Kuntien teknisen toimen asiantuntijat Kuntainfraselvitys 2017-2018 Taloustutkimus Oy 22.3.2018 Pasi Holm Juha Lemmetyinen
SISÄLLYSLUETTELO Kunnan korjausvelan taso suhteessa referenssikuntiin Teknisen toimen asiantuntijoiden arviot yhdyskuntateknisen rakenteiden kunnossapidon arvosta eri toimijoiden kesken Teknisen toimen asiantuntijoiden arviot kilpailutettujen hankintojen prosenttiosuudesta kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden vuosiarvosta Pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta Korjausvelan määrä, dokumentointi ja korjausvelan lyhentämissuunnitelma Koneluettavien tietomallien toimittaminen urakoitsijoille Infrahankkeiden kustannusten ja aikataulujen dokumentointi Luottamushenkilöiden kiinnostuneisuus käynnissä olevien infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyydestä LIITETIEDOT Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa ja erillistutkimusten julkaisuohjeet 2
Johdanto Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet Kuntien teknisen toimen asiantuntijoille osoitetun tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Rakennusteollisuus RT:n infratoimialan toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään kuntien teknisen toimen asiantuntijoiden näkemyksiä oman kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden laadusta ja kunnossapidon tarpeista. Lisäksi tutkimuksella selvitetään, mitkä ovat kuntien lähitulevaisuuden näkymät ja haasteet yhdyskuntateknisten rakenteiden ja palveluiden suhteen. Tutkimusaineiston keruu Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina (CATI = Computer Aided Telephone Interview) Taloustutkimuksen omassa puhelinhaastattelukeskuksessa Helsingin Vallilassa. Puhelinhaastatteluihin vastasi 20.11-14.12.2017 välisenä aikana 50 henkilöä. Yhden puhelinhaastattelun kesto oli noin 20 minuuttia ja puhelinhaastattelut teki yksi koulutettu tutkimushaastattelija. Yhteystiedot tutkimusta varten saatiin Bisnode Oy:n ylläpitämästä Selector -palvelusta (Bisnode-yritysrekisteri, Kumpulantie 3, 00520 Hki). 3
Johdanto Tietojen käsittely ja raportointi Tutkimusaineiston tietokoneajot on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Otosta ei ole painotettu. Tulokset esitetään pääosin graafisessa muodossa. Kaikki asiakkaiden sanalliset vastaukset (=vastaukset avoimiin kysymyksiin) löytyvät erillisestä Excel -tiedostoliitteestä listattuna sanasta sanaan. Taloustutkimuksessa RT infratoimialan toimeksiantamasta tutkimuksesta on vastannut tutkimusjohtaja Pasi Holm ja tutkimuspäällikkö Juha Lemmetyinen. Taulukkoajot ja esitysgraafit on tehnyt analyytikko Leena Euranto. Laadun varmistus SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 markkinatutkimussertifikaatin ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. Lisäksi Taloustutkimus on projektissa noudattanut ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. 4
Suuret kunnat, n=15 Keskisuuret kunnat, n=21 Pienet kunnat, n=14 5
Tutkimusnäytteen kunnat Suuret kunnat eli ns. kehtokunnat: Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka Salo Keskisuuret kunnat, ryhmän jako väestömäärän mukaan: Ryhmän suurin kunta, väkiluku v. 2016, 50144 hlöä Ryhmän pienin kunta, väkiluku v. 2016, 16279 hlöä Keskisuurten kuntien näyte satunnaistettiin oman kiintiön sisällä Pienet kunnat, jako väestömäärän mukaan: Ryhmän suurin väkiluku v. 2016, 16267 hlöä Ryhmän pienin, väkiluku v. 2016, 50 hlöä Pienten kuntien haastatteluja varten tehtiin ns. harkintaotos, johon sisällytettiin ryhmän 40 väestöllisesti suurinta kuntaa. Näistä tehtiin n=14 haastattelua. 6
