Palveluopas asukkaille

ANTTILA AHTSALMI PITKÄNIEMI HIIDENSALMI PAPPILA MOISIO MYLLYLAMPI NEITSYTLINNA OJAMO OJAMONKANGAS KESKILOHJA METSOLA GUNNARLA VIENOLA GRUOTILA PAPPILANKORPI JÖNSBÖLE KYKSTAD VIRKKALA MAKSJOKI VAPPULA ROUTIO LEMPOLA VENTELÄ PERTTILÄ MUIJALA RÖYLÄ PALONIEMI IMMULA KIRKNIEMI SAMMATTI AHTIALA ASKOLA HERMALA HIETAINEN HIITTINEN HONGISTO IMMULA ISOTEUTARI JALASSAARI JANTONIEMI KAIJOLA KARNAINEN KARSTU Palveluopas asukkaille KIRKNIEMI KITTILÄ KOIKKALA KOSKI KOUVOLA KUKKUMÄKI KUNNARLA KUTSILA KIRKONKYLÄ LAAKSPOHJA LEHMIJÄRVI LIEVIÖ LYLYINEN MAIKKALA MAKSJOKI MARTTILA MUIJALA MYNTERLÄ NUMMENKYLÄ NÄÄTÄLÄ OSUNIEMI OUTAMO PAAVOLA PAKSALO PALONIEMI PAUNI PIETILÄ PIISPALA PULLI ROUTIO RÖYLÄ SEPPÄLÄ SKRAATILA SUITTILA TALPELA TORHOLA VAANILA VALLA VANHAKYLÄ VAPPULA VAROLA VASARLA VEIJOLA VENTELÄ VIRKKALA VOHLOINEN VÄHÄTEUTARI KOKKILA LOHJANKYLÄ MOISIO OJAMO PAPPILA HAARJÄRVI KAUKOLA KIIKALA LEIKKILÄ LOHILAMPI LUSKALA MUSTLAHTI MYLLYKYLÄ NIEMI SAMMATTI IMMOLA KARJALOHJAN AHTIALA KARJALOHJAN PAPPILA NUMMI-PUSULAN NUMMENKYLÄ HÄRJÄNVATSA ILMONIEMI KARKALNIEMI KATTELUS KOURJOKI KUUSIA LOHJANTAIPALE PITKÄLAHTI LÖNNHAMMAR MAILA MAKKARJOKI MURTO NUMMIJÄRVI PELLONKYLÄ PIPOLA PUUJÄRVI PYÖLI SAARENPÄÄ SAKKOLA SUURNIEMI SÄRKIJÄRVI TALLAA TAMMISTO AHONPÄÄ HAARLA HAKULA HATTULA HAUHULA HEIJALA HEIMOLA HERRALA HIRVIJOKI HUHTI HYRKKÖLÄ HYRSYLÄ HYVELÄ HYÖNÖLÄ IKKALA YLI-IMMOLA JAKOVA JÄRVENPÄÄ JÄTTÖLÄ KARISJÄRVI KAUKELA KOISJÄRVI KORKEANOJA KOVELA KÄRKÖLÄ LEPPÄKORPI LUTTULA MASKILA METTULA MIEMOLA MILLOLA MOMMOLA MÄKKYLÄ MÄNTSÄLÄ NÄKKILÄ OINOLA OITTILA PUSULA PÄLÖLÄ RAATI RADUS REMALA RETLAHTI RÖHKÖLÄ SALO SAUKKOLA SERÄJÄRVI SIERLA SITARLA SUOMELA TAVOLA UUSIKYLÄ VARTTILA VIIALA VIVOLA VÖRLÖ Kaavoituskatsaus 2013

SISÄLLYSLUETTELO Miten voi osallistua? 4 Suunnitelmat ja selvitykset 5 Maakuntakaavoitus 7 Yleiskaavoitus 8 Asemakaavoitus 9 Kaavoitusohjelma 2013-2015 10 Yhteystiedot 19 Kaavoitusjärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtiotioneuvosto Maakuntakaava Uudenmaan liitto Yleiskaava kaupunki Osayleiskaava Asemakaava Suunnitelma tarkentuu Rakentamistapaohje 2

KAAVOITUSKATSAUS 2013 Edessäsi on Uuden Lohjan ensimmäinen kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsaus annetaan vuosittain ja sen tarkoitus on kertoa kuntalaisille valmisteilla olevien kaavojen vaiheista sekä siitä, miten kaavoitusta on tarkoitus kunakin vuonna viedä eteenpäin. Vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa kuvattu kaavaprosessien eteneminen perustuu Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessaan 19.3.2013 46 hyväksymään kaavoitusohjelmaan. Kaavoitusohjelma laadittiin entisten Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kaavoitusohjelmien pohjalta. Lisäksi kartoitettiin kaupungin eri toimialojen kanssa uudet kaavoitustarpeet. Kaavoitusohjelman strategisesti tärkein tavoite on Uuden Lohjan maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin laatiminen. Laadintaperiaatteena on, että uusi kunta tarkoittaa myös uutta näkökulmaa maankäytössä eli kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Tärkeää on uuden kunnan mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Laatimisessa vuorovaikutteisuus ja tasapuolisuus ovat keskeisiä periaatteita. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin on toteutettava uutta kuntastrategiaa samalla, kun sen pohjana on Uudenmaan maakuntakaavoitus ja kuntaliitossopimus. Onnistuminen kehityskuvan ja rakennemallin luomisessa helpottaa seuraavien vuosien kaavoitusohjelmien laatimista. Lohjan taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelma tulee myös auttamaan kehittämään keskeistä taajama-aluetta taloudellisesti järkevässä ja kaupungin tavoitteita ja hankkeita tukevassa järjestyksessä. Vuonna 2013 tulee olemaan erityisen kiinnostavaa, miten uusien aluetoimikuntien rooli kehittyy osana kaupungin toimintaa. Kaavoitukselle on haaste sovittaa yhteistoiminta kaavaprosesseihin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Parhaimmillaan paikallistuntemus on arvokas lisä maankäytön suunnitteluun. Se parantaa suunnitelmien laatua ja sovittamista paikallisiin olosuhteisiin ja tekee ne samalla helpommin toteutettaviksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoituskatsauksessa on kuvattu kaavaprosessin vaiheet ja se, miten kuntalaisten ja asianosaisten on eri kaavavaiheissa mahdollista osallistua kaavan laatimiseen. Kaavojen etenemisestä ja sisällöstä voi lisäksi kysyä koska tahansa. Kaavoituskatsauksessa on kerrottu kunkin aktiivisessa vaiheessa olevan kaavan vastuuhenkilö, johon voi ottaa yhteyttä. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta. Katsaukseen voi tutustua kaupungin nettisivuilla ja kirjastoissa ja se on saatavissa kaupungin palvelupisteistä sekä suoraan kaavoituksesta. Leena Iso-Markku kaavoituspäällikkö 3

