HÄTILÄNNOTKON VIHERALUE, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v

Transkriptio

1 HÄTILÄNNOTKON VIHERALUE, NOKIA Hoito- ja käyttösuunnitelma v Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi Pirkanmaalla -hanke ProAgria Pirkanmaa, maa- ja kotitalousnaiset Riikka Söyrinki

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Kohteen kuvaus Yleiskuvaus Luonnonolosuhteet Kasvillisuus Rakenteet Hoidon tavoitteet ja vaikutukset ympäristöön Hoitotoimenpiteet ja aikataulut Perustamistoimenpiteet Laidunnus Raivaus Ongelmalajin torjunta Kohteen käyttö Hoitotoimet vuosittain Kustannusarvio Kirjallisuus Liitteet: Suunnitelmakartta Laiduntamissopimus -malli 2

3 1 JOHDANTO Ympäristön hoito maaseutumaisin menetelmin on uusi mahdollisuus kehittää avoimia, niittymäisiä alueita. Tällaiset kohteet ovat usein sijainniltaan ja maisema-arvoiltaan merkittäviä, mutta koneellisesti hankalia hoitaa. Näistä lähtökohdista Nokian Hätilännotkon alue valittiin suunnittelun kohteeksi, jossa maaseutuyrittäjät tuottavat maisemanhoitopalvelut. Nokian Sammalistossa sijaitsevan Hätilännotkon johtoalueen ympäristö on uuden asutuksen myötä tullut yhä keskeisemmäksi, ja alueen hoitoon kohdistuu yhä suurempia paineita. Maisemanhoito luonnonmukaisin menetelmin esimerkiksi laiduntamalla, niittämällä ja raivaamalla on kustannustehokasta viheralueiden hoitoa. Kaupungin puistotoimella ei useinkaan ole resursseja toteuttaa näitä töitä itse, vaan palvelu ostetaan ulkopuolelta. Luonnonmukaisten viheralueiden hoitoon sopivin tekijä, jolta löytyy osaaminen ja kalusto, on usein paikallinen maaseutuyrittäjä. Maisemalaidunnus paitsi hoitaa ympäristöä, myös tuo paljon iloa lähiseudun asukkaille. Maisemalaidunnuksesta on hyviä kokemuksia usean Pirkanmaan kunnan taajamassa, esimerkiksi Pirkkalassa, Pälkäneellä, Luopioisissa ja Lempäälässä. On hienoa, että nyt on herännyt kiinnostus saada eläimiä maisemanhoitajiksi myös Nokian kaupungin alueelle. Hätilännotkon hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty ProAgria Pirkanmaan Ympäristöyrittäjyys kannattavaksi hankkeen puitteissa. Hankkeen yhteistyökumppanit Nokian kaupunki, Fingrid ja Vattenfall ovat sitoutuneet alueen hoidon rahoittamiseen vuosina Mukana suunnitteluprosessissa ovat olleet Jyrki Lehtimäki Nokian kaupungin puistotuotannosta, Sami Kuitunen ja Ossi Muuronen Fingridistä ja Veijo Paasikivi Vattenfallista. Hanke etsii potentiaaliset maaseutuyrittäjät ja avustaa yhteistyön käytännön järjestelyistä. Tavoitteena on saada nelijalkaiset maisemanhoitajat Hätilännotkoon jo kesäksi Tampereella 2009 Riikka Söyrinki maisemasuunnittelija, maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja 3

