raviinilähteikön vuoksi. Tämä vesienhoitoasetuksen mukainen vedenottamot. ympäristöstään vettä kokoavana ja johtavana

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan pohjavesialueiden tarkistaminen, Kitee Pitkälampi I 1E Pohjavesialueella sijaitsevat käytössä Pohjavesialue sijoittuu II Salpausselän distaalisosaan. Pohjavesalue luokitellaan E-luokkaan sen koillisosassa olevan olevat Pitkälammen ja Sortolammen Reunamuodostuman poikki kulkee katkonainen luodekaakkosuuntainen raviinilähteikön vuoksi. Tämä vesienhoitoasetuksen mukainen vedenottamot. pitkittäisharju. Paksuja soralajitteisia E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen maakerroksia on etenkin Lamminniemen ja Hellaniemen ekosysteemi koostuu yli kolmestakymmenestä avolähteestä, selänteessä. Reuna-alueitten maaperä on pääasiassa hienoa niistä yhdistävistä norouomista sekä tihkupinnoista. hiekkaa etenkin alueen luoteisosassa, Kylänkankaan alueella, Lähteikössä esiintyy mesotrofiseen korpeen sijoittuvalle esiintyy välikerroksina silttiä ja savea. Harjuselänne toiminee lähteikölle tyypillistä lähteikkölajistoa, kuten ympäristöstään vettä kokoavana ja johtavana kiiltolehväsammal, hetealvesammal ja purosuikerosammal. muodostumana. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain kaakkoon. Edullisia vedenottopaikkoja saattaisi löytyä mukainen lähteiden suojelu. muualtakin Savilahden pohjoispuolitse aina Uukuniemelle asti jatkuvasta selväpiirteisestä harjuselänteestä. Maastopainanteissa sijaitsevat lammet ovat pohjavesilampia. Taajaman asutus on pohjavesialueella huomattavin pohjavettä vaarantava tekijä Tasainenkangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 165 m3/d. Pohjavesi oli kuitenkin tutkimuspisteessä alueen itälaidassa täysin hapetonta ja rautapitoista, mutta se ei kuvasta koko alueen pohjaveden laatua Marjoniemenkangas I 1 Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva Marjoniemen vedenottamo. Toiseen Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, jossa itäosan materiaali hiekkavaltaista, länsiosassa karkeampaa, osin moreenia. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Aivan kankaan itälaidassa putkessa no 184 pohjavesi on täysin hapetonta ja rautapitoista, mutta se ei kuvasta koko alueen pohjaveden laatua. I ja II Salpausselän väliseen harjumuodostumajaksoon liittyvä laaja, vaihteleva lajittunut kerrostuma. Suuri-Haukilammen ja Kaskutlammen välisellä alueella on erittäin runsaasti suppia, samoin Hepovaaran alueella. Muutoin loivapiirteistä kangasta. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ja Suuri-Haukilampeen. Pohjaveden laatu on kohtalaisen hyvä ja myös antoisuudet ovat hyvät, paikoin erinomaiset. Materiaali on keskeisellä alueella karkeaa ja pohjavesien virtausolosuhteet ovat hyvät. Alueen länsipään poikki kulkee rautatie; alueen suojeltavuus on kaiken kaikkiaan kuitenkin erinomainen. Kankaan pintaosat ovat paikoitellen dyyniytyneet. Kitee 6,43 5, Kitee 2,65 1, Kitee 7,45 6,2 6000

2 Lukanvaara II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Toiseen Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, jossa pohjavesiolosuhteet ovat vaihtelevat. Materiaali on vaihtelevasti lajittunutta ja moreenivaltaista. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. suurimmillaan 245 m3/d. Pohjavesi oli kuitenkin hapetonta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat korkeat. Kitee 1,68 1, Saramäki-Kampura II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 350 m3/d. Tutkimuspisteeseen asennetusta havaintoputkesta tehtiin putkivirtausmittaus vuonna 2002, jonka perusteella pisteeseen asennettavan siiviläputkikaivon tuotto olisi 700 m3/d. Tutkimuspisteessä pohjavesi oli muutoin hyvälaatuista vuonna 2002, mutta rautapitoisuus oli hieman koholla Purujärvi II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 210 m3/d. Pohjaveden happipitoisuus oli kuitenkin alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vuonna 2002 suoritetuissa suurimmillaan 345 m3/d. Pohjaveden happipitoisuus oli kuitenkin alhainen ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat korkeat. I ja II Salpausselän väliselle alueelle sijoittuva monimuotoinen, vaihteleva kangas, jossa pohjavesiolosuhteet vaihtelevat materiaalin vaihtelun takia. Paikoin myös kalliot aiheuttavat pohjavesivirtaukselle ongelmia. Alueen etelälaidassa Maimalammen pohjoispuolen havaintoputkessa pohjaveden laatu on hyvä ja antoisuudet ovat myös hyvät. Kaiken kaikkiaan saramäki-kampuran alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen. Pohjavedet purkautuvat keskiosan lähteikköalueelle, Pyhäjärveen, lampiin ja ympäröiville soille. Osa II Salpausselkää. Itäosa alueesta lajittunutta lähinnä hiekkavaltaista, länsiosassa selkeitä moreeniosia. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat eteläosassa Myllyjokeen ja lännessä Puruveden Ristilahteen. Erittäin vaihteleva alue niin morfologialtaan, rakenteeltaan kuin pohjavesiolosuhteiltaankin. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen keskiosassa sijaitsevan vesienhoitoasetuksen mukaisen E-luokitukseen johtavan pohjavedestä suoraan riippuvaisen ekosysteemin vuoksi. Pinta-alaltaan suuri lähteikköekosysteemi koostuu tihkupinnoista, avolähteistä, lähdepurosta- ja noroista. Lähdevaikutteisuus ylläpitää lähteikössä monimuotoista kasvillisuutta, johon kuuluu mm. hiirenporras, korpikaisla, korpilehväsammal, hetekuirisammal ja isokastesammal. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 4,57 3, Kitee 6,82 5,6 3500