Q1 Vastaajat edustavat seuraavia kuntatyyppejä Suuret (kehtokunnat) 30 Keskisuuret kunnat 42 Pienet kunnat 28 Vastaajat = 50 7
Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio kuntansa korjausvelan tasosta 8
Kolmasosa kuntien teknisen toimen asiantuntijoista arvioi, että omassa kunnassa vesihuollon korjausvelka on jonkin verran suurempi verrattuna omiin referenssikuntiin. Vesihuollon korjausvelan arvioinnissa on eniten hajontaa teknisen toimen asiantuntijoiden välillä. Liikenneväylien ja puistojen osalta enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista pitää korjausvelan tasoa samana kuin omissa referenssikunnissa. Kunnan koolla ei ole merkitystä, kun korjausvelan tasoa vertaillaan eri kuntien kesken. 9
Q1.1 Korjausvelan taso referenssikuntiinne verrattuna 5 selvästi suurempi 4 vähän suurempi 3 samaa tasoa 2 vähän pienempi 1 selvästi pienempi eos Keskiarvo Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot) 4 30 42 12 4 8 3,20 Liikenneväylät (sisältäen tiet/kadut, kevyen liikenteen väylät ja sillat) 2 20 56 18 2 2 3,02 Puistot ja muut yleiset alueet 14 54 22 8 2 2,76 Vastaajat = 50 10
Q1.1 Korjausvelan taso referenssikuntiinne verrattuna 3,07 Liikenneväylät (sisältäen tiet/kadut, kevyen liikenteen väylät ja sillat) 2,86 3,10 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 3,07 Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot) 3,28 3,21 2,73 Puistot ja muut yleiset alueet 2,75 2,79 1 2 3 4 5 Vastaajat = 50 Keskiarvo 5 1, 5=selvästi suurempi 1=selvästi pienempi 11
Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio yhdyskuntateknisen rakenteiden kunnossapidon arvon jakautumisesta eri toimijoiden kesken 12
Kuntien teknisen toimen asiantuntijat arvioivat liikenneväylien kunnossapidon jakautuvan melko tasaisesti oman tuotannon (julkinen sektori), yksityisen valtakunnallisen ja paikallisen yksityisen palvelutuotannon kesken. Suurissa kunnissa (ns. KEHTO-kaupungit) käytetään jonkin verran muita kuntia enemmän valtakunnallisten yksityisten palveluita. Liikenneväylien talvihoito sen sijaan painottuu oman tuotannon ja yksityisen paikallisen palvelutuotannon välille siten, että yksityisellä paikallisella on hieman suurempi osuus kokonaistasolla. Suurissa (KEHTO-kaupungit) kunnissa painotetaan erityisesti omaa (julkista) tuotantoa. Vesihuollossa ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden hoidossa jaot eri toimijoiden kesken ovat selvimpiä. Esimerkiksi vesihuollosta vastaa oma palvelutuotanto kahdessa kunnassa kolmesta. Puistojen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidon osalta julkisen palvelun osuus on vieläkin suurempi, oma palvelutuotanto vastaa siitä seitsemässä kunnassa kymmenestä. Julkisen sektorin oman työn osuus on liikennevälien kunnossapidosta 34-38 prosenttia. 13 Suurissa kunnissa eli maakuntien keskuskaupungeissa ja muissa suurissa kunnissa, julkisen sektorin oman työn osuus liikenneväylien talvikunnossapidosta on poikkeuksellisen suuri (60 prosenttia) verrattuna pienempiin kuntiin.
Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio yhdyskuntateknisen rakenteiden kunnossapidon arvosta eri toimijoiden kesken (Jako-osuuden keskiarvo) Teknisen toimen asiantuntijoiden (n=50) Oma tuotanto (julkinen sektori) -osuuksien keskiarvo Yksityiset valtakunnalliset yritykset -osuuksien keskiarvo Yksityiset paikalliset yritykset -osuuksien keskiarvo Liikenneväylien kunnossapito Liikenneväylien talvihoito 34 43 23 38 17 45 Vesihuolto 66 8 26 Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito 70 10 20 14
Q1.3a Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? A. Liikenneväylien kunnossapito - -osuuksien keskiarvot. 34 Julkiset toimijat 25 40 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 50 Valtakunnalliset yksityiset 35 46 16 Paikalliset yksityiset 25 29 Vastaajat = 50 15
Q1.3b Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? B. Liikenneväylien talvihoito - -osuuksien keskiarvot. 60 Julkiset toimijat 18 18 36 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) Valtakunnalliset yksityiset 10 26 23 Paikalliset yksityiset 54 56 Vastaajat = 50 16
Q1.3c Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? C. Vesihuolto - - osuuksien keskiarvot. 71 Julkiset toimijat 71 54 Kehtokunnat (n=15) Valtakunnalliset yksityiset 5 9 Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 13 21 Paikalliset yksityiset 24 34 Vastaajat = 50 17
Q1.3d Eri toimijoiden prosentuaalinen osuus yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidon arvosta vuodessa? D. Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito - - osuuksien keskiarvot. 61 Julkiset toimijat 74 71 17 Kehtokunnat (n=15) Valtakunnalliset yksityiset 5 11 Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 22 Paikalliset yksityiset 21 17 Vastaajat = 50 18
Kunnan pääasiallinen kilpailutusja sopimusmalli eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapidossa 19
Seuraavaksi tarkastellaan sitä, millaisilla sopimusmalleilla/kilpailutustavoilla muut kuin kunnan viraston työt kilpailutetaan Liikenneväylien kunnossapidon osalta 44 kunnista kilpailuttaa kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla. Neljäsosassa kunnista kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa liikenneväylien kunnossapidon. Viidesosa kunnista kilpailuttaa markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsee näistä eri kohteiden palveluntuottajat. Keskikokoiset ja pienet kunnat käyttävät kilpailutusta jonkin verran useammin kuin kehtokunnat. Kokonaistasolla vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden osalta tilanne on selvempi. Enemmistö kunnista ilmoittaa, että kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa sekä vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden kunnossapidon. Jos kilpailutusta markkinoilla tehdään näiden yhdyskuntateknisten rakenteiden suhteen, sitä tapahtuu jonkin verran useammin pienissä ja keskisuurissa kunnissa kuin kehtokunnissa. 20
Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa pääasiallisesti kunnossapidon kilpailutamme kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Eos Liikenneväylät 26 44 22 8 Vesihuolto 54 16 14 6 10 Puistot ja muut yleiset alueet 58 18 8 12 4 Vastaajat = 50 21
Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen Liikenneväylät kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa pääasiallisesti kunnossapidon kilpailutamme kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Eos Kaikki 26 44 22 8 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 47 40 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 19 43 19 19 Pienet kunnat (n=14) 14 50 36 Vastaajat = 50 22
Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen Vesihuolto kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa pääasiallisesti kunnossapidon kilpailutamme kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Eos Kaikki 54 16 14 6 10 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 60 13 13 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 38 14 19 14 14 Pienet kunnat (n=14) 71 21 7 Vastaajat = 50 23