4 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Yleiskuvaus Hätilännotkon alue sijaitsee Nokialla Sammaliston kaupunginosassa asutuksen keskellä, Pyhäjärven rannassa Sorvantien varressa. Alueen maanomistajia ovat Nokian kaupunki ja Nokia Asset Management Oy. Käytännössä alueen hoidosta vastaa Nokian kaupunki. Kohde on notkossa sijaitseva niittymäinen alue, jonka läpi kulkee kolme voimajohtoa. Alueeseen kuuluu myös notkon viereinen pieni reunametsäalue. Nykyinen hoito on ollut pääosin johtoalueen avoimena pitoa. Niittymäinen alue on suurimmilta osin niittomurskattu. Kosteaa ranta-aluetta ja katajaista kumparetta on hoidettu raivaamalla. Myös taajamametsää lienee harvennettu vuosien varrella. Hätilännotkon vieressä sijaitsee matonpesupaikka ja vierasvenelaituri. Alle sadan metrin vesimatkan päässä sijaitsee Luodon saaren Natura-alue, jossa myös aloitetaan johtoalueiden hoito laiduntamalla. 2.2 Luonnonolosuhteet Alue on pääosin savipohjaista entistä peltoa, nykyisin niittymäistä johtoaluetta. Maasto viettää loivasti rantaan päin. Rannassa on kosteapohjainen luhtaniitty. Alueen keskellä kulkee oja. Laidunalueeseen kuuluu myös ojan länsipuolinen taajamametsäalue. Metsikön luoteisosassa sijaitsee lähde, jonka ympäristö on asemakaavassa merkitty säilytettäväksi. Keskellä aluetta on kivikkoinen kumpare, jolla kasvaa hienoja katajia. 2.3 Kasvillisuus Kasvillisuudeltaan alue on rehevä ja myös kosteahko erityisesti rannan ja ojan läheltä. Yleisiä lajeja ovat rehevän paikan heinät, koiranputki, voikukka, leinikit, hiirenvirna, leskenlehti, syysmaitiainen ja apilat. Kosteammilla paikoilla kasvaa mesiangervoa, korpikastikkaa, isosorsimoa ja karhunputkea. Myös lehtovirmajuurta esiintyy rantavyöhykkeellä. Kukkivista niittylajeista havaittiin ahomansikkaa, harakankelloa ja särmäkuismaa. Pumppaamokopin läheisyydessä kasvaa lupiinia. Keskellä avointa aluetta sijaitsevalla kumpareella kasvaa komeita katajia, koiranheittä ja lehtipuuvesakkoa. Rannan läheisyydessä kasvaa nuorta pajukkoa ja ojanvarressa vanhaa, isokokoista pensaikkoa. Alueeseen liittyvällä taajamametsäalueella kasvaa monilajista lehti- ja havupuustoa. Metsikkö toimii näkösuojana länsipuolen asutukselta voimajohtoihin päin. 4

5 2.4 Rakenteet Alueen läpi kulkee kolme voimajohtoa. Johdot ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin ja energiayhtiö Vattenfallin omistuksessa. Lisäksi alueen reunalla on pumppaamokoppi. Kopin lähelle purkaantuu rumpuputki alueen poikkikulkevaan pieneen ojanteeseen. Alueen länsipuolella sijaitsee matonpesupaikka ja vierasvenelaituri. 3 HOIDON TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Alueen arvot ovat järvinäkymässä ja myös alueen keskellä sijaitseva kumpare katajineen on viehättävä. Näkymien säilyminen avoimena on tärkeää. Kohteella on keskeinen sijainti asuinalueella, näin ollen on hyvin tärkeää, että alue on hoidettu. Laiduntamalla alue saadaan kätevästi hoidettua ja eläimet tuottavat iloa lähiseudun asukkaille. Laidunnuksen myötä on odotettavissa myös pohjakasvillisuuden monipuolistuminen. 4 HOITOTOIMENPITEET JA AIKATAULUT 4.1 Perustamistoimenpiteet Aidattavan alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria ja aidan pituus 640 metriä. Rakentamisen yhteydessä aitalinjalta raivataan mahdolliset vesakot. Aita rakennetaan 100 cm:n korkuisesta, kestävästä lammasverkosta. Aitatolppina käytetään lehtikuusitai kestopuutolppia. Aitalinja sijoitetaan mahdollisimman lähelle kevyenliikenteenväylän reunaa, talven aurauslumet kuitenkin huomioiden. Sopiva etäisyys reunasta on keskimäärin 1 metri. Aitaukseen tehdään kaksi porttia, jotka pidetään lukittuina. Portit tehdään riittävän leveiksi (n. 2,7 m), jotta sekä metsikön että niityn puolelle päästään tarvittaessa ajamaan koneilla. Valvontaportti on tarkoitettu pääasiassa eläinten valvojan kulkureitiksi. Huoltoportti mahdollistaa eläinten kuljetuskärryn ajon laitumen sisäpuolelle, jolloin eläinten vienti ja haku sujuvat helpommin. Alueelta siivotaan roskat pois. Tämä on tärkeää eläinten turvallisuuden takia. Suojakatosta ei tarvita, koska eläimet pääsevät alueen metsikössä puuston suojaan. Alueelle rakennetaan kaksi siltaa, jotta eläimet pääsevät kulkemaan ojan yli. Laitumen molemmille laidoille sijoitetaan opastaulut. 5

