Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Hämeenkyrön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden määrittämistä ja luokitusta koskeva ohje julkaistiin 11/2018. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat pääsääntöisesti uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ympäristöhallinnon laatimassa ohjeessa (Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D 50 = >0,060,2mm). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D 50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina, kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (8) Taulukko 1. Yhteenveto Hämeenkyrön pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Laitila Kyllä, muodostumisalue I 1 (Ranta10) Mannanmäki Tutkimukset kesken, kuullaan myöhemmin. I Mihari Kyllä, muodostumisalue I 1E Ulvaanharju A Kyllä I 1E Ketunkivenkangas Kyllä, muodostumisalue II 2 (Ranta10) Mahnalanharju Kyllä, muodostumisalue II 2 Ulvaanharju B Kyllä II 1E Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Britschgi, Rintala ja Puharinen. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku (1299/2004). Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku (1040/2006).

3 Selvitys 3 (8) Pohjavesialue Laitila luokka Laitila kuuluu 1luokkaan, koska alueella sijaitsee Simunan vedenottamo. Muodostumisalueen rajaa siirretään vesistön rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu savi ja siltti sekä hienohiekkakerrostumiin. Alueen länsi ja lounaisreunalta alue rajautuu Kirkkojärveen ja Kallioistenselkään. Pohjavesialue on kalliomäen reunaan kerrostunut saumamuodostuman osa, joka on syntynyt kahden jäätikkökielekkeen väliin. Muodostuman aines on keski ja pohjoisosassa pääosin hiekkaa, harjun ydin on soravaltaisempaa. Lajittuneen aineksen paksuus on alueen keskiosissa paikoin yli 20 m sisältäen myös moreenikiiloja, jotka saattavat rajoittaa alueen hydraulista yhtenevyyttä. Vedenottamon ympäristössä on tiiviitä savi ja silttikerroksia. Lajittuneet kerrokset jatkunevat tiiviiden maalajien alla pohjavesialueen ulkopuolelle, sillä alueella esiintyy runsaasti lähdepurkaumia. Pohjavettä kerääntyy muodostumaan alueen koillisitäreunalla ja purkautuu lounais ja länsireunalta kohti järveä. Koillisosassa esiintyy savikerrosten päällä orsivettä. Hydraulisista yhtenevyyksistä ei ole tutkittua tietoa. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 380 m 3 /d. Alueella on Simunan vesiyhtiön Simunan vedenottamo. Vedenotto on n m 3 /d. Vedenottamo toimittaa vettä n. 50 asukkaalle.

