TVL:n Kymen piiriss ä

Samankaltaiset tiedostot
TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

TVL:n Kymen piiriss ä

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Geologinen tutkimuslaito s

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

TVL:n Kymen piiriss ä

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Geologinen tutkimuslaito s

Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Geologinen tutkimuslaitos

S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Osa I I. Geologinen tutkimuslaito s

Utö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu

Varkauden keskeinen kulutusalue

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Keski-Suomen POSKI Moreenikohteet

Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Kuopion piirin itäosass a. Geologinen tutkimuslaitos

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Pohjois-Savon POSKI Moreenikohteet

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu

Kainuun POSKI Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia. Maastoraportti. Hannu Rönty

Kainuun POSKI Moreenikohteet

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella

Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Hannu Rönty

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

Etelä-Savon POSKI Moreenikohteet

Geologinen tutkimuslaito s

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella

KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI

SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA

Geologinen tutkimuslaitos

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 57 Pieksämäen seutu

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

E-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

LAPELY/2761/2018. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA

Pellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ylöjärven kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

PELLO. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys

Tervolan kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Virtain kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

raviinilähteikön vuoksi. Tämä vesienhoitoasetuksen mukainen vedenottamot. ympäristöstään vettä kokoavana ja johtavana

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio:

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho

Sisällysluettel o Osa IV s. 350 Karttalehti 4121 Torsantaka s. 430 4114 + Simpele 412 3 s. 457 " 4124 Punkaharju s. 497 H 4142 + Kitee 423 1 Liite : Yhteenveto massamääristä

- 350 - TORSANTAKA 412 1 Karttalehti41210 1 Muodostuma 1 Matala, selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä. moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla erityisesti muodostuman eteläosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 150.000 m3. Arvioitu B 80.000, C 70.000 m3. Muodostuma 2 Selkämäinen harju, jossa on peräkkäisiä kumpuja. Muodostuman pohja - tasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on.15 ha, aines pääluokkaa B. A-luokan ainesta esiintyy pesäkemäisin ä osueina. Arvioitu A 15000 m 3, B185.000 m3, C170.000 m3. Kokonaismassamäärä 370.000 m3. Muodostuma 3 Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosass a esiintyy vähäisessä määrin A-luokan ainesta, jonka sisältämät kive t ovat läpimitaltaan 6-10 cm. Arvioitu B 62.000 m3, c 128.000 m3. Kokonaismassamäärä 190.000 m3. Muodostuma 4 Kumpumainen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisosassa saattaa esiintyä B-luokan ainesta. Kaakkoisosassa on moreenin esiintyminen mandollista. Arvioitu B 32.000 m3, c 128.000 m3. Kokonaismassamäärä 160.000 m3. Muodostuma 5 Lajittuneen reunamuodostuman kaakkoisosa, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha, aines pääluokkaa C. Luoteisreunalla arvioidaan esiintyvän karkeana aineksena kisr. Kaakkoisreuna on ainekseltaan HHk ja hthk. Arvioitu A 17.500 m3, B 325.500 m3, c 2, 212 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 555 milj. m3.

- 351 - Muodostuma 6 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 62.500 m 3.. Muodostuma 7 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia.. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa HHk ja hthk. Kokonaismassamäärä 45,000 m 3. Muodostuma 8 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3., 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 87.000 m 3. Muodostuma 9 Läjittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pää - asiassa hiekkaa.. Kokonaismassamäärä 80..000 m3. Muodostuma 10, Lehtisenkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 72 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa arvioidaan esiintyvän soraa 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman eteläosa on pääasiassa hiekkaa, joka sisältä ä B-luokan ainesta arviolta 10 %. Arvioitu A 114. 000 m3, B 1,, 821 milj. m3, C 8, 295 milj. m3. Kokonaismassamäärä 10, 23 milj. m3 Muodostuma 1 1 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio.. Haittatekijöinä ovat paikoin peittävä moreeni ja paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman pohjoisreunan arvioidaan sisältävän soraa 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Soraa esiintyy todennäköisesti myös muodostu - man keskiosassa (tumman vihreällä merkitty alue) korkeintaan 50 %. Arvioitu A 77.000 m3., B 4,, 309 milj. m3, c 12, 504 milj. m3. Kokonaismassamäärä 16, 89 milj. m 3..

- 352 - Muodostuma 12 Tuomalankanga s Ensimmäiseen Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma, jonka pohja - tasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat moreenipeite j a ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 180 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosan arvioidaan sisältävän B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman keskiosa on pääasiassa hiekkaa, soran osuudeksi on arvioitu 10 %. Eteläreuna on ainekseltaan hthk. Arvioitu A 72.000 m3, B 2, 93 milj. m3, c 21, 258 milj. m3. Kokonaismassarnäärä 24, 26 milj. m3. Muodostuma 13 Tervahautojenkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat moreenipeite ja ylisuuret lohkareet pinnalla etenkin alueen pohjoisreunalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 178 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Muodostuman keskiosarx hiekkavaltaiset aluee t sisältävät B-luokan ainesta alle 40 %. Muodostuman kaakkoisreunass a on epävarman maalajin merkeillä osoitettujan paksuja moreenivalleja j a -kumpuja, joiden alla esiintyy todennäköisesti lajittunutta ainesta. Arvioitu A 770. 000 m 3, B 7, 398 milj. m3, c 8, 682 milj. m3. Kokonaismassamäärä 16, 85 milj. m3. Muodostuma 14 Aisaniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 312 ha, aines pääluokkaa C ; Aines on hiekkaa. Paikoitellen saattaa esiintyä myös soraa, jonka mää - rä on 10 %. Arvioitu B 4, 368 milj. m3, C 39,312 milj. m3. Kokonais - massamäärä 43, 68 milj. m3. Muodostuma 1 5 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t moreenipeite ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta enintään 45 % ja A-luokan ainesta 5 %. Arvioitu A 138.000 m3, B 1, 298 milj. m 3, C 1, 464 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 9 milj. m3.

