Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus 2014

Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimus 2014 Vuonna 2013 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden palautetta oikeustieteellisestä koulutuksesta

Tutkimuksessa selvitetään vuonna 2013 valmistuneiden oikeustieteen maistereiden kokemuksia oikeustieteellisistä opinnoista sekä heidän sijoittumisestaan työelämään. Tutkimus on jatkoa Lakimiesliiton vastavalmistuneille tehtäville sijoittumistutkimuksille, joita tehdään vuosittain. Vastaajien taustatiedot Yliopisto Helsinki Turku Lappi Valmistuneita 264 144 116 Vastanneita 79 44 32 Vastausaste 29,9 % 30,6 % 27,6 % Yksikön osuus kaikista vastanneista Yksikön osuus kaikista valmistuneista 51,0 % 28,4 % 20,6 % 50,4 % 27,5 % 22,1 % Vastaajat syntymävuosittain 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 1974 1973 1972 1971 1970 1969 1968 1967 1966 1965 1964 1963 1962 Suurin osa vastaajista oli syntynyt vuonna 1987. Vastaajien mediaanisyntymävuosi oli 1986 ja vastaajien keski-ikä 29,4 vuotta. Vastaajien keski-ikä oli sama kuin edellisen vuoden tutkimuksessa.

Opintojen aloitusvuosi 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 1,3 % 5,3 % Pääsin opiskelemaan 2,0 % Ensimmäisellä hakukerralla 23,7 % 67,7 % Toisella hakukerralla Kolmannella hakukerralla Neljännellä hakukerralla Viidennellä tai sen jälkeisellä hakukerralla Pääsin opiskelemaan 7 % Siihen yksikköön johon hain ensimmäisellä hakukerralla Muuhun yksikköön 93 %

Koulutusyksikön valintaperusteet 5 4 3 2 1 Helsinki Turku Lappi Koulutusyksikköjen valintaperusteet erosivat toisistaan huomattavasti. Helsingin kohdalla yksikön maine vaikutti huomattavasti muita yksiköitä enemmän. Lapin yliopiston valinnan taustalla oli muita useammin se, että opiskelija katsoi hyväksi omat mahdollisuutensa päästä kyseiseen yksikköön opiskelemaan. Tärkeäksi valintaperusteeksi muodostui kaikkien yliopistojen kohdalla yksikön sijaintipaikkakunta. Kommentteja liittyen opiskelupaikan valintaan Helsinki Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja oli selvää, että johonkin suureen kaupunkiin on lähdettävä opiskelemaan. Tiesin, että Helsinkiin on vaikeinta päästä opiskelemaan ja arvelin, että sen täytyy silloin olla myös kouluna laadukkain Valmennuskurssitarjonnalla on myös suuri merkitys. Pääkaupunkiseudulla asuvalle on luonnollista hakea Helsinkiin, koska käsittääkseni muihin oikiksiin ei ollut ainakaan hakiessani tarjolla valmennuskursseja kuin Helsingin oikikseen. Olin asennoitunut yrittämään kaksi tai kolme kertaa Helsinkiin, minkä jälkeen olisin uskoakseni harkinnut vakavasti Lappiin pyrkimistä Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin, joten oli luontevaa jäädä tänne opiskelemaan. Helsinki oli ainoa itselleni edes vähän mieluinen paikkakunta, jossa voi opiskella oikeustieteitä, se ratkaisi Minulla oli mahdollisuus osallistua ainoastaan valmennuskurssille, joka valmisti Helsingin oikeustieteellisen pääsykokeeseen, enkä halunnut Vaasaan. Opiskelupaikkakunnan valintaan vaikuttivat ennen kaikkea perhe ja ystävät. Harkitsin ensin Turkua parempana vaihtoehtona, mutta päädyin Helsinkiin ensiksi mainitusta syystä. Turulla oli silloin ainakin sellainen maine, että ryhmäkoot ovat pienempiä ja opinnoissa on konkreettisempi ote. Vaasan yksikön maine hyvänä paikkana, jossa opetus on mielekkäämpää ja pienen ryhmän tiiveys Turku Koska olin vakinaisessa virassa, halusin yliopiston olevan lähellä. Lisäksi olin jo suorittanut avoimessa yliopistossa opintosuorituksia.

Lappi Suurin syy Turkuun hakemiseen oli perheeni, johon hakuvaiheessa kuului jo kaksi pientä lasta (kolmas lapsemme syntyi opiskeluaikanani). Miehelläni oli jo tuolloin vakituinen työpaikka Turun seudulla, joten hakeminen mihinkään muualle ei tullut edes mieleeni. Helsinkiläisillä on ehkä vähän "stadilainen" maine muualla Suomessa, josta olen kotoisin, joten en missään nimessä halunnut sinne; Rovaniemi profiloitui kaamosalueeksi ja vähän huonommaksi kouluksi, joten käteen jäi itselle aiemmin tuntematon Turku. Sukulaiset ja tutut kehuivat kaupunkia ja ko. koulua. Vaihtoehtoja oli kolme: Helsinki, Turku ja Rovaniemi. Rovaniemi ei paikkakuntana tai yliopistona kiinnostanut ja Helsingissä asumiskustannukset olivat mielestäni liian korkeat. Turun oikeustieteellisellä tiedekunnalla oli hyvä maine ja halusin myös muuttaa suurempaan kaupunkiin. Olin jo sisällä LaY:n toisessa tiedekunnassa enkä jaksanut taas muuttaa 800 km toiseen suuntaan, kun asuntokin oli kiva saunallinen kaksio... Kyllä rehellisesti on todettava, että Lapiin pyritään yleisesti siksi, että pääsy% on (ollut) helpompi kuin Hkissä ja Turussa. Onneksi Suomessa ainakin tällä hetkellä valmistuu tasalaatuisia juristeja joka yliopistosta, joten opiskelupaikka on ns. makuasia... Pohjoisesta kotoisin olevana Lappi oli luonnollinen valinta Hain Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, sillä halusin maksimoida todennäköisyydet päästä heti aloittamaan opinnot. En halunnut, että työelämään siirtyminen viivästyy mahdollisten useiden hakuyritysten vuoksi. Hakiessani oikikseen olin lähes valmis YTM, joten opintoja oli jo takana. Kävitkö valmennuskurssin sinä vuonna jona pääsit opiskelemaan? 29 % 71 % Kyllä En Vastaajien mediaanivalmistumisaika oli 6,17 vuotta ja keskiarvo 6,18.

Arvio yliopistoon liittyvistä osa-alueista, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Yliopiston tilat 3,5 (3,6) 3,5 (3,5) 3,9 (4,0) Yliopiston 3,1 (3,4) 3,1 (2,8) 3,5 (3,7) laitteet ATK- tuki 3,0 (3,2) 3,2 (2,8) 3,4 (3,6) Kirjastopalvelut 3,5 (3,7) 4,0 (3,9) 3,3 (3,6) Yksikkökohtaisia kommentteja Arviot opintojen ohjauksesta yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Orientaatiopäivät tai muu opintojen aloittamiseen 3,2 (3,1) 3,6 (3,6) 3,1 (3,3) liittyvä ohjaus Opintohallinnon / opintotoimiston palvelut 2,9 (3,1) 3,5 (3,4) 3,2 (3,2) Ohjaus opintojaksoilla 2,4 (2,4) 3,1 (3,2) 2,7 (2,9) Opinto- opas 3,7 (3,7) 4,2 (3,8) 3,8 (4,0) WebOodi 3,4 (3,4) - 3,3 (3,5) Informaatio www- sivuilla 2,8 (3,1) 3,6 (3,2) 3,3 (3,5) Opiskelijatutorointi 3,1 (2,9) 3,2 (2,9) 2,9 (2,8) Opettajatutorointi 1,6 (1,9) 2,6 (2,2) 2,0 (2,3) Helsinki Opettajatutorointia ei ollut juuri lainkaan, olisi voinut olla enemmän kaikissa asioissa, vaikka työllistymiseen ja gradun tekoon liittyen. Ainakin kirjaston www-sivut hankalat, esim. vaikea löytää tietoa vapaista huoneista tai saada apua gradun tiedonhankintaan. Molemmat kohdat koskevat kirjallisten töiden (seminaarityöt, projekti) ohjausta. Opiskeluaikanani opastus tieteellisen kirjoittamisen suhteen näytti olevan mallia "heitetään veteen ja katsotaan oppiiko uimaan". Ymmärtääkseni opetuksen ja opastuksen laatuun on sittemmin pyritty tiedekunnassa kiinnittämään enemmän huomiota. Kaipasin etenkin ensimmäisten vuosien aikana enemmän yleistä opastusta sekä kannustavampaa ja vuorovaikutuksellisempaa (eli motivoivampaa) ilmapiiriä. Olisi suotavaa, että ensimmäisinä vuosina tarjottaisiin enemmän henkilökohtaista opastusta liittyen opintotahtiin, erikoistumiseen ja yleisesti opinnoissa suuntautumiseen. Lisäksi koen, että lopulta opinnoissa menestyminen edellytti lähinnä yksinomaan yksinäisiä tunteja kirjastossa eikä kriittiseen ajatteluun kovinkaan paljon kannustettu tiedekunnan taholta. Uskon, että vaatimustason nostaminen ja opetuksen kehittäminen (esim. pienryhmät, vuorovaikutuksellisuus) lisäisi opiskelijoiden motivaatiota ja siten myös oppimistuloksia. Ajoittainen "työelämässä sitten oppii" -asenne sekä tiedekunnan että opiskelijoiden keskuudessa on turhauttava ja edelleen usein valitettavan totta. Alussa olisi voinut kertoa enemmän siitä, mitä opintoja kannattaa hoitaa pois alta esimerkiksi ensimmäisenä vuonna, koska seuraavat vuodet ovat vaikeampia. Tuutorointi oli enemmänkin ainejärjestön ja juhlien korostamista. Harvan oppiaineen sivuja pidettiin ajan tasalla ja oli sattumasta kiinni, löysikö nettisivuilta etsimäänsä tietoa. Ohjaus opintojaksoilla oli olematonta harjoitusseminaareissakin. Toisaalta en itse olisi kaivannutkaan opintojen ohjausta opintojaksoilla. Pidin oikiksessa opiskelun itsenäisyydestä, mielestäni hyvin itsenäinen opiskelu ja työskentely on tärkeä osa juristiksi kasvamista. Tutoroinnin jälkeen oli yliopistolta vaikea tavoittaa kansliahenkilökuntaa (aukioloajat huonot), opinto-ohjaajaa sekä professoreita. Yksittäistä palautetta oli käytännössä mahdotonta saada. Professorit eivät joustaneet. Kukaan ei ollut ikinä varma mitä pitäisi tehdä tai tulee tapahtumaan ja tätä tietoa oli vaikea löytää mistään. Opintojaksojen aikana ei ollut

ohjausta juurikaan, vaan jokainen opiskeli itsenäisesti ja opettajan ohjaus rajoittui ainoastaan satunnaisiin luentoihin. Opettajat olivat liian kaukana oppilaista, mitään opettajaoppilas vuorovaikutusta ei juurikaan syntynyt opiskelujen aikana ennen graduprojektia. Ohjaus opintojaksoilla ja opettajatutorointi: ensimmäisenä ja viimeisenä vuonna nämä olivat ihan hyvällä mallilla, mutta toivoisin siihen väliinkin jotain, niin ettei opiskelija jää aivan omilleen. Opintojen alkuvaiheessa enemmän palautetta tenttivastauksista ja muutenkin omasta suoriutumisesta, jotta opettelu "juristimaiseen ajatteluun" ja oikeaan vastaustekniikkaan ei olisi tarvinnut tapahtua kantapään kautta. Muutoinkin kaikki kommunikaatio opiskelijoiden ja oikiksen opetushenkilökunnan kanssa lähes olematonta. Pidin tätä erittäin valitettavanan ja olisi toivonut huomattavasti henkilökohtaisempaa otetta. Turku Ensimmäisinä opiskeluvuosina oli todella epäselvää, missä vaiheessa ja koska pitäisi alkaa suorittamaan valinnaisia opintoja, erikoistumisjaksoja ja syventäviä opintoja. Pitkää oli myös epäselvää, mitä nämä kaikki tarkoittavat. Ensimmäisellä erikoistumisjaksollakaan ei selitetty, mitä tulee tapahtumaan ja mikä on seminaarityö, koska ryhmässä aloitti minun lisäkseni vain yksi toinen henkilö, jolle kyseinen erikoistumisjakso oli ensimmäinen. Lähes kaikilla opintojaksoilla olisi saanut olla enemmän ohjausta. Opettajatuutorista sen verran, että hänet näin kerran koko opiskeluaikanani. Muistaakseni hän vaihtoi työpaikkaa eikä uutta ilmeisesti valittu. Ohjausta olisi varmasti ollut saatavilla, jos sitä olisi itse aktiivisesti etsinyt, mutta sitä ei ollut automaattisesti tarjolla. Enemmän tapaamisia (koko opiskeluaikana molempia oli vain yksi, heti opintojen alussa), koko opiskeluajan jatkuvaa tutorointia. Lappi Ohjaus: taso vaihteli professorista riippuen (parhaat professorit olivat ""alaisensa"" saaneet toimimaan hyvin, heikkojen johtamistaitojen omaavat eivät) ja assistentit yms. saattoivat olla hyvinkin ylimielisiä ""palvelemaan"" tavallista kyselevää opiskelijaa, ""lue opintooppaasta"" oli suosittu vastaus, joka ei juurikaan hyödyttänyt. Opiskelijatuutorointi: Meille sattui erinomainen, asiallinen ja hyvä ns. roolimalli. Kaverille ei arpajaisissa käynyt hyvä tuuri vaan sai itselleen typeriä/ ala-arvoisia juttuja (mm. puhui työtehtävistä, joissa oli ollut koulutusaikana ja ""opetti"" kuinka niissä pitää asiakasta kohdella) suoltavan ""naistennaurattajan"", joka vastasi loistavasti lakimiehistä annettavaa ylimielistä kuvaa ja asennetta." "Opintojen ohjaaminen HOPS.eineen on vahvaa alussa, mutta opintojen seuraaminen ja edistymisen tukeminen sekä jelppi vlamistumisvaiheessa on vähäisempää. Opintojen puolivälissä esim. 3. vuonna voisi olla jokin check point Charlie, jolloin väkeä ratsattaisiin. Kun on pieni fuksipallero, ei ymmärrä mitä opiskelu oikeasti on ja vaatii eikä työelämästä sitä vähääkään. Kolmantena vuonna osaisi jo kysyä oikeita asioita ja myös ongelmat opintojen etenemisessä saataisiin selvitettyä. Toki yliopisto ei ole mikään ala-aste ja tietty vapaus opintojen suorittamisessa täytyy säilyttää. Loppuvaiheessa tukea saa vaihtelevasti. Jotkut proffat jopa auttavat työnhaussa. Toiset puusilmäisesti ajavat vain akateemista byrokratiaa. Opintoja saataisiin lyhennettyä loppupäästä 2-6 kk sillä, että käsittämätön byrokratia opinnäytteen hyväksymisen sekä tutkintotodistuksen ympärillä karsittaisiin." Arviot opetukseen liittyvistä osa-alueista yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Opetusmenetelmien 2,7 (2,9) 3,1 (3,0) 2,9 (3,0) tarkoituksenmukaisuus Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus 2,9 (3,1) 3,2 (3,1) 3,1 (3,3)

Pro Gradusi oppiaineen opetus 3,6 (3,7) 4,0 (3,8) 3,6 (3,7) Kielten ja viestinnän opetus 3,3 (3,7) 3,6 (3,8) 3,6 (4,0) Englanti 3,4 (3,6) 3,7 (3,4) 3,9 (3,8) Suomen kieli ja viestintä 3,0 (3,5) 3,3 (3,1) 3,3 (3,0) Ruotsi 3,7 (3,6) 3,5 (3,5) 3,9 (3,9) Vieraskielisten kurssien opetus 3,7 (3,5) 4,0 (3,7) 3,9 (3,5) Helsinki Turku Englanninopetusta aivan liian vähän, pakollisiin kurssivaatimuksiin ei sisältynyt juurikaan englanninkielistä kirjallisuutta. Juridisen englannin opetus lapsenkengissään. Tutkinnon kaikille yhteisten opintojen opetus oli tasoltaan kovin vaihtelevaa. 120 diaa/ 1,5h ja piirtoheitinkalvot vanhentuneesta lainsäädännöstä kuuluu pohjanoteerauksiin. Massaluennot ovat sinänsä mielestäni usein ihan tarkoituksenmukaisia, jos niille onnistuu luomaan oppimismyönteisen ilmapiirin eikä kyseessä ole ainoastaan tunti, jolla luetaan läpi ainoastaan lakitekstiä. Mainiota olisi, jos useampia massaluentoja tukisi esim. oikeustapausten käsittely pienryhmissä tms. Englannin kieli on nykyään työssämme niin tärkeä, että oikiksessa pakollisten opintojen määrä pitäisi olla huomattavasti suurempi ja vaatimustaso huomattavasti kovempi. Mielestäni olisi hyvä jos yliopisto tarjoasi mahdollisuuden suorittaa englanninkielessä esim. ILEC-sertifikaatin. Työelämässä ei menesty, jos ei pysty kommunikoimaan juridista osaamistaan asiakkaalle tai tuottamaan myös kielellisesti laadukkaita asiakirjoja. Oikiksen opetusmenetelmät: massaluennot ja suuri määrä tenttikirjallisuutta. Mielestäni nämä eivät ole opetusta lainkaan. Massaluennot ja kirjojen pänttääminen eivät osallista opiskelijoita lainkaan. Oikiksessa on suhteettoman pienet opettajaresurssit oppilaiden määrään nähden. Näillä resursseilla yliopistosta tulee ulos juristeja, mutta ei hyviä juristeja. Opetuksen taso oli ihan hyvä, mutta läsnäolopakot olivat todella hankalia työssäkäyvälle opiskelijalle. Näissä tulisi ottaa paremmin huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja tarjota enemmän vaihtoehtoja (ilman, että työmäärä on etänä opiskellessa nelinkertainen - tätäkin näkyi). Opertusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus: Vaihtoehtoja massaluennoille tulisi olla enemmän varsinkin oppiaineissa, joissa teorian soveltaminen käytäntöön ei ole niin yksinkertaista. Tutkinto oli aika paljon itseopiskelua. Sitä joko ymmärtää tai ei - ei siellä paljon varmisteltu, menikö perille. Käytännönläheisempää otetta olisi hyvä lisätä. Esim. perhe- ja perintöoikeuden peruskurssilla meidät jaettiin pieniin tiimeihin ratkomaan oikeustapauksia. Käytäntöä voisi laajentaa myös muihin aineopintokursseihin. Opetusmenetelmät olivat (muutamaa positiivista poikkeusta lukuun ottamatta, esim. valinnainen oikeustapauskilpailu) massaluentoja eikä niiden sisältöä taikka muotoa oltu mietitty oppimistavoitteiden lähtökohdista. Sisältö välittyi kyllä kirjoista, mutta muut juristilta vaadittavat taidot olisivat jääneet valinnaisiksi ellei niitä ainejärjestöissä ja työelämässä olisi päässyt harjoittelemaan. Opetusmenetelmät (ensimmäiset 3 vuotta) ovat hyvin vanhanaikaiset: massaluentoja ja kirjatenttejä. "En antanut arvosanaa huonoa arvosanaa, mutta halusin kehua Turun ruotsia, sillä suoritin opinnot legendaarisen Bo Grönholmin aikana. Pidin seminaarityöskentelystä erikoistumisjaksojen aikana, niiden pakottamasta kirjoittamisesta on myöhemmin ollut suuri hyöty. Enemmänkin pitäisi minusta opintojen aikana joutua kirjoittamaan." Opetusmenetelmät ovat samat kuin kymmeniä vuosia sitten. Opintojen aikana tuntui, ettei laitosta edes kiinnostanut yksittäisten opiskelijoiden mielipide. Palautetta sai antaa vain yksittäisistä kursseista, ei opinnoista laajemmin saatikka kurssitarjonnasta. Kielten opetus

Lappi oli laadukasta. Erikoistumisjaksojen vaatimukset vaihtelivat huomattavasti riippuen opettajasta. Opetusmenetelmänä oli miltei koko tutkinnon suorittamisen ajan itsenäinen lukeminen ja tenttiminen, tai vaihtoehtoisesti kirjallisten töiden laatiminen. Olen vahvasti sitä, että enemmän väittelyyn, puhumiseen/esiintymiseen ja muuhun juristin perustyökaluihin liittyviä menetelmiä olisi tullut korostaa opetustilanteissa. Opetusmenetelmät: luento-opetus/pienryhmäseminaarit eivät loppuvaiheen opinnoissa valmenna työelämään. Oikeustapauskilpailujen tyyliset ratkaisut olisivat parempia yhdistettynä simuloituun prosessaamiseen. Liikaa kirjekurssimaisuutta ja liian vähän oikeustapausharjoituksia. Niitä pitäisi olla lähes kaikissa oppiaineissa. Yhteiset opinnot: Taso oli vaihtelevaa. Jotkut professorit ovat nerokkaita, mutta eivät osaa ilmaista itseään saati opettaa. Joissakin aineissa oli vaikea saada laadukasta opetusta vaikka mitään erityistä perustetta tälle poissaololle/ puuttumiselle ei ollut (esim. aktiivinen julkaisutoiminta joka veisi aikaa). Yliopisto/ tiedekunta nostaisi tasoaan, jos sillä olisi aktiivisesti julkaisevia professoreita. Kielet ja viestintä: Lakimiehille opetetaan aivan liian vähän = ei ollenkaan suullista ja kehollista ilmaisua ja kuinka kohdata asiakas/ päämies. Oikeustieteellinen opetus on jäänyt junnaamaan paikalleen ja perustuu lähestulkoon ulkoa opettelemiseen. Tällä metodilla opiskelija opettelee asioita ulkoa ja muistaa ne ehkä tenttipäivänä. Tämän jälkeen alkaa seuraavan aineen asioiden ulkoa opetteleminen jolloin edellisen opintokokonaisuuden asiat vaipuvat unholaan. Esimerkiksi Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden puolella opintoja suoritetaan mm. laatimalla kirjallisuudesta 10-15 sivun esseitä. Tällä tavalla mielestäni opiskelija pääsee pohtimaan asioita syvällisemmin ja muodostamaan oman näkemyksen asiosta. Se ei tunnu aina tarkoituksenmukaiselta, että tenttiin luetaan ulkoa/ päntätään toistatuhatta sivua, jotka unohtaa muutaman viikon päästä tentistä. Tietyt asiat on toki opeteltava ulkoa, mutta muuten toivoisin panostusta enemmän soveltamiseen ja oivaltamiseen sekä muihin käytännön työelämän tarpeita palveleviin taitoihin eikä niinkään ulkoa opetteluun. Todellisessa elämässä kun asiat voi tarkistaa lähteistä eikä kaikkea tarvitse muistaa ulkoa. Arviot oikeustieteelisen tutkinnon antamista valmiuksista yksiköittäin, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Juridiikan yleinen tuntemus 3,7 (3,7) 3,9 (3,6) 3,8 (3,8) Juridiikan tuntemus pro gradun 4,0 (4,0) 4,2 (4,0) 4,0 (4,1) oikeudenalalla Viestintävalmiudet äidinkielellä 3,5 (3,7) 4,1 (3,8) 3,7 (3,7) Viestintävalmiudet toisella kotimaisella 2,5 (3,0) 3,2 (2,7) 2,6 (2,9) kielellä Viestintävalmiudet englanniksi 3,1 (3,3) 3,8 (3,5) 3,4 (3,3) Viestintävalmiudet muilla vierailla kielillä 2,3 (2,2) 2,6 (2,8) 2,2 (2,2) Tieteelliset valmiudet 3,4 (3,5) 3,7 (3,2) 3,5 (3,5) Yrittäjävalmiudet, tiedolliset 1,7 (2,0) 2,1 (2,0) 2,1 (2,1) Yrittäjävalmiudet, asenteelliset 1,9 (2,0) 2,4 (2,3) 2,4 (2,3) Valmiudet toimia kv- ympäristössä 3,1 (3,0) 3,4 (3,0) 3,1 (3,0) Valmiudet ryhmässä työskentelyyn 3,0 (3,2) 3,8 (3,2) 3,5 (3,4) Yleiset johtamisvalmiudet 2,0 (2,5) 2,6 (2,5) 2,8 (2,8) Henkilöstöjohtamis- / esimiesvalmiudet 2,0 (2,2) 2,5 (2,3) 2,7 (2,6)

Tietotekniset valmiudet 2,9 (3,1) 3,3 (2,8) 3,3 (3,2) Valmius omaksua uusia asioita 4,2 (4,2) 4,3 (4,1) 4,1 (4,1) Ongelmanratkaisuvalmius 3,9 (4,0) 4,0 (3,9) 4,0 (4,0) Esiintymisvalmiudet 2,7 (2,9) 3,6 (3,3) 3,5 (3,3) Vuorovaikutusvalmiudet 2,9 (3,1) 3,7 (3,5) 3,5 (3,3) Neuvottelutaidot 2,3 (2,8) 3,1 (3,0) 3,0 (3,1) Projektinhallintataidot 2,7 (3,0) 3,2 (3,2) 3,1 (3,0) Työelämätietous 2,9 (2,8) 3,0 (2,8) 2,9 (2,8) Eettisen toiminnan valmiudet 2,8 (2,9) 3,2 (3,1) 3,3 (3,2) Helsinki Kokemukseni mukaan ryhmätöitä ei tehdä niin paljon, että kukaan voisi niiden perusteella saada valmiuksia ryhmässä työskentelyyn. Nämä valmiudet on hankittu koulutuksen ulkopuolelta. Itse pidin presentaation opiskelujeni aikana noin 7 kertaa enkä koe mitenkään vältelleeni esiintymistä vaativia tilaisuuksia. Edes jonkin asteinen esiintyminen ja vuorovaikutuksellisuus kuuluisi tuoda mukaan opintoihin jo ensimmäisistä vuosista lukien, jotta esiintymisestä tulisi luonnollinen osa juristin taitoja jo opiskeluaikoina. Myös esim. yrittäjyyteen kannustaminen on heikkoa, mielestäni kirjanpidon pakolliset opinnot voisi hyvin korvata abc-kurssilla liittyen käytännön yritystoimintaan, johtamisoppeihin ja taloushallintoon (esim. kirjanpidon analysoinnin opettaminen eikä niinkään sen mekaanisen toteuttamisen opettaminen). Kauttaaltaan tiedekunnan opetus perustuu edelleen mielestäni pitkälti opiskelijan omaan motivaation kehittää omia valmiuksiaan tietyiltä sektoreilta. Mikäli ei opiskelija ei osaa itse arvioida vielä opiskeluaikanaan omaa kiinnostustaan ja valita sen mukaisesti valinnaisia kursseja, näyttäisi työskentelymahdollisuudet valmistumisen jälkeen huonommilta. Opinnoissa valmistetaan opiskelijoita hyvin omaksumaan suuria määriä tietoja ja annetaan hyvä yleinen käsitys juridiikasta. Myös projektissa ainakin itse sain hyvät tieteelliset valmiudet. Sen sijaan opinnoissa voitaisiin vielä enemmän valmentaa opiskelijoita esiintymään ja neuvottelemaan, jotka ovat hyödyllisiä taitoja työelämässä. Yleensäkin opinnoissa tulee hyvin vähän esille käytännön näkökulma ja työelämään valmistaminen. En saanut mitään lisävalmiuksia yrittäjyyteen tai johtamiseen, enkä olisi näitä kaivannutkaan. Äidinkielen kurssit olivat surkeita ottaen huomioon, että taidokas ja looginen kielenkäyttö on juristin työssä perusedellytyksiä. Mielestäni varsinaiset suomen kielen kurssit voisi jättää pois kokonaan, niistä ei ole mitään hyötyä. Sen sijaan olen sitä mieltä että oppiaineiden opettajien pitäisi kiinnittää oppilaiden tekstien kieleen enemmän huomiota. Ainakin harjoitusseminaareissa pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota kieleen kuin varsinaiseen oikeudelliseen substanssiin. Esiintymis-, vuorovaikutus- ja neuvotteluvalmiuksia oikis ei myöskään opettanut lainkaan, vaikka nämä ovat juristin työssä elintärkeitä taitoja. Tämä johtuu opetusmetodeista. Luennoilla tai kirjastossa istumalla ei opi argumentoimaan. Harjoitusseminaarien ja graduseminaarin opponointi oli lähinnä muodollista arvostelua, eikä koskaan varsinaista väittelyä. Oikiksessa oppi hyvin Suomen oikeusjärjestelmän A:sta Ö:hön, mutta käytännön työssä tarvittavia taitoja ei lainkaan. Eniten jäin kaipaamaan väittelytaitojen opetusta sekä lainvalmistelua koskevia käytännön kursseja. Toivoisin siis enemmän käytännön kursseja kaikkien oikeudenalojen pänttäämisen sijaan. Koulutukseen ei kuulu pakollisia opintoja johtamiseen/esimiestehtäviin liittyen. Samoin koulutuksesta puuttuu esiintymisopetus ja neuvotteluopetus. Molemmat ovat äärimmäisen tärkeitä valmistuneelle asianajajalle. Opetuksesta puuttuu käytännön läheisyys täysin. Suurimman osan käytännön elämästä opin työn kautta, opinnot antavat vain valmiuden löytää tieto ja ymmärtää perusasiat ja kontekstin/ajatusmaailman. Yrittäjyyteen liittyvien asioiden osalta: en muista että näistä olisi ikinä puhuttu missään? En tosin yrittänyt asiaa selvittääkään, mutta ei tullut vastaan."

Turku Ylipäätään koulutuksessa panostetaan vain vähän ilmaisutaitoon ja työelämän realiteetteihin. Nämä kyvyt opin työelämässä. Opetuksessa huomioidaan aika vähän työelämän tarpeita, mikäli opiskelija ei käy opiskeluaikana töissä tai ei pääse harjoitteluun, ei tällä ole juurikaan valmiuksia pärjätä työelämässä Työelämä- ja yrittäjävalmiudet ovat heikossa, koska en muista perehtyneeni työelämään tai yrittäjyyteen yliopistossa, jos työelämävalmiuksilla tarkoitetaan työn hankkimista opiskelujen päätyttyä. Minulla ei opiskelujen aikana syntynyt juuri kuvaa eri mahdollisuuksista ja siitä, miten opintomenestys ym. vaikuttavat työnsaantiin; mahdollisesti näin, koska yleinen mantra oli, että juristit saavat heti töitä lähes aina. Nyt valmistuneena ja aluksi jonkin aikaa töitä hakeneena tuntuu, että opiskelijoille voisi enemmän korostaa opiskeluaikaisten töiden, opiskelumenestyksen jne. merkitystä ensimmäisen työpaikan saannille, sikäli kun niillä on merkitystä. Yrittäjyydestä ei puhuttu muistaakseni lainkaan, esim. asianajosta yrittäjyytenä. Edelleen työelämän ja eläkkeen kytkennät jäivät minulle täysin hämäriksi opiskeluaikana enkä ajatellut, että valmistumisen viivästyminen vaikutti myös minulle kertyneisiin eläkkeisiin. Asia voisi olla jotain, josta pari sanaa lausutaan opiskelujen alussa. Mitä tulee sosiaalisiin ja henkisiin valmiuksiin juristin töissä, koulussa ei mielestäni juuri keskitytty niihin vaan juridiikkaan. Toisaalta en tiedä paljonko niitä valmiuksia muuten voi kehittää kuin käytännössä erilaisissa töissä ja luottamustehtävissä. Tutkinto ei valmista oikein miltään osin työelämään, joka on toisaalta ymmärrettävää työpaikkojen laajan kirjon takia, mutta ehkä jotakin olisi mahdollista silti opettaa. Tuntuu, että kuusi vuotta kului pitkälti kirjan ääressä ilman mitään konkreettista oppia. Voi olla etten kiinnostuksen puutteen vuoksi hakeutunut oikeille kursseille, mutta yrittäjyys ei kyllä näkynyt kovin paljon opetuksessa, kuten ei myöskään johtamistaidot. Johtamistaitojen opetteleminen on varmasti monelle alalla olevalle tärkeää. Työelämästä en muista puhutun kertaakaan opintojeni aikana. Ryhmätöitä pitäisi olla enemmän, neuvottelutaitoja ei harjoiteltu missään. Ei yliopistossa opeteta työelämätaitoja, ne opitaan pikku hiljaa työelämässä. En tiedä onko muilla koulutusaloilla toisin. Lappi Yrittäjyyttä sivuttiin ehkä valinnaisilla eri tiedekunnan alle kuuluvilla kursseilla, mutta ei muuten. Samoin johtajuusvalmiuksien kanssa. Juristikoulutus on yhä pääosin tutkijakoulutusta. Koulutus ei huomioi sitä, että suurin osa juristeista joutuu työskentelemään haastavissa vuorovaikutustilanteissa, esimiehinä ja esiintymään paljon. Myös taloustaitojen opettaminen jää kirjanpidon perusteet kurssille... Enemmän johtamisen ja talousosaamisen kursseja - ihan pakollisena! Samoin esiintymistä, väittelyä ja work shop-tyyppistä koulutusta tarvittaisiin enemmän... Kansainvälisessä ympäristössä toimiminen ei tullut tutuksi, koska ei juuri oikeustieteellisen Esiintymisvalmiutta ja neuvottelutaitoa olisi syytä korostaa myös koulutuksessa viemällä eri kursseja luentojen ohella vuorovaikutteisempaan suuntaan. Useampiin kursseihin voisi sisällyttää enemmän oikeustapausharjoituksia tai erilaisia simuloituja neuvottelutilanteita. Projektinhallintataidot olisivat myös erinomainen lisä opintokokonaisuuteen. Vastaajien arviot väittämiin koulutuksesta, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani 3,4 (3,5) 3,7 (3,5) 3,8 (3,6) opinnot Koulutus oli laadukasta 3,0 (3,3) 3,7 (3,7) 3,5 (3,6) Koulutus oli vaativaa 3,6 (3,5) 3,9 (4,0) 3,9 (4,0) Koulutus oli motivoivaa 3,1 (3,2) 3,5 (3,2) 3,5 (3,6)

Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,7 (3,8) 4,0 (3,6) 3,8 (4,0) Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 2,9 (3,2) 3,3 (3,2) 3,3 (3,6) Opetuksessa huomioitiin kansainvälisyys 2,9 (3,0) 3,3 (3,2) 3,2 (3,4) Kielten opetusta oli riittävästi saatavilla 3,6 (3,5) 3,6 (3,6) 3,5 (3,7) Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,7 (3,7) 4,0 (3,8) 4,0 (3,8) Helsinki Vaatimustaso oli osittain yllättävän matala. Vaikka tulinkin parissa tentissä hylätyksi, useimmissa tenteissä vaatimustasoa ei pidetty erityisen ylhäällä. Luulin yliopistossa vaadittavan enemmän. Parempia, innostavampia luennoitsijoita, pienemmät ryhmät, osallistuvampaa opetus jne. Ongelmat lienevät kaikkien tiedossa, mutta ratkaisuja niihin ei omana opiskeluaikanani näkynyt. Itse koin, että opinnot eivät olleet kovin vaativia sen jälkeen, kun oppi lukemaan tentteihin oikein ja omalla tavalla. Uskon, että opiskelijoilla olisi potentiaalia oppia käsittelemään ja tuottamaan juridista tietoa nykyistä paremmin ja monipuolisemmin. Lisäksi ainakin itse koin, että opintoihin motivoituminen oli alussa vaikeaa, koska aineopinnot vaativat käytännössä täysin itsenäistä tiedon tankkaamista, tenttiä ja rupeaman aloittamista alusta. Mielestäni opinnot muuttuivat alkutahmeuden jälkeen hyvinkin palkitsevaksi, mutta uskon, että vuorovaikutuksellisempi opetustyyli etenkin ensimmäisten opiskeluvuosien aikana voisi lisätä sekä opiskelijoiden motivaatiota että halua panostaa opintoihin nykyistä enemmän. Selkeästi suurempi osa opintomateriaaleista voisi olla englanniksi. Nähdäkseni esim. useimmat kauppiksen käyneet osaavat englantia valmistumisen jälkeen paremmin, koska heillä on suurempi osa oppimateriaaleista englanniksi. Työelämä on niin paljon muutakin kuin kirjojen lukemista ja luennoilla hiljaa istumista. Koulutus vastasi kyllä odotuksia, koska aloittaessani en ymmärtänyt, että tieteellisyys ei välttämättä auta työelämässä paljoakaan. Työelämään itse koulutus ei kaikkinensa valmistanut, mutta opetti kyllä reagoimaan eri impulsseihin ja etsimään vastauksia luetuilta alueilta. Tiedonhakua pitäisi opettaa enemmän. En ollut aivan valmistautunut siihen, miten kirjekurssimaisesta koulutuksesta on kyse. Usein tuntui, että oppiminen on tehtävä yksin, ilman ohjausta. Lopputuloksena kuitenkin tuntuu, että perustietoja ja -taitoja karttui siten, että työelämään siirtyminen ei ole tuntunut vaikealta tai haastavalta. Yksin puurtaminen ei kauheasti motivoi. Ei ollut edes käytettävissä mitään mittareita, joista olisi voinut huomata, onko edistynyt jossain tai oppinut jotain uutta. Voisi miettiä, onko tarkoituksenmukaista, että aineopinnot käydään nykyisiin kokonaisuuksiin järjestettyinä kursseina. Nehän voitaisiin järjestää myös esim. niin, että ensimmäisenä vuonna opetellaan tietyt perusteet useammalta alalla ja seuraavina vuosina näitä tietoja aina syvennetään pitäen kaikki perusoikeudenalat mukana. Kun kaikista olisi tietyt perustiedot, voisi sitten valita vapaasti ne, jotka kiinnostavat enemmän ja syventää näitä vielä eteenpäin maisterivaiheessa. Luulen, että näin jäisi käteen enemmän kuin nykyisessä systeemissä, jossa voit unohtaa kaikki aineopintotenttiin opettelemasi jutut kokonaan, kun olet sen suorittanut. Turku Pakollisten kielten ryhmiin oli hankalaa päästä ja osittain siitä syystä valmistumisenikin venyi lähes vuodella. Kielten opintojaksoissa ei huomioitu työssä käyviä opiskelijoita. Osa ryhmistä olisi ehdottomasti pitänyt olla myöhemmin iltapäivällä tai illalla. Ryhmiä oli kysyntään nähden selvästi liian vähän! Koulutukseen tulisi sisällyttää käytännön opintojaksoja enemmän, joka auttaisi työelämään siirtymisessä. Olisin halunnut opiskella huomattavasti enemmän toisella kotimaisella kielellä ja englanniksi ja myöskin saada molemmissa kielissä pidemmälle menevää opetusta esim. valtionhallinnon erinomaisen kielitaidon kokeeseen valmistavaa opetusta.

Lappi Työelämän tulisi painottua lisää opinnoissa - Turussa ei ainakaan aikaisemmin ollut pakollisena minkäänlaista asiakirjan laatimisen peruskurssia, joka nyt on joka juristin pakko osata. Itse opin sen töissä, mutta jotkut eivät myöskään työskentele koulun ohella.. Onneksi pääsin alan töihin opintojeni aikana, sillä koin oppineeni töissä paljon enemmän kuin opintojeni aikana. Tosin perustietämys ja juridinen yleissivistys piti ensin hankkia opinnoissa. Riippuu tietty työtehtävistä, mutta koulutus ei mielestäni juurikaan anna valmiuksia käytännön työelämän tehtäviin. Monessa paikassa vastavalmistunut juristi on ns. pihalla. Tiedekunnasta voi esimerkiksi valmistua henkilö, joka ei ole koskaan käynyt käräjäsalissa. Silti tällainen kaveri saattaa valmistuttuaan olla ensimmäisenä hakemassa auskultointipaikkoja, ja saattaa jopa pian saadakin sellaisen, mikäli hakee jonnekin syrjäisemmälle paikkakunnalle. Ehdottomasti kaikille pakollisena pitäisi olla kurssi, jossa käydään seuraamassa määrätty määrä tuomioistuimen istuntoja. Opiskeluilmapiiri oli ehdottomasti parempi Åbo Akademissa kuin Turun Yliopistossa. Valitettavasti näin. Olisin mielellään verkostoitunut Turun Yliopistossa, mutta Åbo Akademin opiskelijoita ei otettu aina avoimin sylin vastaan. Suomen oikeusjärjestelmää 85 % käytiin läpi...opetuksen taso vaihteli valtavasti, osa luennoitsijoista oli erittäin korkeatasoisia, jotkut suorastaan pilkkasivat opiskelijoita. Kieliopintoja oli saatavilla ihan hyvin, mutta niistä ei tiedotettu. Moni kurssi meni ohi kun ei itse ollut katsonut oikeaan aikaan WebOodista kursseja. Vastaajien arviot koulutusyksiköistään, asteikko 1 5 (suluissa arvosana edellisestä tutkimuksesta) Helsinki Turku Lappi On kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä 2,9 (3,0) 3,7 (3,5) 3,1 (3,1) Käyttää elinkeinoelämän / julkisen sektorin asiantuntijoita 3,0 (3,1) 3,5 (3,2) 3,0 (3,0) opetuksessaan Hyväksyy opiskelijat osaksi asiantuntijayhteisöä 2,8 (3,0) 3,4 (3,5) 3,3 (3,1) Huolehtii koulutuksen kilpailukyvystä työmarkkinoilla 2,9 (3,2) 3,4 (3,4) 3,0 (3,1) Tarjoaa kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia 4,0 (3,8) 4,0 (3,8) 3,7 (3,8) On kiinnostunut työnantajien toiveista, jotka koskevat 2,4 (2,8) 2,8 (2,6) 2,8 (2,9) vastavalmistuneiden taitoja Pyrkii tarjoamaan opiskelijoille yhteyksiä työmarkkinoihin 2,6 (2,8) 3,2 (2,9) 2,7 (2,9) Helsinki Tiedekunnassa asioita muutetaan hyvin hitaasti, mikä voi olla syynä siihen, että huomioon ei ole vielä kovin paljon tai pitkään otettu opiskelijoiden mielipiteitä tai mahdollisten työnantajien toiveita. Tämä ei myöskään aina ole huono asia, koska myös jatkuvien muutosten tekeminen voisi vaikeuttaa opiskelua. Yhteyttä käytännön työelämään tulisi parantaa ja ottaa se huomioon opetuksessa Vierailevia asiantuntijaluennoitsijoita oli ainoastaan harvakseltaan (tietyt dosentit). Kokemukseni esimerkiksi kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta on täysin päinvastainen, vierailevia luennoitsijoita käytetään aktiivisesti (ja he ovat alansa huippua vaikkeivät dosentteja). Edelleen opiskelijoita pitäisi ottaa aktiivisemmin mukaan asiantuntijayhteisöön ja tutkimukseen - tästä tarjoavat monet muut yliopiston kampukset hyvän esimerkin. Seminaaritöitä voisi työstää yhdessä vanhempien tutkijoiden kanssa esimerkiksi yhteisiksi artikkeleiksi.

Turku Opiskelijoilla pitäisi olla paljon enemmän harjoittelua kaikilla mahdollisilla juridiikan alueilla, jotta mahdollisimman moni saisi hyvät kontaktit työnantajiin jo opiskeluaikana. Yhteistyökurssit tms olisivat myös toivottavia. Koulu ei varsinaisesti tunnu juuri osallistuvan minkäänlaiseen vuorovaikutukseen työmarkkinoiden kanssa - sen sijaan opiskelijajärjestö Lex on aktiivinen tässä suhteessa Itselleni jäi sellainen kuva, että yhteydet työelmään oli opiskelijatoiminnan varassa. Lappi Yliopistoyhteisöt ovat yhä umpioita... Lapin yo;lla on valitettavan heikot ja heikosti vaalitut yhteydet talouden, hallinnon ja politiikan huipuille. Tutkimuksella ja opetuksella olisi mahdollisuuksia luoda verkostoja sinne, mutta tiedekunnan ja koko yo:n suhdetyö rajoittuu ihan liikaa Rovaniemen kaupunkiin ja Lapin maakuntaan. Huono itsetunto vai nurkkakuntaisuus? Työmarkkinayhteyksiä voisi tarjota enemmän. Muut korkeakouluopinnot 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2013 2014 Lopputyön oikeudenala 25 20 15 10 5 0

Opintojen kesto 5 4 3 2 Helsinki 1 Suoritin opintoni mahdollisimman nopeasti Valmistumiseni viivästyi Pidin pitkiä taukoja opiskelusta Viivästytin virallista valmistumistani, koska minulla ei ollut työpaikkaa tiedossa, enkä halunnut jäädä työttömäksi Turku Lappi Keskimääräinen oman alan työkokemus opiskeluajalta 40 30 20 10 0 Osa-aikaista (KK) Kokopäiväistä (KK) 11,3 22,1 10,1 8,0 5,6 1,8 Helsinki Turku Lappi

Ensimmäinen työnantaja 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Helsinki Turku Lappi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työskenteletkö lakimiestehtävissä? Helsinki Turku Lappi Kyllä, kokonaan Kyllä, osittain En Ei työelämässä Yksiköiden välisessä työllistymisessä on sekä laadullisesti että määrällisesti suuria eroja. Opiskeluaikainen työkokemus (mediaani) Lakimiestehtävät Osittaiset lakimiestehtävät Ei lakimiestehtävissä Osa-aikainen 17 kk 6 kk 0 kk 0 kk Täyspäiväinen 8 kk 6 kk 5 kk 3 kk Ei työelämässä

Kelpoisuusvaatimukset (työllistyneet) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki Turku Lappi Ei edellytetty korkeakoulututkintoa Kyllä, korkeakoulututkinto Kyllä, ylempi korkeakoulututkinto Kyllä, nimenomaan OTM-tutkinto Toimitko opiskeluaikanasi opiskelijajärjestössä?/ Työskentelekö lakimiestehtävissä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kyllä, aktiivisesti Kyllä, jonkin verran En Kokonaan Osittain Ei Ei Työelämässä

4 000 3 900 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 Bruttopalkka ensimmäisessä työpaikassa 3 700 3 641 3 550 3 427 3 200 3 222 Helsinki Turku Lappi Mediaani Keskiarvo Oletko ollut työttömänä valmistumisen jälkeen? 100 % 80 % 29,0 % 43,9 % 42,3 % 60 % 40 % 20 % 71,0 % 56,1 % 57,7 % Kyllä En 0 % Helsinki Turku Lappi

50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2001-2003 2004-2006 2007-2009 2012 2013 Lupalakimiesjärjestelmä vaikeutti työllistymistäni 24 % 41 % 16 % 9 % 10 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä