Geologinen tutkimuslaitos

Transkriptio

1 S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975

2 I / S I S L L Y S L U E T T E L O Osa I Sivu II Yleistä " II Arv:iointityö t " V Yleiskatsaus Oulun piirin itäosan soraesiintymii n Mt?odostumain kuvau s Sivu 1 Karttalehti 3531 Jonku 7 Karttalehti 3532 Iinattijärv i " 22 Karttalehti Rytinki " 29 Karttaleht.i 3542 Simojärv i " 30 Karttalehti 3533 Jumisko " 31 Karttalehti 3534 Taivalkosk i It 47 Karttalehti 3543 Loukus a " 52 Karttalehti 3544 Posi o " 53 Karttalehti 4511 Kiannanniem i " 54 Karttalehti 4512 Peranka " 64 Karttalehti Kuolio Osa I I Sivut Karttalehdet 4522, 4611, 4612, 4514, , , Liite Yhteenveto massamääristä

3 I I Oulun piirin itäosan soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1975 aikana TVL :n Oulun piirin itäosan alueelta (ks. karttaliite sivulla III) tie- ja vesirakennushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä y h - teistyönä. Marraskuussa 1974 tehdyn yhteistyös opimuksen mukaan kartoitettiin alueen soraesiintvmät ja suoritettiin massamää - rien arviointi. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti ede l - lämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluiva t tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH :sta sekä va l - tiongeologi R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä tutkimuslaitokse s - ta. Geologi J. Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puolesta projek - tin johtajana. Piirin kenttätutkimukset johti geologi E. Iisalo. TVL :n Oulun piirin yhteysmiehenä p rojektissa oli geologi T. Mikkola. Arviointityö t 1. Valmistelevat työt Valmistelevat työt suoritettiin tammi-toukokuussa Tämän työvaiheen suoritti geologi.e. Iisalo. Valmisteluvaiheessa suo - ritettiin alustava peruskarttojen tulkinta, jonka apuna käyte t- tiin ilmakuvia sekä koottiin muut piirin soraesiintymiä koske - vat tiedot. 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoituk - sen touko-syyskuussa Työhön osallistuneet tutkijat j a tutkijaharjoittelijat ilmenevät karttaliitteestä sivulla III. Kartoitus suoritettiin geologisen perustein, koska mannerjää - tikön sulamisvaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihi n harjusysteemeihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hy - väksi alueellisen kcrrosjärjestyksen ja aineksen laadun tote a - miseen. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tutkimusainei s - to on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen.

4 III Kartottcjat TVL : n. 0 u Lun In a o n a t u r-'-, rz. ta AM = Ahti Marttal o OV = (Novi Visur i E i Esko iisato

5 xv Oulun piirin itäosan arviointitutkimuksiin liittyvä koekuopp a- ohjelma tehtiin _yhteistyössä niirin ja tutkimuslaitoksen väli l - lä. Mainittu työ suoritettiin TVL :n Oulun piirin toimesta rkm K. Parviaisen johdolla. Ohjelman kenttätyön suorittivat työnj. J. Huusko,- työnj. A. Mäkinen ja työnj. R. Hietala. 18 perus - karttalehden alueella kaivettiin n. 150 koekuopoaa. Tutkimuksiin liittyvän seismisen luotausohjelman suoritti TVH :n maatu t- kimustoimisto. Maastotutkimukset suorittivat LuK J. Parviaine n ja LuK J. Tolvanen. Tulosten tulkinnan teki geologi J. Porras. Seismisiä luotauksia suoritettiin 21 kohteessa. Seismisten li n- jojen yhteispituus oli 5050 m. Lausunto ja kartta-aineisto Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa määr i - teltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostumat. (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : j a 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitett u vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta ta i paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annettu tieto - ja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluek ä - sittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipak - suudeltaan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueit a ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostum a- tyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. Vai k- ka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukset kosk e - vatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvauksen yhte y- dessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruus - luokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Tutkimuksessa käytetty rakeisuuden pääluokitus on seuraava : A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) 13-luokka : soravaltainen aines ( mm d 50 -menet. ) C-luokka : hiekkavaitainen aines (0 0,2-2 mm d 5Q-menet.)

6 V Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta sekä moreenin ja saven esiintymise s - tä. Muodostumaa koskevat kairaus-, koekuoppa- ja luotaustiedo t on otettu massamäärien ja aineksen laadun arvioinnissa huomioon. Muodostumain käyttöä rajoittavista tekijöistä on joissain ta - pauksissa mainittu tiestö, asutus, julkiset laitokset ja maan - käyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys- j a luonnonsuojelualueita. Piirin alueen muodostamat on esitetty yleissilmäyskartalla mit - takaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, kosk a siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuul.tokonidt (kopioi n - ti mieluimmin tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt valo - jäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on liitteess ä sivulla VI. Muodostumat on numeroitu. neruskartoittain. Esiintymät, jotk a ulottuvat useamman peruskartan alueelle, on käsitelty kullaki n kartalla omana yksikkönään. Yleiskatsaus Oulun piirin itäosan soraesiintymii n Piirin alueelta jo aikaisemmin tehdyistä maaperään kohdistuvi s- ta tutkimuksista ja kartoituksista mainittakoon geologinen ma a- peräkartta Pohjois-Suomen maalajit 1 : (Hvyonä ja Pent- -.tilä 1961). Seutukaavaliiton ja TVL :n toimesta on piirin alueel - la suoritettu osaksi karttojen ja ilmakuvien tulkintaan perustu - via sora-arviointeja (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1971). Kuusamon alueelta on julkaistu maaperän pinnanmuotoihin kohdistu - nut tutkimus (Aario, Forsström ja Lahermo 1974). Lisäksi TVL o n tehnyt paikallisia tutkimuksia erikoisesti soran puutealueilla. Lähes kaikki piirin alueen suurimmista harjuista. ovat ollee t tiedossa jo aikaisemmin. Nyt tehdyssä tutkimuksessa niihin o n tehty tarkennuksia ja lisäyksiä.