- 353 - Muodostuma 1 6 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 100 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä paikoitellen enintään 10 %. Arvioitu B 1, 1 milj. m 3, c 9, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 11, 0 milj. m 3. Muodostuma 17 Vennäänkanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio.. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C, Aines on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 31.500 m 3, c 598.500 m 3.. Kokonaismassamäärä 630.000 m 3. Muodostuma 18 Suopohja Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia.. Pinta-ala on 45 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Paikoin esiintyy srhk. Arvioitu B 67.500 m3, c 607.500 m 3. Kokonaismassamäärä 675.000 m3.. Muodostuma 19 Kotaniemi Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C, Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 80.000 m 3, Muodostuma 2 0 Pienialainen, lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi j a moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää B-luokan ainesta n.. 55 % j a A-luokan ainesta n. 15 %. Arvioitu A 6.800 m3, B 25.000 m3, C 13.700 m 3. Kokonaismassamäärä 45. 000 m3. Muodostuma 21 Kotaniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa HHk ja hthk. Kokonaismassamäärä 75.000 m3.

- 354 - Muodostuma 2 2 Harjukumpu, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on todennäköisesti hiekkaa, joka sisältää soraa enintään 10 %. Arvioitu B 18.000 m3, C 162.000 m 3. Kokonaismassamäärä 180.000 m3. Muodostuma 23 Ihalanniem i Selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman keskiosassa. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B ja C. Har - jun ydinosa sisältää B-luokan ainesta keskimäärin 55 % ja A-luokan ainesta 15 % Pohjoisosassa sijaitseva harjukumpu sisältää 45 % B-luokan ainesta ja 5 % A-luokan ainesta. Lievaalue on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A 38.000 m3, B 163.500 m 3, c 213. 500 m3, Kokonaismassamäärä 415.000 m3. Muodostuma 24 Haahenniem i Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman ydinosa on todennäköisesti soravaltainen, jossa B-luokan osuudeksi on arvioitu 45 % ja A-luokan 5 %. Lievealue on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu A 96. 000 m3, B 897. 000 m3, C 1, 257 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 25 milj. m3. Muodostuma 25 Leikkaanniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla paikoin muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pää - luokkaa B ja C. Muodostuman ydinosat sisältävät B-luokan ainesta 50 % ja A-luokan ainesta 5-10 %. Kivet ovat läpimitaltaan 6-10 cm. Lieve - alue on pääasiassa hiekkaa.. Arvioitu A 54.300 m 3, B 357.700 m 3, C 916.000 m 3. Kokonaismassamäärä 1,328 milj.m 3. Muodostuma 26 Tetriniem i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa ja hthk. Kokonaismassarnäärä 45. 000 m3.

- 355 - Muodostuma 27 Maunola Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk, josta soran osuus on 20 %. Arvioitu B 25.000 m 3, c 100.000 m3. Kokonaismassamäärä 125.000 m3. Muodostuma 28 Ahkeissuo Matala harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on soravaltainen. B-luokan o- suus on 60 %, A-luokan 5 %. Arvioitu A 1. 870 m3, B 22. 500 m3, C 13. 130 m3. Kokonaismassamäärä 37.500 m3. Muodostuma 29 Harjula Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 150.000 m3. Muodostuma 30 Orrainmäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines on hthk. Soraa esiintyy vähäisessä määrin muodostuman pohjaosassa. Hiedan määrä (20 %) on vähennetty kokonaismassamäärästä. Kokonaismassamäärä 102.000 m3. Muodostuma 3 1 Pienialainen, lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja hksr. Kivien läpimitta on 6-30 cm. Arvioitu A 750 m 3. B 9.000 m3. C 5.250 m3. Kokonaismassamäärä 15.000 m3. Muodostuma 32 Suurmäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aine s pääluokkaa C. Aines on pääasiassa Hk ja hthk. Hiedan määrä (10 %) on vähennetty kokonaismassamäärästä. Kokonaismassamäärä 175.500 m3.