Miten voi osallistua? Kaavaa valmisteltaessa kunnan tulee huolehtia siitä, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia ns. osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisessa laajuudessa. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Käytännössä kunta ilmoittaa kaavojen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, kaavaluonnoksista ja keskustelutilaisuuksista paikkakunnan sanomalehdissä. Alueeltaan pienillä kaava-alueilla voidaa ilmoittaa myös esim. kirjeellä osallisille. Kaupunki järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa osalliset voivat tuoda julki omia tavoitteitaan ja kannanottojaan. Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Osallisella on mahdollisuus esittää kirjallinen muistutus nähtävillä olon aikana. Kaavoitusprosessin alkaessa tai sen aikana voivat asukkaat myös esim. kylätoimikunnissa, asukasjärjestöissä tai muuten keskuudestaan valita työryhmiä tai edustajia, jotka ovat tiiviimmin mukana kaavaprosessissa. Menettelytavoista voi sopia kaavoittajan kanssa ja tarvittaessa tehdä kaupungille aloitteita yhteistyöstä. Kaavan käsittelee eri vaiheissa kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus. Lopuksi kaavan hyväksyy kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa kunnan alueen maankäytön suunnittelua ja valvoo, että kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lain säännökset. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Vireillä oleviin kaavoihin voi tutustua kaupungin nettisivuilla: www.lohja.fi ->asukas ->kaavat ja rakentaminen. Kaavan laatimisprosessin vaiheet Päätös aloittamisesta / Kaavoitusohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuulutus vireille tulosta Selvitykset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaava koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttö tavoitteita tai on muuten merkittävä Tavoitteet Vaihtoehdot Kaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Virallinen nähtävilläolo, viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaava valmis Vastineet mahdollisiin valituksiin 4

Suunnitelmat ja selvitykset UUSI LOHJA Maankäytön kehityskuva ja rakennemalli Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimuksen mukaisesti uuden kunnan maankäytön kehityskuva laaditaan maakuntakaavan ja nykyisten yleiskaavojen pohjalta. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin laatimiseksi on tehty työohjelma, joka on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarissa 22.1.2013. Vuorovaikutus on tarkoitus toteuttaa pääasiassa aluetoimikuntien kautta. Suunnittelu etenee siten, että lähtökohta-analyysin avulla tunnistetaan erilaiset maankäytön vyöhykkeet. Tavoitteet määritellään vyöhykkeittäin siten, että tämä vaihe on valmis kesäkuussa 2013. Tavoitteiden pohjalta laaditaan vaihtoehtoja, jotka vertaillaan syksyllä 2013 ja halutun vaihtoehdon valinnan jälkeen maankäytön kehityskuva ja edelleen rakennemalli työstetään valmiiksi keväällä 2014. Uuden Lohjan maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin laatimisesta vastaa kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku ja se laatimiseen osallistuvat yleiskaavoittaja Iiris Koivula ja kaavasuunnittelija Teija Liuska. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku Rakennemallin aikataulu Taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelma Lohjan taajamaosayleiskaavan tarkoituksena on taajamaalueen maankäytön kehittäminen siten, että kaupunkiin suuntautuva väestön kasvu, uudet työpaikat ja palvelut muodostavat olevan taajamarakenteen kanssa toimivan kokonaisuuden, sopivat ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan ja alueiden toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellista ja hallittua. Kaupungin talouden ja toimialojen kannalta taajamaosayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden toteuttamisjärjestys on merkittävä. Toteuttamisjärjestys vaikuttaa mm. kunnallistekniikan ja palvelujen investointeihin, kaukolämpöverkon laajentamismahdollisuuksiin, rakentamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin sekä raakamaan hankinnan ja tonttitarjonnan ajoitukseen. Toteuttamisohjelman luonnoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2013 lopussa ja toteuttamisohjelman vuonna 2014. (Yleiskaavoittaja Iiris Koivula) 5

Asemakaavojen ajantasaisuusselvitys Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Selvitys aloitetaan vuonna 2014 Kaavasuunnittelija Teija Liuska Autopaikkojen mitoitusperiaatteet Asemakaavoissa määrätään kortteli- tai tonttikohtaisesti rakentamisen edellyttämien autopaikkojen määrä eri käyttötarkoituksille. Autopaikkojen mitoitus on vaihdellut Lohjan alueella riippuen kaavan laatimisajankohdasta ja kaavoittajasta. Lisäksi rakennuslupavaiheessa on aikaisemmin voitu myöntää helpotuksia autopaikkavaatimuksista ja voimassa olevien kaavojen mukaisista paikoista osa on voinut jäädä toteutumatta. Varsinkin keskusta-alueen täydennysrakentamisessa autopaikkojen mitoitus ja sovittaminen ympäristöön on haasteellista. Kaupungin yhdenmukaisen linjan määrittelemiseksi on tarpeen yhtenäistää autopaikkojen mitoitusperiaatteet. Periaatteet laaditaan vuoden 2013 aikana. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila Karjalohjan kirkonkylän asemakaava-alueen muutos- ja täydennystarpeet Lohjan ja Karjalohjan kuntaliitoksen toteutuessa Karjalohjalla oli vireillä yksi pieni asemakaavamuutos. Karjalohjalla ei ole ollut omaa kaavoitushenkilökuntaa, joten ajantasainen tieto kaavatilanteesta ja muutostarpeesta on ollut kaavoitustöitä laatineella konsultilla. Jotta Karjalohjan alueen kaavoitustarpeet pystytään jatkossa ottamaan huomioon kaavoitusohjelmissa, tilataan konsultilta tarkastelu muutos- ja täydennystarpeista. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Lohjan kaupunki osallistuu yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton ja Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen. Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudellemaalle valmistui vuonna 2005. Sen keskeisistä tuloksista solmittiin vuosille 2005 2008 aiesopimus, joka uudistettiin myöhemmin vuosiksi 2009 2012. Uudessa suunnitelmassa määritellään sidosryhmien kesken yhteisesti hyväksytyt maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen periaatteet. Uudessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa korostuu liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisen palvelutason näkökulma. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku Rakennusjärjestyksen uudistaminen Vuoden 2013 aikana tulee vireille yhtenäisen rakennusjärjestyksen laatiminen uudelle Lohjan kaupungille. Tällä hetkellä Lohjalla ovat voimassa Lohjan kaupungin rakennusjärjestys vuodelta 2011, Nummi-Pusulan rakennusjärjestys vuodelta 2007 ja Karjalohjan rakennusjärjestys vuodelta 2008. Laadittavalla rakennusjärjestyksellä on tarkoitus tehdä yksi yhtenäinen rakennusjärjestys joka huomioi paikalliset olosuhteet ja ohjaa asemakaava-alueiden ulkopuolista rakentamista. Samanaikaisesti laadittavassa maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin yhteydessä syntyvät lähtötiedot ja tavoitteet antavat tietoa suunnittelutarvealueiden määrittämiseen. Rakennusjärjestyksen laatimisvaiheet kuvataan työta varten laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Rakennusjärjestyksen uudistamisesta vastaa johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku Haarjärven liittymän ympäristö, kaavarunko Nummi-Pusulan ja Sammatin osayleiskaavoissa on osoitettu työpaikka-aluevarauksia moottoritien E18, maantien 110 ja paikallistien risteysalueelle kunnan länsirajalla. Kyseisten alueiden maankäyttö on tarpeen sovittaa yhteen kuntarajan poistuttua sekä laatia osayleiskaavoja tarkempi kaavarunko vaiheittain tapahtuvan asemakaavoituksen pohjaksi. Alueella on jonkin verran myös kunnan omistamaa maata. Kaavarungon on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Hyödyllisiä nettisivuja Valtion Ympäristöhallinto http://www.ymparisto.fi/ Kuntaliitto http://www.kunnat.net Finlex www.finlex.fi/ 6

