Kävelyolosuhteiden vaikutukset keskustan elinvoimaisuuteen Terhi Lahtinen, WSP Finland Oy
Mitä jalankulku on? Lähde: Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 2014. Pedia, Liikenteen tutkimuskeskus Verne.
Oleskelu Julkisen tilan ja elinkeino- ja kaupunkielämän kannalta erittäin merkittävä toiminto Ns. kuudes kulkutapa! Oleskelu on kävelyn välttämätön seuraus ja päinvastoin Tärkeinä edistävinä tekijöinä Suoja (onnettomuuksilta ja liikenteeltä) Sosiaalisen turvallisuuden tunne Suoja tuulelta, saasteilta, melulta ym. Kävelymahdollisuudet Mahdollisuus jäämiseen Istumismahdollisuudet mahdollisuudet nähdä Mahdollisuudet jutella/kuulla Leikki-/tapahtumamahdollisuudet Ympäristön nautinnollisuus (aurinko/varjo, näkymät, kasvit) ym. Lähde: Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 2014.
Jalankulku ja liike-elämä Jalankulkua on aina ollut kaupunkien vilkkaimmilla kauppapaikoilla, toreilla Liiketilaan tuleva asiakas on aina viime kädessä jalankulkija Ydinkeskustoissa aina hyvin perusteltua parantaa jalankulkuympäristöä Kävelyn toimivuuden parantamisella on suora yhteys asiakasvirtoihin Kävellen kulkeva asiakas on aina potentiaalinen asiakas: kun kävelijämäärä kasvaa, kasvaa myös ostamisen todennäköisyys Lompakkotiheys on suurin siellä, missä kävelijöitä on Taloudellisinta on suosia kävelijöitä, sillä ahtaassa ympäristössä kävelyväylillä tarjotaan suurempi kapasiteetti kuin autoväylillä Kävelykatu on hyvä ratkaisu sinne, missä jo entuudestaankin on vilkasta jalankulkuliikennettä Keskustan halutuin liikepaikka on se, jossa on eniten asiakkaita Viihtyisä ympäristö houkuttelee ihmisiä viipymään ydiskeskustassa pidempään Oleskelun vaikutusta ei tule aliarvioida Lähde: Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 2014. WSP Finland Oy. 2017. Helsingin kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallinen arviointi..
Vaikutusten mittaaminen Jalankulun vaikutusta keskustan elinvoimaan voidaan mitata tarkkailemalla mm. - kävelijämäärää - asiakasmäärää - ostovoimaa - vuokratasoa - alueen arvoa - alueelle tehtyjä investointeja - kiinteistöjen käyttöastetta ja - asiakkaiden ja yrittäjien tyytyväisyyttä Saksalaisia kaupunkeja, joissa oli muutettu katuja kävelykaduiksi, vertailevan tutkimuksen mukaan kävelijämäärät kävelykaduilla kasvoivat tapauksesta riippuen 25 69 % Aachen + 25 % (12 v.) (n. 245 000 asukasta) Bamberg + 28 40 % (1 v.) (n. 73 000 asukasta) Darmstadt + 18 % (3 v.) (n. 155 000 asukasta) Nürnberg + 69 % (5 v.) (n. 520 000 asukasta) Herford + 31 % (1 v.) (n. 66 000 asukasta) Herford + 40 % (4 v.) (n. 66 000 asukasta) Osnabrück + 26 % (2 v.) (n. 162 000 asukasta) Lähde: Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 2014 Pedia, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Asukasluvut: http://www.citypopulation.de/deutschland-cities.html
Katsaus tutkimuksiin Muuttamalla katu kävelykaduksi, voidaan saavuttaa 20-70 % kasvu kävelijämäärissä Asiakasmäärät voivat kasvaa kävelyolosuhteiden parantamisen seurauksena 20-40 % riippuen toimenpiteistä Jalankulkijamäärien kasvu on usein yhteydessä myös asiakasmäärien kasvuun Lähde: WSP Finland Oy. 2017. Helsingin kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallinen arviointi..