4 Selvitys 4 (8) Pohjavesialue Mihari Eluokka Mihari kuuluu 1Eluokkaan, koska alueella sijaitsee Miharin sekä Palkon kylän vesiosuuskunnan vedenottamot. Lisäksi alueella on havaittu pohjavedestä suoraan riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä. Lounaisosan muodostumisalueen rajaa siirretään n. 1 km koilliseen päin, koska alueella on kairaustutkimusten mukaan tiiviitä savi ja silttikerroksia 24 m syvyyteen asti. Poistettavalla alueella maakerrokset eivät ole hyvin vettä johtavia, eikä maaperä mahdollista veden merkittävää imeytymistä pohjavedeksi. Pohjavesialue rajautuu lounaassa siltti ja savikerrostumiin ja vesistöihin, alueen keskivaiheilla hienohiekkakerrostumiin ja koillisessa sekä kaakossa pääosin kallioon. Pohjavesialue kuuluu laajempaan TampereYlöjärviHämeenkyrö harjujaksoon. Pohjavesialueen koillisosa muodostuu Ketunkivenkankaasta ja Varvarinkankaasta, joiden aines on pääasiassa soraista hiekkaa, syvemmällä soravaltaisempaa. Kivistä moreeniainesta esiintyy pintaosissa sekä välikerroksina. Harju jatkuu pienenä, hienojen maalajien peittämänä Sasista lounaaseen Miharinlammen itäpuolitse kääntyen Mahnalan suuntaan. Vedenottamon ympäristössä on tiiviitä savi ja silttikerroksia, joiden alapuolella on hyvin vettä johtavat sora ja hiekkakerrokset. Vettäläpäisevät kerrokset ulottuvat yli 15 m syvyyteen. Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaaseen kohti ottamoa. Ketunkivenkankaan ja Varvarinkankaan alueelta pohjavesi virtaa harjussa olevaan kallioruhjeeseen, josta virtaus jatkuu harjun pituussuunnassa länteen ja edelleen lounaaseen kohti Miharia. Ketunkivenkankaalla ja Varvarinkankaalla vettä on ohuelti vain kalliopainanteissa ja laaksojen pohjilla. Tämä osoittaa, ettei vettä ole merkittävissä määrin varastoitunut harjuun vaan virtaa tehokkaasti alueelta pois. Pohjavedenpinta ei vietä tasaisesti vaan kalliopinnan suuret korkeusvaihtelut aiheuttavat suuriakin korkeuseroja pohjavedenpinnoissa varsin lyhyillä matkoilla. Sarkkilanjärven kohdalla oleva kallioruhje sekä pohjavesialueen eteläpuolella olevat moreenipeitteiset rinteet kerryttävät vettä muodostumaan, mikä saattaa lisätä muodostuman antoisuutta. Uusi laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 2250 m 3 /d. Alueella on suoraan pohjavedestä riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä, joiden perusteella alue saa Emerkinnän. Palkon lähde on suuri alue, johon purkautuu paljon pohjavettä. Alueella on lähteikköjä ja tihkupintoja. 3tie on kaventanut aluetta merkittävästi, mutta jäljelle jäänyt alue on luonnontilainen ja kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Sasin purolehdossa pohjavettä purkautuu luonnonsuojelualueella rinteestä tihkuttamalla. Purkautuva pohjavesi kerääntyy pieniin puroihin. Tihkupinta jatkuu tarkastellulta alueelta pidemmälle länteen ja sen laajuudesta ei ole tietoa. Kasvillisuus on rehevää.

5 Selvitys 5 (8) Alueella on Nokian Veden ja Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen omistama Miharin vedenottamo. Vedenotto oli n m 3 /d vuonna Lisäksi alueen pohjoisosassa on Palkon kylän vesiosuuskunnan vedenottamo, jota käyttää n. 11 taloutta. Vedenotto oli vuonna 2011 n. 45 m 3 /d.

6 Selvitys 6 (8) Pohjavesialue Ulvaanharju Eluokka Ulvaanharju kuuluu 1Eluokkaan, koska alueella sijaitsee Ulvaanharjun vedenottamo. Lisäksi alueella on havaittu pohjavedestä suoraan riippuvainen merkittävä. Ulvaanharju A ja B pohjavesialueet yhdistetään, koska alueiden väliselle rajalle ei ole hydrogeologisia perusteita. Pohjavettä virtaa nykyisen pohjavesialueiden välisen rajan yli kohti itää. Pohjavesialue rajautuu pääosin turve ja silttikerrostumiin. Pohjavesialue on osa laajaa SisäSuomen reunamuodostumaa. Ulvaanharju on muodostunut kahden jäätikkökielekkeen väliin saumaharjuna. Pohjoisreunalla on havaittavissa syöttöharjuja, jotka ovat sulamisvesien kerrostamia. Erilaiset maaperäkerrostumat vaihtelevat muodostuman eri osissa ja eri syvyyksillä. Harjuselänteen kohdilla aines on soravaltaista ja muualla hiekkaa. Itäosassa aines on pääosin hiekkaa. Paikoin pintaosassa on rantavoimien muokkaamaa ja lajittelemaa varsin karkeaa ja jopa kivistä ainesta. Välikerroksina esiintyy tiiviitä silttikerroksia sekä pohjoisreunalla pohjoiseen päin viettävä moreenikerros. Moreenikerroksen päälle muodostuu orsivettä, joka purkautuu pohjoisreunan lähteistä. Kerrospaksuus on alueen keskiosissa paikoin yli 40 metriä. Seismisen tulkinnan mukaan kallionpinta nousee paikoitellen pohjaveden pinnan yläpuolelle, mutta eivät muodosta pohjaveden virtausta estäviä kalliokynnyksiä. Kalliokynnykset sijaitsevat harjuytimen kohdalla ja sen suuntaisesti ja saattavat myös indikoida hyvin karkeaa harjuydintä. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen pohjoisosissa itään kohti Särkijärveä. Pohjavettä virtaa myös kaakon, etelän ja lännen suunnalta Soukkonevalle. Pohjavettä suotautuu muodostumaa reunustaville soille ja purkautuu Myllyojanahteen kohdalta Järvenkylänjärveen. On mahdollista, että pohjavettä virtaa myös Vatulanharjun ja Ulvaanharjun välisen pohjavesialuerajan yli. Tutkimuksissa on arvioitu, että alueella laskennallisesti muodostuva pohjavesimäärä on hankalasti käyttöönotettavissa tiiviiden maakerroksien ja kallion korkeusvaihteluista johtuen. Uusi laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrä on 5015 m 3 /d. Alueella on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä, jonka perusteella alue saa Emerkinnän. Soukkonevan laidalla rinteen alaosissa on laaja tihkupinta, joka on noin m pitkä ja 20 m leveä. Tihkupinta on kauttaaltaan kostea, mutta ei upottava. Alueella on muutama pieni pohjaveden noromainen purkautumispaikka. Sammallajisto on runsas ja alue on luonnontilainen. Alueella on Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen Ulvaanharjun vedenottamo. Vedenotto on ollut n.1085 m 3 /d vuonna 2015.

