Keskusrikospoliisi RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2011

2 SISÄLLYS 1 RAHANPESUN TORJUNTA Yleistä Rahanpesulaki ja rikoslain 32 luku Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA RAHANPESUILMOITUKSET Ilmoittajatahot Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Varojen siirrot Suomen rajan yli Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA Yleistä terrorismin rahoituksen torjunnasta Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten kansainväliset liitynnät LOPUKSI Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun torjuntalinja Jokiniemenkuja 4, PL Vantaa P Faksi

3 1 RAHANPESUN TORJUNTA 1.1 Yleistä Poliisihallinnon rakenneuudistuksen toisessa vaiheessa Keskusrikospoliisin organisaatio uudistettiin ja vuoden 2010 alusta lukien yhdeksästä tulosyksiköstä muodostettiin viisi tulosyksikköä. liitettiin osaksi uutta Tiedusteluosastoa, jonka tehtävänä on toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tiedustelutoiminnan kansallisena keskuksena Keskusrikospoliisin organisaatio 2010 Päällikkö Apulaispäällikkö Johtoryhmä Esikunta Tiedusteluosasto Tiedusteluosasto Tutkintaosasto Kansainvälinen Kansainvälinen osasto osasto Rikostekninen laboratorio Hallinto-osasto PTRrikostiedustelu ja -analyysi Rahanpesun torjunta Tiedonhankinta Järjestäytynyt rikollisuus Talousrikollisuus Henki- ja muu vakava rikollisuus Asiakaspalvelu Biologia Kemia Sormenjäljet Tekniikka Oikeusapu Viestiliikennekeskus Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Virastopalvelut Tietohallintopalvelut Tietopalvelut K Tiedusteluosastossa on kolme linjaa, joista Rahanpesun torjuntalinjalla toimii. Rahanpesun torjuntalinja on jaettu kahteen toimintoon: Rahanpesun selvittelykeskukseen ja talousrikostiedusteluun. Talousrikostiedustelutoiminnon tehtävin kuuluu talousrikostiedustelu ja tarkkailu, kansainvälisen rikoshyödyn jäljittäminen, kansainvälisesti etsintäkuulutettujen jäljittäminen, liiketoimintakiellon valvonnan koordinointi sekä korruption torjunta. Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävistä tarkemmin kohdassa 1.3 Selvittelykeskuksen painopistealueena vuonna 2011 oli uuden rahanpesurekisterin sekä ilmoitusten vastaanottosovelluksen suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät toimet. Näihin tehtäviin sitoutettiin kuusi henkilöä kokopäiväisesti eli liki kolmasosa koko rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöstä. Projekti onnistui erinomaisesti ja uusi rahanpesurekisteri sekä ilmoitussovellus otettiin aikataulun mukaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. 3

4 . Terrorismin rahoituksen torjuntaa on tehostettu kehittämällä kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaisella tasolla sekä tiivistämällä yhteistyötä Suojelupoliisin kanssa. Rahanpesun selvittelykeskuksen aloitteesta on järjestetty yhteistyöseminaareja Pohjoismaiden terrorismin torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2011 Suomi isännöi tilaisuutta jo toisen kerran. Selvittelykeskus kirjasi vuonna 2011 yhteensä ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Näistä ilmoituksista koski rahanpesua ja 14 terrorismin rahoittamista. Selvittelykeskus on ottanut vastaan terrorismin rahoitusta koskevia ilmoituksia vastaan vuodesta 2003 lukien. Pääasiassa ilmoitukset koskevat YK:n finanssipakotteiden kohteena olevia henkilöitä. Uusien pakotteiden kohteeksi tulevien henkilöiden tai yhteisöjen määrä on vähentynyt. Koska kolmasosa selvittykeskuksen henkilöstöstä oli vuoden ajan kehittämistehtävissä, se luonnollisesti vaikutti siihen, että esitutkinnan yhteyteen tutkittavaksi siirrettyjen rahanpesuilmoitusten sekä jäädytysten määrä hieman laski edellisestä vuodesta. Selvittelykeskukselle on määritelty rahanpesulaissa erityiset toimivaltuudet, joiden avulla se voi ryhtyä selvittämään ja tutkimaan vastaanottamiaan ilmoituksia, vaikka asiassa ei ole vielä perusteita esitutkinnan aloittamiselle. Eräs tällainen erityinen toimivaltuus on oikeus keskeyttää liiketoimen kohteena olevien varojen siirto. Toimintavuoden 2011 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 10 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä euron arvosta. Selvittelykeskus luovutti vuoden 2011 aikana rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi 2709 ilmoitukseen liittyviä tietoja eli 9,5 prosenttia saapuneista ilmoituksista. 4