- 356 - Muodostuma 3 3 Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on moreenipeite. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, Aineksen laatu on epävarma. Muodostuman sisäosassa saattaa esiintyä lajittunutt a ainesta. Kokonaismassamäärä 30.000 m 3. Muodostuma 34 Soukanniem i Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on moreenipeite. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, Aineksen laatu on epävarma. Muodostuman sisäosassa saattaa esiintyä lajittunutta, todennäköisimmin C-luokan ainesta. Kokonaismassamäärä 50.000 m 3. Nuodostuma 35 Aisaniemi Harjumuodoaturna käsittää kaksi erillistä selännejaksoa. Pohjoisempi on hiekkavaltainen ja eteläisempi soravaltainen, joskin aines on siinä epätäydellisesti peseytynyttä soraa. Yhteinen pinta-ala on 9,5 ha. Kokonaismassamäärä on 230.000 m5, josta arvioitu B 100.000 m3, c 130.000 m3. Muodostuma 36 Aitsaar i Kapea harju kalliomaastossa,osittain pohjatasona myös poh - javesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on varmaankin C - luokkaa, joskin soraa esiintyy runsaasti kapeissa harjuissa. Kokonaismassamäärä on 180.000 m 3. Arvioitu B 70.000 m3, c 110.000 m3. Muodostuma 37 Kotaniem i Matala, pienialainen harju vinolla kallioalustalla. Pinta - ala on 5 ha. Aines on C-luokkaa. Kokonaismassamäärä o n 150.000 m 3, josta arvioitu B 15.000 m3, c 135.000 m3.

- 356,b - Karttalehti 41210 2 Muodostuma 1 Antamanjärven harju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr. Arvioitu A 3. 000 m 3, B 33. 000 m3, C 37.000 m 3. Kokonaismassamäärä 73.000 m3. Muodostuma 2 Antamanjärven kanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 62, 5 ha, aines pääluokkaa C ja B. Aines on muodostuman länsiosassa kisr ja someroa. Muodostuman keskiosa on srhk ja Hk. Itäreuna sisältää Hk ja hthk. Arvioitu A 53. 000 m 3, B 540. 000 m3, c 4, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 4, 8 milj. m3. Muodostuma 3 Ohut muodostun-ia, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 22. 500 m 3. Kokonaismassamäärä 22. 500 m3. Muodostuma 4 Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin mandollisesti kallio. Haittatekijänä on peittävä moreenikerros muodostuma n pinnalla, jonka paksuus on paikoin useita metrejä. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines on moreenikerroksen alla kisr ja hksr. Myös murskauskelpoista ainesta saattaa

- 357 - olla runsaasti. Muodostuman pohjoispään ohut kerrostuma on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu A 160. 000 m 3, B 800.000 m 3, c 700. 000 m3. Kokonaismassamäärä n. 1, 66 milj. m 3. Muodostuma 5 Palokanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja paikoin moreeni. Haitta - tekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on paikoin useita metrejä, ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr. Mahdollisesti myös murskauskelpoista ainesta esiintyy runsaasti. Arvioitu A 560. 000 m 3, B 5, 4 m3, c 6, 5 mtlj. m3. Kokonaismassamäärä n. 12,5 milj. m3. j a Muodostuma 6 Lehtomäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pääosa muodostumasta on hiekkaa ja hthk.. Muodostuman soravaltainen osa on pääasiassa srhk. Arvioitu A 16. 000 m 3, B 490.000 m3, c 6, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 7, 36 milj. m3. Muodostuma 7 Vaarjärven kangas Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkaree t pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aine s pääluokkaa C ja B. Pääosa muodostumasta on srhk ja Hk. Muodostuman pohjoisreunalla esiintyy myös soravaltaista ainesta, etekin alueen länsi - osassa. Arvioitu A 27.000 m 3, B 380.000 m3, c 2,7 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3,17 milj. m 3. Muodostuma 8 Pien Karvalampi Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 1,5 ha, aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 30. 000 m3. Kokonaismassamäärä 30.000 m 3. Muodostuma 9 Karvalamminsu o Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 125.000 m 3. Kokonaismassamäärä 125.000 m 3.

- 358 - Muodostuma 1 0 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa. Arvioitu C 30.000 m3. Kokonaismassamäärä 30.000 m3. Muodostuma 11 Multamäki Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoitta a maantie. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 70.000 m3. Kokonaismassamäärä 70.000 m 3. Muodostuma 12 Lapinkangas I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 122 ha, aines pääluokkaa C. Aines on todennäköisesti pääasiassa hiekkaa. Paikoin esiintyy myös srhk, erikoisest i muodostuman länsiosassa olevassa selänteessä. Arvokas luonnonvuojelukohde. Arvioitu B 1, 6 milj. m3, c 9, 1 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 10, 74 milj. m 3. Muodostuma 13 Lapinkangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy muodostumassa korkeintaan 10 % massamäärästä. Arvioitu B 670. 000 m3, c 6, 0 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 67 milj. m 3. Muodostuma 14 Rasvalammen harj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Aines pääasiassa kisr. Todennäköisesti alueella esiintyy myös murskauskelpoista ainesta, keskimäärin n. 15 %. kokonaismassamäärästä. Luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Arvioitu A 27.000 m 3, B 107.000 m3, c 86.000 m3. Kokonaismassamäärä 220.000 m 3.