6 4.2 Laidunnus Alueen laiduneläimiksi soveltuvat naudat, lampaat ja hevoset. Laidunnus naudoilla olisi hyvä vaihtoehto kostealle rantaniitylle. Laiduneläimiä löytyy esimerkiksi Laidunpankki - palvelun kautta ( Laiduneläimiksi on valittu lampaat, koska ne soveltuvat pienehköön taajamakohteeseen ja taloudelliset riskit karjanomistajalle ovat pienemmät. Lampaiden etuna on myös se, että ne syövät mielellään pajua. Tosin upottavaa, kosteaa maata ne karttavat. Keväisin alue tarkastetaan ja siivotaan mahdollisista roskista. Aitojen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa tehdään korjaustoimenpiteitä. Oleellista laidunnuksen onnistumiselle on riittävän aikainen aloitusajankohta. Laidunkausi aloitetaan alkukesästä touko-kesäkuussa, jolloin ruoho on vielä korsiintumatonta ja näin ollen maittaa eläimille hyvin. Laidunnusta jatketaan syyskuulle asti, mikäli ruokaa riittää. Eläimet tulee siirtää alueelta pois viimeistään, kun alue on tarkkaan syöty, mutta maan pinta ei ole kulunut rikki. Sopiva eläinmäärä tälle alueelle on noin 10 uuhta, mikäli sama eläinmäärä on alueella koko kesän. Eläinmäärä on suositeltavaa vielä tarkentaa yhdessä karjanomistajan kanssa. Eläinsuojeluasetuksen mukaan eläimiä tulee valvoa säännöllisesti, vähintään kerran päivässä. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tarkkaillaan juomaveden ja laidunrehun riittävyyttä sekä aitausten kuntoa. Eläimille toimitetaan juomavettä, sillä ranta on niin pehmeä, että eläinten on vaikea päästä sinne. Alueen läpi kulkeva oja on ajoittain hyvin vähävetinen. Juomapaikka sijoitetaan puuston katveeseen. Varjossa vesi säilyy juomakelpoisena pidempään kuin auringon paisteessa. Juomapaikka sijoitetaan alueen eteläosaan, jonne vesi tuodaan kaupungin toimesta. Vesi voi olla mahdollista vetää myös putkella lähteestä tai kesävesijohdolla matonpesupaikalta. Käytännön järjestelyt ratkaistaan keväällä maastokatselmuksen perusteella, ja tarpeen vaatiessa lähteen ympäristö aidataan erikseen. Eläimille ei anneta lisäruokaa alueelle kivennäisiä lukuun ottamatta. Myös kivennäinen on hyvä sijoittaa puuston suojaan. Kivennäisen paikkaa on hyvä ajoittain vaihtaa, sillä eläimet tallaavat ja kuluttavat sen lähiympäristöä. Tavoitteena on, että eläimiltä häädetään loiset ennen laitumelle laskua, jotta uusi laidunalue pysyy mahdollisimman puhtaana loisista. Jos aluetta laidunnetaan lampailla useampana vuonna peräkkäin, lisääntyy loisten määrä kuitenkin vähitellen. Tästä syystä on suositeltavaa, että alue olisi laiduntamatta vähintään joka 6. vuosi. Tämän vapaavuoden aikana loisten määrä pienenee laitumella merkittävästi. Vapaavuoden ajan alue hoidetaan niittämällä. Laidunnuksesta laaditaan kirjallinen sopimus karjanomistajan ja Nokian kaupungin välillä. Sopimuksessa sovitaan mahdolliset korvaukset sekä laidunnuksen vastuujaot. Kaikkien laiduneläinten kohdalla molemmilla osapuolilla on syytä olla vastuuvakuutus, joka korvaa mahdolliset eläinten aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle. 4.3 Raivaus Ojanvarren suurta pusikkoa on tarpeen raivata ojan toimivuuden takia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että alueelle jää joitakin tiheitäkin pensaita. Katajakumpareelta on tarpeen raivata vesakkoa, samoin rannan läheisyydestä. Alueella aloitetaan ensin laidunnus, raivaukset tehdään vasta ensimmäisen laidunkesän jälkeen. Tämä säästää työtä, sillä lampaat syövät tehokkaasti pienempää vesakkoa. Suuremmat 6