3 Loukkukangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 2002 suoritettujen kairauksien mukaan maaperä on kivistä hiekkamoreenia ja tutkimusten perusteella on todettu, että on todennäköistä, että alueelta löytyisi myös hyvin vettäjohtavia kerroksia järeämmällä kalustolla. Pienialainen, tasalakinen delta, jossa materiaali on hiekkavaltaista kauttaaltaan. Alue rajoittuu kauttaaltaan soihin, joille myös pohjavedet purkautuvat. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen. Kitee 1,71 1, Pellavaniemi II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d. Pohjaveden happipitoisuus oli paikoin hyvä ja paikoin alhainen. Rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat paikoin myös hieman koholla tai korkeat. Pellavaniemi on II Salpausselältä länteenpäin Paljakanlahteen pistävä harjuniemi. Materiaali on kairausten perusteella hyvin vettäjohtavaa kivistä soraa ydinvyöhykkeessä, lievealueilla hiekkavaltaista. Rannat ovat lähes kauttaaltaan läpäiseviä ja harjun pohjavesivyöhykkeellä on hyvä yhteys ympäröiviin vesistöihin, jonne pohjavedet purkautuvat. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Kitee 1,42 0, Riihiniemi II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d pääosin hyvälaatuista pohjavettä. Rautapitoisuus oli joissakin kerroksissa hieman koholla. Komea harjuniemi, jonka laki nousee yli 25 m Puruveden pinnan yläpuolelle. Riihiniemen rannat ovat kauttaltaan läpäiseviä. Materiaali on kankaassa yleensäkin hyvin vettäjohtavaa. Alue on loma-asutusta lukuunottamatta luonnontilassa. Kitee 1, Jakkumäki II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 225 m3/d. Pohjaveden rautapitoisuus oli osittain hieman koholla ja happipitoisuus oli kohtalainen. II Salpausselkään liittyvä reunadeltta, jossa leikkausten mukaan materiaali on länsiosassa (proksimaali) hyvin pyöristynyttä lohkareista kivistä soraa eli todella karkeaa ja itäosassa (distaali) hienompaa, mutta kuitenkin soravaltaista. Vedenjohtavuudet ovat hyviä, pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Jakkumäen deltaan liittyy länsiosan syöttöharju. Kitee 1,98 1,36 900

4 Kivisärkkä I 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1995 suoritetun koepumppauksen perusteella tutkimuspisteestä on saatavissa vähintään 500 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Kivisärkän pohjavesialue liittyy I ja II Salpausselän väliseen harjumuodostumajaksoon. Alue rajoittuu vesistöihin ja hienorakeisiin sedimentteihin. Kankaan laki nousee yli 20 metriä Pyhäjärven vedenpinnan yläpuolelle. Materiaali on kairausten ja leikkausten perusteella pintaosissa hiekkaa ja syvemmällä karkeaa, hyvin vettäjohtavaa kivistä soraa, jossa lohkareisuus on paikoin suuri. Materiaalin pyöristyneisyys on hyvä. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat Pyhäjärveen kauttaaltaan läpäisevällä rantaviivalla. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Kitee 3,84 2, Rokkamäki II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 430 m3/d. Pohjavesi oli kuitenkin hapetonta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat korkeat. Osittain poikittainen I ja II Salpausselkien välille kerrostunut lajittunut muodostuma. Materiaali on vaihtelevaa osin kivistä soraa ja paikoin hiekkavaltaista. Myös pohjavesiolosuhteet vaihtelevat runsaasti. Rannat ovat läpäiseviä ja niin ollen alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat Pyhäjärveen ja keskellä Suolahdensuolle. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Kitee 2,91 2, Ansonniemi II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. II Salpausselkään liittyvä pienialainen harjumuodostuma, johon liittyy myös delttamaisia elementtejä. Alue rajoittuu Puruveden lisäksi suoalueisiin. Pohjavedet purkautuvat läpäisevällä rantavyöhykkeellä Puruveteen. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen. Kankaan itäosassa materiaali on hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kitee 0,83 0, Kulleri II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 310 m3/d pääosin hyvälaatuista pohjavettä. Pohjaveden happipitoisuus laski syvemmällä. II Salpausselän reunamuodostumakompleksiin liittyvä muodostuma, jossa materiaali vaihtelee länsiosan moreenista (proksimaali) itäosan selkeästi lajittuneeseen hiekkaalueeseen. Länsiosassa Purujärven rannalla on myös kalliopaljastumia. Pohjavedet purkautuvat Puruveden suuntaan. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen koilliosassa olevan lähteikön vuoksi. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Lähteikkö koostuu laajoista tihkupinnosta ja kolmesta avoläheestä. Lähteiköllä asiintyy lähteikölle tyypillinen ja monilajinen kasviljaisto, johon kuuluu mm. uhanalainen ja erityisesti suojeltava harsosammal. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 3,29 2,

5 Juutinkangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli kahdessa tutkimuspisteessä molemmissa 310 m3/d. Pohjaveden laatu oli toisessa tutkimuspisteessä pääosin erinomainen. Toisessa happipitoisuus oli alhaisempi sekä rautapitoisuus oli hieman koholla. Pohjavesialueen muodostaa noin 6 km pitkä jakso II Salpausselkää Kesälahden kirkonkylän alueelta pohjoiseen Ylä- Kousalle asti. Mukaan on otettu lähinnä vain lajittunut itäosa. Moreenivaltainen länsiosa on jätetty pohjavesialuerajauksen ulkopuolelle. Juutinkankaan käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen itäosissa sijaitsevan raviinilähteikön vuoksi. Lähteiköt ovat vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Eteläisempi lähteikkö sijaitsee Pitkälammen ja Juutinkankaan pohjavesilaueiden rajalla ja saa osan pohjavedestään Pitkälammenkankaan puolelta. Molemmat lähteiköt ovat korpiympärstöön sijoittuvia luonnontilaisenkaltaisia lähteikköjä, joiden tihkupinnoilla, avolähteissä ja noroissa esiintyy korpisille lähteiköille tyypillistä lähdelajistoa. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 11,91 10, Hukanhaudankangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d. Pohjaveden happitipitoisuus oli toisessa tutkimuspisteessä hyvä, mutta rautapitoisuus oli hieman koholla. Selkeä II Salpausselän reuna-asemaan liittyvä glasifluviaalinen delta, jonka laki on tasossa noin +105 m. Materiaali on deltan tapaan distaaliosassa (länsi) karkeampaa. Alueen rakenne vedensaannin kannalta on hyvä. Pohjavedet purkautuvat ympäröiviin lampiin ja soille. Kitee 2,53 1, Putelinmäet I 1 Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva Mäntyrannan vedenottamo Kortteenkangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d. Pohjavesi oli kuitenkin hapetonta tai lähes hapetonta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat koholla tai korkeat. II Salpausselältä erkanevaan katkonaiseen harjujaksoon liittyvä lajittunut muodostuma, jossa materiaali on kairausten perusteella pintaosissa hiekkavaltaista, syvemmällä jo soravaltaista, paikoin kivistä. Morfologialtaan alue on vaihtelevaa kames-topografiaa, varsinaista pääselännettä on vaikea erottaa. Pohjaveden laatu ja antoisuudet ovat hyvät. Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaaseen kohti Hummonselkää. Pienialainen lajittunut kerrostuma, jossa materiaali on kairausten perusteella pintaosissa hiekkavaltaista ja syvemmällä jo karkeaa soraa, paikoin kivistä soraa. Vedenjohtavuudet ovat näin ollen kohtalaisen hyvät. Pohjavedessä on ainakin alueen reunaosissa rautaa jopa 4-5 mg/l (putket 89, 102). Todennäköisesti keskiosissa pohjaveden laatu on jo parempi. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Kitee 2,84 2, Kitee 0,83 0,5 300

