Henkilöstökertomus 2017 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 3.5.2018 Tiedoksi johtokuntaan 18.5.2018 NS/915/01.00.02.01/2018
Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2017... 2 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 3 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 3.2 Ylityöt... 4 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 5 3.4 Sukupuolirakenne... 6 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus... 6 3.6 Ikärakenne... 9 3.7 Koulutusrakenne... 11 3.8 Palkkausrakenne... 13 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 15 4 Henkilöstön tila... 16 4.1 Työtyytyväisyys... 16 4.2 Sairauspoissaolot... 18 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 19 4.4 Työterveyspalvelut... 21 4.5 Henkilöstökoulutus... 23 4.6 Virkistystoiminta... 27 5 Henkilöstön tehokkuus... 28 5.1 Tuottavuus... 28 5.2 Taloudellisuus... 28 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 29 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset... 30 6 Yhteistoiminta... 31 6.1 Yhteistoimintasopimus... 31 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 31 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 31 6.4 Muu yhteistoiminta... 32 6.5 Työhyvinvointi... 33 6.6. Samapalkkaisuusindeksi... 33
1 Henkilöstökertomus 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrian keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä ja turvallisia sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme ja sen kehittämisestä innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Ammatillisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstökertomus sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstökertomus kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstökertomus on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.
2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2017 Henkilöstöpanokset %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstön HTV Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot 2013 746-4,4 574-2,2 44,8 30 497 969 0,5 2014 745-0,1 545-5,1 45,2 30 732 069 0,8 2015 697-6,4 549 0,7 45,5 30 031 891-2,3 2016 710 1,9 552 0,6 46,0 31 040 103 3,4 2017 720 1,4 549-0,6 45,9 29 226 240-5,8 Henkilöstön tila %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv 2013 16,0-0,8 0,6 0,00 2014 13,8-13,5 0,9 50,17 2015 14,5 4,7 0,7-23,16 2016 12,4-14,3 0,5-30,44 2017 12,3-1,2 0,4-19,03 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyspalvelut /htv %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoiminta /htv %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2013 747 4,6 122 0,0 732 28,4 2014 469-37,2 140 14,8 634-13,4 2015 562 19,8 130-7,4 585-7,7 2016 558-0,7 132 1,5 552-5,6 2017 620 11,1 159 21,1 720 30,4
3 Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi 2013 176,33-0,86 383,07-5,14 53189 2,9 2014 191,25 8,47 375,34 2,02 56396 6,0 2015 187,50-1,96 373,28 0,55 54717-3,0 2016 189,35 0,99 376,75-0,93 56195 2,7 2017 187,76-0,84 368,57 2,17 53253-5,2 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2017 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 720 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Lkm HTV 2013 746-4,4 574-2,2 2014 745-0,1 545-5,1 2015 697-6,4 549 0,7 2016 710 1,9 552 0,6 2017 720 1,4 549-0,6 Henkilötyövuodet vähenivät 3,5 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 83 % (457 htv).
4 Henkilöstön lukumäärä 0 100 200 300 400 500 600 700 800 2013 2014 2015 2016 2017 746 745 697 710 720 Henkilötyövuosien lukumäärä 0 100 200 300 400 500 600 700 2013 2014 2015 2016 2017 574 545 549 552 549 HTV 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2013 2017. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Ytpv/htv 7.1.-29.12.13 (357 pv) tunnit 6350 11944 3482 21776 5,07 henkilöt 405 378 155 30.12.13-21.12.14 (357 pv) tunnit 6272 11865 4064 22201 5,45 henkilöt 386 374 146 22.12.14-6.12.15 (350 pv) tunnit 9402 8231 2768 20401 5,06 henkilöt 432 364 108 7.12.15-27.11.16 (357 pv) tunnit 5284 11421 4625 21330 5,18 henkilöt 341 371 141 28.11.2016-10.12.2017 (378 pv) tunnit 3982 11925 3318 19225 4,38 henkilöt 298 414 117
5 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2017 aikana 91 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 33 henkilöä (11 miestä, 22 naista) - osittainen virkavapaa 13 henkilöä (2 miestä, 11 naista) - osa-aikaeläke 2 henkilöä (naista) - osatyökyvyttömyyseläke 18 henkilöä (8 miestä, 10 naista) - muu osa-aikatyö 21 henkilöä (5 miestä, 16 naista) - osasairausvapaa 12 henkilöä (3 miestä, 9 naista) Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 18 henkilöä (7 miestä, 11 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 20 henkilöä (4 miestä, 16 naista) - toisen viran/tehtävän hoito muu työnantaja 2 henkilöä (naista) - muu virkavapaus, palkaton 67 henkilöä ( 31 miestä, 36 naista) - opintovapaa 10 henkilöä (naista) Perhevapaat: - äitiysvapaa 10 (naista) - vanhempainvapaa 12 henkilöä (3 miestä, 9 naista) - isyysvapaa 6 miestä - hoitovapaa 10 henkilöä (3 miestä, 7 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2013 2017 ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kokoaikaisia Osa-aikaisia Koko henkilöstö Osaaikaisten %-osuus 2013 656 90 746 12,1 % 2014 678 67 745 9,0 % 2015 633 64 697 9,2 % 2016 637 73 710 10,3 % 2017 629 91 720 12,6 %
6 Koko-/osa-aikaisten määrä 0 200 400 600 800 2013 90 656 2014 67 678 2015 64 633 Kokoaikaisia Osa-aikaisia 2016 73 637 2017 91 629 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2017 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 209 htv (38 %) ja naiset 340 htv (62 %). 31.12.2017 palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 218 (38 %) ja naisia 351 (62 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla 15.12.2016 13.11.2017 auki julistettuihin 32 virkaan valittiin 25 naista ja 6 miestä. Yksi valittu henkilö ei ottanut virkaa vastaan. Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 6,89 hakijaa (vuonna 2016: 13,8 hakijaa ja vuonna 2015: 6,9 hakijaa), toimintaterapeutin virkaan 7 hakijaa, apulaisosastonhoitajan virkaan 9 hakijaa, laboratoriohoitajan virkaan 35 hakijaa, psykologin virkaan 15 hakijaa, erikoislääkärin virkaan 1 hakija, laitoshuoltajan virkaan 13,75 hakijaa, leipojan virkaan 26 hakijaa, huoltopäällikön virkaan 32 hakijaa, sähköasentajan virkaan 40 hakijaa ja toimistosihteerin virkaan 148 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. sairaanhoitajapäiville ja Itä- Suomen lääketiedetapahtumaan.