Kävelijät merkittävä asiakasryhmä 66 % n. 20 $ / käynti 6 x kk & 12 x kk Australiassa kyselytutkimus (325 hlö) totesi, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ostovoima on suurempi kuin autoilijoiden ja keskustan liikkeissä käytetään ostoksiin ja palveluihin yhtä paljon rahaa kulkumuodosta riippumatta Lontoon keskustan ja 15 alakeskuksen kattanut ostostutkimus (4746 hlö) totesi, että keskimääräinen ostosmäärä per vierailu on suurin autoilijoilla (auto 41 /käynti vrt jk 26 /käynti), mutta verrattaessa keskimääräistä ostosmäärää per viikko oli jalankulkijoiden ostosmäärä merkittävästi suurin (jk 93 /viikko vrt auto 56 /viikko) Lähteet: Wooller, L. 2010. What are the economic and travel implications of pedestrianizing a roadway in Takapuna s shopping precinct. Auckland University of Techonology. Kyselytutkimus. Transport for London. 2011. Town Centre Study 2011. Transport for London, Mayor of London.
Houkutteleva kävely-ystävällinen ympäristö Eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia ennen jälkeen tutkimuksia kartoittaneen Oxfordin ja Cambridgen yliopiston kirjallisuusselvityksen mukaan kadun muuttuessa kävelykaduksi kasvavat vähittäismyynnin asiakasmäärät 20-40 % (10 tapausta) liikevaihto 10-25 % (22 tapausta) liikekiinteistöjen vuokrat 10-30 % (420 tapausta) Lähde: TSU & David Simmonds Consultancy. 2003. The effect of Urban Quality Improvements on Business Location Technical Note 5 Final Report. Transport Studies Unit, University of Oxford. David Simmonds Consultancy, Cambridge. Valokuva: Liikenteen tutkimuskeskus Verne.
Kävely-ystävällinen ympäristö ja yritykset Yhdysvalloissa San Franciscossa kavennettiin Valencia Streetillä autokaistoja ja levennettiin jalkakäytäviä liikenteen rauhoittamiseksi. Ennen-jälkeen tutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä totesi liikevaihdon kasvaneen 60 % yrittäjistä totesi asukkaiden tekevän enemmän ostoksia paikallisesti 66 % yrittäjistä totesi kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantumisen parantaneen liiketoimintaa ja myyntiä Kalifornian 60 000 asukkaan Lodissa investoitiin 4,5 miljoonaa dollaria keskustan kävelyolosuhteiden parantamiseksi viidellä kadulla (jalkakäytävien levennyksiä, laatoitusta, julkisivujen ehostusta ja puiden istutusta). Uudistusten jälkeen Keskustaan muutti 60 uutta yritystä Vapaiden vuokrakiinteistöjen osuus laski 18 %:sta 6 %:iin Keskustan myyntituottojen verotulot kasvoivat 30 % Lähteet: Drennen, E. 2003. Economic effects of Traffic Calming on Urban Small Businesses. San Francisco State University, Department of Public Administration. Ryan, B. 2003. Economic Benefits of a Walkable Community. Centre for Community Economic Development, University of Wisconsin-Extension.
Yrittäjäkysely Suomessa Suomessa toteutettiin v. 2014 yrittäjäkysely viiden kaupungin ydinkeskustojen kivijalkaliikkeille niin kävely- kuin autokaduilla. - Kohdekaupunkeina Jyväskylä, Kokkola, Oulu, Pori ja Tampere - 213 vastausta, vastausprosentti 30 % - Kyselyn mukaan kävelykaduilla kivijalkaliikkeet arvostavat mainetta ja näkyvyyttä, runsasta kävelijämäärää, monipuolista liikemixiä, viihtyisää katuympäristöä sekä hyviä pyöräilyolosuhteita - Kaikista vastaajista 64 % oli sitä mieltä, että liikkeen sijainti kävelykadulla vaikuttaa yrityksen liikevaihtoon positiivisesti tai erittäin positiivisesti. - Positiivisin suhtautuminen kävelykatusijainnin vaikutuksista liikevaihtoon oli vanhojen kävelykatukaupunkien (Jyväskylä, Oulu ja Pori) kävelykaduilla ja toisiksi positiivisin samojen kaupunkien autokaduilla. Seuraavina tulivat kehittyvät kävelykatukaupungit Tampere ja Kokkola kävelykatuyrittäjien oltua hieman positiivisempia kuin kaikista negatiivisimmat autokatuyrittäjät. Lähteet: Rantala et al. 2014. Kävelystä elinvoimaa. Tampereen Teknillinen Yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere 2014.