Maakuntakaavoitus Maakunnan liiton tehtävänä on alueensa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin keinoin. Maankäytöllisistä keinoista merkittävin on maakuntakaava, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä 25 30 vuoden tähtäimellä. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoja laadittaessa, mutta jättää tilaa myös maakuntakaavaa tarkentavalle ja täydentävälle kuntakaavoitukselle. Maakuntakaava ohjaa myös muuta alueidenkäyttöä koskevaa viranomaistoimintaa. Voimassa olevat maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 11/2006). Kokonaismaakuntakaava, jossa ei kuitenkaan käsitelty kaikkia maankäyttömuotoja. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 6/2010). Uudenmaan maakuntakaavaa täydentävä vaihekaava, jossa käsiteltiin merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja ja niiden keskinäistä yhteensovittamista. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 12/2012). Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa käsittelevä vaihekaava, joka tarkistaa 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisua. Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 2/2010). Kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavaksi muuttuneita seutukaavoja ja Maakuntakaava 2000. Voimassa Sipoosta Helsinkiin liitetyllä alueella. Osakuntaliitoksesta johtuen osa Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta ympäristöministeriön 15.2.2010 tekemässä päätöksessä, jolloin alueella voimassa olleet seutukaavat muuttuivat MRL 210 :n mukaisesti maakuntakaavoiksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 20.3.2013 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Kaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne. Tärkeimpiä ratkaisuja ovat joukkoliikenteeseen tukeutuva aluerakenne, seudullisen kaupan kysymykset sekä tulevaisuuden suuret ratavaraukset. Kaavan mitoituksessa on varauduttu 430 000 uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Idän suuntaan suunnitellun kasvuvyöhykkeen lisäksi uutta asumista ja työpaikkoja on tulossa nykyisen Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhykkeelle Kirkkonummen suuntaan. Kaavasta jätettiin tässä vaiheessa hyväksymättä Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuva alue, joka on kaavaehdotuksessa esitetty pääosin raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena. Seuraavaksi kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaava tulee voimaan vasta kun ympäristöministeriö on vahvistanut sen. Lainvoiman kaava saanee vuoden 2015 paikkeilla. Kaavaan voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla http:////www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavoitus. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2011 Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan joulukuussa 2012, jolloin kaava tuli voimaan. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Kaavaan voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla www. uudenmaanliitto.fi/blominmaki. Lohjan asioiden yhdyshenkilönä Uudenmaan liitossa toimii maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen 7

Yleiskaavat Y1 Lohjan taajamaosayleiskaava Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi Lohjan taajamaosayleiskaavan 10.10.2012. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki päätöksestä oikaisukehotuksen siltä osin kuin se koski Lempolaan osoitettuja kaupan suuryksikkö merkintöjä. Oikaisukehotuksen johdosta osayleiskaava hyväksyttiin uudelleen kaupunginvaltuustossa 17.4.2013. Kaavasta on tehty valituksia, joten se ei ole toistaiseksi lainvoimainen. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku Y2 Lohjan keskustan osayleiskaava Lohjan keskustan kehittämisen pohjaksi laaditaan osayleiskaavaa. Tarkoituksena on luoda yhteiset suuntaviivat Lohjan keskustan kehittämiselle ja yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Keskustan rakentaminen on ollut vilkasta ja muutospaineita on purettu laatimalla yksittäisiä asemakaavanmuutoksia, sillä moni voimassa olevista asemakaavoista on vanhentunut. Osayleiskaavan avulla voidaan ratkaista laajempia kokonaisuuksia ja luoda perusta pitkäjänteiselle alueen kehittämiselle. Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat ydinkeskusta ja ne lähiympäristön alueet, joihin kohdistuvat suurimmat muutospaineet. Kaavaehdotus hyväksyttiin syyskuussa 2012 ja se pidettiin julkisesti nähtävillä MRA 19 :n mukaisesti 15.10. 16.11.2012 välisen ajan. Osayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2013. Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts Y3 Paloniemen alueen osayleiskaava Suunnittelualue käsittää Paloniemestä Sammatintien ja järven välisen alueen sekä Kanneljärven kansanopiston alueen. Espoo-Salo-oikoradan vaihtoehtoisia linjauksia koskeneet selvitykset ovat vaikuttaneet osayleiskaavan aikatauluun. Espoo-Salo-oikoradan linjausvaihtoehtoja koskeva ympäristövaikutusten arviointihanke valmistui vuoden 2010 lopulla. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 20. 3. 2013 Espoo-Salooikoradalle on esitetty vain yksi linjausvaihtoehto, joka myötäilee moottoritietä. Paloniemen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuonna 2004. Kaavoituksessa on sen jälkeen laadittu alustavia kaavaluonnoksia, mutta niitä ei ole hyväksytty kaupungin toimielimissä. Kuluneen ajan takia on tarkoituksenmukaista käynnistää kaavaprosessi uudestaan ajanmukaisilla lähtötiedoilla. Alue kuuluu myös kaupunginvaltuuston hyväksymän taajamaosayleiskaavan piiriin. Aluetta on tarkoitus kehittää korkealaatuisen asumisen alueena, jonka suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon vähäpäästöinset lämmitysenergian tuottamisratkaisut. Kaavaprosessille tehdään uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuoden 2013 aikana. Tarkoitus on myös, että alueen kehittämisvaihtoehtoja voidaan tarkastella vuoden 2013 loppupuolella. Valittavan vaihtoehdon mukaan vuonna 2014 jatketaan suunnittelua siten, että laaditaan joko osayleiskaavaehdotus tai vaihtoehtoisesti kaavarunkotarkastelu, jos valittu ratkaisu ei oleellisesti eroa taajamaosayleiskaavasta. Kummassakin tapauksessa työ on pohjana asemakaavoituksen ohjaamiselle. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula Y4 osayleiskaava Lieviö- Pauni Lieviö - Paunin suunnittelualue käsittää maaseutumaista aluetta, joka sijoittuu taajamaosayleiskaavasta kaakkoon taajama-alueen ja kunnan rajan väliselle alueelle. Kaupunginhallitus on todennut päätöksessään 22.2.2010 79 muun muassa seuraavaa: Alueella on nykytilanteessa odotettavissa sellaista yhdyskuntakehitystä ja alueella on sellaisia ympäristöarvoja, että yleiskaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tarpeellista käynnistää. Aluetta koskee kaupunginhallituksen asettama rakennuskielto (MRL 38 ) ja toimenpiderajoitus (MRL 128 ) osayleiskaavan laatimista varten. Tavoittena on, että osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan vuoden 2013 kuluessa. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula Nummi-Pusulan yleiskaava Koko entisen Nummi-Pusulan alueelle yleiskaavaa laadittaessa tavoitteena on ollut hakea ensisijaiset vyöhykkeet luonteeltaan erilaisiksi asutuksen laajenemissuunniksi, selvittää teollisuuteen sopivia alueita, tarkastella merkittävät tieyhteydet kehittämisen kannalta sekä suojelua vaativat kohteet ja alueet. Yleiskaavatyö tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston päätöksellä 18.06.2007. Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin ja rakennemallivaihtoehdot olivat nähtävillä vuonna 2010,. Yleiskaava oli nähtävillä luonnoksena 4-5/2012 ja ehdotuksena 10-11/2012. Yleiskaavatyö tarjoaa lähtötietoja laadittavalle koko kunnan maankäytön kehityskuvalle ja rakennemallille. Yleiskaavan jatkamisesta päätetään, kun ko. työ on valmistunut. 8