7 raivaustähteet kerätään ja kuljetetaan pois alueelta. Raivausta ei tehdä lintujen pesintäaikaan eli touko-heinäkuun aikana. 4.4 Ongelmalajin torjunta Pumppaamokopin läheisyydessä kasvaa melko runsaasti lupiinia. Lupiinin leviäminen alueella on tärkeää estää. Lampaat eivät mielellään syö lupiinia ja kasvi on lampaille myös lievästi myrkyllinen. Lupiini niitetään esim. siimaleikkurilla kolme kertaa kesässä, ensimmäisen kerran kesäkuussa. Kasvia ei saa päästää kukkimaan ja siementämään. Paras torjuntakeino on kaivaa lupiinin juuret maasta ylös. Lisätietoja löytyy osoitteesta luonnonsuojelu lajien suojelu vieraat lajit. 5 KOHTEEN KÄYTTÖ Laidunnuksen aloittaminen taajamassa vaatii kuulemismenettelyn eli naapureilta tulee hankkia suostumus laidunnuksen aloitukseen. Suunnitteluprosessin aikana pidetään myös yleisötilaisuus lähiseudun asukkaille. Laidunnuksesta tiedotetaan opaskylteillä. Ihmiset ovat melko vieraantuneita laiduneläimistä, joten tiedottaminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Opastaulusta tulee käydä ilmi ainakin eläinten omistajan nimi ja puhelinnumero sekä valvonnasta vastaava taho. Tällöin asukkaat ja ohikulkijat pystyvät tiedottamaan mahdollisista laitumella ilmenneistä ongelmista nopeasti. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on tärkeää, että ihmiset eivät ruoki eläimiä esimerkiksi ruuantähteillä. Ruokintakielto perusteluineen mainitaan opaskylteissä. Lampaat myös oppivat nopeasti kovaäänisiksi kerjääjiksi. Aitauksen portit lukitaan, koska tarkoituksena on, että ihmiset eivät mene aitaukseen, vaan alue on ainoastaan laiduneläinten käytössä. Tärkeätä on myös tiedottaa kiellosta käyttää aitausta koirapuistona. Mikäli alueen käytölle ei ole suuria paineita, kannattaa alue pitää suljettuna myös talvikaudella, sillä jos ihmiset tottuvat kulkemaan alueen poikki, he tekevät niin myös laidunkaudella. 6 HOITOTOIMET VUOSITTAIN Pääosa hoitotoimenpiteistä ostetaan yrittäjiltä. Nokian kaupunki toteuttaa joitakin toimenpiteitä omana työnään. Eläinten valvonta kannattanee toteuttaa yhteistyössä Luodon saaren hoidon kanssa. Valvovana tahona voi olla myös jokin paikallinen Toimenpide Ajankohta Toteuttaja siltojen rakentaminen talvi-kevät Nokian kaupunki alueen siivous roskista toukokuu Nokian kaupunki aidan rakentaminen, kevät, ennen laidunkauden alkua yrittäjä aitalinjan raivaus opastaulujen rakentaminen kevät, ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki ja juomaveden järjestäminen laidunnus toukokuu 3-4 kk yrittäjä 7

