MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Samankaltaiset tiedostot
VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Sininen kasvu Meren hyvä tila

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN ORGANISOINTI JA VUOROVAIKUTUS

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

MERIALUESUUNNITTELU SUOMESSA HAVSPLANERING I FINLAND MSP IN FINLAND. Pekka Salminen Coordinator of the Finnish Maritime Spatial Planning

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

Valtuuskunnille toimitetaan tämän ilmoituksen liitteessä edellä mainitut päätelmät, jotka ympäristöneuvosto antoi 22. joulukuuta 2009.

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Meripolitiikan kehittäminen

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tämä vuorovaikutussuunnitelma antaa yleiskuvan merialuesuunnittelusta, sen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista suunnittelun eri vaiheissa.

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Mitä merialuesuunnittelu on?

KOMISSION SUOSITUS, annettu , tutkimusaloitteen Terveet ja tuottavat meret ja valtameret yhteissuunnittelusta (2011/EU)

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialueiden käytön suunnittelu

SEKTORIKYSELYN KOOSTE. Merialuesuunnittelun kehittämishanke

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2013)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

HE 62/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/89/EU,

Meren tilan parantaminen

Urban Agenda älykkäille kaupungeille

Ref. Ares(2017) /06/2017

EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet

LIITTEET. asiakirjaan. komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Suomen meriportaali

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Suomen Itämeren alueen strategia

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Merialuesuunnittelun edistäminen

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. joulukuuta 2008 (10.12) (OR. fr) 16761/08 RECH 408 COMPET 548 ENV 940 TRANS 452 PECHE 345 POLGEN 134

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

EMKR Uuden ohjelmakauden valmistelu. Lakimies Okku Kalliokoski

Lausunto MV/13/ / (7) Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

SUUREN VALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2013 vp

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskeva kuuleminen

KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND KOKOUSKUTSU

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Kestävän sinisen talouden -haut

Tavoitteena terve ja toimiva Itämeri

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Meriliikenteen päästöt ja roskaantuminen. Mirja Ikonen Ville-Veikko Intovuori

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Vesien- ja merenhoidon palvelut ja merialuesuunnittelu maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeren komission puheenjohtajuuden tavoitteet Pohjois-Pohjanmaalle

Helsinki EU Office Brysselissä

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

- Potentiaalia innovaatioiksi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe

10054/12 rir/ht/ell 1 DG G 1

HE 242/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Riskeihin varautuminen sähköalalla - asetusehdotus

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Transkriptio:

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON Vaasa 19.9.2018 Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

HELCOM Baltic Sea Action Plan EU:n yhdennetty meripolitiikka Regional Baltic MSP Roadmap Blue Growth Strategy Maakuntastrategiat EU SBSR Kestävä kehitys Merialuesuunnitteludirektiivi Meristrategia-direktiivi Vesipuitedirektiivi Vesienhoidon suunnittelu Merenhoidon suunnittelu Kansallinen meripolitiikka Kumppanuustyö Älykäs erikoistuminen Smart Blue Regions Suomen Plan4Blue Itämeri-strategia Poliittiset asiakirjat

DIREKTIIVIT Meristrategiadirektiivi 2008 Velvoitti ensimmäistä kertaa jäsenvaltiot huomioimaan meriekosysteemit. Soveltaa ekosysteemilähestymistapaa ja antaa puitteet joiden avulla meriympäristön hyvä tila voidaan saavuttaa tai ylläpitää. Komissio antoi yhteiset hyvän tilan määritykseen ohjeet 2010 jotka päivitettiin 2017. Meristrategiadirektiivi on EU:n yhdennetyn meripolitiikan ympäristöpilari. Merialuesuunnitteludirektiivi 2014 Velvoitti jäsenvaltiot suunnitelmalliseen merialueiden käyttöön. Soveltaa ekosysteemilähestymistapaa ja osoittaa merialueen erilaisia potentiaaleja sekä ne reunaehdot joiden puitteissa potentiaaleja tulisi hyödyntää. Mahdollista asettaa myös tavoitteita eri potentiaalien hyödyntämiseksi. MSP on EU:n yhdennetyn meripolitiikan käytännön toteutusta strategisen aluesuunnittelun keinoin ohjaava pilari.

4 MERIALUESUUNNITTELUDIREKTIIVI LINKITTYY MERISTRATEGIADIREKTIIVIIN 5 artikla Merten aluesuunnittelun tavoitteet 1. Merten aluesuunnitelmia laatiessaan ja toteuttaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat tukeakseen merta koskevan alan kestävää kehitystä ja kasvua ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa noudattaen, ja edistää asiaankuuluvien toimintojen ja käyttötarkoitusten rinnakkaisuutta.