Asemakaavoitus Vireillä olevat asemakaavat, joita jatketaan L1 Nahkurintori, Lohjan keskusta, asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa Anttilan kaupunginosassa. Suunnittelualueeseen kuuluvat mm. Nahkurintorin paikoitusalueet, Laurinkatuun rajautuvat korttelialueet idässä sekä kaupungintalon tontti, Lyseonmäellä sijaitsevat asuinkerrostalokortteli sekä paikoitusalue. Kaavamuutoksen päätarkoituksena on mahdollistaa kauppa- ja palvelukeskuksen sekä siihen liittyvien katualueiden ja liikennejärjestelyiden toteutuminen. Kaupunki on 4.6.2010 jatkanut NCC Oy:n kanssa sopimusta alueen varaamisesta suunnittelua varten 31.12.2013 saakka. Kaavamuutosehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.3.2013 ja se pidettiin uudelleen julkisesti nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 21.3 19.4. 2013 välisenä aikana. Kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2013. Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts L2 Hiidensalmen pohjoisosa, muutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on Hiidensalmen teollisuusalueen kaavan muuttaminen yleisen ideakilpailun perusteella asuinalueeksi. Ranta olisi yleistä lähivirkistysaluetta. Kilpailualueesta on rajattu pois kaivospiirien alueet sekä erotettu rantakorttelit omaksi kaava-alueeksi (kts. L9). Kaupunginhallitus hyväksyi 7.1.2013 asemakaavan muutosehdotuksen ja se oli nähtävillä tammi-helmikuussa 2013. Kaavan on tarkoitus valmistua kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila N1 Mäntsälänmetsän alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Saukkolassa Kaupunki omistaa Saukkolan taajamassa Heimolantien itäpuolella yhteensä noin 16 hehtaaria käsittävän alueen, joka muodostuu osa-alueista Mäntsälänmetsä ja Uusitalo Mäntsälänmetsän osa-alueen asemakaavoituksen ensisijaisena tavoitteena on turvata monipuolinen tonttitarjonta Saukkolan taajamassa. Asemakaavan muutos tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 5.5.2008 ja vireille tulosta tiedotettiin vuonna 2011. Kaava oli luonnoksena nähtävillä 8-9/2012 ja ehdotuksena nähtävillä marraskuulta 2012 tammikuulle 2013. Tavoitteena on että asemakaava ja asemakaavanmuutos hyväksytään vuoden 2013 kuluessa. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku N2 Asemakaavan muuttaminen, laajentaminen ja kumoaminen Oinolan koulukeskuksen ympäristössä Asemakaavan muuttamista, laajentamista ja mahdollista osittaista kumoamista koskeva hanke koskee Nummen koulukeskusta ja sen ympäristöä. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laadinta sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. Kaavaprosessi tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 26.11.20121. Alueella on kaupungin omistamaa maata koulukeskuksen ja maantien 110 ympäristössä sekä Paanamäen kupeessa. Olemassa oleva kaava on vanhentunut ja sisältää tarpeettomia liikennealueiden varauksia. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta osoittaa alueelle asumista sekä selvitetään reuna-alueiden tarpeettomien tiealuevarausten kumoamista. Suunnittelualueen lopullinen rajaus selviää kaavoitusprosessin tuloksena. Asemakaavan muuttaminen luo myös edellytyksiä Nummi-Pusulan alueen kolmannen päiväkodin sijoittamiselle koulukeskuksen läheisyyteen Nummi-Pusulan kunnanhallituksen kokouksessaan 1.10.2012 määrittelemän linjauksen mukaisesti. Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu joulukuussa 2012. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään vuoden 2013 kuluessa. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L3 Vappulantien/Tynninharjuntien kevyenliikenteenväylä Vappulantien kevyenliikenteenväylän jatkon toteuttaminen Virkkalan suuntaan edellyttää voimassa olevan asemakaavan mukaisten liikennealueiden muuttamista katualueeksi sekä tarkistuksia katualueen rajaukseen. Muutosalueeseen sisältyy Kässän talon ympäristössä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. 9

KAAVOITUSOHJELMA 2013-2015 PUSULA PUSULA NUMMI NUMMI SAMMATTI LOHJA KARJALOHJA 10

LOHJA L19 L20 L27 L21 L31 L2 L17 Y3 L22 L9 L16 L8 L7 Y2 KESKUSTA L12 L1 L24 L29 L10 L11 Y4 L26 L23 L32 L13 L30 L18 L4 L15 L6 L5 L25 PUSULA L14 PUSULA P3 P4 Y1 P2 L3 NUMMI L28 P1 NUMMI N5 N1 N9 N4 N8 N6 N2 SAMMATTI KARJALOHJA N3 N10 N11 K1 N7 S1 11

