Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana Heli Viiri Metsien terveys ja biodiversiteetti Luonnonvarakeskus Valtakunnalliset MHY-päivät 20.-21.3.2018 Finlandia-talo, Helsinki @HeliViiri Natural Resources Institute Finland Natural Resources Institute Finland
Esityksen rakenne: 1) Ilmastonmuutosskenaariot Miltä Suomen metsissä näyttää tulevaisuudessa? 2) Nykyiset ja uudet tuholaisemme: Kirjanpainaja Tähtikudospistiäinen Puskamailapistäinen Havu- ja lehtinunna Juurikääpä 3) Vieraslajit sieniä, hyönteisiä, mäntyankeroinen 4) Pitääkö olla huolissaan? Natural Resources Institute Finland
Keskeisimpien kasvihuonekaasujen CO 2, CH 4, N 2 0 pitoisuudet eri tulevaisuusvaihtoehdoissa RCP2.6 RCP 4.5 RCP 6.5 RCP 8.5 Ilmatieteen laitos
Talven keskimääräinen suurin lumikuorma, RCP4.5 Kuuden ilmastomalliin keskiarvo Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
Keskimääräinen vuosittainen päivien lukumäärä, jolloin routaa alle 20 cm Viisi ilmastomallia, RCP4.5, maaperä turvetta, mäntymetsä Vastaavat laskelmat on tehty myös sora ja siltti maalle Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
Keskimääräinen päivien lukumäärä (touko-elokuu) jolloin maanpinta kuiva (max 122) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
Kirjanpainaja D.I.Gavryushin 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen kuusen pahin runkotuholainen paksun kuoren alla Parveilu riippuu keväällä ilman lämpötilasta, >+18 C Tiedustelijat etsivät kohteet ja erittävät kokoontumisferomonia 7 Natural Resources Institute Finland
Kirjanpainajan elinkierto Heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot, järeä hakkuutähde, kuorellinen puutavara Jos lisääntymismateriaalia saatavilla ja otolliset olosuhteet, voi paritella uudestaan ja tuottaa ns. sisarusjälkeläistön 8 Natural Resources Institute Finland
Kirjanpainajien talvehtiminen Talvehtii Suomessa aikuisena maassa/karikkeessa Muut elinkierron vaiheet eivät kestä pakkasia Pohjois-Karjalaisessa kuusikossa tehtyjen lumenpoistokokeiden mukaan lämpötilat maassa 5 cm:n syvyydellä eivät laske alle -18 o C:n vaikka ilmassa olisi pakkasta -30 o C Kirjanpainajat ovat Suomen oloihin hyvin sopeutuneita hyönteisiä, jotka voivat selviytyä myös poikkeuksellisista talvista Natural Resources Institute Finland
Vioittuneiden puiden poisto Puut, joista kuoret ovat irronneet, kannattaa jättää kirjanpainajan loisille ja pedoille lisääntymisalustoiksi Niissä ei ole enää kirjanpainajia, eivätkä kirjanpainajat niissä enää lisäänny Erkki Oksanen 10 23.3.2018 Natural Resources Institute Finland
Aikaisemmat keväät ja useammin esiintyvät myrskytuhot mahdollistavat kaarnakuoriaisten lisääntymisen Arvioidut aikuistumispäivät kirjanpainajan 1. polvelle (= dd >700 ) Etelä-Suomessa 1961-2014. Musta viiva kuvaa ns. lakirajaa puiden poistolle Etelä-Suomessa (Ns. Ötökkälaki, muutettu 2014) jolloin kaadetut/kaatuneet kuuset pitää olla kuljetettu pois metsästä. 18.8. 11.8. 4.8. 28.7. 21.7. 14.7. 7.7. 30.6. 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 dd >700 kuusi_pvm Poly. (dd >700)
Kesän lämpö ratkaisee - Lämpösummat dd5 Lähde: Venäläinen ym. 2005. 12 Natural Resources Institute Finland
Tuulituhot Suomessa v. 1980-2015 Milj. m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 13 Natural Resources Institute Finland
Kirjanpainajakanta on ylittänyt monilla alueilla Etelä-Suomessa epidemiarajan (keltainen punainen väri) (Lähde: Metla/Luke) 2012 2013 2015 Natural Resources Institute Finland
Kirjanpainajakannat kesällä 2016 15 23.3.2018 Natural Resources Institute Finland
Kirjanpainajan esiintyminen ennustetuissa lämpötiloissa Suomessa Julkaisematon, poistettu nettimateriaalista
Antti Pouttu Miksi tähtikudospistiäistuhot ilmestyivät Yyteriin v. 2006? Antti Pouttu
Tähtikudospistiäinen Vasemmalla ylhäällä veneen muotoisia munia, oikealla ylhäällä neulasia syövä toukka, vasemmalla alhaalla maassa jurovia toukkia, keskellä alhaalla kotelo ja oikealla aikuisia yksilöitä parittelemassa. Kuvat: Antti Pouttu, Metsätuhot 2015.