35 9 Muodostuma 15 Käyhkää Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi tai kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 2 hae aines pääluokkaa B. Aines hksr ja kisr. Arvioitu A 10. 000 m3, 8 21.000 m3, C 20. 000 m3 Kokonaismassamäär d 51.000 m3. Muodostuma 16 Ruunlahti Harjumuodostuma, jdtika pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala oh 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines enimmäkseen kisr ja hksr, Todennäköisesti alueella on myös murskauskelpoista ainesta. Arvioitu A 1.000 m3, B 59.000 m3, c 45.000 m3. Kokonaismassamäärä 105.000 m 3. Muodostuma 17 Hauklappi Hatjtimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines on alueella kisr. A-lk ainesta läpimitta (6-30 cm) esiintyy alueella noin 15 % mass&tnäätästä. Muodostuma käsittää kaksi erillistä selähnettä, joist a PohJoiseinp i on käytetty lähes loppuun. Arvioitu A 7.500 m2, B 32.500 m 3, C 10.000 m 3. Kokonaismassamäärä 50.000 m 3, Muodostuma 18 Kukkahkaan mäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Aines on alueella pääasiassa hiekkaa. Soraa on korkeintaan 5 % massamäärästä, Arvioitu B 65. 000 m3, c 1, 25 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 31 milj. 3 m. Muodostuma 19 Alamäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Arvioitu C 140.000 m3. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3. (Arvioitu hiedan määrä vähennetty kokonaismassamäärästä. )

- 360 - Muodostuma 20 Tervakangas I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Aines verraten hienoa Hk, HHk ja hthhk. Arvioitu C 790.000 m3. Kokonaismassamäärä 790,000 m 3, (Arvioitu hiedan määrä vähennetty kokonaismassamäärästä. ) Muodostuma 21 Tervakangas II Deltamuodostuma j jonka pohjatasona on pohjavesi ; Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk a josta soraa on noin 15 %. Arvioitu B 450. 000 m3, c 2,5 milj. m3 Kokonaismassamäärä n. 2 j 95 milj. m3. Muodostuma 22 Lonkkaanrnäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi & Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines on srhk, jos - ta soraa on n. 15 %. Arvioitu B 13 6 000 m 3, c 77. 000 m3. Kokonaismassamäärä 90, 000 m 3 l Muodostuma 23 Syyspohja I Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 112 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostu - man pohjoisosa on todennäköisesti kisr ja hksr. Lisäksi saattaa alueella olla myös moreenia. Todennäköisesti myös A-lk ainesta esiintyy suhteellisen runsaasti. Eteläosa on srhk, Hk ja hthk. Arvioitu A 300.000 m3, B 4, 2 milj. m 3, C 9, 2 milj. m3.' Kokonaismassamäärä 14, 2 milj. m3. Muodostuma 24 Syyspohja II Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ; Pinta-ala on 151 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman soravaltaiset alueet ovat todennäköisesti kisr ja hksr. Mandollisesti esiintyy myös A-lk ainesta, sekä moreenia välikerroksina. Muodostuman pohjoisosass a aineksen laatu on epävarma. Pää11ä on peittävä lohkareinen moreenikerros ja alla mandollisesti lajittunutta ainesta. Muodostuman eteläosa on srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A 400.000m 3, B 4,5 milj. m 3, C 8 milj, m3. Kokonaismassamäärä n.12, 9 milj. m3.

- 361 - Muodostuma 25 Syyspohja III Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Eteläreuna hthhk. Arvioitu C 1, 89 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 89 milj. m3. Muodostuma 26 Haukkavuor i Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines srhk josta soraa on n. 15 %. Arvioitu B 14. 000 m3, c 81.000 m3. Kokonaismassamäärä 95.000 m3. Muodostuma 27 Sirkkaniemi Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 43 ha, aines pääluokkaa B ja C. Pienten tieleikkausten perusteel - la aines on kisr muodostuman pohjois- ja koillisosassa. Eteläosa on srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A 17. 000 m3, B 299.000 m3, C 414.000 m 3. Kokonaismassamäärä 730.000 m 3. Muodostuma 28, Hauklammin kangas Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. muodostuman länsi- ja itäosassa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman pohjois- ja keskiosa on todennäköisesti kisr ja hksr. Lisäksi esiintyy muodostuman näissä osissa myös A-lk ainesta. Itä- ja länsiosa ovat srhk josta soraa on keskimäärin n. 30 %. Arvioitu 67.000 m 3, B 800. 000 m3, C 1, 13 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 2,0 milj. m 3. Muodostuma 29, Valkjärven kanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet muodostuman pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 93 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman soravaltaiset alueet ovat todennäköisesti kisr. Lisäksi voi muodostuman näissä osissa esiintyä myös moreenia. Muodostuman pohjoisosa on pääasiassa Hk josta soraa on korkeintaan 5 %. Arvioitu A 90. 000 m 3, B 600. 000 m3, c 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä n. 3, 69 milj. m 3.