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 11.2.- 12.3.2013. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2013 ja kaavan valmistua kesällä 2013. Kaavasuunnittelija Teija Liuska Asemakaavan muutos on ollut ehdotuksena nähtävillä 1.- 15.102012. Tavoitteena on saada kaava kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2013. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L4 Ojamonkangas kortteli 445, asemakaavan muutos L6 Ojamo, kortteli 490 (City-Market), asemakaavan muutos Ojamonharjuntien varrella, Juhonkujan ja Antinkujan rajaamalla alueella sijaitsevat kaksi rakentamatonta, opetustoimintaa palvelevaa ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevaa korttelialuetta yhdistetään. Muutoksella mahdollistetaan lasten ja nuorten vastaanottokodin ja perhekuntoutuksen yksikön rakentaminen. Valmisteluvaiheeen kuuleminen on tehty ja asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2012. Saadun palautteen perusteella kaavamuutosalue tulee laajenemaan luonnosvaiheen jälkeen Ojamonharjuntiehen saakka. Kaavamuutos on tarkoitus asettaa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2013 ja saattaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kesällä 2013. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L5 Virkkala, kortteli 240, asemakaavan muutos Maanomistajien aloitteesta asuin- ja liiketilojen korttelialueen tiivistämiseen pyrkivä kaava. Omistajat esittävät korttelin muuttamista asuinpientalojen kortteliksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 24.10.2011 Ojamon kaupunginosan korttelin 490 tontteja 2 ja 3 koskevan asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kauppakeskuksen laajentaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu alkuvuodesta 2012, tavoitteena on valmisteluvaiheen kuuleminen syksyllä 2013 ja kaavamuutoksen valmistuminen vuonna 2014. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila K1 Huvilarinteen asemakaavan muutos Karjalohjan kirkonkylässä on vireillä suppea yhden asuinrakennuspaikan käsittävä asemakaavamuutos. Kaavamuutos on ollut ehdotuksena nähtävillä 5.12.2012-4.1.2013 välisen ajan ja siitä on saatu lausuntoja sekä kolme muistutusta. Kaavamuutos on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kesällä 2013. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku 12

Uudet asemakaavat L7 Haikarin ranta-alue, asemakaavan muutos Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Muutoksella mahdollistetaan Haikarin tiiviin ja matalan asuntorakentamisen jatkaminen. Taajamaosayleiskaavassa alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kesällä 2013. Tavoitteena on suorittaa valmisteluvaiheen kuuleminen syksyllä 2013 ja saada kaavamuutos kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2014. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L8 Keskustan ranta-alueen asemakaava Keskustan osayleiskaavaa laadittaessa on noussut esille tarve keskustan ranta-alueen toiminnalliseen kehittämiseen siten, että virkistysalueen eri käyttäjäryhmät tulisivat kuulluiksi suunnitteluprosessin yhteydessä. Tavoitteena on, että ranta-alueen kehittämiseen liittyvän asemakaavanhankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan vuoden 2013 kuluessa. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula L9 Hiidensalmi, ranta-alue Alueen kehittäminen asuntoalueena perustuu Hiidensalmen yleiseen ideakilpailuun ja se jatkaa Hiidensalmen pohjoisosan asemakaavoitusta (kts. L2). Alueelle on tarkoitus sijoittaa korkeatasoista kerrostaloasumista rantaalueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan vuonna 2014. Kaupunki on tehnyt Lohjan seurakuntayhtymän kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksen. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L10 Moisio, Suojeluskuntatalo ja Åsvalla, asemakaavan muutos Nummentien varteen sijoittuvaa voimassa olevaa vanhentunutta asemakaavaa tarkistetaan mm. tonttijaon muuttamiseksi ja rakennusten suojelutavoitteiden huomioimiseksi. Lohjan kaupunki ja Rauhanyhdistys ovat laatineet vaihtokirjan aluevaihdoista 11.11.1993. Suojeluskuntatalon säilyttämisen edellytyksistä on laadittu sopimus (kh 20.9.1993), jossa on sovittu Rauhanyhdistyksen kanssa mm. asemakaavan muuttamisesta ja kunnallisteknisten kustannusten jaosta. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kesällä 2013 ja kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku L11 Paikkarinkatu (Keksitehdas), Lohjan keskusta, asemakaavanmuutos Maanomistajan aloitteesta on lähdetty laatimaan asemakaavanmuutosta vanhan Sundmanin keksitehtaan kiinteistön tontille. Asemakaavamuutoksen päätavoite on ratkaista suunnittelualueen rakentuminen keskustan kaupunkikuvaa ja -rakennetta tukevalla tavalla. Asemakaavamuutoksen sisältöä on tarkoitus arvioida vaihtoehtoisten luonnosten avulla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus laatia ennen kesää 2013. Kaavamuutos on arvioitu hyväksyttävän 2014. Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts L12 Lohjan asema, Venteläntie, muutos Maanomistajan aloitteesta vireille tullut teollisuuskorttelin muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Tavoitteena on osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmisteleminen kesällä 2013, valmisteluvaiheen kuuleminen loppuvuodesta, ja saattaa kaavamuutos kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2014. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila L13 Nahkurinraitti, Lohjan keskusta, asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa asuinja liikekerrostalon toteutuminen Linnaisten ja Laurinkadun risteykseen ns. Shellin tontille. Kaavamuutosaloite on lähtenyt maanomistajalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu syksyllä 2013. Kaavamuutoksen on tarkoitus valmistua 2014. Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts 13

L14 Harjun koulu, asemakaavan muutos Harjun koululle suunnitellut peruskorjaus- ja laajennustyöt (hankesuunnitelma, kasvatus- ja opetuslautakunta 27.3.2013) edellyttävät asemakaavan muuttamista rakennusoikeuden lisäämiseksi. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kesällä 2013. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku L15 Ojamo, liiketontin muutos Ojamon kaupunginosan korttelin 462 (Ojamon liikekeskus) rakentamatta jääneelle osalle suunnitellaan toteutettavaksi Lohjan Vuokra-asuntojen hankkeena asuntorakentamista. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan vuoden 2013 loppupuolella. Kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku L16 Hiidensalmi, Tennari ja Taimisto, Lohja, asemakaavan muutos Tennarin liikuntakeskuksen ja Taimiston viljelyaukean alueelle on tarkoitus laatia asemakaavamuutos, jolla mahdollistetaan alueen liikuntapalveluiden (liikuntapuisto ja pelikentät) sekä autopaikoitusratkaisujen kehittäminen. Alueella tutkitaan mahdollisten asuinkortteleiden sijoittamista Taimistonkadun varteen. Kaavamuutosalue käsittää Tennarin kiinteistön lisäksi Taimistonkadun, Karstuntien ja Ranta puiston välisen alueen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on arvioitu valmistuvan vuoden 2013 lopussa. Asemakaavan muutoksen on tarkoitus valmistua 2015. Kaavoitusarkkitehti Ann Roberts L17 Lohjan asema, pakkamestarinkuja, asemakaavan muutos Asuinkorttelin asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tarkoitus on kaavan muuttamisella edistää asuinrakentamisen toteutumista lähellä palveluita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kesällä 2013 ja kaavamuutos tehdään mahdollisuuksien mukaan valmiiksi vuoden 2013 aikana. Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila Vireillä olevat asemakaavat, joiden jatkaminen edellyttää sopimuksia tai lisäselvityksiä N3 Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava ja asemakaavan muutos käsittää maantien 110 eteläpuolelle sijoittuvan Suur-Seudun Osuuskaupan omistaman alueen. Aloite asemakaavamuutoksen laatimiseksi on tullut Suur-Seudun osuuskaupalta. Kaavoitus tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 20.10.2008. Nummi-Pusulan kunnan ja SSO:n välinen asemakaavoituksen käynnistämistä koskeva sopimus hyväksyttiin 4/2010 ja kaavahanke kuulutettiin vireille 12/2010. Kaavaluonnos oli nähtävillä 5-6/2011. Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2012 käynnistämä tien suunnittelu koskien maantien 110 liikennejärjestelyjä Saukkolan taajaman kohdalla on vaikuttanut kaavaprosessin aikatauluun. Kaavatyön jatkaminen edellyttää tiesuunnitelmien selkiytymistä. Ennen kaavan hyäksymistä maanomistajan kanssa on tehtävä maankäyttösopimus. L18 Keskusta, torin alue Lohjan kaupungin kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti 13.6.2011 varata Lohjan keskustassa Anttilan kaupunginosan torialueen ja sen ympäristön kiinteistöjä YIT Rakennus Oy:lle suunnittelua varten 30.6.2013 saakka sekä käynnistää asemakaavan muutoksen. Suunnittelun tavoitteena on kahden kerroksen korkuinen kauppakeskus sekä keskustamainen asuminen. Kauppakeskuksen ylempiin kerroksiin tutkitaan asumisen lisäksi mm. toimisto-, palvelu- ja hotellitilojen sijoittamista. Pysäköinti on tarkoitus sijoittaa torin alle ulottuvaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Kaavamuutoksen valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä 15.12.2011-16.1.2012 ja asiasta järjestettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus 11.1.2012. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen 12.4.2012 ja se oli nähtävillä 23.4.-22.5.2012 välisen ajan. 14

