RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2017

RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2017 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun selvittelykeskus

2017 YHTEENVETO Rahanpesuilmoitusten määrä vuonna 2017 Rahanpesuilmoitusten määrän kasvu 2016-2017 55 % 55 % 55 % 48 318 Neljä yleisintä rikosnimikettä rikosilmoituksissa, joihin selvittelykeskus on luovuttanut tietoa vuonna 2017 Törkeä kirjanpitorikos 54 kpl Törkeä petos 68 kpl Petos 43 kpl Törkeä veropetos 43 kpl Allekirjoitetut MOU-sopimukset vuonna 2017 Ennen vuotta 2017 allekirjoitetut MOU-sopimukset Tiedonluovutusten vastaanottajat vuonna 2017 Vero 650 635 Poliisi Muut 98

SISÄLLYS Esipuhe 1 Förord 2 Preface 3 Rahanpesun selvittelykeskus - Esittely 4 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista 5 Ilmoitukset 5 Ilmoittajaluokat 5 Tiedonvaihto 7 Tapausesimerkkejä 7 Kansainväliset varojen siirrot 9 Rahanpesuilmoituksiin liittyvien henkilöiden kansalaisuudet 10 Tiedonluovutukset 11 Määräys liiketoimen keskeyttämisestä 13 Terrorismin rahoittaminen 15 Yleistä 15 Yhteistyö ja kouluttaminen 15 Rahanvälityksen monimuotoistuminen 15 Irakin ja Syyrian kriisi ja palaavat vierastaistelijat 15 Turun puukotus 16 Varojen jäädyttäminen terrorismin torjumiseksi 16 Bitcoin-JIT ja Terha -hankkeet 16 Yhteistyö 17

ESIPUHE Rahanpesun selvittelykeskuksella on jälleen takana kiireinen vuosi. Vuoden 2017 aikana muuttuneet lait, ennen muuta uudistunut Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä sekä täysin uusi Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta paransivat selvittelykeskuksen toimintamahdollisuuksia, mutta tuottivat samalla uusia tehtäviä ja kasvua epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten määrään. Käytännön työssä merkittävin uudistus oli mahdollisuus keskeyttää liiketoimi kymmenen arkipäivän ajaksi aikaisemman viiden päivän sijaan. Lisäksi selvittelykeskus sai mahdollisuuden luovuttaa tietoja ilmoitusvelvollisia valvoville toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Ilmoitusvelvollisten osalta suurimmat muutokset liittyvät velvollisuuteen tehdä summarajailmoituksia, minkä uskotaan lisäävän ilmoitusten kokonaismäärää merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Ilmoitusmäärien jatkuva kasvu vaikuttaa selvittelytyöhön siten, että kaikkiin ilmoituksiin ei voida perehtyä pintapuolista analyysiä syvemmin, vaan selvittelykeskuksen on suoritettava voimakasta priorisointia selvittelytyössään. Tämän toiminnan osalta selvittelykeskus on kehittämässä automaattista analyysiä, jonka avulla ilmoituksia voitaisiin paremmin valita jatkoselvittelyyn ja kiireelliset tapaukset havaittaisiin mahdollisimman nopeasti. Operatiivisessa toiminnassa selvittelykeskus on avustanut muita lainvalvontaviranomaisia, mm. valepoliisitutkinnoissa ja kansainvälisissä petostutkinnoissa. Analyysitoiminnan painopiste on ollut terrorismin rahoittamisen torjunnassa. Turun puukkoisku toi mukanaan yhä suuremman tarpeen yhteistoiminnalle sekä Suojelupoliisin kanssa että turvapaikanhakijoiden tietojen käsittelyssä. Samalla virtuaalivaluuttahankkeen kautta on saatu käytännön oppia virtuaalivaluuttojen jäljittämisestä. Kansainvälinen yhteistyö on myös ollut vilkasta: Suomi osallistuu EU-maiden rahanpesuyksiköiden välisen FIU Platformin erilaisiin kehittämisprojekteihin ja analyysihankkeisiin. Neljännen rahanpesudirektiivin myötä voimaan on tullut säädös, jonka mukaan Rahanpesun selvittelykeskuksen tulisi oma-aloitteisesti ja aktiivisesti luovuttaa merkityksellisiä rahanpesuilmoitusten tietoja muiden EU maiden selvittelykeskuksille. Tällä hetkellä tekninen toteutus on vielä kesken, mutta järjestelmän toteuttamisen jälkeen kansainvälinen tieto lisääntyy merkittävästi. Alkaneen vuoden aikana OECD:n alainen Financial Action Task Force (FATF) suorittaa arvioinnin koko Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntajärjestelmään. Arvioinnin tuloksilla voi olla suoria vaikutuksia Suomen rahanpesun torjuntaa koskevaan lainsäädäntöön ja selvittelykeskuksen toimintaan. Lisäksi neljännen rahanpesudirektiivin muutokset tulevat implementoitaviksi vuoden 2018 aikana; eli lisää ilmoitusvelvollisia ja ilmoituksia on edelleen luvassa. 1 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

FÖRORD För Centralen för utredning av penningtvätt var det gågna året arbetsintensivt. Utredningscentralens verksamhetsförutsättningar förbättrades genom lagändringarna under året, framför allt lagen om förhindrande av penningtvätt och av finansiering av terrorism och den helt nya lagen om Centralen för utredning av penningtvätt. Samtidigt medförde ändringarna nya uppgifter och ökade antalet rapporter om tvivelaktiga affärstransaktioner. Med tanke på det praktiska arbetet var den viktigaste ändringen att möjligheten att avbryta en affärstransaktion ändrades från fem till tio dagar. Dessutom fick Utredningscentralen rätt att överlämna uppgifter till de myndigheter som övervakar de rapporteringsskyldiga. För de rapporteringsskyldiga är de största ändringarna relaterade till skyldigheten att rapportera transaktioner som överskrider ett visst tröskelvärde. Under de närmaste åren kommer det troligen att medföra en avsevärd ökning av det totala antalet rapporter. Utredningsarbetet påverkas av det årligen ökande antalet rapporter så att det inte längre är möjligt att göra djupgående analyser av samtliga rapporter och Utredningscentralen kommer därför att tvingas prioritera sitt utredningsarbete ordentligt. För detta utvecklas en automatisk analys som ska möjliggöra ett bättre val av de rapporter som ska utredas närmare och en snabbare upptäckt av brådskande fall. I den operativa verksamheten har Utredningscentralen bistått andra judiciella myndigheter med bland annat utredningar gällande falska poliser och internationella bedrägeriutredningar. Tyngdpunkten i analysverksamheten har varit bekämpning av finansiering av terrorism. Knivdådet i Åbo medförde ett allt större behov av samverkan för utbyte av information med Skyddspolisen och avseende behandlingen av uppgifterna om asylsökanden. Genom projektet gällande virtuell valuta har vi fått praktisk kunskap om spårning av virtuella valutor. Också det internationella samarbetet har varit livligt. Centralen för utredning av penningtvätt deltar bland annat i EU-ländernas gemensamma arbetsgrupp (FIU Platform) där flera olika utvecklings- och analysprojekt ingår. Enligt den bestämmelse som trädde i kraft i och med det fjärde penningtvättsdirektivet ska Centralen för utredning av penningtvätt på eget initiativ och aktivt ge andra utredningscentraler uppgifter om betydelsefulla penningtvättsrapporter. Det tekniska genomförandet pågår, men systemet kommer att medföra en kraftig ökning av internationell information. Under detta år kommer OECD:s Financial Action Task Force (FATF) att göra en utvärdering av det finska systemet för bekämpning av penningtvätt och av finansiering av terrorism. Resultatet kan påverka den finska lagstiftningen om bekämpning av penningtvätt och Utredningscentralens verksamhet. Ändringarna i det fjärde penningtvättsdirektivet ska implementeras under år 2018, vi kan alltså vänta oss en fortsatt ökning av antalet rapporteringsskyldiga och rapporter. 2 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

PREFACE The year 2017 was very busy for FIU Finland. The amendment of the Act on Preventing Money Laundering and Terrorist Financing and the enactment of the Act on the Financial Intelligence Unit, an entirely new act, provided us with better operating conditions but also entrusted us with new tasks and led to an increase in the number of suspicious transaction reports. The major reform affecting our daily routines that was introduced last year was a possibility to suspend a transaction for ten working days instead of five. The FIU was also entrusted with the power to disclose information to competent authorities responsible for supervising reporting entities. The greatest changes affecting reporting entities were related to the obligation to file threshold reports, which are expected to increase the total number of reports significantly in the next few years. Because of the increasing number of reports, we will not be able to analyse all reports thoroughly but will have to strongly prioritise our analysis work. With this in mind, we are developing automated analysis to improve the selection of reports for further analysis and to enable a swift detection of urgent cases. In 2017, the FIU assisted other law enforcement authorities in their operations, such as investigations related to fake police officers and international fraud. The focus of our analysis function was on counter-terrorist financing. As a result of the knife attack in Turku, we identified a need to enhance cooperation in the exchange of information with the Finnish Security Intelligence Service and in the processing of information on asylum seekers. In addition, the project on the use of virtual currencies allowed us to learn about tracing virtual currencies. We were also busy with international cooperation. The FIU participated, for example, in different development and analysis projects under the EU FIU Platform, a cooperation platform for FIUs in EU member states. In accordance with the Fourth Money Laundering Directive, we should voluntarily and actively disseminate relevant money laundering information to other FIUs. The technical implementation of the system for the dissemination of information is still underway, but once finalised there will be a significant increase in cross-border information. In 2018, the OECD's Financial Action Task Force (FATF) will conduct an evaluation of Finland's anti-money laundering and counter-terrorist financing system. The findings of this evaluation may have direct effects on the Finnish anti-money laundering legislation and the FIU's activities. The Fourth Money Laundering Directive will also be implemented in 2018, which means a growing number of reporting entities and incoming reports in the future. 3 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