- 362 - Muodostuma 30, Männikköniemi Harjumuodostuma; jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Haittatekijänä on paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Pinta-ala on-13 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman itäosa on todennäköisesti kisr, Länsiosa on srhk, josta on soraa n. 20 %. Arvioitu A 40. 000 m 3, B 380. 000 m 3, c 820.000 m3. Kokonaismassamäärä n.. 1, 2 milj, m3. Muodostuma 31 Vehkajärvi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispäässä esiintyy jonkin verran myös soravaltaista ainesta. Arvioitu B 65.000 m3, C-260.000 m3. Kokonaismassamäärä 325.000 m3. Muodostuma 32, Kylmäsammalensu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muo- dostuman itäosa on kisr. Länsi- ja eteläosa ovat srhk, josta soraa on n. 20 %. Arvioitu A 20.000 m3, B 200.000 m 3, c 480.000 m3. Kokonaismassamäärä n. 700. 000 m3. Muodostuma 3 3 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosassa on jonkin verran kisr. Arvioitu A 500 m 3, B 7.500 m3, c 9.500 m 3. Kokonaismassamäär ä 17.500 m3. Muodostuma 3 4 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines kisr, A-lk ainesta n. 5 %. Arvioitu A 1. 200 m 3, B 12.000 m 3, c 10. 800 m 3. Kokonaismassamäär ä 24. 000 m3. Muodostuma 3 5 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines hksr, josta soraa on n 75 %. Arvioitu B 15. 000 m 3, c 5. 000 m3.. Kokonaismassamäärä 20. 000 m 3.

Muodostuma J 6i 363 - klukkolampi Ohut muodostuma ` jonka pohjatasona on pohjavesi, Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. 1Vitiodosttimassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha; aines pääluokkaa Ca Aines toderitiäk8isesti srt1k. Arvioitu B 6. 000 m3, c 24.000 m 3. Kokonaismassamäärä 30 4 000 rn3, Muodostuma 37, Valkjärvenharju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa B ja C. Muodostuman länsiosa on todennäköisesti kisr. Itäosa lienee hienompaa ainesta, lähinnä srhk. Muodostuman pintaosassa on paikoin moreenia. Arvioitu A 40.000 m, B 270.000 m3, c 620.000 m 3. Kokonaismassamäärä 930.000 m3. Muodostuma 38, Heinälampi I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr. Aines voi sisältää myös moreenia. Arvioitu A 25.000 m 3, B 225.000 m3, c 250.000 m3. Kokonaismassamäär ä 500.000 m3. Muodostuma 3 9 Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9, 5 ha, aine s pääluokkaa B. Aines pääasiassa kisr ja hksr. Arvioitu A 18.000 m3, B 180.000 m3, c 230.000 m 3. Kokonaismassamäärä 428.000 m3. Muodostuma 40 Heinälampi I I Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy enintään 5 %. Arvioitu B 35.000 m 3, C 665.000 rn3. Kokonaismassamäärä 700.000 m3. Muodostuma 41 Portinlaht i Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy alueella enintään 10 % massamäärästä. Arvioitu B 38.000 m 3, c 342.000 m3. Kokonaismassamäärä 380.000 m 3.

- 3 64 - Muodostuma 42 Karpeikonkanga s Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy alueella korkeintaan 10 % massamäärästä. Arvioitu B 90. 000 m3, c 810.000 m3. Kokonaismassamäärä 900.000 m3. Muodostuma 43 Reinikkala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on monin paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines on muodostumassa pääasiassa kisr. Alueella on myös murskauskelpoista ainesta. Arvioitu A 7. 000 m3, B 52.000 m 3, c 22.000 m 3. Kokonaismassamäärä 81.000 m3. Muodostuma 4 4 Muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi, paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on useita metrejä j a ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Koekuopassa n. 3 metriä moreenia ja alla sorainen hiekka. Massoja 800.000 m3, josta arvioitu B 100.000 m3,c 700.000 m3. Muodostuma 45 Samlampi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio tai moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines on alueella olevien leikkausten perusteella kisr. A-lk ainesta on n. 10 % massamäärästä. Arvioitu A 24. 000 m3, B 144.000 m3, c 72.000 m3. Kokonaismassamäärä 240.000 m3. Muodostuma 46 Kotikanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio ta i moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa B ja C. Alueella olevat leikkaukset ovat pieniä, mutta on todennäköistä, että muodostuman soravaltainen alue sisältää kisr. Mahdollisesti alueella on myös A-lk ainesta. Muodostuman pohjois- ja etelä - reuna ovat pääasiassa hiekkaa. Itäosa, aineksen laatu epävarma. Arvioi - tu A 45. 000 m 3, B 470. 000 m 3, C 1, 1 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 61 milj. m3.

- 365 - Muodostuma 47 Kuvajan harju I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 7 ha, aines pääluokkaa B. Aines pää - asiassa kisr. A-lk ainesta n. 15 % massamäärästä. Arvioitu A 39.000 m 3, B 157.000 m3, c 65.000 m3. Kokonaismassamäärä 261.000 m3, Muodostuma 48 Kuvajan harju II Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines kisr ja hksr. Arvioitu A 5. 000 m3, B 50.000 m 3, c 70.000 m3. Kokonaismassamäär ä 125.000 m3. Muodostuma 4 9 Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa ja srhk. Alueella on kuitenkin pienialaisia kohtia, joissa aines on soravaltaista. Arvioitu B 90.000 m 3, c 510.000 m3. Kokonaismassamäär ä 600. 000 m3. Muodostuma 50 Kuva~ctn harju III Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr ja hksr 0 Arvioitu A 4. 500 m 3, 40. 500 m3, c 45. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 90.000 m 3. Muodostuma 5 1 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa srhk. Muodostuman keskiosassa on kuitenkin alue, jossa aines voi olla soravaltaista. Arvioitu B 140.000 m 3, c 560.000 m 3. Kokonaismassamäärä 700.000 m3. Muodostuma 5 2 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiass a hiekkaa. Soraa esiintyy alueella korkeintaan 5 %. Arvioitu B 90. 000 m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1,79 milj. m 3. Muodostuma 5 3 Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa on alueella korkeintaan 5 %. (Muodostuma käsittää 3 erillistä selännettä..) Arvioitu B 42.000 m 3, C 808. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 850.000 m3