L19 Nummenkylä, Hiidenmäentie Nummenkylän Hiidenmäentien reunan alue on Lohjan taajamaosayleiskaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi. Työpaikkarakentamiseen tähtäävä asemakaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä 12.5.-10.6.2008. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. L20 Routio, Taka-Routio Roution Taka-Roution asemakaava sisältää olemassa olevaa pientalorakentamista sekä sitä täydentävää uudisrakentamista Roution palvelukeskuksen pohjoispuolella Routiontien varressa. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä 4.-29.6.2012 ja kaava hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 13.9.2012. Kaava viedään kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi, kun yksityisten maanomistajien kanssa on saatu tehtyä tarvittavat maankäyttösopimukset. Sopimusten tekeminen on kesken. L21 Paloniemi, Rajaportti Paloniemen Rajaportin alueella asemakaavoitus koskee sekä olemassa olevaa ilman kaavaa syntynyttä pientaloasutusta että kaupungin omistaman maan uudisrakentamista. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä 6.10.-4.11.2008. Kaavan jatkokäsittely odottaa maanomistajien kanssa tehtäviä maankäyttösopimuksia. Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti 17.2.2011 varata Ahtsalmen kaupunginosan korttelin 99 tontista 4 jäähallin ja Neidonkeitaan välisen tontinosan Espa Invest Oy:lle ja Ailecon Oy:lle yhdessä suunnittelua varten enintään 31.12.2012 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.3.-26.4.2011. Kaavamuutoksen tarkoituksena oli harjun alueelle sijoittuvan hotellin ja siihen liittyvien spa & wellness palveluiden suunnittelu. Sittemmin hotellisuunnitelma on rauennut, mutta kaavaprosessi voi mahdollisesti jatkua harjun liikunta-alueiden kehittämisen takia, kun Liikuntakeskuksen tätä varten teettämät suunnitelmat valmistuvat. L24 Keskusta, Osuuspankin kortteli Lohjan keskustan ns. Osuuspankin korttelissa 36 on vireillä asemakaavamuutos keskustan liike- ja asuinrakentamisen tehostamiseksi. Asemakaavan muutos on ollut alustavasti nähtävillä 28.1.-11.2.2008. Kaavaprosessi ei ole jatkunut, koska toistaiseksi ei ole saatu aikaan kaikkien korttelin maanomistajien hyväksyttävissä olevaa toteuttamiskelpoista ratkaisua. P1 Pippurin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Pusulassa Suunnittelualue on valtaosin rakentamaton ja kaupunki pääasiallinen maanomistaja alueella. Alue rajautuu pohjoisosastaan olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Koulu ja Pusulan kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Pippuri/Karimäki-alueen asemakaavan laatiminen sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. Vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 4. 6. 2012 122. Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kesäkuussa 2012. L22 Routio, muutos (Elsa-radan poisto) P2 Ikkalan keskustan asemakaava Roution korttelien 659 ja 660 sekä korttelinosan 658 asemakaavan muutosluonnos oli alustavasti nähtävillä 12.11.- 11.12.2008 välisen ajan. Kaavaluonnoksessa osoitettiin asuinpientalojen sekä liikerakennusten korttelialueita. Liikerakennusten korttelialueelle on mahdollista sijoittaa polttonesteiden jakeluasema. Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisäksi poistaa vanha Elsa-radan varaus. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 7.5.2009 esittää asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja asetettavaksi julkisesti ehdotuksena nähtäville. Kaavan edellyttämistä maankäyttösopimuksista ei ole päästy ratkaisuun. L23 Ahtsalmi, harjun alue (Neidonkeidas), muutos Ikkalassa olevan yrityksen toiminnan laajentamisen edellytyksenä on asemakaavan laatiminen Ikkalan kylään. Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Nurmi Hydraulics Oy:ltä. Kaavaprosessi tuli vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 17.9.2007. Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin keväällä 2009. Asemakaavarunko oli nähtävillä 3-4/2009. Kaavahankkeen jatkaminen edellyttää kaavoitussopimusta tai - sopimuksia. P3 Petsamon alueen asemakaavan muutos ja laajennus Pusulassa Voimassa oleva asemakaava on sisällöltään vanhentunut ja käsittää mm. teollisuusaluevarauksia. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen tavoitteena on osoittaa alue käyttötarkoitukseltaan asumiseen. Alueella on yksityinen maanomistus. Kaavoitus tuli vireille 27.11.2006 Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä, joka koskee vuoden 2007 kaavoi- 15