7 Sairaalan palveluksesta poistui 28 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 13 henkilöä ja vanhuuseläkkeelle jäi 15 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläke Julistettu avoimeksi (pvm) Hakijoita Virka täytettiin Yhteensä mies nainen ulkoa sisältä Avoin virka Virkojen Huoltopäällikkö 1 15.12.2016 1.6.2017 32 32 31 1 Laboratoriohoitaja 1 2.1.2017 1.4.2017 35 5 30 34 1 Laitoshuoltaja 2 11.1.2017 1.4.2017 30 30 26 4 Sähköasentaja 1 3.2.2017 1.5.2017 40 40 40 Sairaanhoitaja 7 13.3.2017 1.6.2017 46 8 38 22 24 Nainen (N) Mies (M) n s n u n s m s n s Apulaisosastonhoitaja 1 4.9.2017 1.10.2017 9 9 4 5 n s Sairaanhoitaja 10 4.9.2017 1.10.2017 52 13 39 26 26 n s n s n s m s m u n s n s m u n s n s Toimintaterapeutti 1 4.9.2017 1.10.2017 7 7 5 2 n u Leipoja 1 29.8.2017 1.12.2017 26 4 22 25 1 n u Toimistosihteeri 1 10.10.2017 1.1.2018 148 12 136 145 3 n u Sairaanhoitaja 2 25.10.2017 1.1.2018 33 1 32 16 17 n s n u Erikoislääkäri 1 21.9.2017 1.1.2018 1 1 1 n u Psykologi 1 13.11.2017 1.1.2018 15 4 11 11 4 n u Laitoshuoltaja 2 10.10.2017 1.2.2018 25 2 23 19 6 n S Hakijoita n S Virkoja avoinna yht. 32 yht. 499 121 378 405 94 n= 26 s= 21 499 499 m= 6 u= 11 %/htv Eläkemaksu-% 2013 1 0,17 19,49 2014 4 0,73 21,27 2015 0 0,00 21,50 2016 1 0,18 18,43 2017 0 0,00 16,71 m n n n m n n Valitut Sisältä (S) Ulkoa (U) u s s s u s s Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat Yhteensä Mies Nainen 2013 0 2013 6 2 4 2014 3 2014 10 4 6 2015 4 2015 12 3 9 2016 7 2016 17 8 9 2017 5 2017 18 8 10
8 Työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 250 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2013 2017 Tulovaihtuvuus- % Lähtövaihtuvuus- % 2013 3,24 2,04 2014 2,97 2,79 2015 2,33 3,22 2016 0,90 1,62 2017 1,78 2,32 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2017 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin yhteensä 31 henkilöä, joista 10 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (7 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,57. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle jääneiden (n=15) keski-ikä oli 62 vuotta 9 kuukautta (vuonna 2016: 63 vuotta 3 kuukautta, n=10). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 9 henkilöä. Vastaajista kuusi suosittelisi työpaikka muille ja viisi henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä Otanta kysymyksistä 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Työtehtävät olivat monipuolisia. 0 0 0 3 5 8 4,6 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi. 1 0 3 1 2 7 3,4 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti. 0 1 0 2 6 9 4,4 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä. 2 0 0 3 4 9 3,8 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni. 2 2 2 2 1 9 2,8
9 Terveydenhuollon opiskelijaohjaus Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti vuonna 2017 harjoittelujaksoaan yhteensä 106 terveysalan opiskelijaa, joista 102 oli amk-opiskelijaa (6 syventävän vaiheen opiskelijaa ja 96 perusvaiheen opiskelijaa) ja 4 kansainvälistä Savonia amk:n vaihto-opiskelijaa. Opiskelijoista 87 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk) ja 19 oli Pohjois-Savon ulkopuolisista ammattikorkeakouluista. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2017 tulos oli erinomainen 9,1 (vastausprosentti 83 %). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset 2013 2014 2015 2016 2017 Niuvanniemen sairaala, keskiarvo 8,8 8,7 8,8 8,9 9,1 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,5 8,6 8,7 8,7 8,8 3.6 Ikärakenne Vuoden 2017 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Miesten keski-ikä oli 47,0 ja naisten 45,3 vuotta. Vuonna 2016 henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta (miehet 46,5 ja naiset 45,6). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli 50 54 -vuotiaat (16,87 %). Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 46,3 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2017 Ikäryhmä Henkilöstön Miehet % miehistä Naiset % naisista 15-19 0 0 0,00 % 0 0,00 % 20-24 14 2 0,92 % 12 3,42 % 25-29 48 12 5,50 % 36 10,26 % 30-34 52 16 7,34 % 36 10,26 % 35-39 60 25 11,47 % 35 9,97 % 40-44 79 36 16,51 % 43 12,25 % 45-49 78 30 13,76 % 48 13,68 % 50-54 96 44 20,18 % 52 14,81 % 55-59 87 36 16,51 % 51 14,53 % 60-63 48 16 7,34 % 32 9,12 % 64-7 1 0,46 % 6 1,71 % 569 218 100,0 % 351 100,0 %
10 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä 31.12.2017 kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 46,65 44,00 47,93 44,00 osastonhoitaja 48,06 50,00 49,62 53,00 sairaanhoitaja 37,90 41,00 39,00 41,50 lähihoitaja 45,70 47,00 45,87 47,50 mielisairaanhoitaja 52,70 55,00 52,40 54,50 toimintaterapeutti 39,88 38,00 39,71 38,00 erikoislääkäri 53,00 51,00 53,00 51,00 psykologi 39,50 35,00 42,89 37,00 sosiaalityöntekijä 51,86 55,00 54,50 57,00 laitoshuoltaja 51,84 50,50 53,54 52,00 ravitsemistyöntekijä 45,21 46,50 47,00 47,00 toimistosihteeri 51,57 53,50 53,92 54,00 Ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2017 60 40 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-63 64 - Miehet Naiset Ikäryhmä tilanne 31.12. 2013 2014 2015 2016 2017 15-19 0 1 0 0 0 20-24 16 19 13 11 14 25-29 42 43 50 48 48 30-34 59 51 48 51 52 35-39 82 76 70 65 60 40-44 77 68 66 72 79 45-49 84 81 89 86 78 50-54 93 92 87 89 96 55-59 88 91 87 83 87 60-63 28 30 36 50 48 64-4 7 8 6 7 573 559 554 561 569
11 120 Henkilöstön ikärakenne v. 2013-2017 100 80 60 40 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-63 64-2013 2014 2015 2016 2017 3.7 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen 2016. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,3). Vuonna 2017 koulutustasoindeksi oli 4,9. Naisten koulutustasoindeksi oli 5,0 ja miesten 4,6. Sairaalan henkilöstöstä 41,2 prosenttia (vuonna 2016: 44,3 %) on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Viideltätoista (15) henkilöltä puuttuu koulutustiedot (3 miestä ja 12 naista). He eivät ole joko toimittaneet tutkintotodistustaan nimikirjanpitäjälle tai he eivät ole suorittaneet tutkintoa (esimerkiksi opiskelija). Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Perusaste 1 1 2 0,5 % 0,3 % 0,4 % Keskiaste 118 110 228 54,9 % 32,4 % 41,2 % Alin korkea-aste 25 63 88 11,6 % 18,6 % 15,9 % Alempi korkeakouluaste 47 123 170 21,9 % 36,3 % 30,7 % Ylempi korkeakouluaste 15 35 50 7,0 % 10,3 % 9,0 % Tutkijakoulutusaste 9 7 16 4,2 % 2,1 % 2,9 % Yhteensä 215 339 554 100,0 % 100,0 % 100,0 % Koulutustasoindeksi 4,60 5,00 4,90
Akselin otsikko 12 Henkilöstön koulutusrakenne 31.12.2017 140 120 100 80 60 40 20 0 Mies Nainen Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus aste 1 118 25 47 15 9 1 110 63 123 35 7 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan v. 2013-2017 4,80 4,90 5,00 5,00 5,00 4,30 4,30 4,40 4,50 4,60 2013 2014 2015 2016 2017 Mies Nainen Koulutustasoindeksi 31.12. Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. NS VVS Valtio 2013 4,6 4,6 5,2 2014 4,7 4,6 5,3 2015 4,8 4,8 5,1 2016 4,8 4,9 5,3 2017 4,9 4,9 5,3 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä.