- 366 - Muodostuma 54 Pipulakangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat Pitkälammen rantavyöhykkeessä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk ja Ht. Arvioitu C 3, 6 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä 3, 6 milj. m 3. (Kokonaismassamäärästä on vähennetty hiedan arvioitu määrä. ) Muodostuma 55 Herrasuonkanga s Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,0 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Lisäksi on alueella todennäköisesti hietaa. Arvioitu C 180.000 m3. Kokonaismassamäärä 180. 000 m3. (Kokonaismassamäärästä on vähennetty hiedan arvioitu määrä. ) Muodostuma 56 Säynelammen harj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti kisr. Lievealue eteläosassa on srhk. Arvioitu A 50.000 m3, B 260.000 m3, C 370.000 m3.. Kokonaismassamäärä 68.0.000 m3. Muodostuma 57 Valkialammin kangas I Deltamuodostuma', jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnon suojelunäkokohdat ja riistanhoitoalue. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Soraa esiintyy alueella enintään 10 % ja hietaa vähintään 10 %. Arvioitu B 380.000 m3, c 3, 0 milj. m3, Kokonaismassamäärä 3,38 milj. m 3. (Hiedan arvioitu määrä on vähennetty kokonaismassamäärästä. ) Muodostuma 58 Valkialammin kangas I I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C ja B. Pääosa muodostu masta on hiekkaa, jossa soraa enintään 10 %. Lisäksi aines sisältää hieta a vähintään 10 %. Muodostuman soravaltaiset osat ovat todennäköisesti hksr. Arvioitu B 470.. 000 m 3, c 1, 0 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1,47 milj. m3. (Hiedan arvioitu määrä on vähennetty kokonaismassamäärästä. )

367 - Karttalehti 41210 3 Karttalehdellä ei ole käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti 41210 4 Muodostuma 1 Kontionpää Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7,5 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisos a on hksr ja hieman kisr, eteläosa on Hk ja hthk. Arvioitu B 85. 000 m3, C 165.000 m3. Kokonaismassamäärä 150.000 m 3. Muodostuma 2 Marinniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosa muodostumasta on hksr, lievealueet kokonaan Hk. Arvioitu A 3. 000 m3, B 32. 000 m3, c 60. 000 m 3, Kokonaismassamäärä 95.000m _ Muodostuma 3 Mälkiänranta Lajittunut muodostuma4 jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei Ole leikkatksia. Ai vioinnin apuna ori käytetty koekuoppiai, Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Osittain moreenipeitteinen muodostuma, jonka länsiraja epävarma. Alla todennäköisesti lajittunutta ainesta. Kokonaismassamäärä 230.000 m 3. Muodostuma 4 Ristilahti - Pekonniemi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on todennäköisesti itäosan selänteessä, myös keskiosa on soravaltainen. Lievealueet ovat hiekkaa. Arvioitu A 55.000 m 3, B 555.000 m3, C 1, 09 m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3. Muodostuma 5 Ilokalli o Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittate- kijänä on peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 8 ha. Alaosan aines on todennäköisesti karkeaa soraa. Arvioitu A 3.000 m3, B 25. 000 m3, c 27.000 m3. Kokonaismassamäärä 55.000m'.

- 36 8 Muodostuma 6 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumass a ei ole leikkauksia, Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Arvioitu B 9,000 m3, C 36. 000 m 3, Kokonaismassamäärä 45. 000 m 3. Muodostuma 7 Vörniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Arvioitu B 3. 000 m 3, c 30. 000 m3, Kokonaismassamäärä 33. 000 m 3. Muodostuma 8 Haloniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on länsiosan selänteessä, itäosass a soraa esiintyy vain välikerroksina. Paikoin pinnalla on moreenia. Arvioi - tu A 32. 000 m 3, B 188.000 m 3, c 570.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 790. 000 m 3. Muodostuma 9 Otra-ah o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Pintaosissa aines on moreeninsekaista kisr, jossa on A-luokkaa n. 10 %. Eteläosan aines on epävarma. Arvioitu A 50.000 m 3, B 265.000 m3, c 165.000 m3. Kokonaismassamäärä 480.000 m 3. Muodostuma 10 Ukonautoinniity t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 1 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa B. Aines on suurimmaksi osaksi soravaltaista, karkein aines on pohjoisosan selänteessä, A-luokkaa on 5-15 %. Vain _lou naisosa on hiekkavaltaista ainesta. Arvioitu A 100. 000 m 3, B 1 milj.,,.3, C 900. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 11 Varteusniem i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk, välikerroksina esiintyy myös kisr. Arvioitu B 70.000 m3, c 100.000 m 3. Kokonaismassamäärä 170.000 mj.