tusohjelmaa. Alustava kaavarunko on esitelty kesäkuussa 2008, kaavarungosta kerättiin palautetta suunnittelualueen maanomistajilta. Ennen asemakaavaluonnoksen valmistelua on käytävä kaavoitussopimuksia koskevia neuvotteluja kaupungin ja alueen maanomistajien kesken. L25 Gunnarla, muutos Wärtsilä Oyj Abp esittää Gunnarlan kortteleiden 677, 683, 684 JA 689 AP-kaavamääräyksiä muutettavan siten, että kortteleihin voidaan rakentaa omakotitaloja omille tonteilleen. Alueelle muodostuu muutoksella 7 erillistä omakotitonttia ja yksi tontti neljälle omakotitalolle. Ympäristölautakunta varasi kokouksessaan 21.1.2010 osallisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla asemakaavan muutosluonnoksen alustavaa kuulemista varten nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. N10 Alhonsoran alueen asemakaava Tavolassa Suunnittelualueena on Alhonsora-niminen kiinteistö Tavolan kylässä Pohjolantien koillispuolella. Asemakaava on tullut vireille maanomistajan anomuksesta Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 20.2.2012. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan vireille tulosta on tiedotettu lokakuussa 2012. Kaavaprosessin jatkamisesta päätetään, kun koko kuntaa koskeva maankäytön kehityskuva ja rakennemalli on valmistunut. N11 Alhonpään alueen asemakaava Tavolassa Suunnittelualueena on Alhonpää-niminen kiinteistö Tavolan kylässä Tavolantien pohjoispuolella. Kaava on tullut vireille maanomistajan anomuksesta Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksillä 2.5.2011 ja 13.11.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan vireille tulosta on tiedotettu joulukuussa 2012. Kaavaprosessin jatkamisesta päätetään, kun koko kuntaa koskeva maankäytön kehityskuva ja rakennemalli on valmistunut. Kaavoitusohjelmissa olleet aloittamattomat tai muuten uudet asemakaavat, jotka edellyttävät sopimuksia tai lisäselvityksiä L26 Vivamo, viereinen alue Vivamon itäpuolelle on taajamaosayleiskaavassa osoitettu erillispientalojen asuntoaluevaraus. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alueen liittäminen kunnallistekniikan verkostoihin edellyttää lisäselvityksiä. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa maantien 110 (Turuntie) ja Paikkarintien risteyksen tuntumaan on merkitty työpaikka-aluetta. Osayleiskaavassa osoitetun TP-2-alueen toteutuminen edellyttää asemakaavoitusta. Alue on ylikunnallisen runkoviemärin vaikutusalueella, mikä tukee asemakaavan laadinnan edellytyksiä. Asemakaavan laatiminen alueelle sisältyy Nummi- Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. Ennen asemakaavoituksen aloittamista tehdään Haarjärven liittymän ympäristö,n kaavarunkotarkastelu (s.x) vaiheittain tapahtuvan asemakaavoituksen pohjaksi. L27 Routio, Taka-Roution ranta-alue N5 Uusitalon alueen asemakaava Saukkolassa Taka-Roution routiontiehen rajautuva ranta-alue on taajamaosayleiskaavassa osoitettu täydennysrakennettavaksi erillispientalojen asuntoalueeksi. Asemakaavoitus edellyttää sopimuksia maanomistajien kanssa. N4 Kasvihuoneilmiön ympäristön asemakaava Turuntien, Paikkarintien ja Palomäentien risteysalueen tuntumassa Kaupunki omistaa Saukkolassa Heimolantien itäpuolella kiinteistön Uusitalo, joka rajautuu etelässä Mäntsälänmetsän asemakaava-alueeseen. Asemakaavan laatimisesta Uusitalon alueelle on Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätös 5.5.2008. L28 Virkkala, Tietolantie, muutos Virkkalan torin reunan liikerakentamisen kehittämisestä on käyty neuvotteluja alueen maanomistajan kanssa. Asemakaavan muutos käynnistetään, kun liikerakentaminen tulee ajankohtaiseksi. 16

L29 Karstunraitti, muutos Keskustan reunassa sijaitseva kerrostaloalue, jolle kiinteistöjärjestelyjen jälkeen on mahdollista suunnitella täydennysrakentamista. Alue sopii hyvin toteutettavaksi vuokraasuntokohteena. Alue on osittain kaupungin omistuksessa. Asemakaavan käynnistäminen edellyttää kiinteistöjen nykyisten rajojen ja omistuksen selkiyttämistä. L30 Härkähaka Vappulan asemakaavoitetun alueen länsipuolelle rajautuva Härkähaan alue on taajamaosayleiskaavassa osoitettu erillispientalojen asuntoaluevaraus. Alue sijoittuulohjanjärven tuntumaan ja on pääosin kaupungin omistuksessa. Kaavoituksen käynnistämiselle saadaan lisätietoa taamaosayleiskaavan toteuttamisohjelmasta. L31 Immulantie, muutos Immulantien reunassa sijaitsevan alueen maanomistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta teollisuuskäytöstä asumiseen. Alue on taajamaosayleiskaavassa tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi. Ennen asemakaavan käynnistämistä on lähialueen kaavoitustarpeet samalla selvitettävä. L32 Länsi-Louhenkatu, täydennysrakentaminen Keskustan reunassa sijaisevalla Länsi-Louhenkadulla on paineita nykyisen pientalovaltaisen alueen täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamisen sovittaminen ympäristöön edellyttää asemakaavan muuttamista. Ennen kaavan käynnistämistä selvitetään täydennysrakentamistarpeet laajemmin. N6 Fakki, asemakaava ja asemakaavan muutos Saukkolassa Suunnittelualueena tien 1090 varsi maantien 110 eteläpuolella. E18-moottoritien valmistuttua alue sopii asuinrakentamiseen liikennemäärien pienennyttyä maantiellä 110 (entinen valtatie 1). Voimassa olevassa asemakaavassa on alueeseen kohdistuvia turhia tievarauksia. Alueella on jätevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia. Asemakaavan ja kaavamuutoksen laadinta alueelle sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. Tavolan eritasoliittymän pohjoispuolen asema- N7 kaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa E18-moottoritien liittymän nro 21 pohjoispuolelle on merkitty työpaikka-aluetta. Osayleiskaavassa osoitetun TP-1-alueen toteutuminen edellyttää asemakaavoitusta. Asemakaavan laadinta alueelle sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. P4 Marttilantien lounaispuoli Pusulassa Marttilantien varsi ja alue välillä Marttilantien lounaispuoli S-market, Pusula: Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut ja sisältää turhia tievarauksia. Alueella ei ole kaupungin maata. Asemakaavanmuutoksen ja mahdollisen laajennuksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus osoittaa uusia rakennuspaikkoja rakennetun kunnallistekniikan ulottuville. Asemakaavan laadinta alueelle sisältyy Nummi- Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. N8 Rekon asemakaava Saukkolassa Saukkolan taajaman luoteispuolella sijaitseva ja kaupungin omistama tila Reko I soveltuu sijaintinsa puolesta alueeksi, jonka rakentamismahdollisuudet tutkitaan asemakaavalla. Alue sijaitsee Jättöläntien pohjoispuolella. Asemakaavan laadinta Rekon alueelle sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. N9 Oinola, asemakaavanmuutos Asemakaavanmuutos tulee käsittämään sisällöltään vanhentuneen asemakaavan alueet Oilaantien itäpuolella ja rajautumaan osittain Kihintöyrään alueeseen, jossa kaupungilla on rakennuspaikoiksi kaavoitettua maata. Voimassa oleva kaava on sisällöltään vanhentunut mm. ohitustien tielinjauksen osalta. Asemakaavan laadinta alueelle sisältyy Nummi-Pusulan kaavoitusohjelmaan 2011-2015. Rakennus- ja toimenpidekiellot Kaupunginhallitus määräsi 24.5.2010 rakennus- ja toimenpidekiellon osayleiskaavan laatimista varten Lieviön-Paunin alueille 5 vuoden ajaksi 25.6.2015 saakka. 17