13 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2017 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avoinna olevat virat palkkaryhmittäin. Avoinna olevat virat 31.12.2017; 5 sairaanhoitaja, 1 osastonhoitaja, 1 psykologi, 1 ylilääkäri, 1 siivoustyönohjaaja, 3 laitoshuoltaja, 1 ravitsemistyöntekijä, 6 toimistosihteeri, 1 sihteeri ja 1 järjestelmäasiantuntija. Palkkaryhmä Mies Nainen Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista 1 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 2 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 3 0 1 1 0,00 0,32 0,19 0 4 3 0 3 1,49 0,00 0,58 0 5 1 54 55 0,50 17,36 10,72 4 6 6 2 8 2,97 0,64 1,56 0 7 0 6 6 0,00 1,93 1,17 0 8 92 48 140 45,54 15,43 27,29 6 9 10 11 21 4,95 3,54 4,09 2 10 53 111 164 26,24 35,69 31,97 5 11 14 25 39 6,93 8,04 7,60 1 12 2 14 16 0,99 4,50 3,12 0 13 4 3 7 1,98 0,96 1,36 0 14 0 4 4 0,00 1,29 0,78 0 15 1 13 14 0,50 4,18 2,73 1 16 3 7 10 1,49 2,25 1,95 1 17 1 1 2 0,50 0,32 0,39 0 18 0 3 3 0,00 0,96 0,58 0 19 1 0 1 0,50 0,00 0,19 0 20 0 1 1 0,00 0,32 0,19 0 21 6 7 13 2,97 2,25 2,53 0 22 2 0 2 0,99 0,00 0,39 0 23 3 0 3 1,49 0,00 0,58 1 202 311 513 100,00 100,00 100,00 21 Avoimet virat
14 Keskimääräisen säännöllisen työajan ansiot 30.11. 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 2013 2014 2015 2016 2017 2 865,13 2 958,55 2 990,71 2 973,49 2 979,40 Vakinaisen henkilökunnan keskimääräinen kuukausipalkka (30.11.17) oli 3 036,88 euroa. Miesten keskimääräinen kuukausipalkka oli 3 095,60 euroa ja naisten 2 998,50 euroa. Suoritusarvioinnin ka-% sukupuoli 30.11.2013 30.11.2014 30.11.2015 30.11.2016 30.11.2017 mies 23,29 24,34 24,40 24,18 24,52 nainen 23,77 24,05 24,29 23,99 24,11 yhteensä 23,57 24,16 24,33 24,06 24,27 Vakinaisen henkilökunnan suoritusarvioinnin ka -% (30.11.2017) oli 25,59 %. Miesten suoritusarvioinnin ka-% oli 25,30 % ja naisten 25,79 %.
15 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalassa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jossa tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2017 tulospalkkiototeuma oli 0,475 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannus työnantajan sivukuluineen oli 100 877 euroa, joka on 0,35 % sairaalan palkkakustannuksista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2017 oli yhteensä 76 henkilöä, 13,36 % henkilöstöstä (569). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 64 henkilöä, 11,41 % henkilöstöstä (561). Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet, hoitovapaan sijaisuudet ja projekti-/tutkimustyö. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinainen/määräaikainen miehet naiset yht VVS yht %. valtio yht %. vakinainen 207 277 484 määräaikainen 32 57 89 määräaik. %-osuus 13,39 % 17,07 % 15,53 % 28,30 % 13,60 % vakinainen 198 293 491 määräaikainen 15 53 68 määräaik. %-osuus 7,04 % 15,32 % 12,16 % 30,30 % 12,70 % vakinainen 200 288 488 määräaikainen 20 46 66 määräaik. %-osuus 9,09 % 13,77 % 11,91 % 33,50 % 12,50 % vakinainen 201 296 497 määräaikainen 17 47 64 määräaik. %-osuus 7,80 % 13,70 % 11,41 % 32,90 % 13,40 % vakinainen 199 294 493 määräaikainen 19 57 76 määräaik. %-osuus 8,72 % 16,24 % 13,36 % 34,9 % 14,70 % **) 31.12.2017 määräaikaisesta henkilöstöstä 25 % oli miehiä ja 75 % naisia. **) Koko valtion palveluksessa verrattuna Niuvanniemen sairaalaan on suhteellisesti enemmän tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja lain tai asetuksen perusteella määräaikaista virkaa hoitavia henkilöitä. Mikäli edellä olevat henkilöt luetaan pois määräaikaisesta henkilökunnasta on määräaikaisten % -osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Niuvanniemen sairaalassa 13,0 % ja valtiolla yhteensä 12,0 %.
16 Henkilöstömäärä kuukausittain 2013 2017 2013 2014 2015 2016 2017 tammikuu 570 561 547 537 549 helmikuu 573 559 548 548 549 maaliskuu 587 550 543 555 550 huhtikuu 585 551 546 548 550 toukokuu 586 551 565 559 557 kesäkuu 627 589 607 597 596 heinäkuu 623 576 603 588 588 elokuu 593 559 577 561 557 syyskuu 587 547 561 557 551 lokakuu 575 548 552 557 545 marraskuu 582 558 545 564 565 joulukuu 573 559 554 561 569 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa.