- 369 - Muodostuma 1 2 Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C, soran osuus on n. 30 %. Arvioitu B 30.000 m 3, c 80.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 110. 000 m3. Muodostuma 13 Mäkirinne Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 35 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy vain kapeassa ydinosassa tien suunnassa, lievealueet ovat pääasiassa Hk, soraa esiintyy alle 10 %. Arvioitu A 125.000 m 3, B 1.135.000 m 3, C 1.245.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 2, 5 milj. m 3. Muodostuma 14 Virmutjoki Harjun lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä hiekkaa, osaksi myös soraa ja hietaa. Arvioitu B 20.000 m 3, c 170. 000 m3. Kokonaismassamäärä 190.000 m 3. Muodostuma 15 Koivikk o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä hksr. A-luokkaa sisältävää kisr on vain hieman. Arvioitu B 30. 000 m 3, c 20. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 50.000 m 3. Muodostuma 16 Anttilanmäk i Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Pintaosissa aines o n moreenia, mutta alla on todennäköisesti lajittunutta ainesta. Kokonaismassamäärä 80.000 m 3. Muodostuma 1 7 Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C, kokonaan Hk. Kokonaismassamäärä 13.000 m 3.

- 370 - Muodostuma 18 Kivilamp i Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä 40. 000 m3. Muodostuma 19 Sarkajärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, valtaosa srhk, pohjoisosassa esiintyy B-luokkaa 30 %. Arvioitu B 12.000 m3, c 48.000 m 3. Kokonaismassamäärä 60.000 m 3, Muodostuma 20 Riuttavuor i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osa on osaksi hksr, muuten aines on srhk. Arvioitu $ 9. 000 m3, C 12.000 m3. Kokonaismassamäärä 21.000 m3. Muodostuma 2 1 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona oh moreeni. Ntuodos+umassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 6 ha, aines pääluokkaa B, hksr ja kisr, eteläosassa päällä on moreenia. Arvioitu B 50. 000 m3, c 20. 000 m3. Kokonaismassamäärä 70.000 m 3. Muodostuma 22 Yhtenäisvuorenmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B, lähinn ä kisr jossa hieman A-luokkaa. Arvioitu A 5. 000 m 3, B 55. 000 m3, C 40.000 m3. Kokonaismassamäärä 100.000 m 3. Muodostuma 23 Lampila Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 4 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä 20. 000 m 3.

371 - Muodostuma 24 Kylmänotk o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosan aines on hksr ja hieman A-luokkaa sisältävää kisr. Lievealueet ovat pääasiassa hiekkaa, mutta myös hietaa vo i esiintyä. Arvioitu A 35. 000 m 3, B 365.000 m3, c 600.000 m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3, Muodostuma 25 Kurrola Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Arvioinnin apuna oh käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 13, 5 ha, aines pääluokkaa B. Keskiosissa aines on A-luokkaa sisältävää kisr, Lo läpimitta pääasiassa alle 30 cm. Pohjoisosan aiiiekseh laatu on epävarma. Arvioitu A 10.000 rn3, t 117.000 m 3, C 113.000 m3. Kokonaismassamäärä 330.000 m l t Muodostuma 26 Hietsaar i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa ja vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines on keskiosissa hksr, paikoin kisr, jossa osaksi ylisuuria Lo. Reunaosissa aines on srhk. Arvioi - tu A 1.200 m3, B 13. 800 m 3, c 35.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 50. 000 m 3. Muodostuma 2 7 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, syvetnmiss ä osissa voi esiintyä hieman soraa. Arvioitu B 8. 000 m3, c 32.000 m3. Kokonaismassamäärä 40.000 m3. Muodostuma 28 Listinginmäk i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 2, 6 ha, aines pääluokkaa B. Aines on osittain huonosti lajittunutta moreeninsekaista kisr, paikoin someroa jossa myös ylisuuria Lo. Hiekkaa ja hietaa esiintyy välikerroksina. Arvioitu A 14.000 m3, B 35.000 m3, c 21.000 m3. Kokonaismassamäärä 70.000 m 3.

- 372 - Muodostuma 2 9 Lallinmäki Deltamuodostumaj jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksid. Pinba4ala on 10 ha, aines pääluokkaa C, hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäärt 230.000 m3 t Muodostuta 30 tlkonniity t Deltamuodostuma, jonka pohjatasona oti pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 32, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on valtaosin hiekkaa, soraa esiintyy vain paikoitellen välikerroksina. Länsipäässä pintaosa on moreenia, jonka alla on todennäköisesti hiekkavaltaista ainesta. Kokonaismassamäär ä 1, 6 milj. m3. Muodostuma 31 Hepo-oj a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on itäosassa peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 7 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on todennäköisesti vain vähäsen. Kokonaismassamäärä 160.000 m3. Muodostuma 3 2 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 0 ha, aines pääluokkaa B. Aine s on kisr ja hksr. Arvioitu A 3. 000 m 3, B 27. 000 m3. C 30. 000 m3. Kokonaismassamäärä 50.000 m3. Muodostuma 3 3 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 9 ha, aines pääluokkaa C. Selänteiss ä aines on todennäköisesti kisr. Liepeet ovat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A 5.000 m3, B 35.000 m 3, c 130.000 m 3. Kokonaismassamäärä 170.000 3 m. Muodostuma 3 4 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta - ala on 12, 5 ha, aines pääluokkaa B. Ydinselänteessä aines on todennäköisesti kivistä soraa. Kapea lievealue on hiekkavaltainen. Arvioitu B 450.000 m3, C 230. 000 m3. Kokonaismassamäärä 680.000 m 3.