RAHANPESUN SELVITTELYKESKUS - ESITTELY Rahanpesun selvittelykeskus perustettiin 1.3.1998 osaksi Keskusrikospoliisin organisaatiota. Vuoden 2015 alussa Keskusrikospoliisin organisaatio uudistui siten, että selvittelykeskuksesta tuli oma erillinen linjansa. Selvittelykeskuksen tehtävänä on toimia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kansallisena torjuntayksikkönä. Heinäkuussa 2017 Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä uudistui ja uusi Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta tuli voimaan. Selvittelykeskuksen pääasiallisena tehtävänä on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen sekä tutkintaan saattaminen. Vaikka selvittelykeskuksen on mahdollista käynnistää sille tehdyn rahanpesuilmoituksen perusteella esitutkinta, käytännössä selvittelykeskus ei kuitenkaan itse tee esitutkintaa. Selvittelykeskus voi luovuttaa rahanpesuilmoitusten tietoja muille viranomaisille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä tutkintaan saattamiseksi. Rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus ainoana viranomaisena antaa ilmoitusvelvolliselle määräys liiketoimen keskeyttämisestä enintään kymmenen arkipäivän ajaksi (3.7.2017 lähtien, ennen sitä viisi päivää). Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa on Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan painopistealueita. Selvittelykeskus osallistuu ilmoitusvelvollisten kouluttamiseen sekä huolehtii osaltaan ilmoitusvelvollisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Vuoden 2017 aikana selvittelykeskus antoi koulutusta yli 2 100 ilmoitusvelvollisten tai muiden yhteistyötahojen edustajalle. Joulukuussa 2017 Rahanpesun selvittelykeskuksessa työskenteli 31 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa oli poliiseja ja loput siviilejä. Puolet työntekijöistä oli naisia. 4 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA ILMOITUKSET Vuonna 2017 Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti 48 318 epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta ja 27 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta. Terrorismin rahoittamisen estämistä käsitellään tarkemmin luvussa "Terrorismin rahoittaminen". Ilmoitusten määrä nousi edellisvuodesta noin 55 %. Valtaosa vastaanotetuista ilmoituksista oli ns. massailmoituksia (rahapeliyhteisöt ja yleistä maksujen välitystä tarjoavat), joiden määrän suuri nousu näkyy ilmoitusten kokonaismäärässä. Erityisesti rahapeliyhteisöjen tekemien ilmoitusten määrä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta (85 %). Yksitellen käsiteltävien ja selvittelykeskusta eniten työllistävien ns. manuaaliilmoitusten määrä lisääntyi 50 %. Ilmoitusmäärien nousu on seurausta ilmoittamismenettelyihin liittyvistä muutoksista. Ilmoitusten määrien kasvuun on osaltaan ollut vaikuttamassa ilmoitusvelvollisten aktiivisuus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa sekä Rahanpesun selvittelykeskuksen yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa ilmoitussisällön kehittämisessä. Vastaanotettuihin ilmoituksiin liittyi 1 559 141 tapahtumaa. Tapahtumien määrä nousi edellisvuodesta 69 %. Taulukko 1. Epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten ja tapahtumien määrät 2015-2017. 2015 2016 2017 Ilmoitusten määrä 37 703 31 194 48 318 Tapahtumien määrä 880 390 922 167 1 559 141 Ilmoituksia tehtäessä nettisovelluksen kautta on mahdollista valita yksi tai useampi indikaattori osoitukseksi siitä, minkä tyyppinen epäilyttävä toiminta on ollut syynä ilmoituksen tekemiseen. Yleisimmät syyt ilmoituksien tekemiseen vuonna 2017 olivat epätavalliset tilisiirrot, poikkeavuus asiakasryhmän normaalista toiminnasta ja puutteellinen varojen alkuperäselvitys. ILMOITTAJALUOKAT Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti vuoden 2017 aikana ilmoituksia ilmoittajaluokittain taulukon 2 mukaisesti. Merkittävimmät muutokset edelliseen vuoteen verrattuna olivat rahapeliyhteisöjen, yleistä maksujen välitystä tarjoavien ja pankkien tekemien ilmoitusten määrien kasvussa. Suurin osa (96 %) pankkien tekemistä ilmoituksista tuli neljältä pankilta. 5 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