5 1.2 Rahanpesulaki ja rikoslain 32 luku Kokemukset elokuussa 2008 voimaantulleesta rahanpesulaista ovat olleet myönteisiä ja Selvittelykeskukselle tulleiden ilmoitusten määrä on lisääntynyt jonkin verran. Voimassa olevan rikoslain rahanpesurikoksia käsittelevässä 32 luvussa on kuitenkin havaittu joitain puutteita ja niihin on kiinnitetty huomiota myös OECD:n yhteydessä toimivankansainvälisen rahanpesun asiantuntijaorganisaation FATF:n (Financial Action Task Force on Money Laundering) piirissä. Näitä kysymyksiä ratkaisemaan on Suomessa perustettu asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tarvittavat kansalliset lainsäädännölliset muutokset niin, että lainsäädäntömme on sopusoinnussa FATF:n antamien suositusten kanssa. 1.3 perustettiin osaksi Keskusrikospoliisin organisaatiota. Selvittelykeskuksen tehtävänä on rahanpesulain 34 :n mukaan 1) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen; 2) viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa; 3) yhteistyö ja tietojenvaihto rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä huolehtivien vieraan valtion viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; 4) yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa; 5) palautteen antaminen ilmoitusten vaikutuksista; 6) tilaston pitäminen ilmoitusten ja tehtyjen liiketoimien keskeytysten lukumäärästä. Rahanpesu- ja poliisilaissa säädettyjen toimivaltuuksien mukaisesti selvittelykeskus voi ilmoitusta tutkiessaan rekisteritarkistusten lisäksi suorittaa kuulusteluja, tarkkailua, teknistä tarkkailua ja valvontaa, televalvontaa, valeostoja ja peitetoimintaa. Lisäksi rahanpesun selvittelykeskuksella on mahdollisuus ainoana poliisiviranomaisena antaa ilmoitusvelvolliselle määräys olla suorittamatta tälle annettua toimeksiantoa viiden arkipäivän ajaksi. Keskeyttämispäätöksistä on tarkemmin luvussa 3.7. Jos asiassa käynnistetään esitutkinta, selvittelykeskus käyttää sille esitutkintaviranomaisena normaalisti kuuluvia toimivaltuuksia. Pääsääntöisesti selvittelykeskus kuitenkin luovuttaa ilmoituksen sisältämät tiedot jonkin muun esitutkintaviranomaisen suorittaman tutkinnan yhteyteen. Rahanpesulain mukaisista tiedonluovutuksista on tarkemmin jäljempänä luvussa 4. Rahanpesun torjuntaan ja selvittelykeskuksen toimintaan liittyviä määräyksiä ja ohjeistusta on annettu eri tahoilla. Keskeisimpiin säädöksiin löytyvät linkit rahanpesun selvittelykeskuksen sivuilta 5