7 Kartta me rkklen (1 : ) selity s 22 9 Soravaltai nen aine s 22 0 Hiekkavaltainen aine s 1 0 Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavattaise n aineksen pääll ä Moreenimuodostum a 3 5 Mareen i Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 Turv e 70 Kalli o

8 VI I Aikaisemmin tuntemattomia muodostumia kartoitettiin mm. Kuus a- mon kunnan alueella. Muodostumat ovat enimmäkseen pieniä harju - ja, jotka eivät yleensä erotu karttakuvassa ympäristöstään. Suuri osa aikaisemmin tuntemattomista-muodostumista on moreeni - peitteisiä. Taivalkosken kunnan etelä- ja kaakkoisosassa tode t- tiin lukuisia pieniä ja keskisuuria soraa ja hiekkaa sisältävi ä moreenipeitteisiä muodosturnia, jotka ovat tyypiltään harjuja j a reunamuodostumia. Tyräjärven pohjoispuolella sijaitseville mo - reenipeitteisille muodostumi.11e on ominaista laakea, selänne - mäinen muoto. Idästä länteen suuntautuneet muodostumat ova t 0,5-1,5 km pitkiä kerrospaksuuden ollessa keskimäärin 5-8 metriä. Muodostumat sijaitsevat hajallaan järvialtaiden reunoill a eivätkä ne muodosta selvästi havaittavia jaksoja. Muodostumie n moreenipeite on ohuin lakiosassa ja vahventuu reunoilla kerros - paksuuden vaihdellessa 1-3 metrin välillä. Varsin mittava mo - reenipeitteinen muodostumajakso (ks. siv. 16 ja 33) löydettii n kenttätyövaiheen aikana Pudasjärven ja Taivalkosken kuntie n alueelta. Muodostumajakso saa alkunsa Pudasjärven Iinattijär - veltä, missä se koostuu peräkkäin olevista kumpumaisista osis - ta. Pintamosta muodostumajakso jatkuu lähes yhtenäisenä selä n- teenä kallioisten vaarojen välistä koilliseen ulottuen lopult a Taivalkosken Otsaojalle. Jakson kokonaispituus on lähes 35 km, kerrospaksuus on m ja leveys 0,5-3 km. Muodostumajakso o n koko mitaltaan moreenin peittämä. Moreenin paksuus on lakiosas - sa luokkaa 1-3 m, mutta nousee paikoin 4-8 metriin. Moreeni n alainen aines vaihtelee kivisestä sorasta hienoon hiekkaan. Jurmun kylän pohjoispuolella kulkee muodostumajakson halki e i - moreenipeitteinen harju, joka on iältään edellistä nuorempi. Geologiselta tyypiltään mo reenipeitteinen jakso muistuttaa lä - hinnä reunamuodostumaa. Muista alueen moreenin peittämist ä muodostumista mainittakoon Ukonvaaran-Jyrkkävaaran harju Tai - valkosken Kylmälänkvlän länsipuolella, Kotivaaran muodostum a Taivalkosken kirkonkylässä, Väljänlampien muodostuma Taivalko s - ken eteläpuolella ja Pudasjärven Yli-Kurjen kylän muodostuma. Pääosa piirin alueen soravaroista sisältyy alueen halki kulke - vien harjuihin. Piirin lounaisosan pääharjuna voidaan pitä ä Pudasjärveltä Taivalkoskelle tulevaa jaksoa, joka jatkuu ede l - leen Kvlmäluoman, Irnijärven ja Julman ölkvn kautta piirin

9 VII I kaakkoisrajalle. Iiarjulla on Taivalkosken länsipuolella eräit ä reunamuodostumille ominaisia niirteitä kuten loivasti pohjoi - seen kaartuva muoto ja reunarleltan tyyppiset muodostumanosat, joihin yhtyy luoteesta tulevia harjuja. Harju lienee syntyny t alunperin jäätikön halkeamaan, joka on ollut jään reunan kans - sa lähes samansuuntainen. Harjun länsiosa on verrattain hiekka - valtainen. Harjun korkeimmat selänteet, joista mainittakoo n Taivalvaara (278 m moy) ja Renovaara, sisältävät hiekan ohell a runsaasti myös soraa. Taivalkosken itäpuolella harju käänty y itään ja muuttuu tyypiltään jyrkkäpiirteiseksi harjuselänteeksi, jota reunustavat matalat lievealueet. Harjun aines muuttuu samalla soravaltaisemmaksi. Julman ölkyn eteläpuolella harju la a- jenee deltan tyyppiseksi muodostumaksi, jonka pinta on vaihte - levaa kuoppa- ja kumpumaastoa. Pääharjuun liittyy Taivalkoske n länsipuolella luoteesta tuleva Naamangan-Pirinjoen harju sek ä Kylmäluomassa länsiluoteesta tuleva sivuhaara, joka kulkee Loukusan, Koittijärven ja Särkiluoman kautta. Kvlmäluomanharju n länsiosaan yhtyy lounaasta tuleva pienehkö sivuhaara. Piiri n alueen keskiosan pääharju on Kuusamon kirkonkylän luoteispuo - litse kulkeva jakso, jota voidaan seurata Oivankijärven länsi - puolelta Törmäsenvaaran kautta Joukamojärvelle. Harjun erikoi s- piirteinä ovat sen luoteisosassa havaittavat harjulaajentumat. Laajentumien uloimnien reunaosien aines on hietaa, joka on ka r- toilla esitetty omalla värillään. Piirin pohjoisosan halki ku l - kee kolmen harjun muodostama harjusysteemi. Harjut seuraava t idässä Kitkajoen ja Oulankajoen laaksoja ja yhtyvät lähell ä valtakunnan rajaa. Jokilaaksoissa harjut ovat pinnastaan ta - soittuneita terasseja. Niiden joenpuoleisen.törmän korkeus o n monin paikoin kymmeniä. metrejä. Harjuterassien aines muuttu u vähitellen luoteesta kaakkoon päin kivisestä sorasta hiekaks i ja hiedaksi. Aineksen käytön estävät alueella sijaitseva kan - sallispuisto ja luonnonsuojelunäkökohdat. Piirin alueen pää - harjuissa ovat yleisiä laakeat harjulaajentumat. Ne koostuva t tavallisesti soravaltaisesta selännemäisestä vdinosasta, jota ympäröi ja usein myös neittää hiekkavaltaiseen lieveosaan kuu - luva aines. Ydinselänne on alunperin kerrostunut mannerjääti - kön sisäiseen tunneliin tai railoon. Deltamainen lievealue ke r- rostui vasta myöhemmissä vaiheessa jäätikön reunalle. Tällöi n ydinselänne ja sen ympärillä olevat j ääseinämien osat saattoiva t peittyä hiekkavaltaisen deltakerrostuman alle. Jään sulettua