Taulukko 2. Ilmoittajaluokat rahanpesuilmoituksissa 2016-2017. Ilmoittajaluokka 2016 2017 Rahapeliyhteisö 12 165 22 506 Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 15 321 20 309 Pankki 3 258 5 178 Kotimainen viranomainen (muu kuin poliisi) 111 110 Vakuutusyhtiö 32 57 Tavaranmyynti käteisellä > 15 000 euroa * 91 54 Luotto- ja rahoituslaitos (muu kuin pankki) 88 38 Tilintarkastaja 15 16 Kiinteistönvälitysliike 11 10 Asianajaja 7 8 Kotimainen poliisiviranomainen 5 6 Sijoituspalveluyhtiö 3 5 Panttilainauslaitos 0 3 Kirjanpitotehtäviä hoitava 2 2 Muu tietolähde ** 85 16 Yhteensä 31 194 48 318 *) 3.7.2017 lähtien 10 000 euroa. **) Muu tietolähde: Esim. muiden maiden rahanpesun selvittelykeskukset, yksityishenkilöt ja perintätoimistot. Pankki 11 % Muut ilmoittajat 1 % Rahapeliyhteisö 46 % Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 42 % Kuvio 1. Ilmoittajaluokkien keskinäiset prosenttiosuudet vuonna 2017. 6 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

TIEDONVAIHTO Rahanpesun selvittelykeskus suorittaa aktiivista tietojenvaihtoa sekä kotimaisten että ulkomaisten sidosryhmien kanssa. Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta antaa selvittelykeskukselle itsenäisen päätäntävallan luovuttaa tietoa vieraan valtion rahanpesun selvittelykeskukselle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle sekä kotimaisille viranomaisille ja toimivaltaisille valvontaviranomaisille. Tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten kesken on oleellinen osa yhteistä taistelua rahanpesua ja terrorismin rahoittamista vastaan. Vuonna 2017 selvittelykeskus lähetti yli kaksisataa tiedustelua ulkomaille ja vastaanotti melkein sata tiedustelua ulkomailta. Kuvio 2. Kansainvälinen ja kotimainen tietojenvaihto vuonna 2017. TAPAUSESIMERKKEJÄ Valepoliisit Vuonna 2017 Suomessa nousi esiin uusi petostrendi. Lähinnä ikäihmisiä lähestyneet, poliiseina esiintyneet huijarit kalastelivat pankkitunnuksia uhreiltaan, minkä jälkeen huijarit nopeasti tyhjensivät näiden tilit saaden näin rikoshyötyä yli miljoonan euron edestä. Tapauksista kirjattiin yli tuhat rikosilmoitusta. Rahanpesun selvittelykeskus osallistui aktiivisesti näiden tapausten selvittelyyn olemalla tiiviissä yhteistyössä pankkien kanssa, jäädyttämällä varoja, luovuttamalla tietoja tutkintaa tekeville poliisilaitoksille sekä suorittamalla yleistä tiedotustoimintaa. 7 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

EMMA - European Money Mule Action Eurojust ja Europol järjestivät marraskuussa 2017 kaksi viikkoa kestäneen operaation, jonka kohteena oli rahamuulien toiminta. Rahamuuli on henkilö, joka ottaa vastaan rikollisin keinoin hankittuja varoja ja välittää niitä eteenpäin; samalla tämä henkilö syyllistyy rahanpesurikokseen. Ensimmäinen viikko oli operatiivinen ja toisen viikon teemana oli tiedottaminen. Toimintaan osallistui 26 maata ja Suomen osallistujana oli Rahanpesun selvittelykeskus. Europolin tiedotteen mukaan toimintaviikon aikana tunnistettiin 755 rahamuulia ja tehtiin 159 pidätystä. Edelleen, operaatiossa havaittiin 1 719 rahanpesuun liittyvää tilisiirtoa. Rikosvahinkojen kokonaisarvo oli lähes 31 miljoonaa euroa*. Selvittelykeskuksen arvion mukaan suomalaisten rahamuulien kautta kierrätettiin vuoden 2017 aikana noin 300 000 euroa. Tiedonluovutukset Tullille Rahanpesun selvittelykeskus teki tiedonluovutuksen Tullilaitokselle rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi maaliskuussa 2017. Asia liittyi epäiltyyn nuuskan salakuljetukseen Ruotsista Suomeen. Tulli aloitti asiasta rikostutkinnan. Kesäkuussa 2017 selvittelykeskus teki tähän tutkintaan uuden tiedonluovutuksen. Tullin tutkinta johti henkilön pidätykseen ja kotietsintään. Etsinnässä löytyi kannabiskasvusto ja huumausaineiden käyttövälineitä. Tutkinnan rikosnimikkeiksi kirjattiin törkeä veropetos, salakuljetus ja huumausainerikos. Verohallinto vaati rangaistusta veropetoksesta ja korvausta tupakkaveron maksamatta jättämisestä (162 833 euroa). Tällä hetkellä tapaus on käräjäoikeudessa käsiteltävänä. *) https://www.europol.europa.eu/newsroom/news/159-arrests-and-766-money-mules-identified-in-global-actionweek-against-money-muling, press release 28.11.2017. 8 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