6 Yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa on rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan painopistealueita. Selvittelykeskus osallistuu ilmoitusvelvollisten kouluttamiseen sekä huolehtii osaltaan ilmoitusvelvollisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä. Osana ilmoitusvelvollisten ohjeistusta ja koulutusta toimii Rahanpesun selvittelykeskuksen laatima "Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet", joka löytyy osoitteesta Rahanpesun selvittelykeskuksen kansainvälinen yhteistyö Rahanpesulaissa tarkoitetun, epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen selvittäminen edellyttää usein kansainvälistä operatiivista yhteistyötä vieraan valtion rahanpesun torjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Joidenkin valtioiden lainsäädäntö edellyttää erityisen kahdenvälisen yhteistyöpöytäkirjan (Memorandum of Understanding) allekirjoittamista operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi. Selvittelykeskus on solminut kahdenvälisiä yhteistyöpöytäkirjoja Albanian, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Etelä-Korean, Georgian, Indonesian, Israelin, Japanin, Kanadan, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Moldovan, Puolan, Ranskan, Romanian, San Marinon, Saudi-Arabian, Sveitsin, Turkin, Venezuelan, Venäjän sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien rahanpesusta vastaavien viranomaisten kanssa. Lisäksi uusia sopimuksia on vireillä. Operatiivisen yhteistyön lisäksi rahanpesun selvittelykeskus toimii tiiviissä yhteistyössä rahanpesun torjunnasta vastaavien kansainvälisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Rahanpesun torjunta perustuu valtaosassa maita rahanpesusta laadittuihin useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin instrumentteihin, joissa yksittäisille valtioille asetetaan varsin pitkälle meneviä velvollisuuksia niin rahanpesun ennalta estämisessä, kriminalisoinnissa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin. Linkit Suomen kannalta merkittävimpien rahanpesun torjuntaa koskevien kansainvälisten yhteistyötahojen sekä instrumenttien sivuille löytyvät osoitteesta 6

7 2 RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VASTAANOTTAMAT ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA Selvittelykeskus tallensi vuonna 2011 yhteensä ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Näistä ilmoituksista koski rahanpesua ja 14 terrorismin rahoittamista. Rahanpesurekisteriin tallennettujen ilmoitusten määrä oli noin 6900 ilmoitusta alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahanpesun selvittelykeskuksen käyttämän ilmoitusten vastaanottosovelluksen teknisten ongelmien vuoksi kaikkia selvittelykeskuksen vastaanottamia ei pystytty vuoden 2010 aikana tallentamaan. Nämä noin 4000 ilmoitusta kirjautuvat vuoden 2011 puolella. Kun tämä huomioidaan, ilmoitusten määrä nousi noin 2900 kappaleella vuoteen 2010 verrattuna. Kuva 3. Rahanpesun selvittelykeskuksen tallentamat ilmoitukset vuosina Rahanpesulain soveltamisala laajennettiin käsittämään myös terrorismin rahoituksen torjunta. Siihen liittyen rahanpesun selvittelykeskus on kuitenkin jo vuodesta 2001 alkaen kirjannut rahanpesurekisteriin muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätöksissä sekä Euroopan Unionin neuvoston asetuksissa mainittuja, terrorismin rahoituksesta epäiltyjä henkilöitä, yhteisöjä ja ryhmiä. Tämän johdosta selvittelykeskuksen vastaanottamat ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista on jaoteltu vuodesta 2001 lähtien niiden luonteen mukaisesti rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskeviin ilmoituksiin. 7

8 3 RAHANPESUILMOITUKSET 3.1 Ilmoittajatahot kirjasi vuoden 2011 aikana yhteensä epäilyttävää liiketointa koskevaa ilmoitusta eli 6910 kappaletta enemmän kuin vuonna Ilmoitusmääriään ovat kasvattaneet rahapelitoimintaa ja valuutansiirtoa harjoittavien yhtiöiden lisäksi erityisesti pankit, vakuutusyhtiöt ja arvotavaraa myyvät, kuten ajoneuvokauppiaat. Muiden ilmoittajatahojen osuus on pysynyt aikaisempien vuosien tasolla. Taulukko 1. Ilmoittajatahot rahanpesuun liittyvissä ilmoituksissa ILMOITTAJATAHOT % Pankki ,8 Sijoituspalveluyhtiö ,0 Rahoitusyhtiö ,1 Vakuutusyhtiö ,8 Kiinteistönvälittäjä ,0 Rahapelitoiminta ,6 Valuutanvaihtoyhtiö ,8 Kirjanpitotoimisto 7-3 0,0 Tilintarkastusyhteisö ,1 Lakimiehet ,1 Arvotavarakauppias ,2 Panttilainaamo Huutokaupan toimittaja ,0 Kotimainen poliisiviranomainen ,1 Kotimainen muu viranomainen ,3 Ulkomainen poliisiviranomainen ,0 Ulkomainen muu viranomainen ,0 Muu tietolähde ,1 YHTEENSÄ