17 Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS) (vastaajamäärä 272 henkilöä, vastausprosentti 49,45 %), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), STM hallinnonala ja koko valtio (vastaajamäärä 32 064 henkilöä). Kyselyn perusteella vakinainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,63) kuin määräaikainen henkilöstö (keskiarvo 3,57). Korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Kyselyyn vastanneet miehet (3,69) olivat tyytyväisempiä kuin naiset (3,59). Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2019. NS Valtio VVS THL STM 2017 2017 2017 2016 2017 hallinnonala Johtaminen 3,37 3,41 3,74 3,4 3,3 Työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet 3,92 3,92 4,02 4,1 3,9 Palkkaus 3,07 2,81 3,09 3,0 2,9 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,59 3,52 3,82 3,6 3,3 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,90 3,82 4,01 3,9 3,8 Työ- ja toimintaympäristö 3,75 3,66 3,65 3,6 3,6 Vuorovaikutus ja viestintä 3,42 3,37 3,59 3,4 3,3 Työnantajakuva ja arvot 3,92 3,74 4,16 3,7 3,8 Työtyytyväisyys yhteensä 3,63 3,55 3,77 3,59 3,5 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 8,03 7,91 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Tehtävänkiertohalukkuus (osuus vastaajista %) 46 50 50,8 Aikomus vaihtaa työpaikkaa, koska olen tyytymätön nykyiseen työpaikkaani 3 5 (osuus vastaajista %), Oma virastoni on hyvä työpaikka, (vähintään samaa mieltä, indeksiarvo 4-5) 67 66 (osuus vastaajista %) Epäasiallisen kohtelun kokeminen työyhteisössä (osuus vastaajista %): - en ole havainnut ympärilläni enkä kokenut itse 54 69 - kyllä, olen havainnut ympärilläni 25 17 - kyllä, olen kokenut itse 9 5 - kyllä, olen havainnut ympärilläni ja kokenut itse 12 8 Vuonna 2016 työtyytyväisyyskyselyn kysymyspatteristo uudistettiin, joten suoraa vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ei voida tehdä. Valtiokonttori suosittelee, että vuoden 2016 osalta aloitetaan uudet aikasarjat, ja vertailu aikaisempien vuosien osalta tehdään vuoteen 2015 asti. Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL sairaala sairaala 2012 3,40 3,39 3,24 2013 3,47 3,42 3,38 2014 3,40 3,53 2015 3,51 3,45 3,47 2016 3,6 2017 3,63 3,55 3,58
18 4.2 Sairauspoissaolot Vuonna 2017 sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden väheni hieman (0,14 tp/htv) verrattuna vuoteen 2016. Vuonna 2017 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 12,27 ja edellisenä vuonna 12,41. Osasairauspäivärahalla vuosina 2017 ja 2016 oli 12 henkilöä, vuonna 2015 seitsemän henkilöä, vuonna 2014 neljä henkilöä ja vuosina 2013 ja 2012 osasairauspäivärahalla oli kolme henkilöä. Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv 2013 478 9 152-3,9 19,1 16,0 12,2 9,0 2014 446 7 540-17,6 16,9 13,8 13,2 8,9 2015 464 7 948 5,4 17,1 14,5 10,2 8,6 2016 475 6 858-13,7 14,4 12,4 13,0 8,5 2017 435 6 735-1,8 15,5 12,3 18,2 8,4 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö 2013 225 501 2,23 2014 213 467 2,19 2015 228 552 2,42 2016 262 635 2,42 2017 250 573 2,29
19 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Niuvanniemen Valtio sairaala 2013 65,2 76,1 2014 67,0 76,2 2015 68,5 75,8 2016 70,8 77,8 2017 71,9 77,8 Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/hlö 2013 6,36 251 2014 5,51 251 2015 5,75 252 2016 4,91 253 2017 4,89 251 Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin kuntoutuksiin osallistui yhteensä 6 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 76 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2016: 25 kalenteripäivää ja vuonna 2015: 257 kalenteripäivää). Sairauspoissaoloa ei vaatinut 19 tapausta. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv 2013 54 1,9 324-9,0 6,00 0,6 2014 67 24,1 491 51,5 7,33 0,9 2015 54-19,4 380-22,6 7,04 0,7 2016 45-16,7 266-30,0 5,91 0,5 2017 44-2,2 214-19,5 4,86 0,4
20 Lkm/vuosi 80 Työtapaturmat/vuosi 70 60 50 40 30 20 10 0 2013 2014 2015 2016 2017 Tapaturmatilanteet Vuoden 2013 2017 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2013 2014 Sairaus-pv Turvallinen hoito-koul. 3 16 5,33 1 0 0,00 1 0 0,00 0 0 0,00 0 0 0,00 Tapaturma toimintayks. 15 62 4,13 26 61 2,35 23 105 4,57 23 218 9,48 17 21 1,24 Tapaturma työmatkalla 15 169 11,27 9 168 18,67 15 257 17,13 11 25 2,27 8 76 9,50 Työtapaturma sairaala-alueella 9 25 2,78 18 218 12,11 8 15 1,88 5 23 4,60 14 73 5,21 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama 10 36 3,60 11 40 3,64 6 0 0,00 6 0 0,00 5 44 8,80 Virkamatka/Potilasretki 0 0 0,00 1 0 0,00 0 0 0,00 0 0 0,00 0 0 0,00 Tyhy-iltapäivä 2 16 8,00 1 4 4,00 1 3 3,00 0 0 0,00 0 0 0,00 Yhteensä 54 324 6,00 67 491 7,33 54 380 7,04 45 266 5,91 44 214 4,86 2015 2016 Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus 2017 Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv 600 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 500 400 300 200 100 0 2013 2014 2015 2016 2017 Sarja1 324 491 380 266 214