10 I X syntyi pitkänomaisia harjukuoppia, jotka osoittavat soravalta i - sen ydinvyöhykkeen sijaintia. Tämäntyyppiset harjurakentee t ovat yleisiä erityisesti Kuusamon kirkonkylän ohittavassa ha r - jussa. Etsittäessä soravaltaista harjuydintä laaja-alaisist a hiekkavaltaisista harjuista on ensisijaisena tutkimusmenetel - mänä pidettävä seismista luotausta ja toissijaisena koekuop - pia ja kairauksia. Syystä onkin todettava, että karkean aine k- sen etsintä on monesti verrattavissa malmien etsintään kallio - perästi.. Piirin alueen pääharjujen väliin jää alueita, joita on pidett ä- vä soran puutealueina. Näillä alueilla esiintyy harjuja, joide n välinen etäisyys on keskimäärin 15 km. Harjut ovat monin paikoin katkonaisia ja pieniä, ja niiden sisältämät soramassa t ovat vähäiset. Uusien muodostumien löytymisestä huolimatta vo i- daan soran puutealueiksi osoittaa Inkeen, Kuolion ja Kurkijär - ven alue piirin keskiosassa ja Määttälänvaaran ja Vuotungi n alue piirin koillisosassa. Tutkimuksessa kartoitettiin lajittuneiden muodostumien lisäks i osaksi käyttökelpoisia moreenimuodostumia, jotka on merkitt y karttoihin omalla värillään. Piirin alueen lounaisosassa on kartoitettu moreenimuodostumia, jotka sijaitsevat yleensä kalliovaarojen lakiosassa. Moreenien aines on huuhtoutunutta ki - vistä soramoreenia. Alueen keski- ja koillisosissa ovat verrat - tain yleisiä pienet, kumpumaiset moreenimuodostumat, jotka si - jaitsevat kalliovaarojen rinteillä ja vaarojen välisissä laaksoissa. Niiden aines on löyhärakenteista hiekkamoreenia, joss a esiintyy hiekkaa ja hiekkaista soraa ohuina linsseinä ja paksum - pina välikerroksina. Kartoitettujen moreenien massamääriä e i ole otettu kokonaisarvioinnissa huomioon. Yhteenveto Oulun piirin itäosan massamäärist ä Oulun piirin itäosan massojen kokonaismääräksi saatiin arvioin - nissa n. 2,4 mrd m 3, josta A-luokan ainesta on 40 milj.m 3, B-luokan ainesta 590 milj. m 3 ja C-luokan ainesta 1770 miij.m'.

11 x Ainesmäärä jakautuu melko ep ätasaisesti piirin eri osien kesken. Tämä on esitetty kartakkeella sivulla XI. Kartakkeesta ilmene e ainesmäärän jakauma piirin alueella peruskarttalehdittäin. Kartake vahvistaa samaa kuvaa, mikä ilmenee yleissilmäyskartalta - kin. Ainesrri driltään merkittävimmät muodostumat ovat edell ä mainituissa kolmessa nääjaksossa sekä Iinattijärven-Pintamon - Otsaojan reunamuodostumassa. Piirin keskiosassa on havaittavissa jo aikaisemmin mainittu s o- raköyhä alue, joka sijaitsee Kuusamon kunnan lounaisosassa. Toinen soraköyhä alue on Kuusamon kunnan koillisosassa. Myös Kuusamon luoteisosassa ja Taivalkosken lounaisrajalla on sora n määrä vähäinen. Otaniemessä 29 päivänä marraskuuta Geologi Esko Iisalo

12 Soran ja hiekan määriin jakauma TVL : n Oulu n XI piirin itäosassa peruskarttarehdittiii n > 50 milj. m ,5-2 0,2-0,5 < 0, 2 0

13 M U O D O S T U M A I N K U V A U S

14 JONKU Karttalehti Pikku-Maukk u Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Siivikko Muodostuma 1, Mäkital o Lajittunut muodostuma, jonka hinnalla ja sisäosassa esiinty y moreenikerroksia. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Pelttar i Kapea harjuselänne. Muodostuma sisältää kerroksittain kivist ä soraa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman pinnalla esiintyy moree - nia. Kerrospaksuus on 3-8 m. Arvioinnin apuna on käytetty koe - kuoppia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pää luokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamadrd on 1,0 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Jaurakkakosk i Vaaran rinteellä sijaitseva lajittunut muodostuma, jonka pohja - tasona on, kalliopera ja paikoin moreeni. Muodostuman aines o n pääosaltaan soraista hiekkaa.muodostuman koillisosassa esiinty y hienoa soraa ja kivistä soraa, jossa on A-luokan ainesta 5-20 %. Kerro sp aksuus on 4-10 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - sia ja koekuoppia. Pinta-ala on 70 ha. Kokonaismassamäärä o n 4,2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,04 milj.m 3, C 3,0 mil j rn3. Muodostuma 4, Kangaslamp i Lajittunut reunamuodostuma, jonka itäosa rajoittuu kalliovaara n kylkeen. Aines on karkeinta muodostuman keskiosassa, joss a esiintyy kivistä soraa, josta A-luokan aineksen osuus on n. 10 %. Muodostuman reunaosat ovat ainekseltaan hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokka a C.' Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A B m 3, c m 3.

15 Muodostuma 5, Mäkel ä Lajittunut reunamuodostuma, joka rajoittuu länsiosastaan kallio - vaaraan. Muodostuman keskiosissa esiintyy hienoa soraa. Reuna - osat ovat ainekseltaan pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna o n käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 6, Leppäl ä Peräkkäisiä selänteitä käsittävä. harju. Selär.teiden korkeus o n 5-10 m. Harjun aines on pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina esiintyy kivistä soraa, jonka arvioitu määrä on 30 %. Pinta-al a on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman itäosan käyttöä rajoittaa tie ja asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m 3, c m 3.. Muodostuma 7, Särkimäk i Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta soraista hiekkamoreenia. Muodostuma 8, Säynäjälamp i Harjuselänne, jonka pinnalla on moreenipeite. Moreenipeittee n paksuus on 0,5-3 m. Aines on pääasiassa soraa, jossa esiinty y A-luokan ainesta 5-20 %. Hiekkaa esiintyy välikerroksina j a muodostuman reunoilla. Kerrospaksuus on 2-10 m, Muodostumass a ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär a on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 9, Honkakanga s Pinnanmuodoltaan laakea, laaja-alainen muodostuma, jonka aine s on h.ienorakeista hiekkaa. Muodostuman pinnalla on dyynejä. Ke r- rospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 41 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m 3.