9 3.2 Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa Epäilyttävät liiketoimet on selvittelykeskuksessa luokiteltu niiden luonteen mukaisesti eri ryhmiin. Luokittelu perustuu ilmoitusvelvollisten ilmoittamiin syihin siitä, minkä asiakkaan tekemän liiketoimen vuoksi ilmoitus tehtiin. Taulukko 2. Epäilyttävät liiketoimet rahanpesuilmoituksissa EPÄILYTTÄVÄ LIIKETOIMI % Tilinavaus ,1 Käteistalletus ,4 Käteisnosto ,6 Kotimainen tilisiirto ,4 Varojen kierrätys ,3 Tilisiirto ulkomaille ,2 Tilisiirto ulkomailta ,5 Muut pankkituotteet ,2 Rahoitusyhtiötuotteet ,0 Valuutanvaihto ,5 Valuutansiirto ,4 Sijoitukset ,0 Vakuutukset ,8 Panttilainaus Kiinteistön/asunto-osakkeen kauppa tai ,1 vuokraus Irtaimen kauppa ,3 Rahapelit ,6 Käteisen kuljetus ,2 Muu epäilyttävä liiketoimi ,5 YHTEENSÄ

10 3.3 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä Rahanpesua koskevissa ilmoituksissa mainitaan yleensä liiketoimen luonteen lisäksi myös siihen sisältyvien varojen määrä. Vuonna 2011 varojen määrä oli mainittu kaikkiaan ilmoituksessa. Ilmoituksiin sisältyvien liiketointen arvo oli pääsääntöisesti alle euroa. Ainoastaan noin 8,7 % ilmoituksista käsitti yli euron suuruisen liiketoimen ja todella suuria liiketoimia esiintyi alle prosentissa tapauksista. Taulukko 3. Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien varojen määrä ILMOITUKSIIN SISÄLTY- VIEN VAROJEN MÄÄRÄ % Alle , , , ,4 yli ,7 YHTEENSÄ Varojen siirrot Suomen rajan yli Kaikista rahanpesua koskevista ilmoituksista 66,3 prosentissa oli tapahtunut varojen siirto Suomen rajojen yli. Näistä tapauksista 77,4 prosentissa varat olivat siirtyneet Suomesta ulkomaille. Taulukko 4. Rahanpesua koskevat ilmoitukset, joissa varoja on siirtynyt Suomeen tai Suomesta ulkomaille VAROJEN SIIRROT % Varoja Suomeen ,6 Varoja Suomesta ,4 YHTEENSÄ

11 3.5 Rahanpesuilmoituksiin sisältyvien luonnollisten ja oikeushenkilöiden lähtöalueet Ilmoituksissa esiintyi yhteensä 141 eri kansalaisuutta. Näistä suomalaisia oli 28 %, venäläisiä 3,1 %, virolaisia ja turkkilaisia 1,8 % sekä nigerialaisia 1,3 %. Lähialueiden jälkeen merkittävimmät ulkomaalaisryhmät muodostivat muualta Euroopasta sekä Aasiasta lähtöisin olevat henkilöt. Tapauksissa, joissa varoja siirretään ulkomaille, varoja vastaanottavan henkilön kansalaisuus ei ole ilmoituksen tekijän tiedossa. Tästä johtuu kansalaisuudeltaan tuntemattomien henkilöiden suuri määrä. Taulukko 5. Luonnollisten henkilöiden lähtöalueet ALUE % Suomi ,0 Aasia ,9 Muu Eurooppa ,6 Venäjä ,1 Afrikka ,3 Lähi-itä ,8 Viro ,8 Etelä- ja Pohjois-Amerikka ,4 Australia ja Uusi-Seelanti ,0 Kansalaisuudeton ,1 Ei tiedossa ,1 YHTEENSÄ