6 Karjalansärkkä II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa Kannokkosuo II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1997 suoritetuissa enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d kohtuullisen laatuista pohjavettä. Varsinkin syvemmällä pohjavesi oli kuitenkin hapetonta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet olivat korkeat. Koepumppauksessa rauta- ja mangaanipitoisuudet kohosivat korkeiksi. Harjumuodostuma II Salpausselän sisäpuolella, jossa materiaali on leikkausten ja kairausten perusteella pääosin hiekkavaltaista, tosin aivan ydinharjun alueella kivisyys on korkea. Väliharjun montussa kerrosseuranto on ylhäältä lukien 1 m hienoa hiekkaa, sitten hiekkaa 1 m ja 0,5 m kivistä soraa, jonka jälkeen hiekkavaltaista noin 6 metriä. Joka tapauksessa hyvin vettäjohtavaa materiaalia. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ja vesistöihin. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Kapea pitkittäisharju, joka rajoittuu kauttaaltaan soihin. Materiaali on kairausten ja leikkausten perusteella vaihtelevaa, paikoitellen ydinharju alueella kivistä soraa, eteläosassa kuitenkin hiekkavaltaista. Kerrospaksuudet ovat tutkimusten mukaan 4-10 m. Pohjavesissä on kohonneita rautapitoisuuksia (putket 248, 249). Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on välttävä. Pohjavesien virtaussuunta on etelä ja Hummonlahti. Kannokkosuon pohjavesialueelta ei todennäköisesti saa yhdestä paikasta riittävästi hyvälaatuista pohjavettä, koska harju on kapea ja suoalueet ovat kiinni harjussa. Kun tuotto kasvaa yli 200 m3/d, alkaa hapettomia ja rautapitoisia pohjavesiä imeytyä harjun pohjavesiin. Kitee 1,56 0,8 600 Kitee 1,22 0, Kirkkosärkät II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa Sikosärkät II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1997 suoritetuissa suurimmillaan 230 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Syvemmällä pohjaveden happipitoisuus laski ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet kohosivat. Kirkkosärkkien pohjavesialueeseen liittyy kapeahko harju ja laajahko deltamainen laajentuma, joissa materiaali on karkeaa hiekkaa, osin kivistäkin. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ja vesistöihin. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on tyydyttävää luokkaa. II Salpausselän sisäpuolella olevaan Oriveteen päättyvään harjujaksoon liittyvä laaja lajittunut muodostuma, jossa materiaali on kairausten perusteella pintaosissa hiekkavaltaista, syvemmällä karkeampaa, kivistäkin. Kerrospaksuudet ovat tutkimusten mukaan 6-13 m. Alueella muodostuvien pohjavesien päävirtaussuunta on luode ja pohjavesiä purkautuu Oriveden Paasselkään sekä myös ympäröiville soille. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä ja alue on käytännössä luonnontilassa, joten suojeltavuus on hyvä. Kitee 1,7 0, Kitee 2,82 1,

7 Hanhikangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Hanhikankaan laajahko reunamuodostuma liittyy II Salpausselkään. Alueella on erotettavissa moreenipitoinen proksimaaliosa (Kaunisvaaranmäki) ja siihen liittyvä Hanhikankaan deltta. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat Hanhilampiin ja ympäröiville soille ja länsipuolella Töröön. Materiaali on vaihtelevasti moreenia ja lajittunutta. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen Kuolemalamminkangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä Kuolemalamminkangas on osa II Salpausselkää. Materiaali on länsiosassa (proksimaali) karkeaa osin moreenia ja itäosassa (distaali) lajittunutta, pääasiassa hiekkavaltaista. Morfologialtaan alue on erittäin vaihtelevaa jyrkistä välillä m3/d kohtuullisen laatuista selänteistä ja kummuista aina tasaiseen hiekkakenttään. pohjavettä. Pohjaveden rautapitoisuudet olivat toisessa tutkimuspisteessä hieman koholla ja toisessa rautapitoisuudet olivat Pohjavesiolosuhteet ovat sitä myöten vaihtelevat, mutta pääasiassa alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. korkeat. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen keskiosissa olevan merkittävän lähteikköekosysteemin vuoksi. Lähteiköt ovat vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Toinen lähteiköistä on avosuon laidassa ja koostuu suuresta avolähdealtaasta ja siihen liittyvästä lähdepurosta. Toinen lähteikkö on norolähteikkö rehevässä kangaskuurikossa. Molemmilla lähteiköillä on monimuotoista ja runsasta lähdekasvillisuutta, johon kuuluu mm. isonäkinsammal, hetehiirensammal, purokinnassammal, lettolehväsammal sekä alueellisesti uhanalainen tihkulehväsammal. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 3,75 2, Kitee 10,94 7, Sarvisalo II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 350 m3/d hyvälaatuista pohjavettä Kiiesmäki II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. I ja II Salpausselän väliseen harjujaksoon liittyvä lajittuneen aineksen kerrostuma, joka on morfologialtaan, rakenteeltaan ja pohjavesiolosuhteiltaan erittäin vaihteleva. Kankaan laki nousee yli 20 m Pyhäjärven pinnan yläpuolelle. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ja kankaan itälaidalla Pyhäjärveen. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Alue on käytännössä lähes luonnontilainen, joten suojeltavuus on erinomainen. Pyhäjärven Suitsansaaressa sijaitseva laajahko lajittunut muodostuma, joka länsiosastaan rajoittuu Pyhäjärveen. Kairausten perusteella maa-aines on hiekkaa ja osittain huonosti lajittunutta. Pohjavedet purkautuvat Pyhäjärveen. Alueen vedenhankinnallinen merkitys on pieni, koska alue sijaitsee kaukana kulutusalueista ja saaressa. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden luonnontilaisen Kitee 5, lähteikön vuoksi. Lähteiköt ovat vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Toinen lähteikkö sijaitsee länsiosassa ja muodostuu avolähteestä ja sitä ympäröivästä tihkupinnasta, toinen pohjavesialueen keskivaiheilla ja koostuu useasta avolähteestä sekä lähdenorosta. Pohjavesi ylläpitää alueilla lähteiköille tyypillistä kasvillisuutta, johon kuuluu mm. kiiltolehväsammal, lähdelehväsammal ja purosuikerosammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Pohjavesialue on arvioitu karttatarkasteluna, jonka perusteella sillä ei ole merkittäviä lähdevaikutteisia ekosysteemejä. Pohjavesialueella olevia lähteitä ja lähteikköjä koskee normaali vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 2,76 2,