16 Muodostuma 10, Ali-Tontt i Lajittunut muodostuma, joka sijaitsee kallioisen vaaran rintee l - lä. Kerrospaksuu : on 1-3 m. Muodostuman pohjatasona on kalliop e - rä ja moreeni. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa P. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m '. Kar.ttalehti Venym ä Muodostuma 1, Hietaharj u Moreenipeitteinen muodostuma, joka sisältää todennäköisesti myö s lajittunutta ainesta. Kerrospaksuus on 3-15 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Kivijärv i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuine n moreenipeite. Muodostuma sisältää kaivotietojen perusteell a hiekkaa ja soraa. Muodostuman ulkorajat_ovat epävarmat. Kerros - paksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuman lähiympäristössä esii n - tyy kumpuja ja selänteitä, jotka saattavat olla moreenipeitte i - siä, sisäosastaan lajittuneita muodostumia. Muodostuma 3, Kurk i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on moreenia n. 1-2 m : n vahvuinen kerros. Muodostuman keskiosassa esiintyy kivistä soraa, jossa on 10 % A-luokan ainesta. Muodostuman reunaosan arvioidaa n olevan hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuman käyttöä rajoitta - vat asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3.

17 Muodostuma 4, Ruuhivaar a Rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittavat asutus ja tie. Kokonaismassamdärä on m 3. Muodostuma 5, Ruuh i Rantakerrostumia käsittävä muodostuma, jonka pohjatasona ova t kallioperä ja moreeni. Muodostuman aines on soraista, karkea a ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B, m 3, c m 3. Muodostuma 6, Ruuhivaara I I Selännemäinen moreenimuodostuma, joka käsittää 1-3 m :n vahvu i - sen kerroksen huuhtoutunutta soramoreenia. Muodostuma 7, Kivivaar a Kalliovaaran laella sijaitseva moreenimuodostuma, jonka pinnal - la on 1-3 m :n vahvuinen kerros huuhtoutunutta kivistä soramore e- nia. Muodostumaa on osittain kiytetty. Karttalehti Jaurakkavaar a Muodostuma 1, Hietamäk i Harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostuman keskiosassa esiintyy vähäisessä määrin hiekkaist a ja kivistä soraa välikerroksina. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta - ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 2, Honkaniem i Pienikokoisia har_juselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aine s on hiekkaa. Kerrospaksuus 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä on m 3.

18 Muodostuma 3, Akonper ä Harjun tyyppinen muodostuma, jonka pinnalla esiintyy paikoi n ohuelti hietamoreenia. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Ydinosassa esiintyy sora- ja hiekkakerroksia. Lieveosa on-hie - noa hiekkaa, jossa on välikerroksinta hietaa. Kerrospaksuus o n 3-20 m. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala o n 40 ha. Kokonaismassamäärä on 2,4 milj. m3, josta arvioit u B m 3, c 2,'1 milj.m3. Muodostuma 4, Akonniem i Harjukumpu, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Muodostuman ydinosassa arvioidaan esiintyvän hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 3-25 m. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 41 ha. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 2,5 milj.m3. Muodostuma 5, Holanankanga s Harjukumpu, jonka pinnalla esiintyy paikoin hietamoreenia. Muo - dostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Hiekkaista soraa esiin - tyy muodostuman länsiosassa sekä mandollisesti keskiosassa poh - jakerroksina. Kerrospaksuus on 3-17 m. Pinta-ala on 40 ha. Ko - konaismassamäärä on 3,0 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 2,7 milj.m 3. Muodostuma 6, Kurkikanga s Pinnanmuodoltaan laakea, lajittunut muodostuma, jonka aines o n hiekkaa ja osittain hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3. Karttalehti Turneisenvaar a Muodostuma 1, Lammasvaar a Lajittunut muodostuma, joka on tyypiltään lähinnä reunamuodos - tuma. Aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostuman selännemäisiss ä osissa esiintyy välikerroksina vähäisessä määrin hiekkaista so - raa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 74 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,9 mil.j.m 3, josta arvioitu B m 3, c 2,7 milj.m3.

19 Muodostuma 2, Pesiörrvaar a Kaksi erillistä rantakerrostumaa käsittävä muodostuma. Muodo s- tuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Tol p anlehto Muodostuma 1, Repoharju I Paikallinen deltamuodostuma, joka on syntynyt kallioperän mu r- roslaakson suuosaan. Muodostuman kumpumainen keskiharjanne k o - hoaa ympäristöstään yli 30 m. Ydinosan aines on kivistä soraa. Lieveosa on hiekkaa, jossa on soraa pinta- ja välikerroksina. Pinta-ala on 91 ha. Arvioinnin apuna on käytetty seismist ä luotausta ja koekuoppia. Kokonaismassamäärä on 8,9 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,8 milj.m3, C 4,5 milj.m 3. Muodostuma 2 Repoharju II, muodostuma 3 Julmaharju, muodostuma 4 Tautivaara ja muodostuma 5 Kettuharj u Kuoppa- ja kumpumoreenia käsittäviä muodostumia, joiden kerros - paksuus on 3-30 m. Muodostumien aines on huuhtoutunutta hiekk a - moreenia, jossa on lajittuneita hiekka- ja soralinssejä ja välikerroksia.

20 IINATTIJXRVI Karttalehti Iso Haisuvaara Muodostuma 1, Poijulankangas Muodostuma on osa Pudasjärven-Taivalkosken harjua, jossa o n myös lajittuneen reunamuodostuman piirteitä. Loivapiirteinen muodostuma on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy välikerroksina muodostuman lansiosan keskiselänteessä ja luoteisreuna l - la. Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta-ala on 171 ha. Aines o n pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Kok o- naismassamäärä on 12,0 milj. m 3, josta arvioitu B 1,0 milj. m3, C 11,0 milj.m 3. Muodostuma 2, Alakanga s Harjuun kuuluva, loivapiirteinen muodostuma, jonka pohjataso - na ovat pohjavesi ja itäosassa paikoin kallioperä. Aines o n pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy vähäisessä määrin välike r - roksina muodostuman keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 307 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyt - töä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on 12,0 milj. m3, jos - ta arvioitu B m 3, c 11,6 milj.m3. Muodostuma 3, Nimetönlamp i Reunamuodostuma, jonka pinnalla on ohut moreenipeite. Aines o n pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-8 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Kokkovaar a Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta kivistä soramoreenia. Muodostuma 5, Kettuvaar a Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m :n vahvuinen kerro s käyttökelpoista huuhtoutunutta kivistä soramoreenia. Muodostuma 6, Iso Nikuvaara Kalliovaaran laella sijaitseva moreenimuodostuma, joka käsi t - tää 2-4 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta hiekkamoreenia.