12 Epäilyttäviä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi 47 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä, joista 64,4 % oli suomalaisia. Seuraavaksi eniten ilmoituksissa mainittiin virolaisia, venäläisiä sekä Yhdysvalloista peräisin olevia yrityksiä. Taulukko 6. Oikeushenkilöt rekisteröintipaikan mukaan ALUE % Suomi ,4 Muu Eurooppa ,9 Viro ,0 Aasia ,6 Etelä- ja Pohjois-Amerikka ,2 Venäjä ,4 Lähi-itä ,6 Afrikka ,5 Australia ja Uusi-Seelanti Ei tiedossa ,5 YHTEENSÄ Liiketoimen tila rahapesuilmoitusta tehtäessä Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvolliset voivat epäilyttäviä liiketoimia havaitessaan harkintansa mukaan käyttää seuraavia toimintavaihtoehtoja: keskeyttää liiketoimi lisäselvityksiä varten kieltäytyä liiketoimen suorittamisesta taikka suorittaa liiketoimi, jos liiketoimen keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen todennäköisesti vaikeuttaisi liiketoimen edunsaajan selville saamista. Edellisten vuosien tapaan ilmoituksista lähes kaikissa liiketoimi oli suoritettu ilmoituksen tekohetkellä. 12

13 3.7 Määräykset liiketoimen keskeyttämisestä ja muut turvaamistoimet Keskusrikospoliisi Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus epäilyttävää liiketointa tutkiessaan antaa ilmoitusvelvolliselle määräys pidättyä suorittamasta liiketointa enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Keskeyttämismääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Vuosien välisenä aikana selvittelykeskus on tehnyt yhteensä 205 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden arvo on ollut euroa. Tästä määrästä on saatu viranomaisten haltuun omaisuutta euron arvosta. Toimintavuoden 2011 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 10 liiketoimen keskeyttämismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä euron arvosta. Muita turvaamistoimia ei vuoden aikana ollut. Kuva 4. Liiketointen keskeyttämismääräykset vuosina

14 4 RAHANPESULAIN MUKAISET TIETOJEN LUOVUTUKSET 4.1 Rikosilmoitusjärjestelmään kirjatut rikokset Eräs tärkeimmistä rahanpesun selvittelykeskuksen toimintaa kuvaavista tunnusluvuista on se, kuinka moneen epäilyttävää liiketointa koskevaan ilmoitukseen liittyvät tiedot luovutetaan rahanpesulain mukaisesti eteenpäin. Käytännössä tällä tarkoitetaan useimmiten sitä, että ilmoituksen tiedot luovutetaan avoinna olevan rikosilmoituksen yhteydessä hyödynnettäviksi. Tiedot sisältävät tällöin tyypillisimmässä tapauksessa tietoa jutun rahaliikenteestä ja omaisuudesta. Osassa tapauksista epäilyttävää liiketointa koskevan ilmoituksen perusteella selvittelykeskus tai jokin muu esitutkintaviranomainen käynnistää uuden esitutkinnan. Vuosien aikana selvittelykeskus on luovuttanut tietoja yhteensä epäilyttävää liiketointa koskevasta ilmoituksesta. Vuoden 2011 aikana luovutettiin 2709 ilmoituksen tiedot (9,6 prosentissa saapuneista ilmoituksista). Kuva 5. Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista ja tiedon luovutukset esitutkinnassa käytettäväksi

15 Esitutkinnan yhteyteen luovutetuista epäilyttäviä liiketoimia koskevista tiedoista suurin osa liittyy talousrikoksiin ja seuraavaksi eniten huumausainerikoksiin. Tietoja siirretään esitutkintaan rikosnimikkeellä rahanpesu vuosittain hyvin vaihtelevia määriä. Tämä johtuu osin siitä, että alkurikoksen (esimerkiksi velallisen epärehellisyyden) tekijän itse suorittaman rahanpesun katsotaan sisältyvän päätekoon ja siitä ei rangaista erikseen. Vuonna 2011 esitutkinnan yhteydessä tutkittavaksi siirrettyjen tietojen yleisimmät rikosnimikkeet olivat velallisen epärehellisyys (32,8 %), huumausainerikos 7,4 %) sekä petos (18,4 %). Taulukko 7. Tiedon luovutukset rikosnimikkeittäin vuosina RIKOSNIMIKE % Rahanpesu Talousrikos ,1 Huumausainerikos ,4 Muu ,5 YHTEENSÄ Tarkasteltaessa kaikkia vuosina esitutkinnan yhteyteen luovutettuja epäilyttäviä liiketoimia koskevia tietoja voidaan todeta, että tapauksista liki puolet on liittynyt talousrikollisuuteen. Huumausainerikosten osuus esitutkintaan siirretyistä tiedoista oli noin 9 % ja rahanpesun rikosnimikkeellä esitutkintaan on siirretty noin 8 prosentissa esitutkintaan siirretyistä tapauksista. Taulukko 8. Tiedon luovutukset rikosnimikkeittäin vuosina RIKOSNIMIKE LKM % Rahanpesu ,2 Talousrikos ,3 Huumausainerikos ,3 Muu ,2 Yhteensä