8 Seiväslamminsärkkä II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 405 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Syvällä pohjavesi oli hapetonta ja rautapitoisuus kohosi hieman. II Salpausselän sisäpuolella sijaitseva harjumuodostuma, johon kuuluu laajahko harjudelta ja siihen liittyvä polveileva pitkittäisharjuselänne. Harjua voidaan seurata läpi deltan. Materiaali Seiväslamminsärkällä on pitkittäisharjun osalta osalta karkeaa, sekä leikkausten perusteella kivisyys on suuri. Harjudeltan liepeet ovat hiekkavaltaisia. Pohjavesien päävirtaussuunta on selänteen suunnassa ja deltalla säteettäin ympäröiville soille ja vesistöihin. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Kitee 2,46 1, Variskangas I 1E Pohjavesialueella sijaitsi aiemmin nykyään jo käytöstä poistettu Puhoksen vedenottamo. Pohjavesialue mainitaan Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2018 kohdassa käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet, joten se säilytetään edelleen vedenhankintaa varten tärkeänä pohjavesialueena Likolampi II 2 Pohjavesialueella sijaitsi aiemmin nykyään jo käytöstä poistettu Tolosenmäen vedenottamo. Ottamolla oli lupa pohjavedenottoon kuukausikeskiarvona korkeintaan 200 m3/d ja vuorokautinen ottomäärä ei saanut ylittää 350 m3/d. Pohjavesialue sijoittuu II Salpausselän reunamuodostuman Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen luoteisosassa proksimaaliosaan, jonka aines on huonosti lajittunutta. Alue sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikön vuoksi. on korkeussuhteiltaan varsin epätasaista. Maaperä on Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen pintaosasta kivistä, pääasiassa hiekka ja hietalajitteita, mutta johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. myös soraisia ja kivisiä välikerroksia esiintyy yleisesti. Alueella Lähteikkö muodostuu lehdon keskellä sijaitsevasta runsaasta on useita lähteitä ja pohjaveden päävirtaussuunta on tihkupinnasta ja avolähteestä. Tihkupinnalla kasvaa tyypillistä Variskankaan ylängöltä Puhoslahdelle. Veden saannin lähdelajistoa, johon kuuluu mm. kiiltolehväsammal, kannalta alueen antoisuus on vaikeasti arvioitavissa maaperän lähdelehväsammal ja suokeltto. Myös kaikkia muita sisältämän suuren hienoainesmäärän vuoksi. Parhaiten pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain vettäjohtavia maalajeja esiintyy entisen vedenottamon mukainen lähteiden suojelu. kohdalla ja alueen lounaisosassa. Taajaman asutus heikentää pohjaveden suojeltavuutta lähinnä pintavesivalunnan vuoksi. Likolammen pohjavesialue sijoittuu keskeiselle osalle II Salpausselän reunamuodostumaa ja käsittää reunadeltoja (eteläosa, itäreuna) sekä reunaselänteitä ja kumpuja (länsi- ja pohjoisosat). Likolammen pohjoispuolella soralajitteisia välikerroksia peittää paksu, hienompia hiekkalajitteita sisältävä maakerros. Haapavaarassa lajittuneen aineksen kerrokset ovat paikoin hiekkamoreenin peittämiä. Lievealueet ovat hienoa hiekkaa ja silttiä. Alueen maaperässä on paikoin huonosti vettä johtavia välikerroksia. Alueen lammet sijaitsevat soistuneessa maastopainanteessa ja niiden vedenpinta on lähes samassa tasossa kuin pohjavedenpinta. Pohjaveden pääpurkautuminen tapahtunee Ruokovaaran harjuselänteen reuna-alueilla. Veden runsas rautapitoisuus aiheuttaa ongelmia. Kitee 4,58 3, Kitee 5,25 4,