KANSAINVÄLISET VAROJEN SIIRROT Liiketoimi, jonka johdosta epäilyttävää liiketointa koskeva rahanpesuilmoitus tehdään, on useimmiten alle 10 000 euron suuruinen. Arvoltaan huomattavan suuria epäilyttäviä liiketoimia esiintyy harvoin. Rahanpesulle on tyypillistä, että varoja siirrellään maasta toiseen niiden jäljittämisen vaikeuttamiseksi. Vuoden 2017 ilmoituksiin sisältyi 56 658 varojen siirtoa Suomesta ulkomaille, mikä oli 69 % edellisvuotta enemmän (taulukko 3). Rahansiirtojen kokonaissummat Eurooppaan ja Aasiaan tehdyissä siirroissa jäivät kuitenkin pienemmäksi verrattuna vuoteen 2016. Muiden alueiden kokonaissummat olivat kasvaneet hiukan. Ulkomailta Suomeen tehtiin 59 462 siirtoa eli 72 % edellisvuotta enemmän (taulukko 4). Euromääräisesti siirrot pysyivät lähellä vuoden 2016 lukemia, paitsi Euroopasta Suomeen suuntautuneet siirrot, jotka vähenivät noin 40 %. Vuoden 2016 Eurooppaan ja Aasiaan liittyvät vuoden 2017 lukuja merkittävästi suuremmat euromäärät johtuvat muutamista yksittäisistä poikkeuksellisen suurisummaisista siirroista. Taulukko 3. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot Suomesta ulkomaille 2016-2017. 2016 2017 Maanosa Kpl Kpl Eurooppa 26 033 248 251 075 46 279 73 826 655 Aasia 3 496 40 615 655 4 937 16 124 136 Amerikka 1 355 1 966 950 3 212 4 633 194 Afrikka 2 522 3 879 671 2 088 4 051 584 Oseania 26 57 160 63 179 520 Ei tiedossa 137 1 943 860 79 987 860 Yhteensä 33 569 296 714 371 56 658 99 802 949 Taulukko 4. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot ulkomailta Suomeen 2016-2017. 2016 2017 Maanosa Kpl Kpl Eurooppa 32 491 260 898 089 57 014 146 311 533 Aasia 1 038 16 362 152 1 728 38 009 919 Afrikka 164 2 257 703 239 25 571 580 Amerikka 661 3 996 863 376 6 414 793 Oseania 14 1 036 267 23 159 492 Ei tiedossa 297 36 446 733 82 9 300 081 Yhteensä 34 665 320 997 807 59 462 225 767 398 9 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

RAHANPESUILMOITUKSIIN LIITTYVIEN HENKILÖIDEN KANSALAISUUDET Epäilyttäviä liiketoimia koskeviin ilmoituksiin liitetyillä luonnollisilla henkilöillä oli yhteensä 152 eri maan kansalaisuus. Henkilöistä, joiden kansalaisuus oli tiedossa, 65 % oli Suomesta, 5 % Venäjältä ja 3 % Virosta (taulukko 5). Ilmoituksissa esiintyi 91:een eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöistä, joiden rekisteröintimaa oli tiedossa, oli Suomeen rekisteröity 79 %. Seuraavaksi eniten oli Iso-Britanniaan, Viroon ja Venäjälle rekisteröityjä yhtiöitä. Taulukko 5. Ulkomaiden kansalaiset rahanpesuilmoituksissa vuonna 2017 (20 yleisintä). Maa Henkilöiden lkm Venäjä 1 087 Viro 793 Romania 642 Turkki 525 Irak 411 Kiina 296 Ruotsi 228 Nigeria 228 Thaimaa 220 Afganistan 206 Iran 205 Vietnam 188 Uzbekistan 174 Kamerun 151 Bangladesh 140 Somalia 117 Pakistan 114 Ukraina 113 Kosovo 95 Filippiinit 93 10 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

TIEDONLUOVUTUKSET Kun Rahanpesun selvittelykeskus alkaa selvitellä jotain asiakokonaisuutta, avataan siitä ns. juttu. Jutuista osa päättyy tiedonluovutukseen ja osa keskeytetään. Yksi juttu saattaa johtaa useampaan kuin yhteen tiedonluovutukseen. Vuonna 2017 selvittelykeskus avasi 1 417 uutta juttua, joista 1 283 johti tiedonluovutukseen (kuvio 3). Suurin osa luovutuksista (72 %) tehtiin toiselle viranomaiselle rikosten estämiseksi tai paljastamiseksi. Jutuista tehtiin yhteensä 1 461 tiedonluovutusta, joista selvästi suurin osa meni Verohallinnolle (47 %) ja poliisiviranomaisille (46 %) (kuvio 4). Selvittelykeskus paljasti 42 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Tämän lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 321 jo käynnissä olleeseen esitutkintaan. Kaikkiin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin luovutettiin yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia sekä kymmeniä tai jopa satoja ilmoituksiin liittyviä tapahtumia. 2100 2 036 1800 1 631 1500 1200 900 600 300 0 920 647 683 599 320 321 56 102 42 67 Juttu Ilmoitus Juttu Ilmoitus 2016 2017 Avoin esitutkinta Estäminen/Paljastaminen Uusi rikosilmoitus Kuvio 3. Rahanpesulain mukaiset tiedonluovutukset 2016-2017. Suojelupoliisi 4 % Tulli 2 % Rajavartiolaitos 1 % Poliisi 46 % Verohallinto 47 % Kuvio 4. Tiedonluovutuksia vastaanottaneiden viranomaisten prosentuaaliset osuudet 2017. 11 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