Helsingin kävelykeskustatutkimuksen tulokset Tutkimuksessa selvitettiin, miten Helsingin keskustan liikerakenne on kehittynyt kävelykaduilla ja kävelykatujen ympäristössä Selvitettiin myös, miten kävelykatujen laajennus tai jalkakäytävien levennys vaikuttaisi liikerakenteeseen Keskustaan tullaan shoppailemaan useassa eri liikkeessä, vrt. hypermarket, joka on asiakkaan ainoa kohde sinne lähtiessä Ravintolat ja kahviloiden määrä lisääntyy kadun muuttuessa kävelykaduksi, koska ne ovat osa urbaania elämäntapaa Samalla tarjonta kasvaa lisäten alueen kysyntää Kahvilat toimivat kävelyalueiden ja keskustan kohtaamispaikkoina, joista jatketaan shoppailemaan ja ravintoloihin Tiiviys on tärkeää kauppakeskittymille, jotta kaupasta toiseen liikkuminen on mielekästä Useat pienet putiikit ja monet ovet ovat houkuttelevampia kuin pitkät ovettomat markettien julkisivut, jotka estävät pistäytymisen Lähde: WSP Finland Oy. 2017. Helsingin kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallinen arviointi..
Muoti, lifestyle ja kahvilakulttuuri Kävelykadut ja kävelykeskusta suosivat aktiivista shoppailua Muodin shoppailuun kuuluu vaihtoehtojen vertailu, etsiminen ja tuotteiden hypistely Lifestyle- ja muotimyymälät hakeutuvatkin usein kävelykeskustoihin Muoti- ja lifestylekauppa hyötyvät kävelijöistä Liikkeet tukeutuvat kävelijän maailmaan Kaupunkiliikenteen esteettömyys tukee kaupankäyntiä: jo pelkät kadun ylitykset ja odotusajat heikentävät esteettömyyttä ja vähentävät kävelyn laatua Lähde: WSP Finland Oy. 2017. Helsingin kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallinen arviointi..
Tiiviys on tärkeää kauppakaduille: mitä enemmän ovia, sen enemmän vetovoimaa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Palveluiden lukumäärä / 100 m Palveluiden tiheys muutoskaduilla ja nykyisillä kävelykaduilla Lähde: WSP Finland Oy. 2017. Helsingin kävelykeskustan periaatesuunnitelman kaupallinen arviointi..
Kysyntä realisoituu ostoina kävelyväylillä kävelyolosuhteiden edistäminen vaikuttaa positiviisella tavalla keskustojen elinvoimaisuuteen Tarjonta luo kysyntää viihtyisien kävelyolosuhteiden osalta Kävelykadut menestyvät helpommin siellä, missä on jo kävelijöitä houkutteleva vetovoimatekijä Mahdollisuus menestyä muuallakin, mutta vaatii suuria rakenteellisia muutoksia ja muutoksia liikemixiin Järkisyy: ahtaassa ympäristössä jalankulun kapasiteetti on ylivoimainen autoiluun nähden Enemmän asiakaspotentiaalia aikayksikössä Viihtyisä, turvallinen ja meluton ympäristö hyvine jalankulkumahdollisuuksineen houkuttaa ihmisiä viipymään keskustassa pidempään Oleskelun merkitys keskustan taloudelle on suuri!
Kiitokset!