9 Kitee I 1E Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva Laajan topografialtaan epätasaisen deltamaisen alueen Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen eteläosassa Kiteen keskustaajaman vedenottamo. keskiosassa kulkee haarautunut, jyrkkäselänteinen syöttävä sijaitsevan luonnontilaisen lähteikön vuoksi. Lähteikkö on harju, joka näyttää liittävän I ja II Salpausselän vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava reunamuodostumat toisiinsa. Harjuselänteiden aines on pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Lähteikkö erittäin hyvin vettäjohtavaa, runsaslohkareista, kerroksellista muodostuu avolähteestä alkavasta norosta ja sitä kivistä soraa. Laajan sora-alueen liepeillä maaperä on ympäröivästä tihkupinnasta. Pohjavesi ylläpitää eteläpuolella hiekkaa, kaakkoispuolella silttiä ja savea. pohjakerroksessa runsasta lähteiköille tyypillistä lajistoa, Luoteessa muodostumisalue rajoittuu kallioharjanteeseen ja johon kuuluu mm. hetesirppisammal, kiiltolehväsammal ja moreenialueeseen. Myös kaakossa on runsaasti lähdelehväsammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen kalliopaljastumia. Kirkkosärkkien koillispuolella oleva lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden maastopainanne toimii pohjaveden kerääntymisaltaana. suojelu. Päävirtaussuunnat ovat selänteiden suuntaiset; pohjaveden pääpurkautuminen tapahtuu luonnontilassa selänteiden päässä sekä useina lähteinä pitkin ranta-aluetta Kiteenjärveen. Ranta-alue on hyvin vettäläpäisevää ja etenkin tulva-aikoina on todennäköistä, että Kiteenjärvestä tapahtuu rantaimeytymistä, mikä heikentää pumpattavan veden laatua. Kitee 6,17 4, Koivikonkangas II 2 Pohjavesialueen luoteispuolella sijaitsi aiemmin nykyään jo käytöstä poistettu Koivikkokankaan vedenottamo. Toisen Salpausselän topografialtaan epätasaisesta ja suppaisesta proksimaaliosasta erkanee alueen halki luodekaakkosuunnassa kulkeva pitkittäisharjumuodostuma. Selänteen aines on karkeaa, selvästi kerroksellista kivistä soraa ja hiekkaa. Alueella maa-aines on etenkin reunamuodostuman puoleisessa osassa heikosti lajittunutta ja välikerroksina esiintyy yleisesti hienompia hiekkalajitteita, mikä heikentää maaperän vedenjohtavuuskykyä. Muualla maaperä on lähinnä hietaista hiekkaa. Pitkittäisharju toiminee syöttävänä selänteenä. Kitee 2,84 2,35 650

10 Hallakorpi I 1 Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva Pohjavesialue sijoittuu II Salpausselän distaaliosaan, joka on Hallakorven vedenottamo. topografialtaan tasaisempaa ja ainekseltaan hienompaa kuin läntinen reunamuodostuman osa. Vedenottamon alueelle ulottuva, hyvin vettä johtavia, kohtalaisesti lajittuneita sorakerrostumia sisältävä selänne lienee yhteydessä Salpausselkään sekä jatkunee madaltuen itäpuolisille suoalueille. Alueen keskiosissa on havaittavissa rantakerrostumia; selvästi kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Maaperän pintakerros on Hallakorvessa hiekkaista soraa, syvemmällä aines hienonee hiekaksi ja hiedaksi. Valtatien varrella on myös tuulihiekkakerrostumia. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on kaakkoon, vedenottamon sekä sen ja Hallakorven välisen maastopainanteen suuntaan. Pohjavettä suotautunee ympäröiville suoalueille. Virtauskuva alueella jää jonkin verran epäselväksi Suvannonkangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1992 yhdessä tutkimuspisteessä suoritetun kerrosantoisuuspumppauksen antoisuus oli suurimmillaan noin 350 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Syvemmällä happipitoisuus laski ja rautapitoisuus kohosi Siansärkkä II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1992 yhdessä tutkimuspisteessä suoritetun kerrosantoisuuspumppauksen antoisuus oli suurimmillaan noin 280 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Syvemmällä happipitoisuus laski ja rautapitoisuus kohosi. II Salpausselän proksimaalipuolen polveileva harju, joka rajautuu eteläsivulta Pyhäjärveen, pohjoissivulta soihin. Pintaosissa materiaali on hiekkavaltaista, mutta syvemmällä kairausten perusteella soravaltaista ja osin kivistä soraa. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Pohjavedet purkautuvat Pyhäjärveen. Polveileva harjuselänne, johon liittyy pienehköjä harjudelttoja. Materiaali on kairausten ja leikkausten perusteella pinnasta alkaen kivistä soraa ja lohkareisuus on paikoin suuri. Materiaalin pyöristyneisyys on hyvä. Harjudeltojen alueella materiaali on enemmän hiekkavaltaista. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille, lampiin ja Pyhäjärveen. Alueen luoteisosissa pohjaveden päävirtaus suuntautunee kaakosta luoteeseen ja kaakkoisosissa kohti Pyhäjärveä luoteesta kaakkoon. Vedenjakaja lienee Riihilamminkankaan paikkeilla. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Riihilammenkankaan alueella pohjaveden rautapitoisuus kasvaa lähes 2 mg/l akviferin pohjaosissa. Kitee 4,38 2, Kitee 1,38 0,8 600 Kitee 2,16 1,

11 Hautakangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Harjumuodostuma, jossa materiaali on kairausten mukaan Vuonna 1992 yhdessä tutkimuspisteessä länsiosassa hiekkavaltaista ja itäosassa karkeampaa, osin suoritetun kerrosantoisuuspumppauksen kivistä. Morfologialtaan Hautakangas on varsin tasainen ja sen antoisuus oli noin m3/d ja laki nousee noin parikymmentä metriä ympäröiviltä soilta ja pohjavesi oli hyvälaatuista. pelloilta. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Pohjaveden laatu on ainakin alueen länsiosassa moitteeton ja antoisuudet ovat hyvät. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä Tasapäänkangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuus oli tutkimuspisteissä välillä m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Laajahko II Salpausselkään liittyvä delttakerrostuma, jossa materiaali on pääosin hiekkavaltaista, aivan länsiosassa (proksimaali) karkeampaa. Länsiosa on morfologialtaan vaihtelevaa suppaista, selänteistä maastoa kun itäosa on laakeaa, tasaista delttaa. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat säteettäin ympäröiville suoalueilla. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen pohjoisosassa sijaitsevan luonnontilaisen lähteikön vuoksi. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Kuusivaltaisen kangasmetsärinteen juurella sijaitseva lähteikkö muodostuu lähdenorosta, tihkupinnasta ja kookkaista avolähteistä. Lähteikön alueella kasvaa runsasta ja monipuolista lähdelajistoa, johon kuuluu mm. hetekuirisammal, lettohiirensammal ja lähdelehväsammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 1,14 0, Kitee 5,01 4, Hongikon-Välikangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 185 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Laaja vaihteleva alue II Salpausselkää, jossa morfologia, materiaali ja pohjavesiolosuhteet ovat erittäin vaihtelevat hyvin lajittuneesta hiekasta aina proksimaaliosan moreenimaihin. Kokonaisuutena ottaen alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on tyydyttävää luokkaa. Pohjavedet purkautuvat Valkiajärveen, Pyhäjärveen ja ympäröiville soille. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen eteläosassa Kitee 15,49 12, sijaitsevan luonnontilaisen lähteikön vuoksi. Lähteiköt ovat vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Toinen lähteikkö koostuu norosta ja ympäröivästä tihkupinnasta, jonka runsasta ja monipuolista kasvillisuutta pohjavesi ylläpitää. Toinen lähteikkö on laaja-alainen ja se koostuu tihkupinnoista ja suurista lähdealtaista. Alueella on runsasta lähteiköille tyypillistä lähdekasvillisuutta. Lähteiköiden lajistoon kuuluu mm. hetehiirensammal, kiiltolehväsammal ja lähdelehväsammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu.