21 Muodostuma 7, Pieni Nikuvaar a Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on n. 2 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta soramoreenia. Muodostuma on osittain käytetty. Karttalehti inattijärv i Muodostuma 1, Kiviharj u Reunamuodostuman tyyppinen,lajittunut muodostuma, joka kuulu u Pudasjärveltä Taivalkoskelle kulkevaan jaksoon. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja kallioperä. Muodostuman ydinse - länne sisältää hiekkaista soraa, hiekkaa ja kivistä soraa ker - roksittain. Sen arvioidaan sisältävän B-luokan ainesta 45 % j a A-luokan ainesta 5 %. Hiekkavaltainen lievealue sisältää vähä i- sessä määrin sorakerroksia, joita esiintyy runsaimmin ydin - osaan rajoittuvassa vyöhykkeessä sekä muodostuman luoteisosas - sa. Kerrospaksuus on ydinosassa m ja lieveosassa 2-12 m. Pinta-ala on 270 ha. Kokonaismassamäärä on 24,0 milj. m 3, jost a arvioitu A m3, B 7,5 milj. m3, C 16,0 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Pintamovaara Osa harjun tyyppistä muodosturnaa, jonka pohjatasona ovat pohja - vesi ja eteläreunalla kallioperä. Muodostuman soravaltaine n ydinosa käsittää kivisiä ja hiekkaisia sorakerroksia, joit a peittää muodostuman itäosassa hiekkakerros. Hiekkavaltaine n lieveosa sisältää paikoin hiekkaista soraa välikerroksina. Kerrospaksuus on ydinosassa,20-50 m ja lieveosassa 2-20 m. Pinta-ala on 140 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on 19,0 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 7,4 milj.m 3, C 11,5 milj.m 3. Muodostuma 3, Kuopu s Lajittunut muodostuma, joka kuuluu osana kalli_operän laaksoss a sijaitsevaan reuna:nuodostumajaksoon. Muodostuman pinnall a esiintyy peitemäistä moreenia. Aines on pääasiassa tasarakei s - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 20 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Koko - naismassamäärä on m 3.

22 - g Muodostuma 4, Vinttur i Moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on hiekkaa j a soraa. Peittävän moreenin paksuus on 1-2 m. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinni n apuna on käytetty kaivoista saatuja tietoja. Muodostuman käyt - töä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 5, Ah o Kumpumainen,lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla o n n. 1 m :n vahvuinen moreenipeite. Muodostuman aines on hiekkaa, jossa saattaa esiintyä myös sorakerroksia. Kerrospaksuus o n 3-10 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 6, Murtovaarai Moreenipeitteinen, lajittunut muodostuma, jonka aines on hiek - kaa. Kerrospaksuus on 3-6 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 7, Kankaansu o Moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-10 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Siikaniem i Kumpumainen, lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on pei - temäinen moreenikerros. Moreenin paksuus ön n. 1 m. Muodostuman aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-13 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pää A. luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj.m 3. Muodostuma 9, Harj u Moreenipeitteinen, lajittunut muodostuma, jonka aines on pää - asiassa hiekkaa. Moreenipeitteen paksuus on 0,5-10 m. Kerros - paksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Aineksen käyttöä haittaa peittävå moreeni. Kokonaismassammddrä on m 3.

23 Muodostuma 10, Hampuslamp i Pienehkö reunamuodostuma, jonka aines on hiekkaa, joka on osak - si soraista hiekkaa. Muodostuman pinnalla pn ohut moreenipeite. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta--ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 11, Naamankaharj u Kumpumainen, lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on pai - koin ohut moreenipeite. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa sekä mandollisesti soraista hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuu s on 5-25 m. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa pohjoisreunalla asutus. Kokonaismassamää - rä on 4,0 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c 3,3 milj. m 3. Muodostuma 12, Pikku-Naamank a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on ohut moreenipe i- te. Aines on länsireunassa hiekkaa. Muodostuman keskiosass a saattaa esiintyä soraista hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuus o n 5-20 ni. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 1,7 milj.m 3. Muodostuma 13, Rauhal a Lajittunut reunamuodostuma, joka on muodoltaan jyrkkärinteine n kumpu. Muodostuman pinnalla on ohut moreenipeite. Aines o n hiekkaa, jossa esiintyy myös sorakerroksia. Kerrospaksuus o n 5-25 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 14, Kuivikkovaar a Lajittunut ruodostuma, joka sijaitsee kalliovaaran pohjoisrin - teellä. Muodostuman aines on hiekkaista soraa ja hienoa soraa. Pohjatasona ovat kallioperä ja moreeni. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on 1,3 milj.m 3, josta arvioitu B 0,7 milj.m 3, C 0,6 milj.m3.

24 Muodostuma 15, Myllyvaar a Muodostuma on laajan reunamuodostuman osa. Sen pinnalla on mo - reenipeite, jonka paksuus on lakiosassa n. 2 m. Paksuus suure - nee muodostaman reunoilla. Aines on ydinosassa soraa ja reuna - osissa soraista hiekkaa. Pohjatasona on pohjavesi ja muodostu - man eteläreunalla kallioperä. Kerrospaksuus on m. Pintaala on 50 ha. Kokonaismassamäärä on 10,3 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, i3 3,0 milj.m3, C 7,0 milj.m3. Muodostuma 16, Kangasvaar a Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuinen kerro s jonkinverran huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Karttalehti Hevosenharia Muodostuma 1, Multivaar a Lajittuneita kumpuja käsittävä reunamuodostuma, jonka aines o n hiekkaa, josta osa on hi-enoa, osa soraista hiekkaa. Aines o n paikoin melko suhteistunutta. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, C 1,0 milj.m3. Muodostuma 2, Jokimäk i Kapea harjuselänne, jonka aines on soraista hiekkaa. Muodostuman keskiosassa pohjatasona saattaa esiintyä moreeni. Kerros - paksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 3, Kivikanga s Harjulaajentuma, joka käsittää jäätikköjokitunneliin kerrost u- neen ydinselänteen ja myöhemmässä vaiheessa jään reunan etee n syntyneen laaja-alaisen deltamuodostuman. Ydinselännettä reu - nustavat kuolleen jään kuopat. Muodostuman itä- ja eteläreun a ovat jokieroosion muovaamia. Aines on ydinselänteessä soraa, joka on karkeinta luoteis- ja keskiosassa, missä esiintyy runsaasti kivistä soraa. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa. So - raista hiekkaa saattaa esiinty ä. lievealueen kumpumaisissa osis - sa. Muodostuman reunoilla esiintyy hietaista hiekkaa. Kerros-