- 373 - Muodostuma 35 Hanna-ahonkoski Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä 80.000 m3. Muodostuma 36 Viijasuo Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala 5, 8 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3. Muodostuma 37 Koskela Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on jonkun verran kapeissa selånteissä. Muuten aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 30,000 m 3, c 950,000 m3. Kokoiiaismassamäärä 9 i0t 000 m 3, Muodostuma 38 Lapinkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosa on hiekkaa, ja pohjoisosa on hiekkaista soraa, jos - sa on vähäsen kivistä soraa. Arvioitu A 14.000 m3, B 140.000 m3, C 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 474. 000 m3. Muodostuma 39 Akkalamp i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines moreenin alla on todennäköisesti hiekkaista soraa. Arvioitu B 380.000 m3, C 380.000 m3. Kokonaismassamäärä 760.000 m3. Muodostuma 40 Eliisanniemi Pienialainen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu B 10.000 m3, c 10.000 m 3. Kokonaismassamäärä 20.000 m3.

- 373 - Muodostuma 35 Hanna-ahonkosk i Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä 80.000 m 3. Muodostuma 36 Viijasuo Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala 5, 8 ha. Muodostuman lajittuneisuus on epävarma. Kokonaismassamäärä 140.000 m 3. Muodostuma 37 Koskela Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on jonkun verran kapeissa selänteissä. Muuten aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 30.000 m 3, c 950.000 m3. Kokonaismassamäärä 980.000 m 3. Muodostuma 38 Lapinkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosa on hiekkaa, ja pohjoisosa on hiekkaista soraa, jos - sa on vähäsen kivistä soraa. Arvioitu A 14. 000 m3, B 140. 000 m 3, C 320.000 m3. Kokonaismassamäärä 474. 000 m 3. Muodostuma 39 Akkalamp i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines moreenin alla on todennäköisesti hiekkaista soraa. Arvioitu B 380.000 m 3, C 380.000 m3. Kokonaismassamäärä 760.000 m3. Muodostuma 40 Eliisanniemi Pienialainen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu B 10.000 m 3, c 10.000 m 3. Kokonaismassamäärä 20. 000 m3.

374 - Muodostuma 41 Juurikkajärvi Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu C 190.000 m 3, hietaa 10. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 200.000 m 3. Muodostuma 4 2 Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaan Hk. Kokonaismassamäärä 20.000 m3. Muodostuma 43 Koivula Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Aines on enimmäk - seen hiekkaa. Kokonaismassamäärä 120.000 m3. Muodostuma 44 Laamal a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on koillisosassa peittävä ja ehkä välikerroksena oleva moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 21, 5 ha, aine s luokkaa C ja B. Aines on lähes joke.muodostuman alueella kisr, HkS r ja SrHk. Arvioitu A 27.000 m3, B 253.000 m 3, c 300.000 m3. Kokonaismassamäärä 580.000 m3. Muodostuma 45 Lörötharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2, 3 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti kisr. Arvioitu A 17.000 m3, B 57.000 m3, c 40.000 m 3. Kokonaismassamäärä 114.000 m3. Muodostuma 46 Avosuo Useita harjuselänteitä, joitten pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa B. Selänteissä aines on todennäköisesti kisr ja HkSr. Muodostuman eteläosa on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma. Arvioitu A 5.000 m3, B 35.000 m 3, C 50. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 90. 000 m3.

- 375 - Muodostuma 47 Korpinsal o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Aines on todennäköisesti HkSr ja kisr. Arvioitu B 8.000 m3, c 7.000 m3. Kokonaismassamäärä 15.000 m3. Muodostuma 4 8 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja hksr. Muodostuman lounaisosa on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma. Arvioitu A 3.000 m3, B 30.000 m3, c 22.000 m3. Kokonaismassamäärä 55.000 m 3. Muodostuma 4 9 Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa B. Aines on kisr ja HkSr. Arvioitu A 40. 000 m 3, B 220. 000 m3, c 140. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 400.000 m3. Nuodostuma 50 Lörötharj u Harjun pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio. Nuodostuman keskipaksuus on vä.höinen. Pinta ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on 400.000 m3, josta arvioitu B %0.000 m 3, C 330.000 m 3. Karttalehti 41210 5 Muodostuma 1 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 0 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 450.000 m3. Kokonaismassamäärä 450.000 m 3. Muodostuma 2 Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiassa hiekkaa. Arvioitu C 130.000 m 3. Kokonaismassamäärä 130.000 m 3. Muodostuma 3, Majasaar i Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin moreeni. Haittatekijänä on enimmäkseen vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pääasiass a hiekkaa. Arvioitu C 300. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 300. 000 m 3.