12 Ukotii- Papinniemenkangas I 1 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1993 suoritettujen koepumppauksien perusteella kahdesta tutkimuspisteestä on saatavissa yhteensä noin 800 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Pohjavesialue mainitaan Keski-Karjalan Toiseen Salpausselkään kuuluva laaja glasifluviaalinen deltta (itäosa) ja siihen liittyvät pari syöttöharjua sekä länsiosan jylhää reunamoreenimaastoa. Alue rajoittuu pohjoisessa Variskankaan pohjavesialueeseen, idässä soihin ja lännessä ja etelässä Puhoslampeen, Näsöselkään, Pajarinselkään ja Syrjäsalmeen, joille myös pohjavedet purkautuvat. Materiaali vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2018 vaihtelee länsiosan karkeista moreeneista itäosan laajoihin kohdassa käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet, joten se säilytetään edelleen vedenhankintaa varten tärkeänä pohjavesialueena. hhk-kerrostumiin. Pohjavesialueella on osoitettavissa useitakin mahdollisia pohjavedenottopaikkoja. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Soranottoa on ollut pinta-alaan verrattuna vähänlaisesti. Kitee 13,62 11, Kajoo I 1 Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva Kajoon vedenottamo. I ja II Salpausselän välinen lajittuneen aineksen muodostuma, joka rajoittuu länsisivulla kauttaaltaan Pyhäjärveen. Rannat ovat läpäiseviä ja alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvatkin Pyhäjärveen, päävirtaussuunta onkin todennäköisesti koillisesta lounaaseen. Jonkun verran alue saa valuntaa itäpuolen kallio- / moreenirinteiltä. Materiaali kankaassa on karkeaa kisr, paikoin moreeniluonteista. Vedenottamon alueella on lajittunutta kivistä hiekkaa ja vettä johtavat kerrospaksuudet ovat 4-5 metriä. Kairausten perusteella kalliopinta on noin 9-11 metriä maanpinnasta. Kitee 3,39 1, Mähövaara II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 125 m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Pienialainen deltta, jossa materiaali on kairausten perusteella hiekkavaltaista, paikoitellen kivistä. Kankaan itälaidassa aines on ainakin pintaosissa hienoa hiekkaa. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Pohjavedet purkautuvat etenkin pohjoisosassa soille ja idässä Pienijärveen. Kitee 1,05 0,67 600

13 Kiimaniemi II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vaihteleva topografinen I Salpausselkään liittyvä Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen länsiosassa Kitee 1,84 1, reunamuodostumatyyppinen kerrostuma, jossa materiaali on sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikön vuoksi. kairausten perusteella hiekkavaltaista, jossa kivisyys on Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen paikoin korkea. Pohjavedet purkautuvat soille etenkin johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. suurimmillaan 80 m3/d hyvälaatuista itäosissa. Kohde sijaitsee lehtorinteessä ja se muodostuu avolähteestä pohjavettä. Pohjavesialueen arvioidaan alkunsa saavasta lähdenorosta ja sitä ympäröivästä soveltuvan vedenhankintaan tihkupinnasta. Tihkupinnalla kasvaa tyypillistä lähteiden muodostumisalueen pinta-alan ja lajistoa, jonka monimuotoisuutta lehtolajiston esiintyminen maaperän laadun perusteella. lisää. Lajistoon kuuluu mm. lähdelehväsammal, purosuikerosammal, hiirenporras, suokeltto ja soikkokaksikko. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu Paritsanvaara II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 160 m3/d pääosin hyvälaatuista pohjavettä. Pohjavesi oli melko hapanta (ph alle 6) ja pohjaveden happipitoisuus ei ollut kovin korkea. I Salpausselän reunamuodostumakompleksin osa, jossa materiaali on kairausten perusteella vaihtelevaa länsiosassa huonommin lajittunutta moreenipitoista ja itäosassa lajittunutta pintaosissa hiekkavaltaista, syvemmällä kivistä. Morfologialtaan alue on vaihtelevan selänteistä ja suppaista. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalainen. Kitee 6,59 5, Pitkä-Villeikönsärkkä I 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1994 suoritettiin lyhytkestoinen koepumppaus noin tuotolla 560 m3/d. Pohjaveden nitraattipitoisuus oli kuitenkin koholla luontaisesta, joten koepumppaus keskeytettiin. Ennen koepumppausta suoritetuissa antoisuus oli suurimmillaan noin 400 m3/d. I ja II Salpausselän välille kerrostunut harjujakson osa, jossa on erotettavissa pääharjuselänne (Villeikönsärkkä- Pitkäsärkkä, Ollilansärkät), vaikkakin harjun suunta on selkeästi poikittainen. Materiaali alueella on kairausten ja leikkausten perusteella erittäin karkeaa kisr keskeisellä harjualueella, mutta lievealueilla hiekkavaltaista. Pohjavesi purkautuu ympäröiville suoalueille ja vesistöön. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen koillisosassa sijaitsevan luonnontilaisen tihkupinnan vuoksi. Tihkupinta on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Pitkään jatkuva tihkupinta sijaitsee Myllylammesta virtaavan joen länsipenkalla, ja sillä esiintyy runsaasti ja monipuolisesti pohjaveden ylläpitämää lajistoa, kuten mm. hetehiirensammalta, kiiltolehväsammalta ja lähdelehväsammalta. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 7,35 5,