25 paksuus on ydinosassa m ja lievealueella 2-12 m. Pinta - ala on 312 ha. Kokonaismassamäärä on 22,0 milj.m3, josta arvioitu A m3, B 2,7 milj. m3, C 19,0 milj. m 3. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostuma. Muodostuma 4, Pihlajalamp i Muodostuma on jyrkkäpiirteinen harjuselänne, johon liittyy kum - puja ja selänteitä käsittävä lieveosa. Ydinselänteen aines o n soraa, jossa on kivisiä ja hiekkaisia välikerroksia. Lievealue on hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinosassa m ja lieveosassa 2-15 m. Pinta-ala on 25 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa sen kuuluminen ulkoilualueeseen. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,35 milj.m3. Muodostuma 5, Romekanga s Deltamainen reunamuodostuma, joka on pinnastaan tasoittunut. ' Muodostuman aines on länsiosassa soraista hiekkaa sekä itä - ja pohjoisosassa tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta-ala on 99 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa sen kuuluminen ulkoilualueeseen. Kokonaismassamäär ä on 5,7 milj.m 3, josta arvioitu B 1,0 milj.m 3, C 4,7 milj.m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 6, Lauttalamp i Harju, jonka jyrkkäpiirteinen keskiharjanne kohoaa ympäristö s - tään m. Ydinosan aines on pääosaltaan kivistä soraa. Muodostuman loivapiirteisiä kumpuja, selänteitä ja harjukuo p- pia käsittävä lieveosa on ainekseltaan hiekkaa, josta osa o n soraista hiekkaa. Lieveosan pohjatasona ovat paikoin kallio - perä ja moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 114 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa sen käyttö ulkoilu - alueena. Kokonaismassamäärä on 17,0 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 8,1 milj.m 3, C 8,0 milj.m 3.

26 Muodostuma 7, Hankilamp i Harju, jonka keskellä on jyrkkäpiirteinen ydinselänne ja re u- noilla hajanainen lievealue. Ydin on ainekseltaan kivistä j a hiekkaista soraa, lieveosa hiekkaa, joka on osaksi soraist a hiekkaa. Lieveosan eteläreunalla on pohjatasona paikoin moree - ni. Kerrospaksuus on ydinosassa m, lieveosassa 3-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa sen käyttö ulkoilualueena. Kokonaismassamäärä on 3,7 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 2,7 milj.m3. Muodostuma 8, Pytkynharj u Harju, jonka keskellä on jyrkkäpiirteinen ydinharjanne ja re u- noilla kumpuileva lievealue. Ydinosan aines on osaksi kivist ä ja osaksi hiekkaista soraa. Lievealue on hiekkaa. Sen kumpuma i- set osat sisältävät soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydin - osassa m ja lieveosassa 3-15 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 65 ha. Muodostuman käyttöä rajoitta a sen käyttö ulkoilualueena. Kokonaismassamäärä on 6,1 miij. m3, josta arvioitu A m 3, B 2,0 milj.m3, C 3,7 milj.m 3. Muodostuma 9, Hautama a Harjun lievealueeseen kuuluva muodostuma, jonka aines on s o- raista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Kellarilehto Harjun lieveosaan kuuluva, lajittunut muodostuma, jonka aine s on hiekkavaltaista. Aines käsittää soraista hiekkaa, jot a esiintyy muodostuman luoteisosassa sekä karkeaa ja hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala on 27 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioi - tu B m3, c m 3. Muodostuma 11, Myllylamn i Lajittunut muodostuma, jonka hiekkavaitainen aines sisältä ä pohjaosassa sorakerroksia. Pohjatasona on pohjavesi ja muodo s - tuman koillisreunalla moreeni. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-

27 ala on 28 ha. Aines on pääluokka a. C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 12, Niskavaar a Harjun tyyppinen, koillisosastaan selännemäinen muodostuma, jonka länsiosa rajoittuu kalliovaaran rinteeseen. Aines o n selännemäisissä osissa soraa ja muualla soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 13, Paavonrämiänsuo Harjun tyyppinen, selännemäinen muodostuma, jonka aines käsit - tää kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Karttalehti Yli-Kurk i Muodostuma 1, Tienhaar a Muodostuma kuuluu perättäisiä kumpuja käsittävään jaksoon, jo n- ka pinnalla on moreenipeite. Lajittuneesta aineksesta koostu - neet kummut ovat todennäköisesti syntyneet jäätikön reuna n eteen. Muodostuman hiekkavaltainen aines käsittää keskiosass a karkeaa hiekkaa ja soraista hiekkaa, jossa esiintyy välikerrok - sina hietaa. Soraa esiintyy vähäisessä määrin välikerroksin a muodostuman pintaosassa sekä mandollisesti alemmissa pohjaker - roksissa. Muodostuman reunaosa on hienoa hiekkaa. Muodostuma n pinnalla on ohut moreenipeite. Kerrospaksuus on ydinosass a m ja lieveosassa 2-20 m. Pinta-ala on 40 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,7 milj.m 3, josta arvioi - tu B m 3, c 3,3 milj.m3. Muodostuma 2, Ruotoharj u Kaksi peräkkäistä kumpua käsittävä lujittunut muodostuma, jo n- ka pinnalla on moreenipeite. Peittävän moreenin paksuus 1-2 m. Muodostuma sisältää ydinosassaan soraa, josta A-luokan osuu s on arviolta 5-15 %. Muodostuman reunaosa on hiekkaa. Kerrospa k - suus on muodostuman ydinosassa m ja lieveosassa 2-10 m.