SINISEN KASVUN POLITIIKKA EU Blue Growth Strategy Strategian kolme osaa: 1. Yhdennetyn meripolitiikan toimenpiteet Meriosaaminen Merten aluesuunnittelu: varmistetaan mahdollisimman tehokas ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu Yhdennetty merivalvonta 2. Merialuestrategiat Itämeristrategialla vahva kytkös merenhoidon tavoitteisiin. 3. Kohdennetut toimenpiteet Vesiviljely, rannikkomatkailu, sininen bioteknologia, merienergia, merenpohjan kaivannaiset

6 EU decisions that are mentioned in the MSP directive (1/2) HELCOM-VASAB MERIALUESUUNNITTELURYHMÄ Ryhmä on ollut olemassa vuodesta 2010 HELCOM-VASAB, Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region (CSPD/BSR) Tapaa 3 kertaa vuodessa Antaa ohjeita, myös ekosysteemilähestymistapaa liittyen Hyödyntää merialuesuunnitteluhankkeiden tuloksia, kuten Plan Bothnia, BaltSeaPlan, PartiSEApate ja Baltic SCOPE

HELCOM-VASAB MERIALUESUUNNITTELUN PERIAATTEET 1) Kestävä kehitys 2) Ekosysteemilähestymistapa 3) Pitkän aikavälin näkökulma ja tavoitteet 4) Varautumisperiaate 5) Osallistuminen ja läpinäkyvyys 6) Korkealaatuiseen tietoon perustuvuus 7) Kansainvälinen koordinaatio ja konsultaatio 8) Yhteensovitettu maa- ja merialueiden aluesuunnittelu 9) Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen 10) Jatkuva suunnittelu

MERIALUESUUNNITTELUN TARKOITUS, MRL 67 a Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää: - merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua - merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä - meriympäristön hyvän tilan saavuttamista Tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrkiä sovittamaan ne yhteen.

MEREN HOIDON PROSESSI MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI

MERIALUE- SUUNNITTELUS- SA HUOMIOITA- VA IHMISEN TOIMINTA MERENHOI- TOSUUNNI- TELMASSA MÄÄRITETYT MERIYMPÄ- RISTÖN TILAN KUVAAJAT MAAN JA MEREN VUOROVAIKU- TUSNÄKÖKULMAN KAUTTA MYÖS MUUT TOIMINNOT

EU decisions that are mentioned in the MSP Meristrategiapuitedirektiivin directive toisen (1/2) toimeenpanokierroksen neuvoja joilla merien hyvä tila voidaan saavuttaa helpommin Miten voimme parhaiten edistää meriympäristön hyvän tilan saavuttamista? Keskitytään ongelmaalueisiin Terävöitetään ympäristötavoitteiden saavuttamisen mittareita Parannetaan alueellista yhteistyötä Parannetaan kytkentää EU:n luonto-, vesi- ja kalastuslainsäädännön välillä Ollaan paremmin perillä miten ihmisen toiminta vaikuttaa meriympäristöön

MITEN EKOSYSTEEMILÄHESTYMISTAPAA TOTEUTETAAN?

OHJEITA JA TIETOA RUNSAASTI

EKOSYSTEEMILÄHESTYMISTAVAN TOTEUTUS Kaiken suunnittelun lähtökohtana on meriympäristön hyvä tila Riittävä tietopohja Vuorovaikutteisuus/rajat ylittävyys suunnittelun kaikissa vaiheissa Vaikutusten arviot Arvioidaan toteutuminen ensimmäisellä suunnittelukierroksella kehitetään edelleen

EKOSYSTEEMILÄHESTYMISTAVAN TIETOPOHJA Merialueen Zonation-analyysi (SmartSea)

HANKKEET LINKKINÄ MERENHOIDON JA MERIALUESUUNNITTELUN VÄLILLÄ SmartSea (Gulf of Bothnia as Resource for Sustainable Growth), 2016 2022 Tarjoaa tutkimukseen perustuvia suosituksia ja uusia innovaatioita Suomen meriluonnonvarojen kestävään käyttöön etenkin Pohjanlahden alueella. SeaGIS 2.0 (Hållbar utveckling av havsmiljön i Kvarkenområdet), 2015 2018 Etsii rajoja ylittäviä ratkaisuja merialueen yhdennettyyn hallinnointiin Merenkurkun alueella. Esim. Suomen ja Ruotsin yhteinen arvio meriympäristön tilasta. BlueAdapt 2018 2020 (vaihe I) Kehittää edellytyksiä Suomen vesistöjen kestävään hyödyntämiseen. Esim. Saaristomerellä kalatalouden muutosareenat. Pan Baltic Scope 2018 2020 Kehittää rajat ylittävässä yhteistyössä työkaluja muun muassa ekosysteemilähestymistavan noudattamiseksi ja vihreän infrastruktuurin huomioimiseksi.

MERITIETOPORTAALI YHTEINEN ALUSTA

MERIALUESUUNNITTELU ON YHTEENSOVITTAVAA Laaja-alaista strategista aluesuunnittelua Yhtymäpintoja monien eri suunnittelumuotojen kanssa Olennaista on yhteistyö, jolla turvataan jatkuva tiedonkulku ja riittävä tietopohja suunnittelulle, joka tukee merenhoidon tavoitteita. KIITOS! Yhteistyöverkosto: https://www.kyselynetti.com/s/merialuesuunnittelu Internet: www.merialuesuunnittelu.fi FaceBook: @merialuesuunnittelu

KESKI-POHJANMAANLIITTO KYMENLAAKSON LIITTO LAPIN LIITTO POHJANMAAN LIITTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO SATAKUNTALIITTO UUDENMAAN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ AHVENANMAA www.merialuesuunnittelu.fi