14 Tervalamminmäki II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. I ja II Salpausselän väliselle alueelle sijoittuva harjujakson osa, joka rajoittuu itäosan alueella hienoihin sedimentteihin (hhk,ht), lännessä Hyypiin ja Kiteenjärveen. Materiaali on keskeisessä osassa kivistä, osin moreeniluonteista, reunaosissa hienompaa, Hk ja hhk. Paikoitellen materiaali on pinnasta alkaen kivistä. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen lounaisosassa sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikön vuoksi. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi, joka on kunnostettu Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena. Lähteikkö koostuu avolähteistä, niistä virtaavista noroista sekä ympäröivästä tihkupinnasta, ja se vaihettuu länsipuolella lettorämeeksi. Pohjavesi ylläpitää monipuolista lajistoa, johon kuuluu lähdelajien lisäksi myös lettoisuutta ilmentäviä lajeja. Lajistoon kuuluu mm. kiiltolehväsammal, lettolehväsammal, lähdelehväsammal sekä alueellisesti uhanalainen lettosirppisammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 3,47 2, Korkeakangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma. Materiaali on vaihtelevasti lajittunutta ja huonosti lajittunutta, mutta karkeaa ja kivisyys on suuri. Korkeakankaan pohjavesien virtausolosuhteet vaihtelevat materiaalin vaihdellessa. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ilman suurempia yksittäisiä purkupaikkoja. Alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus on selvitettävä lisätutkimuksin. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen luoteisosassa sijaitsevan luonnontilaisen lähteikön vuoksi. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Lähteikkö koostuu pohjavesivaikutteisesta metsäkortekorvesta, lähdenoroista, tihkupinnoista ja lähdepurosta. Pohjavesi ylläpitää lähteikössä monipuolista kasvilajistoa, johon kuuluu erityisesti suojeltavan harsosammalen lisäksi mm. hetehiirensammal, kiiltolehväsammal, lähdelehväsammal ja purolähdesammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 4,98 3,9 2500

15 Haapavaara I 1E Pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, jonka morfologia, Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen länsiosassa Potoskavaaran vedenottamo. materiaali, kerrospaksuudet ja niin ollen myös sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikön vuoksi. hydrogeologiset ominaisuudet ovat erittäin vaihtelevat. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen Materiaali on kaiken kaikkiaan kuitenkin kivistä ja paikoin johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Paloojan moreeniluonteista, lohkareisuus on paikoin korkea. lähdeletto on valtakunnallisesti arvokkaisiin pienvesiin Vedenjohtavuudet vaihtelevat ollen kuitenkin vähintäin kuuluva laaja ja monipuolinen alue. Lähdeleton lisäksi se kohtalaiset. Haapavaaran alueeseen liittyy runsaasti suppia ja koostuu pitkälle levittäytyvästä tihkupinnasta, lähdenoroista pieniä kumpuja ja selänteitä, pintaosat ovat paikoin ja -puroista. Osa alueesta on myös huurresammallähteikköä, hienoainespitoista. Alueen länsi ja lounaisosassa esiintyy joka on määritelty vaarantuneeksi luontotyypiksi Etelälähteitä, joten pohjaveden päävirtaussuunnat lienevät länteen Suomen alueella. Pohjaveden ansiosta lähteikön lajisto on ja lounaaseen. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on erittäin monipuolista ja edustavaa lähde-ja lettokasvillisuutta, kuitenkin hyvä. johon kuuluu mm. hetehiirensammal, lähdelehväsammal ja purolähdesammal sekä alueellisesti uhanalaiset lettosirppisammal, haaraliuskasammal ja sirppihuurresammal. Myös kaikkia muita pohjavesialueen lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 6,03 5, Kankaanrinteet II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. enimmäisantoisuudet olivat kahdessa eri tutkimuspisteessä 240 m3/d ja 310 m3/d hyvälaatuista pohjavettä Viilniemi-Laakii II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1987 suoritettuissa suurimmillaan 216 m3/d. Pohjavesi oli kuitenkin tutkimuksissa harjun reunaosilla rautapitoista ja vähähappista. I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, joka rajoittuu länsireunastaan kristallinkirkkaaseen Suuri Heinäjärveen. Materiaali alueella on kairausten perusteella hiekkavaltaista. Kivisyys on paikoitellen korkea. Alueen laki nousee 40 m Suuri Heinäjärven yläpuolelle. Itäosassa kankaanrinteet rajoittuu hienorakeisiin sedimentteihin ja moreenimaihin. Alueella muodostuvat pohjavedet purkautuvat pääosin Suuri Heinäjärveen. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Osa II Salpausselkää, jossa on havaittavissa pitkittäisharjumuotoa, delttamuotoa ja reunamoreenimuotoja. Materiaali on sitä myöten varsin vaihtelevaa mutta yleisesti karkeaa pinnasta alkaen. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on tyydyttävä, mutta vaatii tarkempia tutkimuksia Viilniemen suunnassa. Pohjavedet purkautuvat Oriveteen. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan sen länsiosassa sijaitsevan luonnontilaisen lähteikön vuoksi. Lähteikkö on vesienhoitoasetuksen mukainen E-luokitukseen johtava pohjavedestä suoraan riippuvainen ekosysteemi. Lähteikkö on laaja ja monipuolinen, ja se koostuu pohjavesivaikutteisesta korvesta, laajasta tihkupinnasta, lähdenoroista ja avolähteistä. Etenkin tihkupinnoilla pohjavesi ylläpitää monimuotoista lajistoa, johon kuuluu runsaana esiintyvän erityisesti suojeltavan harsosammalen lisäksi mm. hetehiirensammal, hetekuirisammal ja lähdelehväsammal. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 2,92 2, Kitee 3,97 3,