16 4.2 Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä on julkaissut "Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä" -nimisen tutkimuksen. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki rahanpesua koskevat tuomiot ja menettämisseuraamukset vuodesta 1994 alkaen. Tutkimus päivitettiin vuoden 2010 aikana. Selvityksessä kiinnitetään huomiota rahanpesutapauksissa käytettyihin tyypillisiin menettelytapoihin, oikeuskäytännössä ilmenneisiin tulkintaongelmiin sekä rikoslainsäädännön muutoksiin. Lisäksi tutkimuksen lopuksi on selostettu lyhyesti kaikki tutkimuksessa käsitellyt rahanpesutuomiot. Suuri osa tutkimuksessa käsitellyistä tapauksista on sellaisia, joiden tutkinta on aloitettu ilman, että taustalla on ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimus löytyy osoitteesta: 16

17 5 TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNTA 5.1 Yleistä terrorismin rahoituksen torjunnasta Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa on tiivistynyt merkittävästi. Keskeiseen asemaan torjuntatyössä on noussut terrorismin rahoituksen torjunta ja terroristien varojen poisotto. Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan Unioni ja FATF ovat päättäneet useista terrorismin rahoituksen vastaisista toimista. Näiden organisaatioiden jäseninä Suomi on pannut täytäntöön muun muassa YK:n kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen vuodelta Lisäksi Euroopan Unionissa on tehty useita päätöksiä terrorismin rahoituksen torjumiseksi. FATF on julkaissut 9 terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta. Näiden pääasiallisena tavoitteena on saada valtiot sitoutumaan kansainvälisiin terrorismin rahoittamisen estämistä koskeviin sopimuksiin, terroristien varojen jäädytykseen ja konfiskointiin, terrorismin rahoittamiseen liittyvien epäilyjen raportointiin viranomaisille, kansainväliseen yhteistyöhön, maksujen tai arvon välittämisen luvanvaraistamiseen tai rekisteröintiin, maksuliikenteen läpinäkyvyyteen sekä sen estämiseen, ettei voittoa tuottamattomia organisaatioita käytetä terrorismin rahoittamisen peitteenä. YK:n turvallisuusneuvoston asettamat finanssipakotteet ovat syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen muuttaneet osittain luonnettaan ja nykyisin niiden avulla pyritään yhä selkeämmin terrorismin vastaisiin toimiin siten, että niitä kohdistetaan suoraan luonnollisiin henkilöihin, yhteisöihin ja ryhmiin, joiden epäillään rahoittavan terrorismia. Finanssipakotteet velvoittavat pakotteiden kohteena olevien tahojen varojen tai muiden taloudellisten resurssien jäädyttämiseen. YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätökset pannaan Euroopan yhteisössä täytäntöön Euroopan Unionin asetuksina, jotka ovat Suomessa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Rikoslakiin lisättiin loppuvuodesta 2002 uusi terrorismirikoksia koskeva 34 a luku. Kyseisen luvun 5 :n mukaan henkilö syyllistyy rangaistavaan tekoon, mikäli hän suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä aiotaan rahoittaa terroristisiksi teoiksi määriteltyjä tekoja. 5.2 Rahanpesun selvittelykeskuksen rooli terrorismin rahoituksen torjunnassa Terrorismin rahoittamisen torjumiseksi nähtiin aiheelliseksi liittää rahanpesulakiin rahanpesun torjuntaa vastaava ilmoitusjärjestelmä. Tästä syystä rahanpesulain soveltamisala laajennettiin lukien kattamaan myös terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen, koska sekä rahanpesussa ja terrorismin rahoituksessa on yhteneväiset tekotavat. 17