Akselin otsikko 21 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v. 2013-2017 Turvallinen hoito-koul. Tapaturma toimintayks. Tapaturma työmatkalla Työtapaturma sairaalaalueella Tapaturma osastolla/pot. aiheuttama Virkamatka/ Potilasretki Tyhy-iltapäivä 2013 5,33 4,13 11,27 2,78 3,60 0,00 8,00 2014 0,00 2,35 18,67 12,11 3,64 0,00 4,00 2015 0,00 4,57 17,13 1,88 0,00 0,00 3,00 2016 0,00 9,48 2,27 4,60 0,00 0,00 0,00 2017 0,00 1,24 9,50 5,21 8,80 0,00 0,00 4.4 Työterveyspalvelut Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä tarkastuksia, määräaikaistarkastuksia sekä kohdennettuja tarkastuksia niiden toimintayksikköjen henkilöstölle, joihin on tehty vuonna 2017 työpaikkaselvitys. Lisäksi on tehty työhönsijoitustarkastuksia, työkykytarkastuksia ja sekä terveydenseurantatarkastuksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 2017 yhteensä 45 kappaletta. Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna 2014 työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatioasiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty lakisääteisiin- ja määräaikaistarkastuksiin tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 141 henkilöä, joiden keski-ikä oli 48 vuotta. Kyselyssä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: osastot 4, 5, 8, 10, 11 ja 12 sekä puhdistuspalvelut. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa
22 työergonomiaa (15 kpl) sekä teki jatkosuosituksia. Työfysioterapeutti on antanut myös yksilöllistä ohjausta ja neuvoja työntekijöille Niuvanniemen sairaalan kuntosalilla. Työkykyarvioita työterveyspsykologi on tehnyt kahdeksalle työntekijälle. Työterveyspsykologi on osallistunut puhdistuspalvelujen työhyvinvointihankkeeseen pitämällä ryhmiä ja luennoimalla laitoshuoltajille. na 2017-2018 on työhyvinvointihanke puhdistuspalvelujen työntekijöille. Hankeen tavoitteina ovat työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen yksilötasolla (yksilön oma vastuu) ja työyhteisön yhteistyön ja työilmapiirin kehittäminen. Työterveysmenot Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto 2013 428 474 747,3 8,2 685 512,00 456,3 2014 255 933 469,7-37,2 450 231,00 471,3 2015 308 504 562,1 19,7 520 335,80 524,5 2016 308 202 558,0-0,7 535 319,99 505,1 2017 340 182 619,8 11,1 680 391,67 534,5 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto). **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). /v 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Työterveysmenot/vuosi 2013 2014 2015 2016 2017
23 /htv 800,0 Työterveysmenot/htv brutto 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 2013 2014 2015 2016 2017 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna ei kuitenkaan yhtään. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, turvallisuuteen liittyvät koulutukset (aggressiivisen potilaan kohtaamisen koulutus (AKO) ensiapukoulutus, turvakorttikoulutus, ergonomiakoulutus), GAF-koulutus, Mediatri-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus.
24 Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä /htv vuodesta 2013 419 805 732 28,4 2014 345 431 634-13,4 2015 321 092 585-7,7 2016 304 784 552-5,7 2017 395 303 720 30,5 Vuoden 2017 koulutusmenokustannuksista on vähennetty vuotta 2016 koskeva VM:n myöntämä koulutuskorvaus 22 471 euroa. Vuoden 2016 koulutusmenokustannuksista on vähennetty vuotta 2015 koskeva koulutuskorvaus 22 663 euroa ja vuonna 2015 vuotta 2014 koskeva koulutuskorvaus oli 23 119 euroa. Vuoden 2017 koulutusmenoihin sisältyy 13 747 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 112 174 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Koulutus- %-muutos Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2013 11 400-29,6 2013 74 515 124,2 2014 24 692 116,6 2014 75 123 0,8 2015 19 802-19,8 2015 94 400 25,7 2016 20 175 1,9 2016 108 680 15,1 2017 13 747-31,9 2017 112 174 3,2
25 Työnohjausmenoihin sisältyy vuodesta 2013 alkaen myös sairaalan oman työnohjaajan kustannuksia. /vuosi 30 000 Maksuton toiminta - koulutusmenot/vuosi 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 /vuosi 120 000 Työnohjausmenot/vuosi 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2013 2014 2015 2016 2017
26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. en 2016-2017 palkkakustannukset on laskettu keskimääräisen tuntipalkan mukaan nimikkeittäin. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2013 1 024 423 187 17,95 2014 836 375 1535 720,76 2015 783 722 1428-6,97 2016 772 690 1399-2,03 2017 774 359 1411 0,86 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin. tunteja: Koulutuksen nimi 2013 2014 2015 2016 2017 Ea-koulutus 172 153 381 236 166 Erikoistuvien lääkäreiden seminaariopetus 152 154 184 161 95 Henkilöstöhallinnon koulutus 1196 266 1015 163 496 Hoitosuhde 1267 932 1504 1031 1106 Laatukoulutus 59 335 7 129 Lääkehuolto 906 1045 753 688 353 Muu koulutus 3801 837 725 1323 1021 Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset 1328 1281 1406 1328 1354 Opintokäynnit ja neuvottelut 440 409 37 253 103 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 7357 5441 6445 6736 4179 Ravintohuollon koulutus 49 143 61 17 Taloushallinnon koulutus 7 7 152 7 17 Tietotekniikan koulutus 496 3533 1042 1879 399 Toimistoalan koulutus 211 87 36 Turvakorttikoulutus 409 433 700 495 597 Tutkintoon johtava koulutus 1612 1580 1002 645 300 Työnohjaus 2117 1643 1765 2636 2593 Työsuojelukoulutus 355 286 174 Ako-peruskoulutus 164 Ako-ylläpitokoulutus 685 Yhteensä 21579 18136 17645 17935 13948 Voimassa oleva turvakortti on 411 henkilöllä (3.4.2018). Vuonna 2017 turvakorttikoulutusta järjestettiin 11 kertaa. Poistumisharjoitukset toteutuivat kaikilla potilasosastoilla.