Vuonna 2017 Rahanpesun selvittelykeskus luovutti tietoja yhteensä 344 eri esitutkintaan (taulukko 6). Suurimpaan osaan näistä (88 %) luovutettiin pankkien tekemien rahanpesuilmoitusten tietoja. Taulukko 6. Tiedonluovutuksien kohteena olleiden esitutkintojen lukumäärät ilmoittajaluokittain 2016-2017. Ilmoittajaluokka 2016 2017 Pankki 264 305 Kotimainen viranomainen (muu kuin poliisi) 11 8 Luotto- ja rahoituslaitos (muu kuin pankki) 3 8 Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 16 7 Rahapeliyhteisö 14 5 Vakuutusyhtiö 6 4 Tavaranmyynti käteisellä > 15 000 euroa * 2 2 Kotimainen poliisiviranomainen 1 2 Tilintarkastaja 2 Kiinteistönvälitysliike 1 Muu tietolähde 13 Yhteensä 330 344 *) 3.7.2017 lähtien 10 000 euroa. Yhteen esitutkintaan liittyy usein useampia kuin yksi rikosnimike. Vuonna 2017 niihin esitutkintoihin, joihin selvittelykeskus on tehnyt tiedonluovutuksia, liittyi yhteensä 650 rikosnimikettä (taulukko 7). Yleisimmät rikosnimikkeet liittyivät erilaisiin talousrikoksiin (41 %). Petosrikosten osuus oli 34 % ja rahanpesurikosten osuus 9 %. Yli puolet nimikkeistä (52 %) liittyi rikoksen törkeään tekomuotoon. 12 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

Taulukko 7. Rikosnimikkeiden lukumäärät esitutkinnoissa, joihin selvittelykeskus on luovuttanut rahanpesuilmoitusten tietoja 2016-2017 (20 yleisintä). Rikosnimike 2016 2017 Törkeä petos 74 68 Törkeä kirjanpitorikos 66 54 Törkeä veropetos 62 43 Petos 52 43 Tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi 51 37 Törkeä rahanpesu 56 33 Rekisterimerkintärikos 41 32 Törkeä kavallus 12 30 Törkeä velallisen epärehellisyys 28 26 Rahanpesu 32 25 Törkeä maksuvälinepetos 6 23 Liiketoimintakiellon valvonta 6 12 Maksuvälinepetos 8 11 Väärennys 15 11 Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos 18 11 Luottamusaseman väärinkäyttö 1 10 Virkavallan anastus 2 9 Kirjanpitorikos 3 8 Törkeä huumausainerikos 5 8 Lievä petos 6 7 Muut nimikkeet (28 eri nimikettä) 149 149 Yhteensä 693 650 MÄÄRÄYS LIIKETOIMEN KESKEYTTÄMISESTÄ Rahanpesun selvittelykeskuksessa työskentelevällä päällystöön kuuluvalla poliisilla on rahanpesulain mukaan oikeus antaa ilmoitusvelvolliselle määräys liiketoimen keskeyttämisestä (ns. jäädytysmääräys) enintään kymmenen arkipäivän ajaksi (ennen 3.7.2017 tämä oli viisi päivää), mikäli määräys on välttämätön rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä tutkintaan saattamiseksi. Määräyksen antaminen ei edellytä rikoksen syytä epäillä -kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Jäädytysmääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Selvittelykeskuksessa työskentelevä päällystöön kuuluva poliisi voi myös antaa tulliviranomaiselle täytäntöön pantavaksi määräyksen pidättää tullitoimenpiteen yhteydessä tavatut varat ja rajavartioviranomaiselle määräyksen pidättää rajatarkastuksen tai rajavalvonnan yhteydessä tavatut varat enintään kymmenen arkipäivän ajaksi, jos tällainen toimenpide on välttämätön rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä tutkintaan saattamiseksi. 13 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

Toimintavuoden 2017 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 34 määräystä liiketoimen keskeyttämisestä. Määräysten yhteenlaskettu arvo (2 005 252 euroa) oli jonkin verran suurempi kuin edellisvuonna. Määräysten avulla saatiin viranomaisten haltuun rikoshyötyä yhteensä 728 838 euroa (kuvio 5). Kuvio 5. Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja viranomaisten haltuun jäänyt omaisuus euroina 2016-2017. Selvittelykeskus tekee pyyntöjä myös ulkomaalaisille selvittelykeskuksille varojen pysäyttämiseksi ja palauttamiseksi. Tällaisten pyyntöjen lukumäärä on perinteisesti ollut vain muutamia vuodessa, mutta niihin liittyvät rahasummat ovat olleet Suomen mittakaavassa korkeahkoja. Vuonna 2017 pyyntöihin liittyvien varojen yhteismäärä oli 181 966 euroa. Tästä summasta Suomeen palautettiin 44 966 euroa. Pyyntöjä tehtiin Turkkiin, Viroon ja Puolaan, yksi kuhunkin. Varat palautuivat kokonaisuudessaan Virosta ja Puolasta, Turkista ei ollenkaan. 14 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

TERRORISMIN RAHOITTAMINEN YLEISTÄ Vuosi 2017 oli terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmälle kiireinen. Konfliktialueilta palaajat sekä Turun joukkopuukotus lisäsivät työmäärää vuoden aikana. Samalla erilaiset rahanvälityskeinot, kuten vuonna 2016 selvittelyn kohteeksi nostetut hawalat sekä esimerkiksi verkossa toimivat rahanvälittäjät nousivat enenevässä määrin esille terrorismin rahoittamisen torjunnan näkökulmasta. Myös erilaiset ilmiöt varojen keräämisessä, kuten tiettyjen ryhmien tekemät pikavippipetokset, nousivat tarkasteluun. Vuonna 2017 selvittelykeskukselle saapui 27 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta. Tämän lisäksi selvittelykeskus luokitteli suuren määrän epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia liittymään terrorismin rahoittamiseen niiden asiasisällön tai henkilökytkösten vuoksi. Tehokkaan tiedonvaihdon myötä yhteistyö Suojelupoliisin ja muiden viranomaisten kanssa tiivistyi entisestään. YHTEISTYÖ JA KOULUTTAMINEN Ilmoitusvelvollisilla on vastuu tunnistaa epäiltyyn terrorismin rahoittamiseen ja vuodesta 2016 lähtien myös epäiltyyn terroristisessa tarkoituksessa matkustamiseen liittyviä tapauksia ja ilmoittaa niistä Rahanpesun selvittelykeskukselle. Terrorismin rahoittamistapauksissa varat voivat olla sekä laillisin keinoin että rikoksella hankittuja, joten tapausten tunnistamiseen liittyy erilaisia haasteita kuin esimerkiksi rahanpesun tunnistamiseen. Vuonna 2017 selvittelykeskus jatkoi terrorismin rahoittamisen tunnistamiseen liittyvää kehitystyötään ilmoitusvelvollisten kanssa järjestämällä koulutusta ja toimittamalla ilmoitusvelvollisille uuden terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyvän indikaattorilistauksen. RAHANVÄLITYKSEN MONIMUOTOISTUMINEN Rahanpesun selvittelykeskus huomaa selvittelyssään jatkuvasti uusia rahanvälitysmuotoja, joilla saadaan siirrettyä rahaa nopeammin ja anonyymimmin konfliktialueille. Monet kansainväliset toimijat eivät turvallisuussyistä voi avata toimipisteitä konfliktialueilla, minkä seurauksena näille alueille rahaa lähettävät henkilöt joutuvat käyttämään muita keinoja rahan siirtämiseen. Esimerkiksi Europol on nostanut esille virtuaalivaluuttojen käytön terrorismin rahoittamisessa 1. Tämän lisäksi selvittelykeskus on selvitellyt useita laajoja kokonaisuuksia liittyen rekisteröityjen rahanvälittäjien tekemiin ilmoituksiin suurista mahdollisesti terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rahanvälitysverkostoista. Terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmä on havainnut myös yhä useampia erilaisia verkossa toimivia rahanvälityspalveluita tarjoavia yrityksiä. Esimerkiksi eri keinot lähettää mobiilirahaa suoraan matkapuhelinliittymiin konfliktialueille ovat huomattavasti lisänneet mahdolliseen terrorismin rahoittamiseen tarkoitetun rahan seuraamisen haasteita. IRAKIN JA SYYRIAN KRIISI JA PALAAVAT VIERASTAISTELIJAT ISILin kukistamisen myötä ryhmän julistaman kalifaatin alueelle lähteneet vierastaistelijat ovat todennäköisesti pyrkineet palaamaan lähtömaihinsa. Osa palaajista on mahdollisesti vaarallisia, minkä vuoksi turvallisuusviranomaiset ovat kiinnittäneet erityistä huomiota näihin henkilöihin. Rahanpesun selvittelykeskus on vuonna 2017 tehnyt tähän liittyen aktiivista yhteistyötä Keskusrikospoliisin muiden yksiköiden ja Suojelupoliisin kanssa. 1 Europol (2017), The use of Virtual Currencies for Terrorism Financing Purposes 15 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