18 Rahanpesulain soveltamisalan laajentaminen tarkoitti, että ilmoitusvelvollisilla on terrorismin rahoitusta epäillessään samat velvoitteet kuin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä eli tunnistaa asiakas, noudattaa huolellisuusvelvollisuutta sekä ilmoittaa epäilyttävistä tapauksista rahanpesun selvittelykeskukselle. Erona kuitenkin on, että rahanpesua epäiltäessä epäillään liiketoimeen sisältyvien varojen laillista alkuperää, kun taas terrorismin rahoittaminen voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla. Sanottu merkitsee sitä, että ilmoitusvelvolliset joutuvat yhä enenevässä määrin epäilyttävien liiketoimien yhteydessä pohtimaan myös liiketoimeen sisältyvien varojen kohdetta. Selvittelykeskuksen vastaanottamista epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista onkin havaittavissa, että liiketoimiin sisältyvien varojen kohteeseen ja määränpäähän on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Selvittelykeskus on kirjannut YK:n pakotepäätöksissä ja Euroopan Unionin pakoteasetusten liitteissä mainittuja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta viranomaisilta tulleita ilmoituksia henkilöistä, yhteisöistä tai ryhmistä, joilla voidaan mahdollisesti epäillä olevan kytköksiä terrorismin rahoitukseen 88 kappaletta vuonna 2007, 36 vuonna 2008, 55 vuonna 2009, 36 kappaletta vuonna 2010 sekä 14 vuonna Toistaiseksi selvittelykeskus ei ole löytänyt kyseisten tahojen ja Suomen välillä yhteyksiä. 5.3 Terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten kansainväliset liitynnät on osallistunut aktiivisesti terrorismin rahoituksen torjuntaa käsitteleviin kansainvälisiin kokouksiin ja koulutukseen (Interpol, Europol, FATF). Selvittelykeskuksessa on koulutettu neljä henkilöä selvittämään ja tutkimaan oman toimen ohella terrorismin rahoitusta. Eri maiden rahanpesun selvittelykeskusten välillä on ollut laajaa yhteistoimintaa terrorismin rahoituksen torjumiseksi mm. Egmont -ryhmän puitteissa. Egmont -ryhmä on rahanpesun selvittelykeskusten välinen operatiivinen katto-organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen muun muassa suojatun tiedonvaihtokanavan sekä luo standardeja kansainväliselle yhteistyölle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Rahanpesun selvittelykeskuksen aloitteesta järjestettiin syksyllä 2007 ensimmäinen Pohjoismaiden terrorismin rahoituksen selvittämisen ongelmiin painottunut yhteistyökokous rahapesun selvittelykeskusten ja turvallisuuspoliisien edustajien kesken. Kokouksia on sen jälkeen pidetty säännöllisesti, vuonna 2011 jo toisen kerran Suomessa. 6 LOPUKSI Rahanpesun selvittelykeskukselle saapuneiden, epäilyttäviä liiketoimia ja terrorismin rahoitusta koskevien ilmoitusten määrässä ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia, mutta muutaman viimevuoden määrät ovat kokonaisuudessaan hieman nousseet. Terrorismin rahoituksen torjunta on noussut viime vuosina kansainvälisesti merkittävään asemaan, mutta Suomessa ei tapauksia juurikaan ole havaittu. Vuonna 2011 Keskusrikospoliisi aloitti yhteistyössä 18

19 Suojelupoliisin kanssa ensimmäisen terrorismin rahoitusta koskevan rikostutkinnan. Epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaneiden tahojen osalta ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia ilmoitusten määrien suhteen. Suurin osa ilmoituksista liittyy valuutan siirtoihin, kuten aikaisempinakin vuosina. Tutkintaan siirrettyjen tietojen osalta taustalla oleva alkurikos liittyy suurimmassa osassa tapauksista joko talousrikoksiin tai huumausainerikoksiin. Vuoden 2011 aikana on siirtänyt tietoja esitutkintaan hieman aiempia vuosia vähemmän, mikä johtuu koko vuoden kestäneestä tietojärjestelmäuudistuksesta. Vuoden 2012 alusta käyttöönotettu järjestelmä palvelee entistä paremmin sekä ilmoitusvelvollisia että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. 19