Miksi aikaisemmin harmiton laji on alkanut aiheuttaa tuhoja? Esiintyy koko maassa. Elinkierto 2 3 vuotta. Ensimmäinen ikinä Suomessa tunnettu tuhotapaus Porissa Yyterissä 2006; 200 ha, 30 ha pahoin vaurioitunut Tuho jatkuu Kuivat, aikaiset kesät 2001, 2003 & 2006* Aikaisemmin tunnettu tuholaisena eteläisessä Baltiassa ja Puolassa. Tähtikudospistiäisen vioittama männikkö Yyterissä Pori, kesä 2007 Antti Pouttu * 23.3.2018 19
Tähtikudospistiäisen biologista Tuhoja havaittu myös Virossa 2008, 821 ha männikköä vioittunut ja tuhot jatkuvat edelleen Latviassa tuhot alkoivat 2013 ja laajentuivat 454 ha 2016 mennessä torjuntaa Tähtikudospistiäistä on torjuttu Yyterissä ruiskuttamalla biologista torjuntavalmistetta, sukkulamatoja 2011 ja 2012 Tyypillisesti 10-15 vuoden riesa, vain karuilla mailla Antti Pouttu
Jo hävinnyt pulskamailapistiäinen V. 2005 ilmestyi Ylämaalle ja toukat tuhosivat koivikkoa lophyrotomin-myrkky Matti Nuorteva Heikki Nuorteva Heikki Nuorteva
Havununna Perhonen, valkeat etusiivet, mustia poikkijuovia Toukka ruskeankeltainen, vaihtelevan värinen Meillä ollut harvinainen, mutta yleistynyt Toukat lähes kaikkiruokaisia (mänty, kuusi, haapa, pajut, mustikka) = DEFOLIAATTORI Nick_Greaturex-Davies Kimmo Silvonen
Havununnan yleisyys muuttunut 80- kertaiseksi 1990-luvun alusta Lähde: Suomen ympäristökeskus
Havununna, miksi pelätään? munii runkojen tyvelle, koloihin n. 20-100 kpl munat talvehtivat toukat laskeutuvat rihmojen, varassa oksalta toiselle voi muodostaa pilviä Keski-Euroopassa, Ruotsissa tuhoja 1898-1902 (3000 ha), 1947-1948
100 50 Ilmastotekijöiden ja havununnan leviämisen ja esiintymisen välisten tekijöiden yhteys 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 20 Havununnan esiintyminen Lämpötilat Nocturna, % paikoista jossa L.mom Seili, Turku Luomus, seuranta Nocturna keskiarvo 15 10 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2013 July-August May-June 25
Vuosien lukumäärä jolloin lämpötila alle -29⁰C vähintään kerran; Noin -29⁰C = kriittinen lämpötila havununnan munien kuolleisuuden kannalta (Fält-Nardman et al., 2018) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
Ilmastonmuutos lisää juurikääpätuhoja Lähde: Müller ym. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012. Talvi lyhenee Routa-aika lyhenee Lumettoman ajan hakkuut lisääntyvät Itiöidenleviämis- ja tartunta-aika pitenee Rihmaston kasvuaika pitenee ja kasvu nopeutuu Korjuuvauriot lisääntyvät Metsien kiertoaika lyhenee Puiden kasvu nopeutuu + + + Juurikääpätuhojen määrä + + + Juurikääpärihmaston kasvu nopeutuu Kesä lämpenee Tuulisuus lisääntyy Myrskytuhot lisääntyvät Juurikäävän itiötuotanto lisääntyy kirjanpainaja 27 Luonnonvarakeskus
Kuusenjuurikäävän uusi riskialue 2099 Kuusenjuurikääpä varmistetut löydöt Kuusen tyvilahon yleisyys nyt ja uusi raja? Kuusen tyvilahon yleisyys (Tamminen 1985) Yleinen 28 Luonnonvarakeskus
