SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio

1 Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a luku, jossa säädetään pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Pohjavesialueiden luokitus Lakimuutoksen myötä pohjavesialueluokitus uudistuu. Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan siis uusilla luokilla 1 ja 2. Pohjavesialueluokka III (muu pohjavesialue) poistuu luokituksesta, ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-luokkaan tai poistetaan luokituksesta. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-luokka. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen, muun lainsäädännön nojalla suojeltuun, pohjavedestä suoraan riippuvaiseen, merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Jos 1 tai 2 -luokan pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä, niille lisätään E- merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin täyttää pohjavesialueen kriteerit ja ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Uuden lainsäädännön myötä pohjavesialueet luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1, 2, 1E, 2E ja E. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 KASELY/605/2018 2/7 Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) mainitaan, että riittävän tiiviiksi kerroksiksi katsotaan muun muassa yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Asetuksen mukaan muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ohjeistuksessa tarkennetaan, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = <0,06-0,2). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain, kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Virolahden pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Taulukko 1. Yhteenveto Virolahden pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialueen Vanha Uusi Rajausnimi luokka luokka muutos Muutosten perustelut Härmänkangas I 1 - Harju I 1 - Vaalimaan raja-asema I 1E - Pohjavesialueen lounaisosassa sijaitsee yksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Klamila I 1 - Hurppu I 1 - Haavisto A II 2E kyllä Haavisto A ja Haavisto B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Haavisto Muodostumisalueen rajat yhdistetty ja siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen länsiosassa, vanhan ja uuden E18 tielinjauksen välisellä alueella sijaitsee kaksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltua, luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää pintavesi- ja/tai maaekosysteemiä.

3 KASELY/605/2018 3/7 Haavisto B II 2E kyllä Haavisto A ja Haavisto B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Haavisto Muodostumisalueen rajat yhdistetty ja siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen länsiosassa, vanhan ja uuden E18 tielinjauksen välisellä alueella sijaitsee kaksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltua, luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää pintavesi- ja/tai maaekosysteemiä. Virolahti kirkonkylä II Uski II 2 - Manstuoli II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Hiekkasaari II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Härmänkangas , 1-luokka Härmänkankaan pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjumuodostumaa. Harju on muodostunut kallioruhjeeseen. Maa-aines muodostumassa on pääosin keskikarkeaa ja karkeaa hiekkaa sekä hienoa soraa. Karkeiden maa-aineskerrosten välissä ja/tai päällä esiintyy monin paikoin heikommin vettä johtavia, paikoin paksujakin hienon hiekan ja siltin välikerroksia. Kallion pinta on pohjavesialueen luoteisosassa noin 3-13 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin m mpy. Kallio kohoaa pohjavesialueen luoteisreunalla pohjaveden pinnan yläpuolelle rajaten pohjavesialueen erilleen luoteeseen kapeana ja katkonaisena jatkuvasta harjumuodostumasta. Pohjavesialueen eteläosassa kallion pinta on noin m syvyydellä maanpinnasta, tasolla m mpy. Pohjaveden pinta pohjavesialueella on keskimäärin noin 4-7 m syvyydellä maanpinnasta. Vanhoilla maa-ainesottoalueilla pohjavedenpinnan yläpuoliset maakerrokset jäävät monin paikoin ohuemmiksi. Pohjaveden pinta laskee tasaisesti pohjavesialueen pohjoisosista tasolta +16 m mpy pohjavesialueen eteläosiin tasolle + 2 m mpy. Pohjavesikerroksen paksuus pohjavesialueen eteläosissa on 8-14 m. Pohjavettä purkautuu pohjavesialueen itäpuoleisille suoalueille ja etelässä merenlahteen. Pohjaveden laatu on pääosin hyvä. Pohjaveden fluoridipitoisuus on luontaisesti koholla ollen talousveden laatuvaatimuksen enimmäispitoisuuden tuntumassa. Pohjavesialueella sijaitsee Virolahden kunnan Härmänkankaan ja Vilkkilän vedenottamot. Härmänkankaan vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vilkkilän vedenottamo on rakennettu vuonna 2015, mutta se ei toistaiseksi ole käytössä.

4 KASELY/605/2018 4/7 Harju , 1-luokka Harjun pohjavesialue on kallioiden päälle kerrostunut pitkittäisharjumuodostuman osa, joka on voimakkaasti rantavoimien muokkaama ja tasoittama. Vettä johtavien hiekkaisten maaperäkerrostumien lisäksi pohjavesialueeseen kuuluu kallioalueita, joilta pintavedet imeytyvät muodostumaan. Pohjavesialueella sijaitsee Harjun oppimiskeskuksen (Harjun Oppimiskeskus Oy) vedenottamo. Vedenottamolta toimitetaan talousvettä myös Virolahden kunnalle. Vedenottamo hyödyntää sekä maaperässä olevaa pohjavettä (siiviläputkikaivo) että kalliopohjavettä (kallioporakaivo). Vaalimaan raja-asema , 1E-luokka Vaalimaan raja-aseman pohjavesialue muodostuu moreenimäen laidalle kerrostuneista hiekoista. Pohjavesialue rajautuu etelä- ja kaakkoisosistaan moreenialueisiin sekä muutoin suoalueisiin. Pohjavettä purkautuu ympäröivien suoalueiden ojiin sekä pohjavesialueen lounaisosan lähteisiin/lähteikköön. Pohjavesialueen lounaisosassa sijaitsee yksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Pohjavesialueella sijaitsee Virolahden kunnan Vaalimaan vedenottamo. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Klamila , 1-luokka Klamilan pohjavesialue muodostuu kallioalueiden väliin kerrostuneista, vaihtelevan paksuisista kivennäismaakerrostumista, jotka ovat paikoin savien peittämiä. Vettä johtavat maa-ainekset pohjaveden muodostumisalueella, Museotien eteläpuolella on hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat pohjavesikerroksen alaosissa pintaosia korkeammat. Pohjavesialueella sijaitsee Virolahden kunnan Klamilan varavedenottamo. Hurppu , 1-luokka Hurpun pohjavesialue on kallioiden päälle kerrostunut harjumuodostuman osa, joka on voimakkaasti rantavoimien muokkaama ja tasoittama. Muodostumassa on ohuena kerroksena erittäin hyvin vettä johtavia maa-aineksia, soraa tai karkeaa hiekkaa. Muutoin maa-aineskerrokset koostuvat keskinkertaisesti tai heikommin vettä johtavista hienoista hiekoista ja silteistä.