28 Pinta-ala on 98 ha. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppi a ja seismistä luotausta. Kokonaismassamäärä on 8,3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 2,0 milj. m 3, C 6,1 milj. m3. Muodostuma 3, Pikkulamminharjukk a Moreenimuodostuma, joka on synnyltään kuoppa- ja kumpumaasto a käsittävä jäännösmoreeni. Sen oohjatason muodostavat kalliop e- rä sekä pohjamoreeni, joka on silttimoreenia. Muodostuma o n huuhtoutunutta hiekkamoreenia ja soramoreenia, jossa esiinty y hiekkaisia osia ja välikerroksia. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostuma 4, Virsuoj a Moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on pääosaltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai.smassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti Pintamo Muodostuma 1, Pintamo Harju, joka muistuttaa tyypiltään reunamuodostumaa. Aines o n pääosaltaan hiekkavaltaista. Ydinosassa esiintyy soraa, jot a peittää 5-12 m :n vahvuinen hiekkakerros. Hiekkakerros on ohui n ydinosan luoteisreunalla. Muodostuman reunaosa on hiekkaa, jossa esiintyy jonkinverran soraa välikerroksina erityisest i ydinosaan rajoittuvassa vyöhykkeessä. Kerros paksuus on ydin - osassa m ja lieveosassa 2-25 m. Pinta-ala on 136 ha. Arvioinnin apuna on käytetty seismistä luotausta. Muodostuman käyttöä rajoittaa paikoin asutus. Kokonaismassamäärä o n 17,0 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,7 milj.m 3, C 13,0 milj.m 3. Muodostuma 2, Lamminharj u Mittava harjun tyyppinen muodostuma, jonka keskellä kulkev a ydinselänne on jyrkkäniirteinen itä- ja keskiosissa, mutta mataloituu länsiosassa loivapiirteiseksi. Pinnastaan kiviste n ydinselänteiden arvioidaan sisältävän osaksi kivistä ja osaks i hiekkaista soraa. Muodostuman muissa osissa soraa arvioidaa n esiintyvän runsaimmin ydinosaan rajoittavan vyöhykkeen kummuis- sa ja selänteissä sekä muodostuman länsiosassa pintakerroksena

29 esiintyvän hiekan alla alueella, missä kerrospaksuus on suurin. Muodostuman uloin reunaosa on hienoa hiekkaa ja paikoin hietaa. Hyvinkehittynnitä dyynejä esiintyy runsaasti muodostuman kaa k - koisreunan päällä sekä muodostuman kaakkoispuole].la laajall a alalla. Kerrospaksuus on ydinosissa m ja muissa osiss a 2-30 m. Pinta-ala on 747 ha. Muodostuman käyttöä rajoittava t jossain määrin luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 95,0 milj.m3, josta arvioitu A 1,7 milj.m3, B 21,3 milj.m3, C 72,0 milj.m3. Muodostuma 3, Myllyvaar a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on moreenipeite. Muodostuma kuuluu osana reunamuodostumajaksoon, joka ulottu u Pintamon Iinattijärveltä. Taivalkosken Otsaojalle. Jakso on ko - ko mitaltaan moreeninpeittämä. Jakson geologinen luonne ja se n sisältämä aines on ollut aikaisemmin tuntematon. Muodostumaa peittää tasaisena verhoaa esiintyvä hiekka- tai hietamoreeni, jonka paksuus on lakiosassa n. 1-3 m ja reunaosissa yli 3 m. Muodostuman etelä- ja kaakkoisosan pinnalla esiintyy paikoi n moreenikumpuja, joiden korkeus saattaa olla yli 10 m. Peittä - vän moreenin pinnalla esiintyy orsiveden aiheuttamia soita j a lampia. Moreenin alla oleva lajittunut aines on koekuoppatut - kimusten ja seismisten luotausten perusteella muodostuman lu o- teisosassa soraa, jossa on kivisiä ja hiekkaisia kerroksia. A-luokan ainesta arvioidaan esiintyvän soravaltaisella aluee l - la keskimäärin 5 %. Kaakurinnoron koillispuolella on todett u aineksen sisältävän A-luokkaa paikoin yli 20 %. Muodostuman hiekkavaltainen alue on pääosaltaan soraista hiekkaa (seismi - nen nopeus n. 650 m/s). Kaakkoisreuna on pääasiassa hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 30 m. Muodostumassa o n leikkauksia vain eteläreunalla. Pinta-ala on 754 ha. Ainekse n käyttöä haittaavat paikoin peittävä moreeni ja orsivesi. Koko naismassamäärä on 193,0 milj. m 3, josta arvioitu A 4,0 milj. m 3, B 73,0 milj.m3, C 116,0 milj.m 3.

30 Muodostuma 4, Portinkur u Muodostuma on osa lajittunutta reunamuodostumaa, jonka pinnalla on 1-4 m :n vahvuinen moreenipeite. Peittävä moreeni on ohui n lakiosassa. Muodostuman soravaltainen ydinosa on ainekseltaa n hiekkaista soraa, jossa esiintyy kivistä soraa välikerroksina. Kivistä soraa esiintyy runsaimmin koillisosassa (seisminen no - peus m/s). Muodostuman hiekkavaltaisen alueen aines o n ydinosaan rajoittuvassa vyöhykkeessä soraista hiekkaa ja reun a - vyöhykkeessä tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimää - rin 25 m. Pinta-ala on 273 ha. Arvioinnin apuna on kåytett y leikkausta, koekuoppia ja seismisiä luotauksia. Aineksen käyttöä haittaa reunaosissa paksu moreenipeite. Kokonaismassamäär ä on 60,0 milj. m 3, josta arvioitu.a 1,5 milj. m3, B 19,5 milj.m 3, C 39,0 milj.m3. Muodostuma 5 Viimalammi t Lajittunut reunamuodostuma,jonka pinnalla on 1,5 m :n vahvuinen mo - reenineite.ydinosa on hiekkaista sbraa(seisminen n o p eus n.650 m/s). Lieveosa on pääasiassa hiekkaa.kerrospaksuus on m.muodostumassa ei ole leikkauksia.pinta-ala on 124 ha.kokonaismassamäärä o n 17,9 milj.m 3,josta arvioitu B 6,9 milj.m 3, C 11,0 milj.m3. Muodostuma 6 Mäntylammi t Lajittunut reunamuodostuma,jonka pinnalla on ohut moreenipeite.ai - nes on suhteistunutta hiekkaa ja osaksi soraista hiekkaa.kerros - paksuus on 1-15 m.pinta-ala on 48 ha.kokonaismassamäärä o n 3,8 milj.m 3,josta arvioitu B m3, c 3,0 milj.m 3. Muodostuma 7, Ahvenharju ' Moreenineitteinen,lajittunut muodostuma.muodostuman aines on hickkaa,josta osa on soraista hiekkaa.aines on monin naikoin heikost i lajittunutta ja suhteistunutta.kerros p aksuus on 2-15 m.muodostu - massa ei ole leikkauksia.pinta-ala on 60 ha.arvioinnin apuna o n käytetty koekuopnia. Kokonaismassamäärä on 5,4 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 4,9 milj.m3. Muodostuma 8 Landenneränharj u Lievemuodostuma.Aines on hiekkaa, jossa on vähäisiä sorakerroksia. Kerrosnaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 3 ha. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