16 Salmenniemi II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, jossa materiaali Alue luokitellaan E-luokkaan neljän merkittävän Vuonna 2002 suoritetuissa on vaihtelevaa, osin moreenia, osin lajittunutta. Pohjavedet pohjavesiekosysteemin vuoksi. Lähteiköt ovat purkautuvat ympäröiviin vesistöihin ja soille. vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia reunoilla on useita lähteikköjä. Alueella pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Alueen suurimmillaan 200 m3/d. Pohjaveden rautaja on tehtävä lisätutkimuksia vedenhankintaedellytysten eteläosassa on lehtorinteeseen sijoittuva noroista ja mangaanipitoisuudet olivat koholla ja selvittämiseksi. tihkupinnosita muodostuva lähteikkö. Alueen länsiosan happipitoisuus oli alhainen. lähteikkö puolestaan sijoittuu vanhaan kuusikkoon ja jatkuu lammen rantaluhtaan saakka. Pohjavesialueen koillisosan lähteikkö sijoittuu lähdekorpeen. Neljäs lähdevaikutteinen ekosysteemi sijoittuu alueen kaakkioisosaan kahden pohjavesialueen rajalla jaa saa osan vedestäänt toisen pohjavesialueen puolelta. Kaikista lähteiköistä merkittäviä tekee se, että niillä on luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähdepurkaumien lisäksi lähteikölle tyypillistä ja monimuotoista kasvilajistoa. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu Myllykangas II 2 Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. maaperäkairauksissa havaittiin paikoin hienoa hiekkaa ja kivistä hiekkaa. I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma, jossa materiaali vaihtelee varsin paljon. Pääosin materiaali on hiekkavaltaista, paikoin kivistä, länsiosissa paikoitellen moreenia. Pohjavedet purkautuvat Särkijärveen ja ympäröiville soille. Alueella on tehtävä lisätutkimuksia. Kitee 3,59 2, Kitee 1,42 1, Varrenkangas-Paalihta I 1E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Vuonna 1993 suoritettujen koepumppauksien perusteella kahdesta tutkimuspisteestä on saatavissa yhteensä m3/d hyvälaatuista pohjavettä. Pohjavesialue mainitaan Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2018 kohdassa käyttöönottamattomat pohjavesivarat ja lisäselvitystarpeet, joten se säilytetään edelleen vedenhankintaa varten tärkeänä pohjavesialueena. I Salpausselän reunamuodostumakompleksiin liittyvä glasifluviaalinen deltta (itäosa) ja reunamoreenikompleksi (länsiosa). Materiaali on länsiosassa vaihtelevaa suureksi osaksi moreenivaltaista, itäosassa hiekkavaltaista delttamateriaalia. Alueen pohjavedet purkautuvat ympäristön suoalueille, länsilaidalla hydrogeologiset olosuhteet ovat varsin vaihtelevat, itäosassa jokseenkin selkeät. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Alue saa E-luokan merkittävien, vesienhoitoasetuksen mukaisten, E-luokkaan johtavien lähdevaikutteisten ekosysteemien vuoksi. Pohjavesialueen länsilaidalla sijaitsee yksi Pohjois-Karjalan laajimmista tihkupinnoista. Tihkupinta on kokonsa lisäksi merkittävä myös monimuotoisen lajistonsa ansioista. Lajistoon kuuluvat mm. uhanalainen ja erityisesti suojeltava harsosammal sekä aluellisesti tihkulehväsammal. Pohjavesialueen lounaisosassa on toinen merkittävä lähdevaikutteinen eskosysteemi. Se on edellistä pienempi, mutta merkittävä lajistonsa ja lähdemuodostumien monimuotoisuutensa (tihkupintaa, avolähde ja noro) ansiosta. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 10,95 8,

17 Papinkangas II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa Salmenkangas-Muljula II 2E Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. suurimmillaan 260 m3/d pääosin hyvälaatuista pohjavettä. Pohjaveden pintaosissa oli rautapitoisuus hieman koholla (0,15 mg/l). I Salpausselän reunamuodostumakompleksiin liittyvä laaja glasifluviaalinen delta ja siihen liittyvä proksimaalipuolen reunamoreeniharjanne. Materiaali länsiosassa on moreenivoittoista, itäosalla laakealla deltalla hiekkavaltaista. Reunamoreeninkin alueella on lajittuneita kerroksia ja osia. Pohjavesiolosuhteet ovat länsilaidalla monimutkaiset ja vaihtelevat. Pohjavedet purkautuvat soille alueen itä- ja länsilaidoilla. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. I Salpausselältä luoteeseen erkaneva pitkittäisharju (Salmenkangas,Koivukupu) ja siihen liittyvä osa I Ss:n reunamuodostumaa (Muljula,Mäkrävaara,Haapovaara). Materiaali itse harjussa hyvin lajittunutta karkeaa harjutavaraa, reunamuodostuma-alueella huonommin lajittunutta moreenipitoista materiaalia. Parhaat vedenottoalueet löytyvät nimenomaan itse pitkittäisharjulta. Muodostuma rajoittuu kaiken kaikkiaan suoalueisiin ja vesistöihin, joille myös pohjavedet purkautuvat. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan kahden sen länsireunalla sijaitsevan luonnontilaisen kaltaisen lähteikköekosysteemin vuoksi. Lähteiköt ovat vesienhoitoasetuksen mukaisia E-luokitukseen johtavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Molemmat lähteiköt sijaitsevat korpiympäristössä ja koostuvat lähdenoroista ja tihkupinnoista ja lähdepurkaumien vesi ylläpitää monimuotoista lähdekasvillisuutta. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kohde luokitellaan E-luokkaan sen pohjoisreunalla olevan täysin luonnontilaisen ja lajistoltaan merkittävän lähteikön vuoksi. Läheikkö muodostuu avolähteestä ja sen alapuoleisesta norolähteiköstä. Lähteikkö saa alkunsa kuusivaltaisessa ruohokorvessa ja jatkuu korpisen rinteen alla olevalle avosuolle saakka. Lähteikön lajistoon kuuluu mm. lettohiirensammal, lettolehväsammal sekä alueellisesti uhanalaiset kilpilehväsammal ja lettosirppisammal. Myös kaikkia muita lähdepurkaumia koskee vesi- ja metsälain mukainen lähteiden suojelu. Kitee 8,45 6, Kitee 6,15 4,