Q1.4 Mikä on omalla vastuualueellanne pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden kunnossapitoon liittyen Puistot ja muut yleiset alueet kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos hoitaa pääasiallisesti kunnossapidon kilpailutamme kohteet tai kunnossapitoalueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Eos Kaikki 58 18 8 12 4 KUNTATYYPPI Kehtokunnat 67 7 7 13 7 Keskisuuret kunnat 43 24 10 19 5 Pienet kunnat 71 21 7 Vastaajat = 50 24
Teknisen toimen asiantuntijan oma mielipide parhaimmasta tavasta toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai kilpailutus 25
Seuraavaksi teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin, mikä olisi heidän itsensä mielestä paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus. Kysymys kysyttiin neljän eri yhdyskuntateknisen palvelun osalta. Kokonaistasolla liikenneväylien kunnossapidon ja talvihoidon suhteen selvä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista suosii kilpailutusta monivuotisella sopimuksella. Lisäksi monivuotisten sopimusten tekeminen on suosiossa erityisesti KEHTO-kaupungeissa. Vesihuollon ja puistojen sekä muiden yleisten alueiden suhteen vastaukset jakautuvat hieman enemmän. Joka tapauksessa näidenkin yhdyskuntateknisten rakenteiden suhteen suuri osa virkamiehistä suosii monivuotisia sopimuksia kilpailutusten perusteella. Toisaalta reilu neljäsosa virkamiehistä suosii myös kunnan tai kuntayhtymän tekemää omaa työtä. Lisäksi puitesopimukset saavat jonkin verran kannatusta. Kehtokunnissa kilpailutukset monivuotisilla sopimuksilla vesihuollon ja puistoalueiden suhteen ovat jonkin verran suositumpia kuin pienissä ja keskisuurissa kunnissa. 26
Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu Kuntien teknisen toimen asiantuntijoiden selvä enemmistö suosii liikenneväylien kunnossapidossa ja talvihoidossa kilpailutuksia monivuotisilla sopimuksilla. Liikenneväylien kunnossapito Liikenneväylien talvihoito 2 4 10 10 68 80 8 4 4 6 4 Vesihuolto 28 18 38 2 8 6 Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito 26 14 48 2 4 6 Vastaajat = 50 27
Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Liikenneväylien kunnossapito Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu Kaikki 4 10 68 8 4 6 KUNTATYYPPI KEHTOKUNNISSA KOROSTUU TARVE KILPAILUTUKSILLE MONIVUOTISILLA SOPIMUKSILLA Kehtokunnat (n=15) 87 7 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 10 14 57 14 5 Pienet kunnat (n=14) 14 64 14 7 Vastaajat = 50 28
Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Liikenneväylien talvihoito Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu Kaikki 2 10 80 4 4 KUNTATYYPPI KEHTOKUNNISSA KOROSTUU TARVE KILPAILUTUKSILLE MONIVUOTISILLA SOPIMUKSILLA Kehtokunnat (n=15) 7 87 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 5 5 81 5 5 Pienet kunnat (n=14) 21 71 7 Vastaajat = 50 29
Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Vesihuolto Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu Kaikki 28 18 38 2 8 6 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 13 13 60 7 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 33 14 33 10 10 Pienet kunnat (n=14) 36 29 21 14 Vastaajat = 50 30
Q1.5 Mikä olisi omasta mielestänne paras malli toteuttaa yhdyskuntatekninen palveluhankinta tai -kilpailutus seuraavien yhdyskuntateknisten palveluiden osalta? Puistojen ja muiden yleisten alueiden hoito ja kunnossapito Kunnan tai kuntayhtymän omana työnä Puitesopimus Kilpailutus monivuotisella sopimuksella Kilpailutus vuosisopimuksella Hankintakohtainen kilpailutus Muu Kaikki 26 14 48 2 4 6 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 13 13 53 7 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 29 10 52 5 5 Pienet kunnat (n=14) 36 21 36 7 Vastaajat = 50 31
Mikä taho hoitaa pääsääntöisesti yhdyskuntatekniikan uudistuotannon ja perusparannushankkeet? 32