31 1_tt Karttalehti Naamanka Muodostuma 1 Kaakkurilamp i Harjun lievealueeseen kuuluvia kumpuja käsittävä, lajittunu t muodostuma. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Kumpujen keskiosissa esiintyy jonkinverran soraa. Kerrospak - suus on 2-15 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa leirintäalue. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Naamankaharj u Harju, jonka keskiharjanne kohoaa jyrkkäpiirteisenä yli 30 m ympäröivän vesistön yläpuolelle. Ydinosa on ainekseltaan hiekkaista ja kivistä soraa. Muodostuman kumpuileva lieveosa o n ainekseltaan hiekkaa ja soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 5,9 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2,0 milj.m 3, C 3,7 milj.m 3. Muodostuma 3 Hillalamminkanga s Harju, jonka keskellä on selkämäinen ydin ja reunoilla kuoppa - ja kumpumaastoa käsittävä lievealue. Ydinosa on ainekseltaan verraten hienorakeista soraa ja hiekkaa. Lieveosa on pääasia s - sa hiekkaa. Sen kumpumaiset osat saattavat sisältää myös so - raista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinosassa m ja lieve - alueella 2-18 m. Pinta-ala on 106 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tie ja osittain myös luonno n- suojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 11,6 milj. m 3, josta arvioitu B 2,3 milj.m 3, C 9,3 milj.m 3. Muodostuma 4 Huuhkasenkanga s Muodostuman länsiosa liittyy harjun lieveosaan. Itäosa on la - jittuneen reunamuodostuman tyyppinen, jossa esiintyy runsaast i kuoppa- ja kumpumaastoa. Aines on muodostuman pinnalla moni n paikoin kiviä ja lohkareita sisältävää sekä heikosti lajitt u- nutta. Aineksen pääosa on hiekkaa, jonka laatu vaihtelee hie - taisesta hiekasta soraiseen hiekkaan. Kumoumaisissa osiss a esiintyy paikoin hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 154 ha. Aines

32 on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Kokonaismassamäärä on 8,8 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 8,4 milj.m 3. Muodostuma 5 Tyrninkanga s Lajittunut reunamuodostuma, joka liittyy länsiosastaan harjuun. Aines on jonkinverran suhteistunutta hiekkaa, josta suuri os a on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 5-20 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6 Loukaslamp i Kapea harju, jonka aines on kivistä soraa. Harjuun liittyv ä lievealue on pinnastaan kivikkoista ja keskinkertaisesti la - jittunutta ainesta, joka on pääosaltaan hiekkaa. Hiekan laatu vaihtelee hietaisesta hiekasta soraiseen hiekkaan. Kerrospak - suus on 3-8 m. Muodostumåssa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 10 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Loukassu o Kapea harjuselänne, jonka aines on kivistä soraa. Kerrospaksuus on 5-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 6 ha. Aines on nääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 8 Purnuvaar a Kapeita harjuselänteitä käsittävä muodostuma, johon kuulu u kumpuileva kamestvyppinen lievealue. Ydinselänteet ovat ainek - seltaan kivistä soraa. Lieveosa on pinnastaan kivikkoista j a keskinkertaisesti lajittunutta ainesta, joka on pääosaltaa n hiekkaa. Sen laatu vaihtelee hietaisesta hiekasta soraisee n hiekkaan. Kerrospaksuus on 4-15 m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 23 ha. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muo - dostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

33 Muodostuma 9 Purnunsarv i Jyrkkaniirteinen harjuselänne, joka kohoaa keskikohdaltaa n yli 30 m ympäristöstään. Muodostuman aines arvioidaan kivi - seksi soraksi. Kerrospaksuus on 5-35 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 10 Syrjäoj a Kumpuja ja selänteitä käsittävä kamestyyppinen muodostuma, joka liittyy koillisosastaan harjun lieveosaan. Muodostuman pinnalla esiintyy kiviä ja lohkareita. Aines arvioidaan pää - osaltaan hiekaksi, joka on keskinkertaisesti lajittunutta. Sen laatu vaihtelee hietaisesta hiekasta soraiseen hiekkaan. Selänn.emäisissä osissa esiintyy todennäköisesti myös soraa.. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokönaismassamäär ä on 2,5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 1,9 milj.m 3. Muodostuma 11 Hautalamp i Osa lajittunutta reunamuodostumaa, jonka pinnalla on moreeni - peite. Muodostuman keskiosassa arvioidaan esiintyvän soraa j a hiekkaa sekä reunaosissa hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on ydinosassa n. 15 m ja reunaosassa 3-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 54 ha. Kokonaismassamä ä- tä on 4,6 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 12 Sulakanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on moreenipeite. Muodostuma on osa laajemnaa reunamuodostumajaksoa, joka ulot - tuu Pintamon linattijärveltä Taivalkosken Otsaojalle. Muodos - tuman pinnalla olevan moreenin paksuudeksi arvioidaan 1-3 m. Aines on muodostuman nohjoisosassa karkeaa kivistä sora a (seisminen nopeus n. 950 m/s). Muodostuman eteläosa on hiekkavaltaista ainesta, jonka arvioidaan sisältävän B-luokkaa kes - kimäärin 10 %. Kerrospaksuus on vdinosassa m ja lieve Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 197 ha. Arvioin-