Tulokastauteja Suomessa Cronartium ribicola, tervasroso 5- neulasmännyillä Kuoripolte ja haavanroso: estävät hybridihaavan kasvatusta Lepänruoste (1997) Saarnensurma 2000-luvulla: Ahvenanmaa, etelärannikko Phytophthora inflata, eristetty koivun versolaikuista, alppiruusu, syreeni (2005) Punavyökariste (2008) männyn taimikoissa Etelänversosurma (2015) Saarnensurma Jarkko Hantula Punavyökariste Luonnonvarakeskus Michael Müller
Etelänversosurma Oireita Ruotsissa, kuvat: Jonas Oliva Diplodia sapinea: havainnot (punaisella) ja muut tutkitut kohteet (Kuva: Sointu Virkkala)
Tulokashyönteisiä, joista vaaraa Aasianrunkojäärä löydettiin 2015 Vantaalta, EU:n karanteenilaji, iskeytyy koivuihin ja lehtipuihin Evira Saarnenjalosoukko, karanteenilaji, tuhoaa saarnet, tulossa Tverin itäpuolella idästä Mäntyankeroinen, löytynyt hakkeesta ja pakkausmateriaaleista kymmeniä kertoja, ei maastosta, EU:n karanteenilaji Aiheuttaa männyille kuivumistaudin, mänty erittäin altis, olisi katastrofi puunjalostukselle 31 Luonnonvarakeskus
Pitääkö olla huolissaan? Puuston kasvu kiihtyy, mikä lisää hakkuupotentiaalia (+) Metsien terveys voi heiketä lisääntyneiden sieni- ja hyönteistuhojen vuoksi (-) Lyhyemmät ja vesisateisemmat talvet haittaavat korjuuta (-) Kansainvälinen kasvikauppa lisää vieraslajien leviämisen riskiä yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa (-) Puulajiston yksipuolisuus, mänty ja kuusi yli 90 % metsäalasta, lisää suurtuhoriskiä (-) 32 12.3.2018 Luonnonvarakeskus
VMI 11 (2009-2013) tuhonaiheuttajat ryhmittäin, kaikki puulajit Laatua alentavat Kaikki tuhot km 2 % metsämaasta km 2 % metsämaasta Abioottiset tuhot 12620 6,8 23501 12,8 Ihmisen toiminta 2505 1,4 4501 2,4 Hirvi 5155 2,8 9593 5,2 Muut selkärankaiset 399 0,2 642 0,3 Hyönteiset 1297 0,7 3628 2,0 Sienet 6938 3,8 15212 8,3 Kilpailu 2398 1,3 4367 2,4 Tunnistamaton 13755 7,5 31974 17,3 Yhteensä 45068 24,5 93417 50,7 Korhonen, K. ym. 2017. Suomen metsät 2009 2013 ja niiden kehitys 1921 2013. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. 59/2017. 86 s. 33 Luonnonvarakeskus
Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla VMI:n mukaan 34 23.3.2018 Natural Resources Institute Finland
Mitä pitäisi tehdä nykyisten ja tulevien tuhojen vähentämiseksi? Puulajirakenteen monipuolistaminen, kuusettuminen ei ole hyvää varautumista tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin (tuuli- ja kirjanpainajatuhot) Metsänhoidon ja metsähygienian ylläpitäminen Puutavaran poisto metsästä nopeammin kuin metsätuholain aikarajat edellyttävät, etenkin A vyöhyke, Salpausselän eteläpuoli Tuhojen seuranta, tiedotus ja välitön reagointi Hyvä korjuuvalmius ja tiedotus suurelle yleisölle tuulituhotilanteissa 35 Natural Resources Institute Finland
Miehet kaiken takana: Heikki Nuorteva pulskamailapistiäinen Antti Pouttu tähtikudospistiäinen Seppo Neuvonen kirjanpainaja havununna 36 Natural Resources Institute Finland Seppo Nevalainen sienet Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen, Ilmatieteen laitos, Ilmastonmuutosskenaariot
VAIN TERVEET METSÄT SITOVAT TEHOKKAASTI HIILTÄ Kiitos! 37 23.3.2018 Natural Resources Institute Finland