Vireillä olevat ranta-asemakaavat Isotalon ranta-asemakaava Alue käsittää tilan 1:38 alueen ja sijaitsee Talpelanlahden ja Sepänniemensalmen luoteisrannalla E-18 moottoritien kahden puolen. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.11.2011. Kaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ranta-asemakaavan muutos Someron yhteismetsän rantaalueella Kaava käsittää rantoja Kivijärvellä, Särkijärvellä, Patamolla, Vahermajärvellä, Saarijärvellä, Saarilammilla, Sirkkalammilla, Lautalammilla, Kaksinaisella, Vainijoella ja Pojamolla. Nummi-Pusulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 23.4.2012. Kaavasta on valitettu Korkeimpaan hallintooikeuteen. Lehtoniemen ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaa laaditaan Karjalohjan Tallaanniemessä sijaitsevalle tilalle Lehtoniemi 1:204. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä 2012. Tavoitteena on, että kaavaprosessiin kuuluva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ja kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville ajoittuisivat vuodelle 2013. Kaava on maanomistajalla valmistelussa. Antiaisen ranta-asemakaavaa Ranta-asemakaavaa laaditaan tilan 16:70 alueella Antiainen- järvellä. Asemakaavan laadinta on tullut vireille Nummi-Pusulan kunnanhallituksen päätöksellä 3.12.2007. Kaava on maanomistajalla valmistelussa. Leponiemen ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaa laaditaan tilan Leponiemi 1:2 alueella Valkerpyyjärvellä. Kaavaprosessi tuli vireille 8.3.2004. kaava on ollut luonnoksena nähtävillä 11/2005. Kaava on maanomistajalla valmistelussa. KUMOTTU RANTA-ASEMAKAAVA: Vohloisten kartanon ranta-asemakaava Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.2.2010. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut kaavan päätöksellään 24.9.2012. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Aimo Huhdanmäki (Lohjan aluevastaava) Ylitarkastaja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 36, 00521 Helsinki aimo.huhdanmaki@ely-keskus.fi Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 sähköposti: kirjaamo@ely-keskus.fi Uudenmaan liitto Kristiina Rinkinen (Lohjan aluevastaava) maakunta-arkkitehti Uudenmaan liitto puh. 040 554 7297 kristiina.rinkinen@uudenmaanliitto.fi Käyntiosoite: Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki 18

Yhteystiedot Kaupunkisuunnittelulautakunta 2013-2016 Lähteenmäki Ilkka, puheenjohtaja Poikonen Piritta, varapuheenjohtaja Jäsenet: Gutierrez-Sorainen Ana Huhtala Lassi Jääskeläinen Iiro Kuitunen Päivi Levonperä Leena Lipponen Juha Nevalainen Merja Salmenpohja Juhana Sjögren Pirjo Wallenius Jaakko Åström Jari Lehervo Teija, asiantuntijajäsen Kyttälä Kari, kaupunginhallituksen edustaja Yhteystiedot Kaavoitus toimii Lohjan kaupungin ympäristötoimessa, osoitteessa Karstuntie 4, IV-kerros, Lohja. Postiosoite: PL 71, 08101 Lohja. Vaihde (019) 3690, fax (019) 369 4406 ymparistotoimi@lohja.fi Leena Iso- Markku kaavoituspäällikkö puh. 044 374 0147 leena.iso-markku@lohja.fi Iiris Koivula yleiskaavoittaja puh. 0500 954 923 iiris.koivula@lohja.fi Ann Roberts kaavoitusarkkitehti puh. 044 374 4414 ann.roberts@lohja.fi Juha Anttila asemakaava-arkkitehti puh. 044 374 0144 juha.anttila@lohja.fi Teija Liuska kaavasuunnittelija puh. 044 374 4418 teija.liuska@lohja.fi Tuija Savela suunnitteluavustaja puh. 044 369 4458 tuija.savela@lohja.fi Kalle Lindblom suunnitteluavustaja puh. 044 369 4404 kalle.lindblom@lohja.fi Toimistopalvelut Margit Hietamäki toimistosihteeri puh. 044 369 4454 margit.hietamaki@lohja.fi Karttapalvelu Raija Nurmi paikkatietosihteeri puh. 019 369 4456 raija.nurmi@lohja.fi Maanhankinta/maankäyttösopimukset Riku Korhonen maankäyttöinsinööri puh. 044 369 4400 riku.korhonen@lohja.fi Paula Mäenpää johtava rakennustarkastaja puh. 044-3741391 paula.maenpaa@lohja.fi 19

ASIAKASPALVELUPISTEIDEN YHTEYSTIEDOT Kaupungintalo Monkola, Lohja Käyntiosoite: Karstuntie 4, 08100 Lohja 019 369 4300, fax 019 369 1326 Avoinna: ma, ke, to klo 9 16 ti klo 9 17 pe klo 9 15 Karjalohjan palvelupiste Keskustie 23, 09120 Karjalohja 044 369 3200 Avoinna: ma, ke klo 9 15 Nummi-Pusulan palvelupiste Siipoontie 1, 09810 Nummi 044 369 3700 Avoinna: ti, to, pe klo 9 15 Sähköposti kaikkiin palvelupisteisiin asiakaspalvelukeskus@lohja.fi KUNDSERVICENS KONTAKTINFO Stadshuset Monkola, Lojo Besöksadress: Karstuvägen 4, 08100 Lojo 019 369 4300, fax 019 369 1326 Öppet: mån, ons, tor kl. 9 16 tis kl. 9 17 fre kl. 9 15 Karislojos kundservice Keskustie 23, 09120 Karislojo 044 369 3200 Öppet: mån, ons kl. 9 15 Nummi-Pusulas kundservice Siipoontie 1, 09810 Nummi 044 369 3700 Öppet: tis, tor, fre kl. 9 15 E-post till kundservicen skickas till asiakaspalvelukeskus@lohja.fi Lohjan kaavoituskatsaus 2013 Toimittaja: Ympäristötoimi / Kaavoitus Taitto: Juha Anttila Kuvat: Lohjan kaupunki Painopaikka: LOHJAN KAUPUNKI / LOJO STAD Karstuntie 4 / PL 71 / 08101 Lohja Karstuvägen 4 / PB 71 / 08101 Lojo WWW.LOHJA.FI