Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset

Samankaltaiset tiedostot
TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Luonnonmonimuotoisuus ja sopimukset. Valvonnan kuulumisia Varsinais- Suomesta Leena Aarikka

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT


Suomen perinnemaisemat ja momasopimukset

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

Maskun hautausmaan maisemakävely

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, Märynummi xxx Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Ely ja ympäristösopimukset

Perhosten laskentalinjan lohkokuvausohjeet (päivitty )

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti Kaarilahdenkuja Tampere. Tampereen kaupunki / Kari Korte PL Tampere

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

MAISEMATUKIEN MAHDOLLISUUDET LAMMASTILALLA

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Joenvarsihieholaitumen hoitosuunnitelma

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

HÄTILÄNNOTKON VIHERALUE, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v

Kuntataajaman lammaslaitumien hoitosuunnitelma

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Ympäristösopimukset:

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Keskusvirastotalo, Kaupunginhallituksen istuntosali, 5. krs. 117 Hakemus Kolmenkulman Pahaluoman luonnonsuojelualueen rauhoittamiseksi

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. YmpäristöAgro- hanke

JOKIVARSIEN & KYLÄALUEIDEN MAISEMANHOITO

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Transkriptio:

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* (2010-11) havainnot ja suositukset MoMa-koulutus ELY-keskuksille, 15.5.2018 Janne Heliölä / SYKE * Loppuraportti ladattavissa: http://hdl.handle.net/10138/38770

Perinnebiotoopit MALMI-hankkeen tutkimusotos Selvitys toteutettiin 2010-2011 UUS, PIR ja POP alueilla. Vertailukohtana aiemmat havainnot vuodelta 2004. Metsänreuna-sopimuksia inventoitiin yhteensä 19 kpl. UUS PIR POP Yht. Seurantakäyntejä 19 14 21 54 Uusia kohteita 9 2 0 11 Sopimusalueita yht. 28 16 20 65 Sopimusala, hehtaaria 265,1 107,5 688,3 1060,9 Metsänreunat ja saarekkeet Seurantakäyntejä 7 4 4 15 Uusia kohteita 2 1 1 4 Sopimusalueita yht. 9 5 4 19 Sopimusala, hehtaaria 28,8 26,0 4,4 59,2

Valtaosa metsänreunoista oli luontoarvoiltaan vaatimattomia Perinnebiotoopit pääsääntöisesti merkittäviä; luontoarvot muutamilla alueilla myös lisääntyneet aiemmasta. Reunoilla luontoarvot vähäisiä, eivätkä olleet juuri lisääntyneet.

Metsänreunojen hoidossa oli usein parannettavaa Perinnebiotoopeilla yleisimmin tarvetta lisäraivauksille ja voimakkaammalle laidunnukselle. Metsänreunoilla oli lähes aina tarvetta lisäraivauksille. Kohteille annetut hoitosuositukset

Tarvetta puuston lisäraivauksille Useimmilla perinnebiotoopeilla(kin) oli raivaustarvetta, joskus paljonkin; ei muutosta vuodesta 2004. Lähes kaikilla metsänreunoilla oli paljon raivattavaa, eikä tilanne ollut aiemmasta parantunut.

Yhteenveto MALMI-havainnoista Perinnebiotoopeilla hoitotilanne oli yleensä hyvä. Laidunnuspainetta ja raivauksia olisi silti usein tarvinnut lisätä. Reunavyöhykkeiden ja saarekkeiden tilanne sitä vastoin oli heikko, eikä ollut parantunut vuodesta 2004. Perinnebiotoopit Reunat ja saarekkeet Nykytila Muutos Nykytila Muutos Luontoarvot ++ 0 0 Hoitotoimien vaikuttavuus ++ 0 0 Hoitotoimien kattavuus alueella + Hoitotoimien toteutustapa ++ 0 Puuston raivaustarve 0 0 Perinnebiotooppien laidunnus Laidunnuspaine 0 Laitumien rehevöityminen 0 Yhteys nurmilaitumeen 0 Eläinten lisäruokinta 0 +

Millaista reunavyöhykettä kannattaa hoitaa - millaista taas ei? Hoitona on yleensä pelkästään puuston raivausta. Pääongelmana on, että lehtipuiden ja vesakon kasvu on yleensä pellonreunoilla nopeaa. Sitä nopeampaa, mitä ravinteisempi / kosteampi kasvupaikka. Raivauksia on turha tehdä reunoilla, jotka vesakoituvat joka tapauksessa 3-5 vuoden kuluessa! Monimuotoisuushyötyjä saadaan paremmin reunoilla, jotka ovat joskus olleet luonnonlaitumina (=pebejä). Puhtaita kangas- saati lehtometsäreunoja ei kannata raivata! Etelään-länteen avautuvat (paahteiset) ja viettävät reunat ovat myös otollisempia; umpeenkasvu yleensä hitaampaa. Varjoiset, notkon pohjalla olevat reunat melko toivottomia! Valikoi jo lähtötilaltaan kohtalaisia, vielä puoliavoimia reunoja. Turha lähteä raivaamaan täystiheästä metsästä!

MALMI-pisteytys reunakaistojen soveltuvuuden arviointiin

Tämä ja muut alla pisteytetyt esimerkit olivat erityistuen reunavyöhykkeitä 2010-11 - Täystiheä puusto. - Raivaustarve suuri. - Savimaalla. - Kostea kasvupaikka. - Typensitojat runsaita. - Tasamaata. + Lehtipuustoa. + Avautuu etelään.

- Tavallista kangasmetsää. - Savimaalla. - Tuore kasvupaikka. - Tasamaata. - Varjoisaan suuntaan. + Lehtipuustoa(kin). + Puoliavointa. + Vähän raivaustarvetta.

- Tavallista kangasmetsää. - Tasamaata. - Kuusivaltaista. - Täystiheää. - Suuri raivaustarve. + Karkea kivennäismaa. + Kuiva(hko) kasvupaikka. + Avautuu etelään.

- Tavallista kangasmetsää. - Täystiheää. - Raivaustarve suuri. - Varjoisaan suuntaan. + Selvästi viettävä rinne. + Kivennäismaalla.

- Tasamaata. - Savimaata. + Entistä luonnonlaidunta. + Kuivahko kasvupaikka. + Avautuu etelään. + Lehtipuuvaltainen. + Puusto puoliavointa. + Raivaustarve vähäinen. + Katajaa runsaana.

- Raivaustarve suurehko. + Entistä luonnonlaidunta. + Karkea kivennäismaa. + Kuiva kasvupaikka. + Kivikkoinen maaperä. + Selvästi viettävä rinne. + Avautuu eteläään. + Lehtipuuvaltainen. + Puusto puoliavointa. + Katajaa runsaasti.

+ Entistä luonnonlaidunta. + Kivennäismaalla. + Kuivahko kasvupaikka. + Selvästi viettävä rinne. + Avautuu etelään. + Paljon lehtipuustoa. + Puusto puoliavointa. + Raivaustarve ~kohtalainen. + Katajaa runsaasti.