27 4.6 Virkistystoiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin 87 525 euroa. Summa sisältää 10 170 euroa virkistysiltapäivätoiminnan kustannuksia (enintään 32 /osallistuja). Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 33 372 euroa. Vuoden 2017 lopussa kuntosalien avaimia sairaalan henkilökunnan käytössä on 304 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2013 69 947 122,0 0,1 2014 76 001 139,5 14,3 2015 71 168 129,7-7,0 2016 72 711 131,6 1,5 2017 87 525 159,5 21,2 /htv 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Virkistystoiminnan menot/htv 2013 2014 2015 2016 2017
28 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus 2013 100 479 569,85 172,99 176,33-0,86 196,03 2014 103 301 540,16 176,23 191,25 8,47 193,94 2015 101 704 542,42 184,79 187,50-1,96 188,26 2016 102 971 543,82 186,46 189,35 0,99 178,77 2017 101 608 541,15 186,74 187,76-0,84 187,16 Tuottavuus 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,00 2013 2014 2015 2016 2017 Sarja1-0,86 8,47-1,96 0,99-0,84 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma 2013 38 489 701 100 479 392,33 383,07-5,14 363,53 2014 38 772 722 103 301 392,58 375,34 2,02 368,87 2015 37 963 921 101 704 390,90 373,28 0,55 377,56 2016 38 794 182 102 971 382,52 376,75-0,93 390,82 2017 37 449 167 101 608 370,85 368,57 2,17 366,17 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
29 muutos% Taloudellisuus 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00-2,00-3,00-4,00-5,00-6,00 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos, % (* -5,14 2,02 0,55-0,93 2,17 5.3 Henkilötyövuoden hinta Henkilötyövuosi/ %-muutosedellisestä vuodesta Henkilösivukulu % 2013 53 189 2,92 22,256 2014 56 396 6,0 24,086 2015 54 717-3,0 24,169 2016 56 195 2,7 21,042 2017 53 253-5,2 18,455 /htv Henkilötyövuoden hinta 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2013 2014 2015 2016 2017
30 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset Työvoimakustannuserä euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA 25 091 962,5 123,70 100,00 83,25 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT 20 285 279,8 100,00 80,84 67,30 A. VÄLILLISET PALKAT 4 806 682,7 23,70 19,16 15,95 01. lomaraha 798 077,1 3,93 3,18 2,65 02. vuosiloma-ajan palkat 2 554 612,7 12,59 10,18 8,48 03. lapsen syntymä ja hoito 67 219,5 0,33 0,27 0,22 04. sairausajan palkat 1 058 248,3 5,22 4,22 3,51 05. eri virkavapaudet 36 325,0 0,18 0,14 0,12 06. reservin kertausharjoitukset 682,6 0,00 0,00 0,00 07. koulutusajan palkat 254 506,9 1,25 1,01 0,84 08. palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0,00 09. ammattiyhdistystoiminta 12 101,3 0,06 0,05 0,04 10. yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta * 8 687,3 0,04 0,03 0,03 11. työsuojelun yhteistoiminta * 0,0 0,00 0,00 0,00 12. virkistystoiminta 16 222,1 0,08 0,06 0,05 B. SOSIAALITURVA 4 232 003,9 20,86 16,87 14,04 13. työnantajan sotu-maksut 270 993,2 1,34 1,08 0,90 14. LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0,00 15. vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0,00 16. VaEL-eläkemaksut 4 192 051,4 20,67 16,71 13,91 17. tapaturmavakuutusmaksut 159 031,5 0,78 0,63 0,53 19. ryhmähenkivakuutusmaksut 7 778,5 0,04 0,03 0,03 20. sairausvak. palautukset -397 850,7-1,96-1,59-1,32 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 817 016,4 4,03 3,26 2,71 21. virka- ja suojapuvut 236,2 0,00 0,00 0,00 22. vapaat matkat ** 0,0 0,00 0,00 0,00 23. koulutus 395 302,8 1,95 1,58 1,32 24. työsuojelu *** 0,0 0,00 0,00 0,00 25. väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0,00 26. terv.- ja sairaudenhoito 214 955,5 1,06 0,86 0,71 27. työpaikkaruokailu 41 674,9 0,21 0,17 0,14 28. virk.- ja sosiaalitoiminta 43 983,7 0,22 0,18 0,15 29. muut kustannukset 37 894,8 0,19 0,15 0,13 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 9 855 703,0 48,59 39,28 32,70 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 30 140 982,8 148,59 120,12 100,00 Henkilöstön työvoimakustannukset 16,0% 14,0% 2,7% II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT B. SOSIAALITURVA C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 67,3%
31 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 3.6.2016 tekemän THL:n ja sen alaisen hallinnon luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen mukaan valtion mielisairaaloilla on JHL:n ja Pardian nimeämät sairaaloiden yhteiset pääluottamusmiehet. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Kokouksista kaikki olivat yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Talousarvioehdotus 2018 Tulossopimusraportti 1.1.2017 30.6.2017 Tulossopimusluonnos 2018 Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa vuonna 2017. Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm.
32 HaiPro-raportti/työturvallisuus 2016 Työnantajan korvaushakemus KELAlle työterveyshuollon kustannuksista v. 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2018 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu kumppanina hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus Ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Oikeuspsykiatrinen hoito vaikuttaa vakavia psykososiaalisia kärsimyksiä ja rikoksia ehkäisevästi. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Ammatillisuus ja avoimuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan.
33 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Sairaalassa on erillinen henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea Niuvanniemen sairaalan vision saavuttamisesta sekä arvojen toteutumista turvaten sairaalan perustehtävän kannalta optimaalinen henkilöstön virkarakenne työkyvyn eri osaalueet huomioon ottaen. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Kokouksista kaksi oli yhteiskokous työsuojelutoimikunnan, yhteistyötoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja ja työterveyshuollon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Tyhy työryhmän omassa kokouksessa päivitettiin Työhyvinvointisuunnitelma 2017 2019 ja työhyvinvointia edistävät toimenpiteet 2017 2018. Sairaalassa otettiin käyttöön 5/2017 varhaisen tuen keskustelun lomake. Varhaisen tuen keskustelu käydään, kun työssä selviytymisessä on ongelmia. Aloite keskusteluun voi tulla työntekijältä tai esimieheltä. Esimiehille ja henkilökunnalle järjestettiin koulutusta varhaisen tuen keskustelun käymisestä. Vuonna 2017 varhaisen tuen keskusteluja käytiin 21. Henkilökunnalle pidettiin kaksi samansisältöistä luento- ja keskustelutilaisuutta aiheesta uni ja työ. Luennon sisällöstä vastasi työterveyshuolto. 6.6. Samapalkkaisuusindeksi Tarkastelujoukon samapalkkaisuusindeksi kertoo Niuvanniemen sairaalan naisten keskiansioiden suhteen miesten keskiansioihin. Samanpalkkaisuus ilmoitetaan indeksilukuna. Esim. 106,0 (palkkaluokka, PL 21) tarkoittaa, että organisaatiossa naisten keskimääräiset ansiot ovat keskimäärin 6,0 prosenttia korkeammat kuin miesten ansiot. Raportilla on kokoaikaiset ja täyttä palkkaa saavat. Raportilla ei ole euromääräistä palkkaa saavat, osa-aikaiset, osalta kuukautta palkkaa saavat, harjoittelijat, oppisopimussuhteiset ja ne, joille palkka maksetaan säännöllistä kuukausiansiota suurempana tai pienempänä. Jo tieto koostuu alle kolmesta henkilöstä, tietoa ei näytetä (*). Samapalkkaisuusideksi on Tahti-tieto.
Muuhun palkkaukseen kuuluu kokemusosa (3 tai 7 % tehtäväkohtaisesta palkasta), tehtävästä johtuvat lisät (esim. luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetunpalkkio, palkan takuuosa), työaikalisät (lauantai- ja sunnuntaityöaikakorvaus, ilta- ja yölisät), suoritusperusteiset lisät (esim. sairausaikalisä, äitiysvapaalisä), muut luontaisedut (verollinen puhelinetu) ja 1/12 osa tulospalkkiosta. 34
35 Samapalkkaisuus palkkarakenteen mukaan (kokonaisansio kuukaudessa tulospalkkioineen 12/2017) Vaativuustaso PL 1 PL 2 Naisten lukumäärä Miesten lukumäärä Naisten tehtäväkoht. palkanosa, euroa Miesten tehtäväkoht. palkanosa, euroa Tehtäväkoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten henkilökoht. palkanosa, euroa Miesten henkilökoht. palkanosa, euroa Henkilökoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten muu palkkaus, euroa Miesten muu palkkaus, euroa Muun palkkauksen samapalkkaisuusindeksi, % Naisten ansiot yhteensä, euroa PL 3 * * * * Miesten ansiot yhteensä, euroa PL 4 3 1 733,4 440,3 533,3 2 706,9 Samapalkkaisuusindeksi yhteensä, % PL 5 50 * 1 789,2 * * 426,4 * * 450,4 * * 2 666,0 * * PL 6 * 4 * 1 828,2 * * 502,8 * * 230,1 * * 2 561,0 * PL 7 5 1 904,9 428,2 209,9 2 543,0 PL 8 40 78 2 013,5 2 013,5 100,0 612,8 485,0 126,4 719,7 1 132,2 63,6 3 345,9 3 630,7 92,2 PL 9 10 8 2 070,8 2 070,8 100,0 699,9 584,0 119,9 404,6 1 147,9 35,2 3 175,3 3 802,7 83,5 PL10 106 50 2 176,6 2 176,6 100,0 386,1 433,1 89,1 838,6 922,0 91,0 3 401,2 3 531,7 96,3 PL11 21 12 2 275,5 2 275,5 100,0 564,0 758,5 74,4 186,6 187,2 99,7 3 026,2 3 221,3 93,9 PL12 9 * 2 445,5 * * 699,3 * * 434,5 * * 3 579,3 * * PL13 * 4 * 2 633,7 * * 908,6 * * 247,1 * * 3 789,4 * PL14 4 2 829,9 916,9 282,3 4 029,0 PL15 14 * 2 916,4 * * 848,7 * * 199,7 * * 3 964,7 * * PL16 5 3 3 403,4 3 403,4 100,0 841,3 635,3 132,4 135,6 97,9 138,5 4 380,3 4 136,6 105,9 PL17 * * * * * * * * * * * * * * PL18 * * * * * PL19 * * * * * * * * * * * * * * PL20 * * * * * PL21 5 5 5 422,5 5 422,5 100,0 2 379,4 2 075,7 114,6 1 655,2 1 427,2 116,0 9 457,1 8 925,4 106,0 PL22 * * * * * PL23 * 3 * 6 696,8 * * 2 888,6 * * 545,6 * * 10 131,0 * Yhteensä 281 178 95,4