7 Selvitys 7 (8) Pohjavesialue Ketunkivenkangas luokka Ketunkivenkangas kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä ylittää 100 m 3 /d. Muodostumisalueen rajaa siirretään Iso Lehmijärven rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu länsi ja itäreunalla kalliokynnyksiin. Myös etelä ja pohjoisreunalla on runsaasti kalliopaljastumia. Eteläosassa pohjavesialue rajautuu myös Iso Lehmijärveen. Pohjavesialue kuuluu laajempaan TampereYlöjärviHämeenkyrö harjujaksoon. Harjun pintakerroksissa sekä syvemmällä välikerroksina on moreenia. Maaainesta on pääosin muutaman metrin paksuudelta. Harjun alla oleva kalliokynnys muodostaa rajan alueen länsipuoliseen Miharin pohjavesialueeseen sekä itäpuolella olevaan Ylöjärvenharjun pohjavesialueeseen. Iso Lehmijärven kohdalla on poikittainen ruhje, joka ohjaa pohjaveden virtausta kohti järveä. Järven eteläpäästä vesi virtaa ojiin. Laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 630 m 3 /d. Ei vedenottamoita. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, , GTK.

8 Selvitys 8 (8) Pohjavesialue Mahnalanharju luokka Mahnalanharju kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä ylittää 100 m 3 /d. Muodostumisalueen rajaa siirretään alueen pohjoisosassa kulkemaan kallion korkeimman kohdan kautta. Lisäksi muodostumisalueen rajaa siirretään Mahnalanselän rantaviivan kohdalta vastaamaan Ranta10aineistoa. Pohjavesialue rajautuu pohjoisosassa kallioon, etelässä Mahnalanselkään ja idässä savialueisiin. Pohjavesialue on osa laajempaa TampereYlöjärviHämeenkyrö harjujaksoa. Muodostuma on kerrostunut korkealle kalliomäelle. Harjun itäpää sijaitsee suuressa kallioperän ruhjelaaksossa. Maaaines on soraista hiekkaa ja syvemmällä hiekkaista soraa ja soraa. Muodostuman pinnalla on osittainen moreenipeite. Kalliopinnan muotojen perusteella pohjaveden virtaussuunta on Riuttasvuorelta itään ja kaakkoon päin sekä kalliopinnan vieton suuntaisesti etelään kohti Mahnalanselkää. Länsiosasta pohjavesi virtaa todennäköisesti lounaaseen purkautuakseen kalliopainannetta pitkin Taivallahden suuntaan. Pohjavettä purkautuu itäkärjestä, jossa on runsaasti pieniä lähteikköjä, sekä eteläreunaltaan tihkupinnoilta. Uusi laskennallinen arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on n. 520 m 3 /d. Ei vedenottamoita. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Ylöjärvenharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys, , GTK.