8 eläinten valvonta ja juomaveden tarkkailu kerran päivässä laidunkauden ajan aitojen tarkistus ja kunnostus eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa lupiinin niitto 3 kertaa kesässä Nokian kaupunki raivaus, raivausjätteen keruu ja kuljetus laidunkauden jälkeen raivataan suurempaa pajukkoa, jota lampaat eivät ole syöneet Nokian kaupunki 2011 Toimenpide Ajankohta Toteuttaja alueen siivous roskista ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki juomaveden ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki järjestäminen laidunnus toukokuu 3-4 kk yrittäjä eläinten valvonta ja juomaveden tarkkailu kerran päivässä laidunkauden ajan aitojen tarkistus ja kunnostus eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa lupiinin niitto 3 kertaa kesässä Nokian kaupunki 2012 Toimenpide Ajankohta Toteuttaja alueen siivous roskista ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki juomaveden ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki järjestäminen laidunnus toukokuu 3-4 kk yrittäjä eläinten valvonta ja juomaveden tarkkailu kerran päivässä laidunkauden ajan aitojen tarkistus ja kunnostus eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa lupiinin niitto 3 kertaa kesässä Nokian kaupunki 2013 Toimenpide Ajankohta Toteuttaja alueen siivous roskista ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki juomaveden ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki järjestäminen laidunnus toukokuu 3-4 kk yrittäjä eläinten valvonta ja juomaveden tarkkailu kerran päivässä laidunkauden ajan aitojen tarkistus ja kunnostus eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa lupiinin niitto 3 kertaa kesässä Nokian kaupunki 2014 Toimenpide Ajankohta Toteuttaja alueen siivous roskista ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki juomaveden ennen laidunkauden alkua Nokian kaupunki järjestäminen laidunnus toukokuu 3-4 kk yrittäjä 8

9 eläinten valvonta ja juomaveden tarkkailu kerran päivässä laidunkauden ajan aitojen tarkistus ja kunnostus eläinten valvonnan yhteydessä, toimenpiteet tarvittaessa lupiinin niitto 3 kertaa kesässä Nokian kaupunki 7 KUSTANNUSARVIO Alustavat toimenpiteet määrä /yksikkö alv 0 % yhteensä Alueen siivous / Nokian kaupunki / Siltojen rakentaminen 2 kpl / Nokian kaupunki Opastaulut 2 kpl / Nokian kaupunki Juomavesitarvikkeet / Nokian kaupunki Aidan rakentaminen Lehtikuusitolpat 4 m välein yht. 163 kpl 163 2,5 407,50 Verkkoa 650 metriä, 59 /50 m = 1,18 /m 650 1,18 767,00 Työkustannus 5 pv 30 /h, sis tarpeellisen raivauksen, 2 hlö /h ,00 Traktorityö, tolppien pystytys seiväskairalla ,00 Portit 2 kpl, materiaalit ja työ 8 h á aidan hinta 6,48 /m sis. materiaalin ja työn 4 214,50 6,48 Pajujen raivaus kerran viiden vuoden aikana Raivaus ,00 Raivausjätteen keruu ja kuljetus ,00 Alustavat toimenpiteet yhteensä 4 654,50 Vuosittaiset toimenpiteet Aidan tarkistus ja tarvittaessa kunnostus keväällä ,00 Eläinten kuljetus alueelle ja pois 2 hlö/3 h ,00 kilometrikulu yht. 2 x 80 km á 0, ,45 72,00 Eläinten vuokra 10 kpl/ 50 / eläin ,00 Eläinten valvonta ja juomaveden järjestäminen 120 pv kerran päivässä 0,5 tuntia á ,00 Vuosittaiset kustannukset / 1 vuosi 2 372,00 Vuosittaisen kustannukset / 5 vuotta ,00 KAIKKI KUSTANNUKSET YHTEENSÄ / 5 vuotta ,50 9

10 8 KIRJALLISUUS Evira Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lammas. Huuskonen (toim.) LUMOLAIDUN, Maisemalaiduntaminen luonnon monimuotoisuuden lisääjänä tasapaino monimuotoisuuden ja tuottavuuden välillä. MTT. Laidunpankki. Partanen ym Maaseutuyrittäjien mahdollisuudet viherympäristötöissä. Työtehoseura. Priha Perinnebiotooppien hoitokortit. SYKE. MMM. Söyrinki, Partanen Maisemanlaiduntaminen opas käytännön toteuttamiseen. MMM. Vieraslajien torjunta. luonnonsuojelu lajien suojelu vieraat lajit. 10