Q2.1 Mikä taho hoitaa pääsääntöisesti omalla vastuualueellanne kunnan uudistuotannon ja perusparannushankkeet yhdyskuntateknisten rakenteiden osalta? Kunnan liikelaitos Kuntayhtymän liikelaitos Kunnan omistama osakeyhtiö Kuntayhtymän osakeyhtiö Kunnan virasto Yksityinen palveluntarjoaja En osaa sanoa Liikenneväylät (sis. tiet/kadut, kevyen liikenteen väylät ja sillat) 4 40 54 2 Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot) 4 4 6 34 46 6 Puistot ja muut yleiset alueet 2 4 4 56 34 Vastaajat = 50 33
Kilpailutettujen hankintojen osuus uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta 34
Teknisen toimen asiantuntijat arvioivat liikenneväylien uudistuotannon ja perusparannushankkeiden jakautuvan melko tasaisesti oman tuotannon (julkinen sektori) ja yksityisen palvelutuotannon kesken. Kokonaistasolla vesihuollon osalta suositaan omaa palvelutuotantoa enemmän kuin yksityistä. Yksityisten valtakunnallisten ja paikallisten yksityisten toimijoiden osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Puistojen ja muiden yleisten alueiden uudistuotannossa ja perusparannushankkeissa jaot eri toimijoiden kesken ovat selvimpiä. Kokonaistasolla puistojen ja muiden yleisten alueiden osalta oman tuotannon osuus on lähes puolet. Seuraavaksi useimmiten käytetään paikallista yksityistä palvelutuotantoa (kokonaistasolla osuus 34 ). Valtakunnallisten yksityisten osuus on pienin, kokonaistasolla 18. 35
Q2.2 Arvionne mukaan kilpailutettujen hankintojen -osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa Teknisen toimen asiantuntijat (n=50) Oma tuotanto (julkinen sektori) -osuuksien keskiarvo Yksityiset valtakunnalliset yritykset -osuuksien keskiarvo Yksityiset paikalliset yritykset -osuuksien keskiarvo Liikenneväylät 30 33 37 Vesihuolto 40 28 32 Puistot ja muut yleiset alueet 48 18 34 36
Q2.2a Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa? A. Liikenneväylät Julkiset toimijat 10 29 43 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 33 Valtakunnalliset yksityiset 23 47 38 Paikalliset yksityiset 34 43 Vastaajat = 50 37
Q2.2b Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa? B. Vesihuolto Julkiset toimijat 30 38 48 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 33 Valtakunnalliset yksityiset 21 33 36 Paikalliset yksityiset 31 29 Vastaajat = 50 38
Q2.2c Kilpailutettujen hankintojen prosentuaalinen osuus kunnan yhdyskuntateknisten rakenteiden uudistuotannon ja perusparannushankkeiden arvosta vuodessa? C. Puistot ja muut yleiset alueet Julkiset toimijat 43 47 51 Kehtokunnat (n=15) Keskisuuret kunnat (n=21) Pienet kunnat (n=14) 24 Valtakunnalliset yksityiset 13 20 33 Paikalliset yksityiset 36 33 Vastaajat = 50 39
Pääasiallinen sopimusmalli tai kilpailutustapa yhdyskuntateknisessä uudisrakentamisessa ja perusparannushankkeissa 40
Seuraavaksi teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin mikä on pääasiallinen sopimusmallinne tai kilpailutustapa eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta. Selkeä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista ilmoittaa oman kunnan käyttävän kilpailutuksia kaikkien uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta. Pieni poikkeus on puistojen ja muiden yleisten alueiden kohdalla, joiden osalta kolmasosa asiantuntijoista sanoo kunnan käyttävän omaa tuotantoa. 41
Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos vastaa uudistuotannosta pääasiallisesti kilpailutamme uudisrakentamisen kohteet tai alueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin uudisrakentamisen kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Liikenneväylät (sis. tiet/kadut, kevyen liikenteen väylät ja sillat) 10 78 4 8 Vesihuolto (vesijohto ja viemäriverkot) 20 72 2 6 Puistot ja muut yleiset alueet 32 56 8 4 Vastaajat = 50 42
Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Liikenneväylät kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos vastaa uudistuotannosta pääasiallisesti kilpailutamme uudisrakentamisen kohteet tai alueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin uudisrakentamisen kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Kaikki 10 78 4 8 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 13 67 13 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 14 71 14 Pienet kunnat (n=14) 100 Vastaajat = 50 43
Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Vesihuolto kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos vastaa uudistuotannosta pääasiallisesti kilpailutamme uudisrakentamisen kohteet tai alueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin uudisrakentamisen kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Kaikki 20 72 2 6 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 20 60 7 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 24 71 5 Pienet kunnat (n=14) 14 86 Vastaajat = 50 44
Q2.3 Mikä on pääasiallinen sopimusmallinne eri yhdyskuntateknisten rakenteiden uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden osalta? Puistot ja muut yleiset alueet kunta tai kunnan/kuntayhtymän liikelaitos vastaa uudistuotannosta pääasiallisesti kilpailutamme uudisrakentamisen kohteet tai alueet markkinoilla kilpailutamme markkinoilla puitesopimuskumppanit ja valitsemme kuhunkin uudisrakentamisen kohteeseen tai alueeseen palveluntuottajan heidän joukostaan muu hankekohtainen sopimusmalli Kaikki 32 56 8 4 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 40 40 13 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 38 52 5 5 Pienet kunnat (n=14) 14 79 7 Vastaajat = 50 45
Korjausvelan määrän selvittäminen, selvitysten dokumentointi ja korjausvelan lyhentämissuunnitelma 46
Q3.1 Onko kunnassanne selvitetty yhdyskuntateknisten rakenteiden ja järjestelmien korjausvelan määrä? Yhdyskuntateknisten rakenteiden ja järjestelmien korjausvelan määrän selvittäminen on pienissä kunnissa muita kuntia harvinaisempaa. Kyllä kattavasti Kyllä osittain Ei juurikaan Ei ollenkaan Kaikki 12 56 26 6 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 20 67 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 14 62 24 Pienet kunnat (n=14) 36 57 7 Vastaajat = 50 47
KUNNASSA SELVITETTY YHDYSKUNTATEKNISEN KORJAUSVELAN MÄÄRÄÄ Q3.2 Onko kunnassanne dokumentoitu korjausvelan arviointien tulokset Kyllä, tiedot on viety kunnan yhteisiin tietojärjestelmiin Kyllä, tiedot ovat oman asiantuntijayksikön käytettävissä sähköisessä muodossa (tietokoneella) Kyllä, tiedot ovat asiantuntijoiden muistissa (esim. omalla tietokoneella) Ei ole dokumentoitu Ei osaa sanoa Kaikki 6 68 24 3 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=13) 85 15 Keskisuuret kunnat (n=16) 13 63 19 6 Pienet kunnat (n=5) 40 60 Vastaajat = 34 48
Q3.3 Onko kunnassanne pitkäjänteistä korjausvelan lyhentämissuunnitelmaa? Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki 46 54 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 67 33 Keskisuuret kunnat (n=21) 48 52 Pienet kunnat (n=14) 21 79 Vastaajat = 50 49
Onko kunnassanne painopistealueita korjausvelan lyhentämisessä? Poimintoja avoimesta palautteesta: Eri rakenteiden osalta kunnossapitokohteet luokiteltu tärkeysjärjestykseen. Liikenneväylien korjausvelan pienentäminen, seuraavan vesihuollon laajemmat saneeraukset. On monivuotinen korjaussuunnitelma, mikä etenee aika järjestyksessä ja osin tarpeen mukaan. Aluesaneeraukset tehdään alueella missä eniten vesihuollossa ongelmia. Huonokuntoisen vesihuollon korjaus ja samassa yhteydessä katurakenteiden korjaus. Pyritään kohtalaiseen tasoon vuosittain. Pohjavesialueilla olevat verkostot ovat ykköskategoriassa. Vanhimmat, turvallisuudeltaan puutteelliset tieväylät kakkosena. Korjataan vesihuollossa ja kaduilla siellä missä tarvitaan, iän mukaan pääsääntöisesti. Painopistealue on uudisrakentamisen ja peruskorjausrakentamisen synergian löytäminen. Panostetaan viihtyvyyteen enemmänkin kuin vain rakenteiden kunnostamiseen. 50
Digitalisaatio: koneluettavien tietomallien käyttöaste 51
Q4.1 Toimittaako kuntanne palveluhankinnoissa urakoitsijoille koneluettavia tietomalleja? Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki 52 48 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 73 27 Keskisuuret kunnat (n=21) 52 48 Pienet kunnat (n=14) 29 71 Vastaajat = 50 52
Q4.2 Osaatteko arvioida kuinka suuressa osassa hankintoja toimitetaan koneluettavat tietomallit? KUNTA TOIMITTAA PALVELUHANKINNOISSA URAKOITSIJOILLE KONELUETTAVIA TIETOMALLEJA, n=26 alle 10 10 29 30 49 50 79 80 100 Eos Kaikki 8 15 19 27 15 15 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=11) 9 18 9 18 27 18 Keskisuuret kunnat (n=11) 9 36 45 9 Pienet kunnat (n=4) 25 25 25 25 53 26
Infrahankkeiden kustannusten ja aikataulujen seuranta ja niiden dokumentointi 54
Teknisen toimen asiantuntijoilta kysyttiin myös miten tarkasti oma kunta seuraa infrahankkeiden kustannuksia. Kolmasosa asiantuntijoista sanoo infrahankkeiden kustannusseurannan olevan omassa kunnassa täysin riittävällä tasolla. Hieman yli puolet kokee kustannusseurannan olevan melko riittävää ja vain kymmenesosa sanoo seurantaa tehtävän jonkin verran. Teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä infrahankkeiden aikatauluja seurataan kustannuskehitystä tarkemmin ja lähes kolme viidestä sanoo seurannan olevan täysin riittävää. Myös hankekohtaista kustannus- ja aikatauluseurantaa dokumentoidaan teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä riittävästi. 55
Q5.1 Miten tarkasti kuntanne seuraa infrahankkeiden kustannuksia? Täysin riittävästi Melko riittävästi Jonkin verran Ei juurikaan eos Kaikki 36 54 10 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 53 40 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 24 67 10 Pienet kunnat (n=14) 36 50 14 Vastaajat = 50 56
Q5.1 Miten tarkasti kuntanne seuraa infrahankkeiden aikatauluja? Täysin riittävästi Melko riittävästi Jonkin verran Ei juurikaan eos Kaikki 58 36 6 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 67 27 7 Keskisuuret kunnat (n=21) 57 38 5 Pienet kunnat (n=14) 50 43 7 Vastaajat = 50 57
Q5.3 Dokumentoidaanko hankekohtaista kustannus- ja aikatauluseurantaa riittävästi? Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki 78 22 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 73 27 Keskisuuret kunnat (n=21) 76 24 Pienet kunnat (n=14) 86 14 Vastaajat = 50 58
Teknisen toimen asiantuntijoiden arvio oman kunnan luottamushenkilöiden kiinnostuneisuudesta seurata infrahankkeita 59
Q6.1 Ovatko luottamushenkilöt teknisen toimen asiantuntijoiden mielestä kiinnostuneita infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyydestä? Kyllä Ei ei osaa/ei halua vastata Kaikki 90 10 KUNTATYYPPI Kehtokunnat (n=15) 87 13 Keskisuuret kunnat (n=21) 90 10 Pienet kunnat (n=14) 93 7 Vastaajat = 50 60
Teknisen toimen asiantuntijoille luettiin neljä vaihtoehtoa, joilla kuvattiin oman kunnan luottamushenkilöiden toimintatapaa liittyen infrahankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden käsittelyyn. Vaihtoehdot olivat: 1. Kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikataulu- ja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti 2. Hankkeiden aikataulu- ja kustannusarvioita käsitellään epäsäännöllisesti 3. Ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan tiedoksi 4. Hankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyyttä ei käsitellä Myös ei halua sanoa/ei osaa sanoa -vaihtoehto mahdollinen, mutta sitä ei luettu vastaajille Yli puolet asiantuntijoista (56 ) ilmoittaa, että kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikataulu- ja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti. Noin kolmasosa asiantuntijoista sanoo, että ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan luottamushenkilöiden tietoon. 61
LUOTTAMUSHENKILÖT KIINNOSTUNEITA INFRAHANKKEISTA Q6.2 Mikä seuraavista kuvaa mielestänne parhaiten oman kuntanne valtuutettujen toimintatapaa Kaikkien merkittävimpien hankkeiden aikataulu- ja kustannusarviot käsitellään säännöllisesti Hankkeiden aikataulu- ja kustannusarvioita käsitellään epäsäännöllisesti Ainoastaan suuremmat kustannusylitykset ja aikataulumuutokset tuodaan tiedoksi Hankkeiden aikataulujen ja kustannusarvioiden pitävyyttä ei käsitellä Ei halua/ ei osaa sanoa Kaikki 56 11 31 2 Vastaajat = 45 62
LIITETIEDOT 63
Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa. Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin. Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne. 64
Taloustutkimus Oy Lemuntie 9 00510 Helsinki Pasi Holm Juha Lemmetyinen 65