisesti tärkeisiin suojeltaviin rakennuksiin on viitattu merkinnällä sr. Kirkkolain mukaan kaikki ennen 1917 vuotta rakennetut kirkolliset rakennukset tulee suojella. Rakennusinventoinnissa suojeltavaan Korsnäsin kirkkoon on viitattu merkinnällä srk-1.

20 6. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Korsnäsin kirkonkylällä on säilynyt vähän vanhaa arvokasta rakennuskantaa. Vanhoja talousrakennuksia on säilynyt alueella merkittävä määrä. Kylärakennetta suositellaan yleisesti tiivistettävän. Alueen puistomainen luonne ja melko orgaaninen, tiivis aluerakenne tulisi kuitenkin huomioida suunnittelussa ja uudisrakentamisessa. Alueen tärkeimmät arvot liittyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Korsnäsin kirkkoon ja pappilaan. Kirkko toimii alueella maiseman kiintopisteenä. Valtakunnallisesti arvokkaalle rakennetulle ympäristölle suositellaan aluekohtaista suojelumerkintää, joka huomioi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kyläkuvallisesti/maisemallisesti arvokkaita pihapiirejä on tunnistettu alueella kaksi ja muita aluekokonaisuuksia kolme: Norrbyvägen raitti Kirkon edustan pihapiirit Kyrkobyvägen raitti Alueet ja niiden erityispiirteet suositellaan huomioitavan kaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suositellaan suojeltavan. Rakennuskohteet on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa rakennusinventoinnissa.

21 7. LÄHTEET Korsnäs kommun (1981) Korsnäs Historia. Ulfvens, Birger (1991) Historien om en Prästgård, bakgrunden till prästgårdsmuseet i Korsnäs. Vaasa. Vår hembygd; Korsnäs-Malax-Närpes (2004-2005) Paikkatietoikkuna: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi Vanhat kartat: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ http://www.vanhakartta.fi/tutkimus/document.2008-02-26.9374736254 Museoviraston rekisteriportaali: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=4807