TURUN PUUKOTUS Turussa tapahtunut epäilty terroristisessa tarkoituksessa tehty joukkopuukotus työllisti terrorismin rahoittamisen torjunnan ryhmää monen kuukauden ajan iskun jälkeen. Rahanpesun selvittelykeskus selvitteli omien tietojen ja kansainvälisten yhteyksien kautta tapahtumaan liittyviä mahdollisia verkostoja. VAROJEN JÄÄDYTTÄMINEN TERRORISMIN TORJUMISEKSI Suomessa otettiin 1.6.2013 käyttöön kansallinen varojen jäädyttämismekanismi terrorismin torjumiseksi. Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013) mahdollistaa terroristiyhteyksiä omaavien luonnollisten henkilöiden sekä oikeushenkilöiden asettamisen kansalliselle terroristipakotelistalle. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta kanavoimasta varojaan terroristiseen toimintaan, minkä johdosta esimerkiksi pankeilla on velvollisuus asettaa päätöksen kohteen tileille tilisulku. Rahanpesun selvittelykeskus vastaa käytännössä lain perusteella tehtävien jäädyttämispäätösten valmistelusta ja niiden edellytysten selvittämisestä. Vuonna 2017 Suomessa on tuomioistuimissa käsitelty useita terrorismiin liittyviä tapauksia. Näihin liittyvien henkilöiden varallisuus on ollut jäädytettynä jäädyttämislain perusteella. Vuonna 2017 Keskusrikospoliisi teki yhden uuden päätöksen varojen jäädyttämisestä. Vuoden 2017 lopussa oli voimassa yhdeksän jäädyttämislain perusteella tehtyä päätöstä. Suuri muutos vuoteen 2016 (46 päätöstä) johtuu ETA-järjestöön liittyvien jäädytysten kumoamisesta. BITCOIN-JIT JA TERHA -HANKKEET Bitcoin-JIT ja Terha -hankkeet käynnistyivät hankevastaavan rekrytoinnilla toukokuussa 2016 ja hankkeet ovat jatkuneet vuoden 2017 loppuun saakka. Erillisellä päätöksellä hankkeita jatkettiin vielä vuoden 2018 huhtikuun loppuun. Hankkeissa on muun muassa selvitetty virtuaalivaluuttojen liityntöjä rikolliseen toimintaan, tuotettu koulutusmateriaalia, annettu koulutusta yli tuhannelle eri viranomaistahojen edustajalle, verkostoiduttu Suomessa ja ulkomailla osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin järjestäjänä, osallistujana ja/tai luennoitsijana (esimerkiksi Europol, Interpol, FBI), perehdytty virtuaalivaluuttojen jäljittämiseen ja tähän tarkoitukseen tarjolla oleviin ohjelmistoihin sekä tuettu poliisiviranomaisten ja Tullin esitutkintoja virtuaalivaluuttoihin liittyvissä asioissa. Hankkeiden päätyttyä Keskusrikospoliisi vakinaistaa virtuaalivaluuttoihin liittyvän asiantuntijan viran. 16 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

YHTEISTYÖ Vuoden 2015 lakimuutoksen myötä Rahanpesun selvittelykeskus on voinut luovuttaa tietoja myös Verohallinnolle verorikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Tämän seurauksena selvittelykeskus teki ensimmäisen tiedonluovutuksensa Verohallinnolle kesäkuussa 2015. Vuosien 2016 ja 2017 aikana selvittelykeskuksen tiedonluovutukset Verohallinnolle lisääntyivät merkittävästi, minkä seurauksena sille tehdyt luovutukset muodostivat suurimman yksittäisen osuuden kaikista selvittelykeskuksen tekemistä tiedonluovutuksista. Käytännön yhteistyötä Verohallinnon ja Rahanpesun selvittelykeskuksen välillä koordinoi ja hoitaa Keskusrikospoliisiin sijoitettu Verohallinnon yhdyshenkilö. Luovutusmäärien kasvaessa on Verohallinnon puolelta nimetty ilmoitusten käsittelyyn kolme verotarkastajaa, jotka käsittelevät selvittelykeskuksen tiedonluovutuksia oman päätehtävänsä ohessa. Selvittelykeskus on helmikuusta 2017 lähtien käynyt läpi potentiaalisesti Verohallintoa kiinnostavia tapauksia yhteistyössä Verohallinnon verotarkastajan kanssa, jotta jatkoselvittelyyn johtamattomien tiedonluovutusten määrä saataisiin minimoitua. Verohallinto laati syksyllä 2017 raportin, jossa tarkasteltiin selvittelykeskuksen tekemiä luovutuksia Verohallinnolle aikavälillä 1.6.2015-30.9.2017. Tuona aikana selvittelykeskus oli tehnyt yhteensä 985 tiedonluovutusta, joista Verohallinto oli käsitellyt 613. Rahanpesun selvittelykeskuksen ja Verohallinnon yhteistyön tulokset puhuvat puolestaan. Tiedonluovutusten perusteella aloitettuihin verotarkastuksiin liittyen verotarkastuskertomus oli hyväksytty ja vero oli määrätty 106 tarkastuksen kohdalla. Näiden osalta veroja oli määrätty ennakkoperintänä 914 375 euroa, välillisenä verotuksena 4 038 675 euroa ja tuloverotuksena 1 726 308 euroa. Yhteensä selvittelykeskuksen tekemien tiedonluovutuksien käynnistämien verotarkastusten seurauksena oli määrätty veroja 6 679 259 euroa. 17 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

18 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017