5 KASELY/605/2018 5/7 Pohjavesi voi paikoin olla rautapitoista, vaikka pohjaveden happipitoisuus on pääasiassa hyvä. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on vaihdellut 0,1-1,2 mg/l välillä täyttäen siten talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Pohjavesialueella sijaitsee Virolahden kunnan Hurpun vedenottamo. Haavisto A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Haavisto , 2E-luokka Haaviston pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjumuodostumaa. Maa-aines muodostuman etelä- ja keskiosissa on pääasiassa moreenivaltaista. Varsinaisia harjukerrostumia, hyvin vettä johtavia hiekkoja, esiintyy pohjavesialueen pohjoisosassa sekä pohjavesialueen keskija eteläosissa pääasiassa muodostuman itälaidalla. Kallion pinta on pohjavesialueen keski- ja eteläosissa noin m syvyydellä maanpinnasta. Uuden E18 tielinjauksen ympäristössä kallion pinta on tasolla m mpy. Kallion pinta kohoaa paikoin pohjaveden pinnan yläpuolelle ohjaten pohjaveden virtausta. Pohjaveden pinta on pohjavesialueen keskiosassa, E18 ympäristössä 0,5-6 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla m mpy. E18 eteläpuolella pohjaveden pinta on 1,5-6 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on muodostuman keskiosasta alueen reunoille, länteen ja itään. E18 alueella pohjaveden virtaus suuntautuu sekä luoteeseen että koilliseen/itään. Pohjavettä purkautuu muodostuman reunoilla olevien lähteikköjen, tihkupintojen ja ojien kautta. Pohjaveden laatu on pääosin hyvä. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on ollut 0,77 mg/l täyttäen siten talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Pohjavesialueen länsiosassa, vanhan ja uuden E18 tielinjauksen välisellä alueella sijaitsee kaksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltua, luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää pintavesi- ja/tai maaekosysteemiä. Haavisto A ja Haavisto B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi: Haavisto Muodostumisalueen rajaukset on yhdistetty ja siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Virolahti kirkonkylä , 2-luokka Virolahden kirkonkylän pohjavesialue koostuu kallioiden päälle ja väliin kerrostuneista hiekoista. Pohjavesialue rajautuu pohjois- ja eteläreunoiltaan kalliomäkiin. Muodostuman keskiosassa kallion pinta on noin 13 m syvyydellä maanpinnasta. Maa-aines on hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Pohjaveden pinta on muodostuman keskiosassa noin 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjoisja eteläosan kallioalueet ohjaavat pohjaveden virtausta. Pohjavettä purkautuu todennäköisesti pohjavesialueen itä- ja länsireunojen soistuneille alueille.

6 KASELY/605/2018 6/7 Pohjaveden alumiini-, rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat korkeat ja ylittävät talousveden laatusuositusten mukaiset enimmäispitoisuudet. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on ollut 1,8 mg/l ylittäen talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Uski , 2-luokka Uskin pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista, katkonaista pitkittäisharjujaksoa. Maa-aines muodostumassa on soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuudet vaihtelevat. Pohjavesialue rajautuu länsija koillisosistaan kalliomäkiin, muutoin heikommin vettä johtaviin savi- ja turvekerrostumiin. Kallion pinta kohoaa muodostuman keskiosassa maanpinnan tasolle ohjaten pohjaveden virtausta alueella. Pohjavedellä kyllästyneiden maakerrosten paksuudet vaihtelevat kallionpinnan korkokuvasta riippuen. Pohjaveden alumiini- rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat paikoin koholla ja ylittävät talousveden laatusuositusten mukaiset enimmäispitoisuudet. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on ollut 0,51 mg/l täyttäen talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Manstuoli , 2-luokka Manstuolin pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjuketjua. Rantavoimat ovat tasoittaneet ja muokanneet harjumuodostumaa voimakkaasti. Maa-aines muodostumassa on hiekkavaltaista. Pohjavesialue rajautuu pohjois- ja itäosistaan pääasiassa kallio- ja moreenialueisiin. Kallio kohoaa myös muodostuman eteläosissa maan pinnan tasolle ohjaten pohjaveden virtausta alueella. Muilta osin pohjavesialue rajautuu mereen, johon myös pohjavettä purkautuu. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Hiekkasaari , 2-luokka Hiekkasaaren pohjavesialueelle on kallioalueiden väliin kerrostunut hiekkoja. Muodostuma jatkuu meren ympäröimänä, harjumaisena selänteenä etelään. Pohjavesialue rajautuu itä- ja länsiosista kallioalueisiin ja muutoin pääasiassa mereen, jonne myös pohjavettä oletettavasti purkautuu. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti.

7 KASELY/605/2018 7/7 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 2a luku (1263/2014) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) 2a luku (929/2016) Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; luonnos Ritva Britschgi ja Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus.