Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015

Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 271/216

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 271/216 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Ralf Holmberg Marja Valtonen

Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 271/216 Valokuva(t): LUVY ry (Arto Muttilainen) Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 216 ISBN 978-952-25-164-6 (nid.) ISBN 978-952-25-165-3 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh. 19 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisuaika 7/216 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 67 Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215 Julkaisu 271/216 Projektinumero 5 Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksun, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, yksi teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Vuonna 215 oli ns. suppea tarkkailuvuosi. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia. Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui 212. Molempien jätevedet alettiin johtaa Hankoon käsiteltäväksi. Lisäksi FNsteel, Koverhar lopetti toimintansa, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui kokonaan alkukesästä 212. Syksyllä 215 Mustionjoen ainoa pistekuormittaja, Mustion jätevedenpuhdistamo, lopetti toimintansa kun jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle. Näin ollen pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat nykyään alueen kaksi keskusjätevedenpuhdistamoa, Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Pohjanpitäjänlahden perukassa, johon Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan, kuormituksen vaikutukset ovat vain ajoittain havaittavissa lievinä pitoisuuksien nousuina. Pistekuormituksen vaikutusten erottaminen Mustionjoen tuomasta huomattavasti suuremmasta kuormasta on kuitenkin vaikeata. Pohjanpitäjänlahden yleistilanne oli kuten yleensä syksyisin varsin huono syksyllä 215, mutta ihan loppuvuodesta uutta vettä virtasi lahteen ja happitilanne ei ehtinyt kehittyä yhtä huonoksi kuin aivan viime vuosina. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli kuitenkin selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, pistekuormitus Yhteistarkkailuryhmä

Sisältö 1 Johdanto.... 5 2 Taustatiedot.... 5 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus...5 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet...7 3 Pistemäinen jätevesikuormitus.... 8 3.1 Yleistä...8 3.2 Vesistökuormitus...9 4 Tutkimuksen suorittaminen.... 1 5 Tutkimustulokset.... 11 5.1 Veden laatu...11 5.1.1 Mustionjoki...11 5.1.2 Fiskarsinjoki...13 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti...14 5.1.4 Tammisaaren lähivedet...17 5.1.5 Tammisaaren merialue............................................................19 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys...19 5.3 Kasviplanktontutkimus...22 6 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista.... 22 7 Sammanfattning.... 24 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...28 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...3 Liite 3. Kasviplanktonraportti...34 Liite 4. Kasviplanktonraportti...49 Liite 5. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...6

1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 215 yhteistarkkailun 4.5.21 päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 14.5.21 laatima tarkkailuohjelmaluonnos, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita. Muutoksista on sovittu suullisesti Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vesistötarkkailuvelvoite Kalatalousvelvoite Raaseporin vesi, Karjaa-Pohja jvp LSY-24-Y-19, 18.2.25 x x Raaseporin vesi, Mustion jvp UUS-24-Y-59, 14.12.25 x Raaseporin vesi, Skeppsholmenin jvp LSY-22-Y-357, 7.7.24 x x IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-26-Y 67-111, 25.9.27 x Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C,KHO 1.8.1981 x 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartta löytyy liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valuma-alue on 2 39 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen, jonka suurin järvi on Lohjanjärvi. Lohjanjärveen johdetaan mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 27 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 27, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 5

Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana yhteistarkkailussa vuoteen 26 asti. Kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5 6 m ja muualla selvästi pienempi. Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on lähes joka vuosi hyvinkin huono. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 35 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon mareografin tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW +1.32 m Keskiylivedenkorkeus MHW +.65 m Keskivedenkorkeus MW -.7 m Keskialivedenkorkeus MNW -.58 m Alin vedenkorkeus NW -,79 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen-suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 2 m n. 3 m n. 4 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön-nimisen saaren vieressä. Nykyisin toimintansa lopettaneen FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsi Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 215 alkoi selvästi normaalia lämpimämpänä ja muutamaa päivää lukuun ottamatta lämpötila oli plussan puolella. Normaalia lämpimämpi sää jatkui läpi talven ja valta-osa sateista tuli vetenä tai räntänä. Pysyvää lumipeitettä ei esiintynyt juuri lainkaan ja merialue pysyi pääosan talvesta jäättömänä. Maaliskuun loppupuolella otetut lopputalven näytteet otettiin avovedestä. Loppukevät ja alkukesä olivat sään osalta aika epävakaisia ja viileitä. Sää muuttui kesäiseksi ja lämpimäksi vasta heinäkuun lopussa, ja hieno kesäsää jatkui lähes koko elokuun. Elokuun sademäärät olivat selvästi normaalia pienemmät. Sää pysyi koko syksyn aikana normaalia lämpimämpänä ja sademäärät olivat suunnilleen normaalitasolla paitsi lokakuussa, jolloin satoi poikkeuksellisen vähän. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. Mustionjoen virtaamatiedot on esitetty kuvassa 2. Suurimmat virtaamat (n. 3 m 3 /s) mitattiin tammi-maaliskuussa, mutta sen jälkeen virtaamat laskivat tasaisesti kohti syksyä niin, että ne olivat pienimmillään loka- ja marraskuussa (< 6 m 3 /s). Joulukuussa 215 virtaamat nousivat taas tasolle 27 m 3 /s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 7

mm 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärät ja lämpötilat vuonna 215 C 25 2 15 1 5-5 -1-15 215 sademäärä sade 1981-21 215 lämpötila vertailulämpötila 1981-21 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 215 sekä keskimäärin vuosina 1981 21. Mustionjoen keskivirtaama 215 Mustionjoen keskivirtaama 26-215 m3/s 35 3 25 2 15 1 5 I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Kuukausi 25 2 15 1 5-6 -7-8 -9-1 -11-12 -13-13 -14-15 Kuva 2. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama (Peltokoski) vuonna 215 sekä keskivirtaamat vuosina 26 215. 3 Pistemäinen jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot tuottavat nykyään tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta, teollisuuden osuus on hyvin vähäinen. Jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen-tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 22, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan vuonna 27 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamon toiminta päättyi 27.1.215, viemäröintialueen jätevedet yhdistettiin Karjaa- Pohja puhdistamon verkostoon. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jä- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

tevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä on ollut tasoa n.,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %. Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi keväällä 212, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan toiminta päättyi alkukesällä 212. 3.2 Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 3 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 215. Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan ja Skeppsholmenin puhdistamoilla käsiteltiin 97 % pistekuormituksen kokonaisjätevesimäärästä. % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pistekuormituksen %-osuudet vuonna 215 VESI BOD₇ FOSFORI TYPPI Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio IDO Kuva 3. Pistekuormituksen jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 215. Puhdistamoilta vesistöön johdetun kuormituksen kehitys jaksolla 199 215 käy ilmi kuvasta 4 sekä liitteistä 2. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Puhdistamoilta vesistöön johdettu jätevesimäärä on ollut vuosina 211 215 välillä n. 7 56 1 95 m 3 /d, vuonna 215 vesistöön johdettu jätevesimäärä oli n. 8 35 m 3 /d. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa hule-/vuotovesien määrä. Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuormitus on jaksolla 211 215 ollut välillä n. 14 48 kg O 2 /d. Vuoden 215 BOD-kuormitus oli n. 22 kg O 2 /d. Vesistöön puhdistamoilta johdettu fosforimäärä on vuosina 211 215 ollut välillä n. 1, 3,2 kg P/d. Fosforikuormitus oli vuonna 215 n. 1,3 kg P/d. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vuosina 211 215 ollut välillä n. 15 13 kg N/d, vuonna 215 vesistöön johdettu typpimäärä oli n. 13 kg N/d. Kuvasta 4 havaitaan, että kaikilla parametreillä tarkasteltuna kuormitus on merkittävästi vähentynyt 199 luvun tilanteesta. Pistekuormituksen lisäksi Mustionjokeen kohdistuu huomattava hajakuormitus mm. joen varrella olevista maatalousalueista sekä haja-asutuksesta. Joen Pohjanpitäjänlahteen tuoma kuormitus on selvästi suurempi kuin alueen pistekuormitus yhteensä. Mustionjoen tuoma ravinnekuormitus Peltokosken kohdalla on esitetty kuvassa 5. Kuvasta näkee että kesällä ja syksyllä, jolloin joen virtaama oli pieni, kuormitusluvutkin olivat varsin pienet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 9

m³/d 25 2 15 1 5 kg P/d 12 1 8 6 4 2 Pistekuormittajien jätevesimäärä 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Åminnefors IDO Koverhar Pistekuormittajien fosforikuormitus 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar kg O₂/d 35 3 25 2 15 1 5 kg N/d 35 3 25 2 15 1 5 Pistekuormittajien BOD-kuormitus 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Pistekuormittajien typpikuormitus 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Kuva 4. Mereen johdetun kuormituksen jakaantuminen pistekuormittajien kesken v. 199 215. Mustionjoen kuormitus vuonna 215 8 7 6 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 Kok-N Kok-P I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma (kg/d) vuonna 215 Peltokosken mittausasemalla. 4 Tutkimuksen suorittaminen Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3 5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 215 oli vuorossa ns. suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain veden laadun tarkkailu. Alueella on laajan tutkimuskierroksen yhteydessä suoritettu kasviplanktontutkimus. Näytteet jäivät vahingossa ottamatta vuoden 213 laajan tarkkailun yhteydessä ja erehdys huomattiin niin myöhään vuonna 214, ettei näytteiden ottaminen enää onnistunut vaan planktontutkimus siirtyi vuodelle 215 ja tulokset raportoidaan tässä raportissa. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän rapportin. Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Kasviplanktonanalyyseistä ja kasviplanktontutkimuksen raportoinnista vastaa planktontutkija Arja Palomäki. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. 5 Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu 5.1.1 Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia ja pellot ulottuvat varsin monessa paikassa hyvin lähelle jokea. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 27 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 27 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo, jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on ollut Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo, mutta senkin toiminta loppui syksyllä 215, jolloin Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 215 joen virtaamahuippu oli tammi-maaliskuussa sekä joulukuussa. Keväällä, kesällä ja etenkin syksyllä virtaamat olivat vastaavasti normaalia pienemmät. Suurien virtaamien aikaan joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 2 ja 5). Kuvassa 6 kuvataan Mustionjoen kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuonna 215 ja siitä näkyy, että kokonaisravinnepitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella. Etenkin kokonaistyppipitoisuudet pysyivät varsin samalla tasolla koko jokiosuudella. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella ja keväällä kun taas alhaisimmat pitoisuudet mitattiin lokakuussa, jolloin virtaama joessa oli kuivan sään seurauksena hyvin pieni. Vedessä esiintyvien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa melko hyvin kuormituksen esiintymistä vedessä. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka jonkinlaista vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyikin. Lämpökestoisia kolibakteereita sen sijaan esiintyi poikkeuksellisen paljon etenkin helmikuussa, mutta osittain myös maaliskuussa. Mitatut bakteerimäärät olivat joen yläjuoksulla tasolla 1 17 pmy / 1 ml, mutta alimmallakin tarkkailupisteellä bakteerimäärä oli niinkin korkea kuin 6 pmy / 1 ml. Korkeat bakteeripitoisuudet liittyivät todennäköisesti leutoon talvisäähän sekä sateista johtuvasta huuhtoutumasta maalta, mutta bakteerikuormituksen tarkkaa alkuperää on vaikea arvioida. Tilanteen tulkitseminen vaikeuttaa lisäksi se seikka, että muissa vedenlaatuparametreissa ei ollut havaittavissa mitään poikkeavaa. Esimerkiksi veden ammoniumtyppipitoisuudet olivat samoihin aikoihin hyvin alhaiset. Kesällä ja syksyllä joen bakteerimäärät olivat normalisoituneet ja todetut määrät olivat kaikilla pisteillä alle 5 pmy / 1 ml. Mustionjoen veden laatu oli yleisesti ottaen kauttaaltaan hyvin samanlainen koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia esimerkiksi Mustion jätevesien purkupaikan alapuolella ei ollut havaittavissa. Lämpökestoisia indikaattoribakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta tarkkailupisteeltä seurattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta, mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 5 µg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 11

Kokonaisfosforipitoisuus 215 Kokonaistyppipitoisuus 215 35 4.2 12 4.2 µg/l 3 25 2 15 1 5 12.3 27.7 22.9 µg/l 1 8 6 4 2 12.3 27.7 22.9 36 38 41 3 28.1 36 38 41 3 28.1 Ammoniumtyppi pitoisuus 215 Lämpöketoiset kolibakteerit 215 1 8 4.2 12.3 15 4.2 12.3 µg/l 6 4 2 27.7 22.9 pmy/1 ml 1 5 27.7 22.9 36 38 41 3 28.1 36 38 41 3 28.1 Kuva 6. Mustionjoen alajuoksun ravinne sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrät vuonna 215. Havaintopiste P41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste P3 lähellä joen suuta. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty Mustionjoen alimman pisteen keskeisimmät analyysitulokset vuonna 215. Kuvasta näkee, että tiettyä vaihtelua esiintyy eikä selvää kehitystä ole tapahtunut viime vuosina. Joen alajuoksun heikko hygieeninen tila talvella 215 oli normaalitilanteesta hyvin selvästi poikkeava. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kok-N µg/l 12 1 8 6 4 2 Kok-P µg/l 5 4 3 2 1 Kuva 7. Mustionjoen alajuoksun (piste P3) kokonaisravinnepitoisuuksien kehitys jaksolla 213 215. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Sameus FNU 12 1 8 6 4 2 Sameus Sähkönjohtokyky ms/m 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sähkönjohtokyky Lämpökestoiset kolibakteerit 1 pmy/1 ml 8 6 4 2 Kuva 8. Mustionjoen alajuoksun (P3) sameus, sähkönjohtokyky sekä hygieeninen laatu jaksolla 213 215. 5.1.2 Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 2-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei ole pitkään aikaan esiintynyt varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta on seurattu ainoastaan pisteellä P6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurta vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta olivat lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit. Määrät olivat vielä 2-luvun alussa ajoittain hyvinkin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 9). Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. Bakteerimäärien osalta yleinen pitkän ajan trendi on ollut laskeva, vuonna 215 korkein bakteerimäärä todettiin syyskuussa (12 pmy / 1 ml). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 13

µg/l 2 15 1 5 Fiskarsinjoen ammoniumtyppi µg/l Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet 6 5 4 3 2 1 Fiskarsinjoen bakteerimäärät 15 pmy/1 ml 1 5 Kuva 9. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaatoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla 213 215. 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta ja vähäisemmässä määrin Fiskarsinjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 27 ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan, on ollut tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien indikaattoribakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta (pisteet 7A C). Vuosien 213 215 keskeisimmät tulokset on esitetty kuvassa 1. Tuloksista näkee, että indikaattoribakteerien määrät ovat pysyneet melko alhaisella tasolla paitsi kesäkuussa 214, jolloin pisteellä P7A esiintyi aika runsaasti indikaattoribakteereita (96 pmy / 1 ml). Vuonna 215 mitatut bakteerimäärät olivat pääsääntöisesti aika alhaiset (muutamia kymmeniä pmy / 1). Suurin määrä mitattiin syyskuussa (12 pmy / 1 ml). Ammoniumtyppipitoisuudet ovat vaihdelleet enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet aika alhaisia. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Joen alajuoksun pitoisuudet ovat aika usein selvästi korkeimmat kuin jäteveden purkualueella mitatut pitoisuudet. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä. Vertailevuuden vuoksi kuvassa 1 on myös kuvattu Mustionjoen alimman pisteen tilannetta purkualueen tilanteen rinnalla. On kuitenkin huomioitava, että näytteenottoajankohdat eivät ole samat, joten alueiden vertailu voidaan lähinnä pitää suuntaa-antavana. Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että vedessä esiintyy ajoittain indikaattoribakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa, mutta ajoittain tilanne on päinvastainen. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla 213 215 on esitetty kuvassa 11. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi 1 8 1 8 Mustionjoki ammoniumtyppi µg/l 6 4 7a 7b µg/l 6 4 MUFI-3 2 7c 2 5/11 8/11 7/12 9/12 7/13 9/13 7/14 9/14 7/14 9/15 2/11 9/11 4/12 1/12 7/13 2/14 9/14 3/15 1/15 Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit Mustionjoki bakteerit 2 2,pmy/1 ml 15 1 5 7a 7b 7c pmy/1 ml 15 1 5 MUFI-3 5/11 8/11 7/12 9/12 7/13 9/13 7/14 9/14 7/14 9/15 2/11 9/11 4/12 1/12 7/13 2/14 9/14 3/15 1/15 Kuva 1. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäisten kolibakteerien määrät 211 215. Mustion alajuoksun tilannetta kuvaa piste MUFI-3. Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppi Pohjanpitäjänlahden kokonaisfosfori 5 6 5 4 µg/l 4 3 2 1 P8 P7 µg/l 3 2 1 P8 P7 Pohjanpitäjänlahden bakteerit pmy/1 ml 16 14 12 1 8 6 4 2 P8 P7 Kuva 11. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet P7 ja P8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäiset kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä 213 215. Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 15

Vaikuttaa melko selvältä, että Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppipitoisuudet ja bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 27 lähtien. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kokonaiskuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä on vesistön kannalta hyvä asia. Maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset Pohjanpitäjänlahden keskiosan veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Leuto talvi vuonna 215 aiheutti sen, että jäätä ei juuri ollut ja maaliskuun loppupuolella valumat maalta olivat suuret. Jokiveden vaikutus näkyi hieman kohonneina ravinnepitoisuuksina ylimmässä vesikerroksessa, missä veden suolaisuuskin oli hyvin alhainen. Pohjanpitäjänlahti on yleisesti ottaen hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Lopputalvella 215 happitilanne oli melko hyvä Pohjanpitäjänlahden syvänteessä, mikä osoitti sen, että talven aikana oli virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Ihan täysin, edellisen syksyn heikko happitilanne ei ollut korjaantunut, vaan alusveden happipitoisuus oli edelleen alhaisempi (8,7 mg/l) kuin lähempänä pintaa (12,4 mg/l) (kuva 12). Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee usein sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee alle 2 3 mg/l. Pohjanpitäjänlahdessa voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tämä oli tilanne jossain määrin myös loppuvuodesta 215, mutta tilanne oli selvästi parempi kuin muutamina edellisenä vuosina, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus on noussut noin kymmenkertaiseksi verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Aivan vuoden lopussa mitattiin jälleen parempia happiarvoja Pohjanpitäjänlahden syvänteessä, eli uutta vettä oli virrannut lahteen jossain määrin marrasjoulukuussa 215. Pohjanpitäjänlahden keskiosan viime vuosien kehitys on kuvattu kuvassa 12. Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi onko meriveden pinta nousussa vai laskussa, eli virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

14 Happitilanne Sällvik 213-215 12 mg/l 1 8 6 4 2 1 m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m 3/13 5/13 7/13 8/13 9/13 1/13 11/13 3/14 5/14 7/14 8/14 9/14 1/14 11/14 12/14 3/15 7/15 8/15 9/15 1/15 12/15 Fosfaattifosfori Sällvik 213-215 5 45 4 µg/l 35 3 25 2 15 1 1 m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m 5 3/13 5/13 7/13 8/13 9/13 1/13 11/13 3/14 5/14 7/14 8/14 9/14 1/14 11/14 3/15 7/15 8/15 9/15 1/15 Kuva 12. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P1) happitilanteen kehitys vuosina 213 215. 5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain alueen veden laatuun, mutta pääsääntöisesti vaikutus sieltä suunnalta on ollut vähäinen. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla (Båssa- ja Dragsviksfjärden). Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen voimakkaat veden liikkeet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (P12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse kerrostumaan eikä pisteellä P12 A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena myös Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 13 esitetään Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla 213 215. Kuvasta näkee, että veden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 215 hieman alempia kuin aikaisemmin, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 17

Kokonaistyppi Båssafjärd Kokonaisfosfori Båssafjärden µg/l 15 12 9 6 3 µg/l 7 6 5 4 3 2 1 213 214 215 213 214 215 Kuva 13. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 213 215. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja lämpökestoisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden laatuun ovat nykyisin aika vähäiset ja ne laskivat aika selvästi 2-luvun alussa. Bakteerimäärät ovat viime vuosina olleet varsin pienet ja 21-luvun suurin määrä mitattiin syksyllä 212, jolloin Båssafjärdenin alueella korkein mitattu bakteerimäärä oli 1 pmy / 1 ml. Mitatut määrät ovat koko ajan alittaneet EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (5 pmy / 1 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet 2-luvulla, mutta viime vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 14 on esitetty kehitys jaksolla 213 215 ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat melko alhaisella tasolla. Pisteellä 12B, jossa veden syvyys on n. 4 m, ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen olleet hieman alhaisempia. µg/l 3 25 2 15 1 5 Ammoniumtyppi Båssafjärden 213 214 215 pmy/ 1ml Lämpökestoiset bakteerit Båssafjärden 1 8 6 4 2 213 214 215 Kuva 14. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12A)ammoniumtyppipitoisuus sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrät jaksolla 213 215. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden vaihtumis- ja sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson 213 215 kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 15 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 9 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 4 5 µg/l. Kokonaisravinteiden osalta pitoisuudet ovat viime vuosina olleet melko vakaat. Alueen mataluudesta johtuen happitilanne pysyi hyvänä koko vuoden. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden Kokonaistyppi Dragsviksfjärden µg/l 1 8 6 4 2 213 214 215 µg/l 14 12 1 8 6 4 2 213 214 215 Kuva 15. Dragsviksfjärdenin (P12C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 213 215. 5.1.5 Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä (P13) ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Tvärminne Storfjärdenin pisteen (P16) ei kuulunut tarkkailuun enää vuonna 215 Terästehtaan sulkemisen johdosta, mutta Koverharin edustan (P17) piste oli edelleen mukana Hangon sataman ja Hangon kaupungin vapaaehtoisena tarkkailuna. Veden laatu oli tällä aivan sataman suulla sijaitsevalla pisteellä hyvä vuonna 215. Sama koskee Tenala-Marinan tarkkailupistettä (P 18). Yksittäisiä indikaattoribakteereita esiintyi näillä pisteillä loppukesällä, mutta vedestä mitattu hiilivetyindeksi (öljy) ei ylittänyt alimman määritystason (5 µg/l), joten vedet olivat siltä osin puhtaat. Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Tilanne on kuitenkin pysynyt hyvänä niin Koverharin kuin Tenala-Marinan kohdalla. Tämä johtuu paljolti siitä, että pisteet ovat sen verran matalat, että vesi pääsee normaalikesinä melko helposti sekoittumaan pohjaan saakka. Tvärminne Storfjärdenin alueella tapahtuu silloin tällöin myös syväveden kumpuamista, mikä parantaa veden sekoittumista ainakin hetkellisesti. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossakin ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet niin korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut. 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a-pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a-mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren eteläpuolella Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet on yleensä mitattu Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 215 tilanne on kuvattu kuvassa 16. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 19

35 Merialueen klorofylli-a 215 3 25 2 15 1 1.6 29.6 28.7 19.8 15.9 5 8 1 11 12 12A 12C 13 14 Kuva 16. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 215. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesälläkin ovat selviä merkkejä alueen rehevyydestä. Alkukesällä 215 kevään levähuippu oli edelleen havaittavissa Pohjanpitäjänlahden ulko-osassa sekä Tammisaaren länsipuolella pisteillä P12 ja P13, mutta muualla levätuotanto oli jo laskenut. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin yleisesti ottaen Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (P12C). Tilanne on pysynyt melko samanlaisena pitkään. Loppukesää kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, ja niin kävi myös vuonna 215. Loppukesän arvot olivat hyvin korkeat Båssa- ja Dragsviksfjärdenin pisteillä (P12A ja P12C), mutta myös uloimmalla merialueella heinäkuun lopun klorofylliarvot olivat kesäisiä hieman korkeammat, mikä johtui siitä, että alueella oli jonkin verran sinilevää. Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 17 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla 213 215. Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Välillä korkeimmat pitoisuudet on mitattu lahden perukassa, mutta välillä klorofylli-a-pitoisuudet ovat olleet korkeampia pisteellä P1 Sällvikin edustalla. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä tai alkukesällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 18). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana viimeisten vuosien aikana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, ja tällä alueella klorofylli-a-pitoisuudet ovat ehkä nousseet aavistuksen verran. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue, mutta vuonna 215 mitatut arvot olivat viime vuosia alhaisemmat. Dragsviksfjärdenin klorofylli-apitoisuudet olivat vuonna 215 Båssafjärdenin tasoa tai ajoittain jopa hieman alhaisemmat. Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden rehevyystaso laskee selvästi. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a 25 2 µg/l 15 1 5 P8 P1 213 214 215 Kuva 17. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P8) ja Sällvikin (P1) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla 213 215. Klorofylli-a Stadsfjärden Klorofylli- a Båssafjärden 8 8 6 6 µg/l 4 µg/l 4 2 2 Klorofylli-a Dragsviksfjärden 8 6 µg/l 4 2 213 214 215 213 214 215 213 214 215 Kuva 18. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) jaksolla 213 215 sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 21

5.3 Kasviplanktontutkimus Alueella on laajan tutkimuskierroksen yhteydessä suoritettu melko suppea kasviplanktontutkimus. Näytteet jäivät vahingossa ottamatta vuoden 213 laajan tarkkailun yhteydessä ja erehdys huomattiin niin myöhään vuonna 214, ettei näytteiden ottaminen enää onnistunut vaan planktontutkimus siirtyi vuodelle 215. Näytteet otettiin neljältä havaintoasemalta, 1, 12A, 12C ja 14 kahdesti vuonna 215, heinä- ja elokuussa. Havaintoasemat erosivat toisistaan sekä lajiston että biomassan osalta. Havaintoasemalla 1 Sällvikin edustalla biomassa oli muihin verrattuna pienehkö erityisesti elokuussa, ja lajisto poikkesi muista havaintoasemista. Lajistossa vallitsivat Cryptomonas-nielulevät molemmilla näytteenottokerroilla, ja muiden lajien osuus oli varsin pieni. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin havaintoasemien 12A ja 12C lajisto oli keskenään samankaltainen. Sinilevät olivat vallitseva leväryhmä, ja runsaimmat lajit olivat Planktothric agardhii, Pseudanabaena-lajit sekä Aphanizomenon gracile. Prasinophyceae-ryhmän Pyrämimonas-lajit olivat myös melko runsaita. Havaintoasemalla 14 Skogbyn edustalla Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevien biomassa oli heinäkuussa erittäin suuri. Lisäksi näytteessä oli jonkin verran sinileviä, joiden biomassa koostui pääasiassa samoista lajeista kuin asemilla 12A ja 12C. Elokuussa kokonaisbiomassa oli huomattavasti pienempi ja tasaisemmin jakautunut eri lajien kesken. Lajiston ja biomassan perusteella havaintoasemat 12A ja 12C olivat selvästi rehevöityneitä, ja asemien 1 ja 14 rehevyystaso oli alhaisempi. Planktontutkimuksen raportti löytyy liitteestä 4. 6 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista Vuoden 215 tarkkailu noudatti ns. suppeata tarkkailuohjelmaa. Tarkkailu käsitti siten vain joka vuosi suoritettavan fysikaalis-kemiallisen tutkimuksen sekä rehevyyttä kuvaavan klorofylli-a-tutkimuksen. Tämän lisäksi esitetään vuoden 215 planktontutkimuksen tulokset tässä raportissa. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi suurinta keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 27. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui Mustion taajaman pientä puhdistamoa lukuun ottamatta. Tämänkin jätevedenpuhdistamon toiminta loppui syksyllä 215, kun Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen on pitkään toiminut hyvin. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 212, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena. Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 27 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella. Talvella 215 veden hygieeninen laatu oli kuitenkin poikkeuksellisen heikko ja bakteerimäärät olivat korkeat. Todennäköinen syy tähän oli leudon talven aiheuttama suuri 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

hajakuormitus ympäröiviltä mailta. Hajakuormituksen vaikutukset ovat aina silloin havaittavissa, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 27. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat myös vähentyneet selvästi ja öljyä ei ole esiintyy jokivedessä hyvin pitkään aikaan. Fiskarsinjokea on tutkittu vain yhdellä tutkimuspisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut 198-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut heikko. Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa alenevia bakteerimääriä joen alajuoksulla. Kuormitusta vastaanottavan Pohjanpitäjänlahden kannalta on muistettava, että Fiskarsinjoen virtaama on vain noin 1/2 Mustionjoen virtaamasta. Pohjanpitäjänlahti on 199-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Talvella 211 212 tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, kun ulkomereltä hapekasta ja suolaista merivettä tuova pulssi jäi väliin kokonaan. Edellä mainituista syistä johtuen Pohjanpitäjänlahden heikon happitilanteen jakso venyi yli vuoden pituiseksi, koska uutta vettä tuli vasta vuoden 213 lopussa. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet. Vuonna 215 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien muodossa. On kuitenkin vaikeata tietää onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella. Tämä oli pääsääntöisesti tilanne myös vuonna 215. Lahden keskiosassa suurin ongelma on syväveden jokavuotinen heikko happitilanne. Vuonna 215 uutta vettä virtasi lahteen ihan vuoden lopussa, joten lahden happitilanne ei ehtinyt kehittyä ihan niin heikoksi kuin parina edellisinä vuosina, mutta happipitoisuus oli lahden alusvedessä heikko myös myöhäissyksyllä 215. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjan-pitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Lämpökestoisten indikaattoribakteerien määrät ovat 199-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän korkeina, mutta ne olivat vuonna 215 hieman alhaisemmat kuin aivan viime vuosina. Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan. FNsteel suljetun terästehtaan edustalla ei todettu mitään poikkeavaa veden laadussa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 23

Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä ajoittain runsaana planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia, kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon puhdistettavaksi. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta väheni kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel, Koverhar ajautui konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä 212. Yllä mainituista syistä tarkkailuohjelmaa ollaan muuttamassa niin että se paremmin vastaa nykyistä kuormitustilannetta. Uusi tarkkailuohjelman on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 216 tarkkailussa. 7 Sammanfattning Vattendragskontrollen år 215 gjordes enligt det mindre omfattande kontrollprogrammet. Undersökningen omfattade därmed endast de årliga fysikalisk-kemiska analyserna samt klorofyll-a-undersökningen. Utöver dett presenteras även resultaten från planktonundersökningen år 215 i denna rapport. Om områdets punktbelastning kan man konstatera, att huvuddelen av den kommer från områdets två största avloppsvattenreningsverk. Dessa är Skeppsholmens reningsverk i Ekenäs samt Karis-Pojo reningsverk, vars renade avloppsvatten började ledas till Pojovikens innersta del i början av sommaren 27. Samtidigt upphörde punktbelastningen från Karis-Billnäs reningsverk och Gumnäs reningsverk. Även detta reningsverk stängd3es på hösten 216 då man började leda avloppsvattnet från Svartå tätort till Karis-Pojo reningsverket för behandling. Belastningen från Skeppsholmens reningsverk har minskat ytterligare till följd av en del förbättringsåtgärder i reningsverket och reningsverket har länge fungerat utmärkt. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. Även på annat håll inom kontrollområdet har det skett förändringar i punktbelastningen. Reningsverket vid Tvärminne zoologiska station stängdes i november 211 och Lappvik reningsverk i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden leds numera till Hangö stads Stormossens reningsverk. Till följd av FNsteels konkurs upphörde belastningen därifrån på försommaren 212. I Svartån ser man klart at punktbelastningen upphörde år 27. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Åns vattenkvalitet är nuförtiden rätt lika utmed hela åavsnittet. Under vintern 215 var vattnets hygieniska kvalitet mycket dålig och bakteriemängderna stora. Sannolikt förorsakades detta av den milda vintern som medförde en stor diffus belastning från de omkring liggande markerna. Effekterna från den diffusa belastningen är emellertid tidvis ganska tydliga, men allmänt taget är vattenkvaliteten bättre än före år 27. Även utsläppen av mineralolja, som huvudsakligen härstammade från industrin har minskat klart och olja förekommer numera ytterst sällan. Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 198-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit något bättre under de senaste åren. Med tanke på den mottagande Pojoviken bör man dock komma ihåg, att vattenflödet i Fiskarsån endast är ungefär 1/2 av flödet i Svartån. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse sedan början av 199-talet till följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 199-talet då syreläget var kritiskt. Även under vintern 211-212 var situationen mycket exceptionell, då det inflöde med friskt och syrerikt vatten från området utanför viken uteblev helt. Till följd av det varade perioden med mycket dåliga 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

syreförhållanden i över ett år, eftersom nytt vatten kom först i slutet av år 213. De dåliga syreförhållandena märks bl.a. som en utarmad bottenfauna. I vikens djupaste delar förekom inga bottendjur över huvud taget. Då man betraktar hela Pojoviken kan man konstatera, att det frodigaste området är viken innersta del. I och med att Karis-Pojo reningsverk togs i bruk flyttade utsläppsplatsen från Svartån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. År 215 kunde belastningen närmast konstateras genom förekomsten av fekala bakterier i vattnet. Det är emellertid svårt att avgöra huruvida bakterieförekomsterna är en följd av punktbelastningen eller den diffusa belastningen. Bakteriemängderna har rätt ofta varit högre i ån jämfört med läget vid utsläppsplatsen. Detta var situationen i regel även under år 215. I Pojovikens mellersta del, där det största problemet är den årliga syrebristen i de djupare vattenskikten. År 215 strömmade nytt vatten in i viken alldeles i slutet av året, vilket ledde till att syreläget förblev en aning bättre än under de senaste åren, men syreläget var trots det dålig även under senhösten 215. I vikens södra del kunde inga effekter från belastningen från IDO Badrum Ab noteras. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har länge varit god och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som mycket höga klorofyll-a halter i vattnet. Mängderna termotoleranta bakterier har sjunkit klart sedan 199-talet. Då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat konstatera en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Under sensommaren 214 var områdets klorofyll-a-halt något lägre än under de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs i riktning mot Lappvik uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå än vattnen intill Ekenäs. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Effekterna av Tenala-Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. Trots hamnverksamhet har man inte påträffat mineralolja i vattnet på väldigt länge. Utanför FNsteels stängda stålfabrik kunde ingenting avvikande noteras. Allmänt kan man konstatera, att det största problemet inom undersökningsområdet är de årliga syreproblemen i Pojoviken. Det försämrade syreläget leder tidvis till en inre belastning, då närsalter börjar lösas ur bottensedimenten. Huvudorsaken till detta är den för stora belastningen i kombination med den komplicerade vattenomsättning. Kustområdena lider även av övergödning i någon mån. Det ses som rikliga växtplanktonmängder och grumligare vatten, samt i värsta fall som syrebrist i de djupare vattenskikten. Det har under de senaste åren skett en klar minskning av antalet punktbelastare. Belastningen från Tvärminne zoologiska station upphörde i november 211 och Lappvik reningsverk stängdes i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden började då ledas till Hangö stads Stormossens reningsverk. Dessutom upphörde verksamheten vid FNsteel på försommaren 212. I Svartån upphörde belastningen från Svartå reningsverk på hösten 215. Till följd av den förändrade belastningsbilden håller man på att utveckla ett nytt kontrollprogram, som bättre motsvarar den nya belastningssituationen. Man har för avsikt att ta det nya kontrollprogrammet i bruk vid kontrollen år 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 25

26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Kasviplanktonraportti Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 27

Liite 1. (1/2) Yhteistarkkailualueen kartat 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (2/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 29

Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat. 25.5.216 V.215 VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Osuus % Karjaa-Pinjainen 578 5653 6341 5594 5971 5998 6422 66 6736 615 6375 586 535 437 57 579 492, Gumnäs 1668 1512 128 1116 1311 1357 1357 1459 1447 1328 1565 127 19 973 15 955 938, Karjaa-Pohja 5885 516 368 393 474 48 444 379 427 51,16 Skeppsholmen 436 3676 3653 3513 3641 3635 335 2878 2938 2879 2676 277 278 265 361 354 31 378 414 313 323 379 395 394 341 38 45,53 Rögrund 97 952 193 851 959 852 922 837 1218 135 1149 13 596, Mustio 117 138 16 126 223 144 137 144 189 156 164 158 146 134 172 163 167 188 194 152 161 189 25 188 193 145 1,74 Lappohja 45 31 338 289 292 274 293 222 287 273 272 311 216 181 236 231 222 257 299 2 21 261 19, Tvärminne 1 1 1 9 11 9 9 9,5 9,5 1,3 1,9 12,1 12,1 14,3 12 1,7 1,3 1 9,24 11,9 11,9 1,1, Åminnefors 273 217 217 152 164 182 -, IDO 338 326 27 238 232 211 27 37 32 33 291 275 322 291 31 36 39 38 217 129 162 166 186 142 164 132 1,58 Koverhar 6495 6596 6118 4673 4932 4272 515 5155 4679 378 3596 288 4599 342 2466 2158 2132 2168 2115 157 1155 1792, 1..4 suurinta yht. 12724 11793 12115 1174 11882 11842 126 1118 12339 11662 11765 193 9816 7993 136 1285 8958 9665 93 681 716 853 875 838 72 87 96,68 Osuus % 62,5 6,8 63, 66,9 67, 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75, 65, 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 8,8 77,9 94,6 96,2 95,3 96,7 96,68 Muut yht 7638 7597 7113 5487 5854 592 5859 5837,5 5484,5 445,3 4333,9 3636,1 5295,1 422,3 3196 2868,7 284,3 2931 2834,2 1549,9 1699,9 2418,1 5 33 357 277 3,32 Osuus % 37,5 39,2 37, 33,1 33, 3,1 32,8 34,3 3,8 27,6 26,9 25, 35, 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 22,1 5,4 3,8 4,7 3,3 3,32 Asjv Yht 13256 12251 12623 11498 1248 12269 12445 11556 12825 1211 12212 11411 119 8322 178 169 9357 112 982 7174 7543 899 964 8568 7393 8215 98,42 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 7, 72,5 69,7 67,9 72, 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 8,3 8,8 85,8 85,1 82,1 98, 98,4 97,8 98,4 98,42 TeollYht 716 7139 665 563 5328 4665 542 5462 4999 411 3887 3155 4921 3693 2776 2464 2441 2476 2332 1186 1317 1958 186 142 164 132 1,58 Osuus % 34,9 36,8 34,4 3,6 3, 27,5 3,3 32,1 28, 24,9 24,1 21,7 32,6 3,7 2,5 18,7 2,7 19,7 19,2 14,2 14,9 17,9 2, 1,6 2,2 1,6 1,58 TOT SUM 2362 1939 19228 16561 17736 16934 17865 1718 17824 16112 1699 14566 15111 1215 13556 13154 11798 12596 12134 836 886 1948 925 871 7557 8347 1, 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 25.5.216 V.215 VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Osuus % Karjaa-Pinjainen 112 66 81,7 65 74,3 61,4 66,2 61,5 78,5 77 86,9 5 59 46 6 74 61, Gumnäs 18 13 4,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9, Karjaa-Pohja 55 16 9,5 11 35 8,2 7, 6,8 8,5 38,99 Skeppsholmen 183 57 72,3 65 74,1 22 15,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9,7 12 11 11 13 14 6,2 8,9 1 8,9 6,7 5,5 11 5,46 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6, Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 1,9 3,8 2,3 1,9 2,3 1,55 Lappohja 5,8 1 1,,83,95 2,1,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1,55,78 4,2 1,5,8 1,9 1,1 1,5 1,4,74, Tvärminne,14,9,1,5,5,7,4,8,4,43,33,8,13,17,6,5,7,1,28,84,38,31, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,22,27,27,55,27,33,38,19,14,79,9, 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 19,1 117,3 113,3 71,8 8,5 61,2 79,5 89,7 78,9 68 3 15,7 19,9 45 17,1 13,7 12,3 19,5 89,45 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85, 92,9 79, 85,6 86,6 89,4 89,45 Muut yht 9,4 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,9 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 3,421 4,54 2,3 1,9 2,3 1,55 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15, 7,1 21, 14,4 13,4 1,6 1,55 Asjv Yht 323 141 17 143 165 99 98 86 113 121 12 76 85 64 83 96 83 72 35 19 23 48 22 16 14 22 1, Osuus % 99,5 99,2 1, 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,8 1, 1, 1, 1, 1, TeollYht 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,2,3,3,6,3,3,4,2,1,1,1,,,,, Osuus %,5,8,,6,9,7 1,1 1,6 1,9,2,3,3,3,4,7,3,4,5,5,7,3,2,,,,, TOT SUM 324,74 142,9 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 12,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 48,4 21,6 16, 14,2 21,8 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 31

Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 25.5.216 V.215 VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,3 3,4 2,9 1,5 1,9 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1,8, Gumnäs 1,1,66,32,35,29,3,4,26,23,34,44,25,4,2,22,19,35, Karjaa-Pohja 2,1 1,3,72,96 2,6,82,78,61,77 61,16 Skeppsholmen 4,6 1,3 2,8 2, 1,8 1,1 1,1,61,85,74,22,18,22,39,25,26,29,39,59,2,28,4,27,29,34,42 33,36 Rögrund,28,17,34,21,34,21,28,19,64,65,53,29,45, Mustio,8,7,6,8,14,6,1,78,88,6,84,19,1,52,75,52,71,9,76,62,81,7,13,75,68,69 5,48 Lappohja,37,8,8,6,7,14,88,16,1,19,28,12,13,4,74,29,16,13,17,22,19,13,14, Tvärminne,2,1,,1,1,12,24,23,7,5,12,18,6,3,2,2,7,7,77,27,75,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,55,55,22,14,11,2, 1..4 suurinta yht 1,28 5,53 6,36 4,6 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,3 3,9 2,52 3,37 1,89 2,7 2,75 2,44 2,49 1,89,92 1,24 3 1,9 1,7,95 1,19 94,52 Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 9,9 74,9 88,1 9,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 92,7 8,1 93,4 93,3 94,5 94,52 Muut yht,84,39,35,38,52,46,46,99,52,43,54,52,43,28,36,53,29,35,27,3,29,24,27,8,7,7 5,48 Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 1,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 1,7 12,2 12,5 24,5 18,9 7,3 19,9 6,6 6,7 5,5 5,48 Asjv Yht 1,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,2 4,2 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,9 2,68 2,78 2,14 1,2 1,52 3,22 1,36 1,15 1,2 1,26 1, Osuus % 96,7 96,1 97, 94,8 93,8 93,4 94,6 81, 92,6 96,2 95,6 93,7 95, 91,7 91,4 94,2 98, 98,1 99, 98,9 99,3 99,4 1, 1, 1, 1, 1, TeollYht,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,6,6,2,1,1,2,,,,, Osuus % 3,3 3,9 3, 5,2 6,2 6,6 5,4 19, 7,4 3,8 4,4 6,3 5, 8,3 8,6 5,8 2,1 1,94 1,2 1,15,72,62,,,,, TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,4 3,95 4,34 4,46 3,63 3,4 3,8 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 3,24 1,36 1,15 1,2 1,26 1, 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat 25.5.216 V. 215 VUOSI 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Osuus % Karjaa-Pinjainen 89 89 17 114 17 18 19 112 121 113 114 12 12 13 13 13 12, Gumnäs 39 42 24 35 39 43 39 48 39,4 48,6 47,9 38 33 5 33 3 34, Karjaa-Pohja 15 4 24 29 4 32 3 31 47 35,23 Skeppsholmen 127 12 1 97 78 65 54 76,2 87,5 58,4 48,6 36 42 72 74 69 62 57 53 46 61 59 67 67 72 8 59,97 Rögrund 15 18 24 21 13 15 23 17,7 27,5 26,8 26,2 24 15,9, Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5,9 5 5 6,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 9, 8,6 7,7 7,7 6,4 4,8 Lappohja 11, 8, 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7, 4,6 5,6 5,6 6,1 2,5,,,, Tvärminne,4,5,3,5,4,22,22,35,37,36,29,58,4,54,49,34,32,32,27,37,17,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6,98,99,6,91,66,85 1,7,86,72,83,76, 1..4 suurinta yht 27 251 256 267 237 231 225 254 275 247 237 218 211 252 237 229 216 162 93 7 9 99 99 97 13 127 95,2 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94, 91,4 86,7 82,9 85,3 86,1 89,9 92,6 93, 95,2 95,2 Muut yht 22 15 16 15 2 17 13 16 17 14 13 15 13 14 14 15 14 15 14 14 16 16 11 7,7 7,7 6,4 4,8 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6, 8,6 13,3 17,1 14,7 13,9 1,1 7,4 7, 4,8 4,8 Asjv yht 286 264 27 28 253 245 236 266 289 259 249 232 223 265 25 243 229 176 16 84 15 114 11 15 111 133 1, Osuus % 98, 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,3 1, 1, 1, 1, 1, Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2, 4,1 3,2 1,5 1,6 1, 1,,6,9,7,85 1,7,86,72,83,76,,,,, Osuus % 2,,8,7,7 1,3 1,4,8 1,5 1,1,6,6,4,4,2,4,3,37,6,8,85,79,66,,,,, TOT SUM 292 266 272 282 257 248 238 27 292 261 25 233 224 266 251 244 23 177 17 84 16 115 11 15 111 133 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 33

Liite 3. (1/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset karsinjoki (MUFI) Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1, 11,8 83 4, 1,8 12,5 7,5 7,8 <1,5 85 6, 23 1 23 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1, 12,2 86 4,2 2,1 12,5 7,5 8, <1,5 86 7,6 23 17 22 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1, 12, 84 5,3 2,5 12,4 7,5 8,1 <1,5 86 8,7 25 41 29 MUFI / 3 Mustionjoki,5 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,8 12,2 85 5,5 2,7 12,4 7,5 7,7 <1,5 9 <2 52 9,2 52 26 9 6 32 <5 MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,9 12,4 87 3,4 1, 6,2 7, 7,3 <1,5 48 <2 2 11 2 18 5 9 31 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;,3 1,6 13,2 94 5,8 2,2 12,5 7,4 8,1 <1,5 91 13 26 18 34 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,6 13,2 95 6, 2,3 12,5 7,4 7,7 <1,5 92 14 28 21 36 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 2,2 12,9 93 8, 3,5 12,3 7,4 7,8 <1,5 96 14 29 76 47 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (2/15) karsinjoki (MUFI) Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 2,2 13,2 96 8,4 4,1 12,3 7,4 8,2 <1,5 97 <2 57 15 57 29 8 2 5 MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 2,2 12,8 93 3,5 1,3 5,8 6,9 7,2 <1,5 49 <2 22 12 22 17 2 1 3 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 18,6 5,2 55 4,7 5,2 13,3 7,6 9,1 <1,5 71 36 26 22 25 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 18,6 7,5 81 5,5 6,1 13,3 7,6 9, <1,5 71 4 27 16 3 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 18,7 7,5 81 6,3 7,9 13,4 7,5 9, <1,5 7 43 3 6 39 MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 18,8 7,2 78 5,3 4,9 13,4 7,5 8,9 <1,5 69 5 23 47 24 27 4 22 31 <5 MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 17,8 7, 73 5,8 6,3 6,3 6,8 7,4 <1,5 44 <2 17 57 18 43 9 46 75 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;.3 15,2 7,8 78 4,3 4, 14,1 7,6 9,1 <1,5 69 38 25 16 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 35

Liite 3. (3/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset karsinjoki (MUFI) Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;.3 14,8 7,6 75 4,8 3,7 14,3 7,6 8,6 <1,5 7 44 24 14 23 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 14,9 7, 69 5,1 3,2 14,4 7,5 9,2 <1,5 73 48 28 12 29 MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 14,8 6,7 67 4,1 2, 14,4 7,4 9,2 <1,5 71 4 23 5 23 26 8 5 25 MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 13,9 6,9 67 2,9 2,9 7,9 7, 6,5 <1,5 42 <2 14 29 15 33 4 12 34 MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 6,8 9,9 81 2,2 1,3 15,2 7,7 8,9 <1,5 66 19 19 16 11 MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 6,5 9,8 79 2,2 1, 15,3 7,6 8,8 <1,5 66 21 17 6 11 MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 6,3 9,9 8 4,7 2,2 15,2 7,6 9,1 <1,5 69 22 23 1 24 MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 6,6 9,7 79 3,4 1,3 15,2 7,5 8,9 <1,5 67 <2 24 17 24 2 3 16 18 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (4/15) karsinjoki (MUFI) Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 3,9 1,2 77 3,7 2,2 8,1 7, 6, <1,5 4 <2 27 14 28 28 4 8 39 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 37

Liite 3. (5/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,3 12,4 9 5,7 16, 7,5 92 9,6 26 15 <5 <,1 6. 2,3 12,4 91 8,2 163 7,5 85 1 37,6 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää cm; Kok.syv. 13, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,3 12,7 92 6,3 59,5 7,5 89 8,3 29 11 <,1 5. 2,3 12,4 91 7,9 171 7,5 86 1 35,7 12. 3,5 8,7 67 2,3 629 7,4 58 <5 46 3,5 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää cm; Kok.syv. 41, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,4 12,4 91 7,5 21 7,6 85 <2 49 8,9 49 34 16,9 5, 2,3 12,4 91 7,7 21 7,6 84 <2 48 11 48 34 17,9 1. 2,8 11, 82 5,3 399 7,5 72 <2 39 7,3 4 39 25 2,1 2. 3,3 8,9 69 1,8 766 7,5 52 <2 25 <5 25 5 4 4,3 3. 3,2 8,7 67 1,7 797 7,5 51 <2 24 <5 24 52 43 4,5 4, 3,2 8,7 67 1,9 89 7,5 5 <2 24 <5 24 56 45 4,6-4 2,5 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,5 12,4 92 7,2 257 7,6 83 1 35 1,2 5, 2,4 11,8 87 7,1 353 7,6 75 9,8 39 1,8 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 5 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,6 11,7 87 6,8 42 7,6 74 <2 4 1 4 39 2 6 2,1 5, 2,2 12,1 91 5,9 71 7,8 57 2 26 1 27 39 2 4, -4 3,4 POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv.,8 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,5 12,6 94 1 3 7,6 96 3 52 18 52 44 9 7 1,5 POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää cm; Kok.syv. 4, m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,5 12,7 94 7,6 39 7,7 85 18 4 1,5 3. 2,5 1,7 8 7,6 371 7,6 8 17 48 1,9 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää cm; Kok.syv. 2, m; Lumi cm; Näk.syv.,7 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (6/15) nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,5 12,7 95 7,1 521 7,8 68 9,1 38 2,8 5. 2,1 12,4 92 5,3 679 7,8 58 8,2 36 3,8 13. 2, 12,5 94 3,6 949 7,9 44 7,9 39 5,4 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Jää cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,3 13, 98 2,8 894 8, 45 2 16 5,1 16 34 15 5,1 5. 2,1 12,9 97 2,2 95 8, 41 <2 12 <5 12 32 13 5,5 1. 2, 12,9 97 1,6 17 8, 37 <2 93 <5 94 31 14 5,8 16. 2,1 12,8 97 1,5 133 8, 35 <2 91 <5 92 32 17 6, -4 8,3 POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää cm; Kok.syv. 9, m; Lumi cm; Näk.syv. 3, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 6 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 2,2 12,8 97 1,8 989 8, 39 7, 35 <5 5,7 5. 2,1 12,9 97 1,6 14 8, 37 5,1 32 5,8 8. 2,1 12,9 97 1,6 115 8, 37 <5 33 5,9 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4, 15,6 7,7 7,7 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,8 C; Ilman T 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 66 <2 21 8,3 21 25 <2 1 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,7 C; Ilman T 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 72 <2 25 14 25 25 <2 11 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,7 C; Ilman T 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 69 2 24 15 24 27 <2 17 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 2, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4, 15,2 7,9 6,6 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 39

Liite 3. (7/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2, m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,8 7,9 11 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -4. 14,6 8, 15 POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv.,9 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -1.5 15,8 7,8 27 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; -1.5 16,2 7,8 18 POJO / 13 Kälviken 1 Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -4. 14,2 8,1 19 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; -4. 12,3 8,1 6,1 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 6. -4, 17,8 7,4 9,6 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 5. 12. -4, 17,7 7,7 7,3 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (8/15) nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 5. 1. 2. 3. 4, -4, 16,5 7,9 12 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. -4, 16,8 7,9 1 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; -4. 17,3 8,2 9,8 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. -1,5 18,2 8,2 2 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. -1,5 19,2 7,9 19 POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 5. 13. -4. 17,6 8,1 15 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 5. 1. 16. -4, 16,1 8,2 7,3 -näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 41

Liite 3. (9/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 1. 5. 1. 2. 3. 33. POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 18,4 7,5 8 5,5 37,1 7,5 67 34 27 18 <5 <,1 6. 18,3 8,2 88 2,4 163 7,7 56 28 28,6-4, 18,4 E E POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,4 C; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 68 4 2 23 2 34 4 37 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,4 C; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 71 4 22 25 23 31 2 19 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,3 C; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 74 4 22 18 23 35 <2 1 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 18,6 8, 85 4, 53,7 7,6 68 24 37 8 <,1 5. 18,3 8,5 91 1,7 16 7,8 61 21 25,6 12. 7,1 4,5 38 1,5 79 7,3 58 38 28 4, -4, 18,5 7,6 8,1 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 18,2 8,8 94 1,4 199 7,8 59 4 95 14 99 22 <2 <2,8 5. 18,1 8,3 88 1,3 21 7,7 61 4 99 17 1 24 <2,9 1. 11,6 5,6 53 1,2 713 7,4 49 3 16 52 16 15 3 4, 2. 5,3 5,2 42 1,1 774 7,4 56 <2 3 15 3 45 35 4,4 3. 5,4 4,5 37 2, 776 7,3 57 <2 28 41 28 72 61 4,4 4, 5,2 4,4 36 2,4 785 7,3 58 <2 27 52 27 85 74 4,4-4, 18,2 7,8 8,6 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (1/15) nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 4, m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 18,1 8,5 91 1,1 226 7,8 52 13 18 1, 5, 17,3 8,2 86 1,1 298 7,7 51 16 16 1,5-4, 17,7 7,8 4,7 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 17,7 8,6 91 1,4 45 8, 43 <2 <1 13 <1 2 <2 <2 5 2,4 5, 15,3 7,3 75 3,2 712 7,7 43 <2 49 39 51 27 3 4, -4. 16,9 8, 7,2 POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 18,5 9,6 14 4,7 424 8,2 64 <2 <1 5,2 <1 38 3 63 2,2-1,5 18,5 8,1 27 POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 18,6 9,3 11 2, 42 8,2 53 <5 31 2,2 3. 16,6 6,1 64 1,5 782 7,6 4 <5 29 4,4 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 18,6 8,9 96 7,1 388 7,9 75 <2 <1 6,6 <1 54 5 2, -1,5 18,6 P 7,9 31 POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 17,6 9,4 1 2,2 467 8, 49 <5 26 2,5 5. 16,2 8,3 86 2,6 671 7,9 39 <5 26 3,7 13. 12,6 6,4 63 9,1 19 7,6 34 38 57 5,8-4, 17, 8, 14 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 16,7 9,7 12 2,5 757 8,2 42 <2 <1 <5 <1 5 <2 2 4,3 5. 15,6 9,1 94 1,4 949 8,1 35 <2 <1 14 <1 26 3 5,4 1. 13,6 7,6 76 1,8 13 7,8 31 <2 <1 9,8 <1 28 8 5,9 16. 11,6 6,2 6 4,5 156 7,6 3 <2 <1 7,7 <1 43 21 6,1-4, 16,1 8,1 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 43

Liite 3. (11/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 15,8 9,4 98 1, 16 8,2 29 6, 17 1 <5 5,8 5. 14,8 9,5 97,81 128 8,1 29 6,6 2 5,9 9. 14,3 9,3 94,95 144 8,1 28 7,1 2 6, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 16,3 9,1 95 1,8 723 8,1 37 <5 25 2 <5 4,1 5. 15,4 8,7 9 1,7 962 8, 33 12 23 5,5 8. 14,4 8,1 82 3,1 118 7,9 31 12 3 5,9 POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 6. -4, 2,1 7,7 9,1 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,4 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 2,1 C; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 64 3 13 34 13 23 <2 13 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; T vesi 2,1 C; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 63 3 1 25 11 26 <2 1 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 2,3 C; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 6 4 55 16 59 33 <2 13 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -4 2,1 7,9 3,7 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,3 9,3 13,96 155 8, 51 4 2 26 25 26 <2 3,6 5. 17,7 4,5 48,96 385 7,4 52 4 61 4 65 21 <2 2, 1. 13,8 4,9 49 1,3 823 7,5 45 <2 1 3 11 19 6 4,7 2. 7, 4,3 36 1,8 773 7,4 55 <2 25 12 26 38 27 4,4 3. 5,7 3,4 28 1,5 774 7,4 61 <2 27 45 27 11 96 4,4 4. 6, 3,2 26 2,4 788 7,4 63 <2 24 83 24 12 11 4,5-4 19,1 8, 3,4 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (12/15) nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 2,2 8,1 8,4 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3, m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,5 9,8 11 1, 215 8,2 46 <2 <1 7,6 <1 22 <2 <2,9 5, 15,2 6,7 69 3,5 16 7,8 36 <2 <1 8,1 <1 32 9 5,8-4. 18,9 8,2 6,7 POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,9 1,5 119 3,6 436 8,7 65 <2 <1 <5 <1 39 <2 2,3-1.5 2,9 8,6 22 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,9 9,5 18 5,5 44 8,1 74 <2 <1 5,7 <1 53 5 2,1-1.5 2,9 P 8, 23 POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 3, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4. 2,3 8,3 6,6 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2, m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2, 1,1 113 1,3 524 8,4 44 <2 <1 <5 <1 22 <2 <2 2,8 5. 17,5 1, 18 1,3 998 8,2 39 <2 17 11 18 26 3 5,7 1. 15,2 8,2 84 1,1 136 7,9 34 <2 <1 13 <1 24 7 6, 16. 13,7 5,5 55 2,8 141 7,7 32 <2 <1 19 <1 35 21 6, -4. 19, 8,3 8,2 POJO / 19 Lappohja 153 Näytt.ottaja amu; Ei näytteitä! POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näytt.ottaja amu; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 45

Liite 3. (13/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 6. -4, 16, 7,6 24 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2, m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,5 C; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 66 3 16 18 16 26 <2 12 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,8 C; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 66 2 11 9,6 11 26 <2 21 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,8 C; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 6 2 83 14 86 32 <2 62 POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 15,6 7,6 11 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 15,9 9,4 96,95 293 7,9 48 <2 <1 5,8 <1 19 <2 <2 1,4 5. 15,9 9, 92,85 31 7,9 46 <2 <1 5,5 <1 19 <2 1,5 1. 13,9 3,8 37 1,4 82 7,4 46 <2 15 5,4 15 18 6 4,7 2. 6,8 2,8 24,98 776 7,3 58 <2 31 <5 31 61 48 4,4 3. 6,3 2,1 18 1,9 783 7,3 62 2 29 36 29 13 11 4,4 4. 5,8 1,6 13 1,9 781 7,3 64 3 29 65 29 17 16 4,4-4 15,9 8, 5,8 POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; -4 15,9 7,9 5,9 POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 15,7 9,5 97 1,2 454 8,1 44 <2 <1 <5 <1 23 <2 <2 2,4 5, 16,3 6,2 65 3,5 966 7,8 37 <2 <1 <5 <1 3 9 5,6-4. 15,9 8,1 5, 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (14/15) nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 15,7 1, 13 1,9 572 8,3 5 <2 <1 7,4 <1 29 <2 3,1-1.5 15,7 8,2 24 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 15,8 9,8 1 4,9 491 8,1 68 <2 <1 12 <1 46 3 2,6-1.5 15,8 P 8,1 23 POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,6 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 13; -4. 15,8 8, 9,3 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 15,9 9,6 99 1,9 711 8,1 42 <2 <1 <5 <1 26 <2 3 4, 5. 16,6 8,6 91 1,8 955 8,1 4 <2 <1 <5 <1 3 4 5,5 1. 16,4 5,9 62 1,5 15 7,8 3 <2 <1 <5 <1 24 11 6,1 16. 15,7 4,6 48 2,8 156 7,6 31 <2 <1 1 <1 46 28 6,1-4. 16, 8,1 12 POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,8 C; Ilman T 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 53 <2 83 23 85 19 <2 13 POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; T vesi 1,6 C; Ilman T 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 75 3 88 24 9 27 <2 18 POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,1 C; Ilman T 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 54 2 69 35 72 27 <2 9 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 11,4 1,3 96 1,5 49 8, 48 <2 <1 5,1 <1 25 <2 2,1 5. 11,4 1,2 95 1,6 49 7,9 45 <2 <1 <5 <1 26 <2 2,1 1. 12,8 4, 38 1,4 726 7,3 49 3 16 <5 16 13 2 4,1 2. 7,1 1,6 14 2,9 778 7,2 62 <2 32 5, 32 87 76 4,4 3. 6,6 1,6 13 4,1 777 7,2 63 <2 32 11 32 15 13 4,4 4. 6,3 1,6 13 3,7 776 7,2 65 4 3 38 31 2 18 4,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 47

Liite 3. (15/15) Vuoden 215 vedenlaadun analyysitulokset nlahti (POJO) Hav.paikka Lämpötila Kasviplank *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,2 1,1 92 1,5 541 7,9 44 <2 <1 7,7 <1 22 <2 1 2,9 5. 12,6 6,8 66 1,2 141 7,7 38 <2 66 12 67 37 24 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 9,4 11,4 11 3,4 68 8,2 58 <2 <1 5,6 <1 32 <2 2 3,4 POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 8,9 11, 96 3,8 487 8, 69 <2 <1 6,6 <1 39 3 2,6 POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,6 1,1 93 1,2 785 8, 39 <2 <1 5,8 <1 25 5 4,4 5. 12,3 9, 87,66 166 7,9 33 <2 31 7,7 33 28 15 6,2 1. 12, 7,5 73,5 198 7,8 35 <2 71 8,3 72 32 22 6,4 16. 1,9 6,5 61,86 1122 7,7 39 <2 1 14 1 43 36 6,5 POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 5,6 1,9 88 6,1 58 7,7 57 <2 23 18 23 43 27 5. 5,6 1,8 88 5,7 587 7,7 57 <2 23 18 23 43 28 1. 5,7 1,4 85 5,4 598 7,7 56 <2 22 16 22 44 29 2. 6,5 8,2 69 3,5 689 7,5 53 <2 22 8,6 22 61 48 3. 7,5 4, 34 5, 783 7,3 57 <2 25 <5 25 12 11 4. 7,8 2,4 21 7,5 82 7,2 61 <2 25 21 25 17 16 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (1/11) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Pohjanpitäjänlahden kasviplanktonanalyysit vuonna 215 1. Menetelmät Analysointi tehtiin Suomen ympäristökeskuksen laskentaohjeen (Järvinen ym. 211) mukaisesti käyttäen laajaa kvantitatiivista laskentamenetelmää. Näytepullosta mitattiin 1-5 ml osanäyte 5 ml kyvettiin, joka täytettiin tislatulla vedellä. Näytettä laskeutettiin noin vuorokausi. Näyte analysoitiin käänteismikroskoopilla faasikontrastia käyttäen. Kyvetin halkaisijoilta valituilta satunnaisilta näkökentiltä laskettiin 6-kertaisella suurennoksella vähintään 4 laskentayksikköä vähintään 5 näkökentältä. Suuret lajit, rihmamaiset levät ja isot koloniat laskettiin 15-kertaisella suurennuksella vähintään 5 näkökentältä. Jos lajin laskentayksiköitä oli erittäin runsaasti, nekin laskettiin 6-kertaisella suurennuksella. Puolen kyvetin pohjan alalta laskettiin aiemmin havaitsemattomat lajit 15-kertaisella suurennuksella. Yksilömäärän ja biomassan laskennassa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen EnvPhyto-laskentaohjelmaa, jolla laskentatulokset siirtyvät suoraan Hertta-tietokannan kasviplanktonrekisteriin. 2. Tulokset ja tarkastelu Näytteet olivat neljältä havaintoasemalta, 1, 12A, 12C ja 14 kahdelta havaintokerralta, heinäja elokuulta. Havaintoasemat erosivat toisistaan sekä lajiston että biomassan osalta (kuva 1). Havaintoasemalla 1 biomassa oli muihin verrattuna pienehkö erityisesti elokuussa, ja lajisto poikkesi muista havaintoasemista. Lajistossa vallitsivat Cryptomonas-nielulevät molemmilla näytteenottokerroilla, ja muiden lajien osuus oli varsin pieni. Havaintoasemien 12A ja 12C lajisto oli keskenään samankaltainen. Sinilevät olivat vallitseva leväryhmä, ja runsaimmat lajit olivat Planktothric agardhii, Pseudanabaena-lajit sekä Aphanizomenon gracile. Prasinophyceae-ryhmän Pyrämimonas-lajit olivat myös melko runsaita. Havaintoasemalla 14 Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevien biomassa oli heinäkuussa erittäin suuri. Lisäksi näytteessä oli jonkin verran sinileviä, joiden biomassa koostui pääasiassa samoista lajeista kuin asemilla 12A ja 12C. Elokuussa kokonaisbiomassa oli huomattavasti pienempi ja tasaisemmin jakautunut eri lajien kesken. Lajiston ja biomassan perusteella havaintoasemat 12A ja 12C olivat selvästi rehevöityneitä, ja asemien 1 ja 14 rehevyystaso oli alhaisempi. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Survontie 9 D 45 Jyväskylä VAT no. FI 2831262 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 49

Liite 4. (2/11) Kasviplanktonraportti µg/l 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 28.7. 19.8. 28.7. 19.8. 28.7. 19.8. 28.7. 19.8. Pojo 1 Pojo 12A Pojo 12C Pojo 14 Nostocophyceae Cryptophyceae Dinophyceae Prymnesiophyceae Chrysophyceae Diatomophyceae Euglenophyceae Prasinophyceae Chlorophyceae Charophyceae Mesodinium rubrum Muut Kuva 1. Pohjanpitäjänlahden havaintoasemien 1, 12A, 12C ja 14 kasviplanktonbiomassa heinä- ja elokuussa 215. Jyväskylässä 18.5.216 Arja Palomäki ympäristöasiantuntija 5 427 367, arja.palomaki@nablabs.fi Nab Labs Oy www.nablabs.fi Survontie 9 D 45 Jyväskylä VAT no. FI 2831262 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (3/11) Liite 1. Kasviplanktonin lajisto ja biomassa 215. Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Båssafjärden 93 (P 12a) 28.7.215 Nostocophyceae 686735 192,12 53,618 341,844 Aphanocapsa spp. 142465 6,44,169 1,195 Chroococcus microscopicus 139965 2,253,63,522 Merismopedia punctata 27993 15,816,442 2,96 Merismopedia tenuissima 37995 1,751,3 2,241 Microcystis aeruginosa 125 4,88,114,684 Snowella septentrionalis 67983 86,338 2,411 16,663 Planktothrix agardhii 67983 653,997 18,262 113,63 Pseudanabaena acicularis 399225 548,563 15,318 99,423 Pseudanabaena limnetica 71982 127,48 3,558 23,826 Anabaena lemmermannii 25 3,275,92,548 Anabaenopsis elenkinii 25 6,6,184 1,29 Aphanizomenon gracile 739815 454,986 12,75 79,745 Cryptophyceae 51987 122,815 3,43 18,15 Cryptomonas spp. 99975 92,177 2,574 13,38 Plagioselmis prolonga 31992 1,883,34 1,887 Teleaulax acuta 7998 15,276,427 2,395 Teleaulax amphioxeia 19995 4,479,125,695 Dinophyceae 1375 282,814 7,897 37,624 Dinophyceae 1375 282,814 7,897 37,624 Prymnesiophyceae 4458841 64,141 1,791 11,761 Chrysochromulina spp. 4458841 64,141 1,791 11,761 Chrysophyceae 299475 241,329 6,739 38,38 Ochromonadales 19995,837,23,144 Kephyrion spp. 19995 1,38,37,218 Uroglena spp. 27993 9,238,258 1,612 Chrysococcus spp. 499875 48,732 1,361 7,884 Pseudopedinella spp. 127968 181,215 5,6 28,179 Diatomophyceae 699825 63,81 1,782 7,824 Chaetoceros minimus 59985 52,787 1,474 6,52 Chaetoceros spp. 59985 6,958,194,816 Cyclotella choctawhatcheeana 19995 2,259,63,266 Cylindrotheca closterium 19995 1,86,5,222 Euglenophyceae 185 3,86,86,424 Euglena acus 125 1,988,56,274 Euglena spp. 6 1,98,31,15 Prasinophyceae 6239376 644,69 18, 13,297 Pyramimonas spp. 6239376 644,69 18, 13,297 Charophyceae 56125 18,387,514 3,52 Elakatothrix gelatinosa 11997 12,597,352 2,48 Koliella spiculiformis 37995 3,434,96,65 Closterium acutum v. variabile 625 2,356,66,354 Chlorophyceae 211947 193,264 5,397 31,296 Crucigenia tetrapedia 19995 4,999,14,839 Desmodesmus spinosus 3999 17,796,497 2,884 Dictyosphaerium pulchellum 99975 34,791,972 5,723 Dictyosphaerium subsolitarium 11997 1,68,47,38 Kirchneriella contorta 179955 4,139,116,738 Monoraphidium contortum 579855 11,597,324 2,88 Monoraphidium dybowskii 19995 1,674,47,276 Monoraphidium komarkovae 19995,472,13,84 Monoraphidium minutum 219945 3,57,85,563 Oocystis spp. 3999 33,542,937 5,43 Raphidocelis sigmoidea 59985 1,416,4,252 Scenedesmus acuminatus 7998 21,195,592 3,545 Scenedesmus obtusus 19995 1,457,292 1,678 Scenedesmus spp. 3999 5,39,141,877 Tetraedron minimum 7998 2,475,572 3,154 Tetraëdron caudatum 59985 13,437,375 1,59 Tetrastrum staurogeniaeforme 19995 5,239,146,877 Choricystis coccoides 59985 2,261,63,392 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 51

Liite 4. (4/11) Kasviplanktonraportti Ciliates with endosymb. algae 125 2,763,77,373 Mesodinium rubrum 125 2,763,77,373 Others 23994 23,978,67 3,859 Flagellates oval 11997 8,742,244 1,41 Katablepharis ovalis 7998 1,158,284 1,632 Katablepharis remigera 3999 5,79,142,816 Båssafjärden 93 (P 12a) 19.8.215 Nostocophyceae 1668251 1888,962 43,553 339,62 Aphanocapsa spp. 37995 6,838,158 1,485 Aphanothece minutissima 3999 2,543,59,565 Chroococcus microscopicus 95976 15,452,356 3,58 Merismopedia punctata 283929 16,42 3,699 29,472 Merismopedia tenuissima 67983 19,239,444 4,11 Microcystis flos-aquae 2 6,7,155 1,168 Snowella atomus 7998,418,1,94 Snowella septentrionalis 11997 152,362 3,513 29,45 Woronichinia compacta 3999 11,757,271 2,156 Planktothrix agardhii 66598 64,64 14,77 11,747 Pseudanabaena acicularis 399225 548,563 12,648 99,423 Pseudanabaena limnetica 259935 46,9 1,61 8,64 Anabaena inaequalis 15626 13,79,32 2,281 Anabaenopsis elenkinii 7212 19,4,439 2,967 Aphanizomenon gracile 3999 245,939 5,671 43,15 Cryptophyceae 27993 119,352 2,752 16,976 Cryptomonas spp. 99975 19,573 2,526 15,386 Hemiselmis virescens 139965 2,142,49,392 Teleaulax acuta 3999 7,638,176 1,198 Dinophyceae 122,685,16,11 Heterocapsa triquetra 122,685,16,11 Prymnesiophyceae 3868997 61,335 1,414 11,153 Chrysochromulina spp. 3868997 61,335 1,414 11,153 Chrysophyceae 259935 45,765 1,393 69,33 Chrysophyceae 19995 1,469,241 1,544 Uroglena spp. 27993 9,238,213 1,612 Chrysococcus spp. 55986 61,821 1,425 9,93 Pseudopedinella spp. 1739565 369,238 8,513 56,244 Diatomophyceae 284136 142,675 3,29 1,572 Chaetoceros minimus 59985 5,279,122,652 Chaetoceros spp. 11997 13,917,321 1,632 Cyclotella choctawhatcheeana 19995 2,259,52,266 Cyclotella meneghiniana 3999 18,773 2,58 7,27 Melosira lineata 6 2,77,64,162 Amphiprora paludosa v. paludosa 122 5,72,117,32 Cylindrotheca closterium 3999 3,611,83,444 Synedra acus v. acus 122,832,19,7 Synedra spp. 122,162,4,19 Euglenophyceae 1818 13,164,34 1,832 Euglena acus 244 3,822,88,527 Euglena spp. 7212 6,36,139,865 Phacus spp. 122 3,36,76,44 Prasinophyceae 12396781 184,97 24,996 176,263 Pyramimonas spp. 12376786 182,12 24,95 175,941 Nephroselmis olivacea 19995 1,978,46,322 Charophyceae 42473 12,365,285 2,86 Elakatothrix gelatinosa 3999 4,199,97,683 Elakatothrix genevensis 59985 3,461,8,584 Koliella spiculiformis 31992 2,892,67,547 Closterium acutum v. variabile 488 1,813,42,273 Chlorophyceae 5144331 483,958 11,159 78,277 Chlorococcales 99975 17,996,415 2,831 Botryococcus spp. 6,231,5,4 Desmodesmus armatus v. armatus 7998 11,117,256 1,934 Desmodesmus maximus 19995 29,193,673 4,4 Dictyosphaerium pulchellum 31992 183,954 4,241 29,346 Dictyosphaerium subsolitarium 23994 3,359,78,617 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (5/11) Kirchneriella contorta 11997 2,759,64,492 Lagerheimia wratislaviensis 19995,376,9,68 Monoraphidium contortum 1724586 34,492,795 6,29 Monoraphidium minutum 43989 6,115,141 1,126 Oocystis spp. 119745 54,832 1,264 9,231 Raphidocelis sigmoidea 419895 4,946,114,92 Scenedesmus acuminatus 139965 26,313,67 4,494 Scenedesmus spp. 99975 9,358,216 1,659 Tetrachlorella alternans 7998 11,41,263 1,82 Tetraedron minimum 15996 4,95,944 6,37 Tetraëdron caudatum 99975 13,867,32 2,219 Tetraëdron minimum 19995 31,192,719 4,33 Choricystis coccoides 3999 1,58,35,261 Ciliates with endosymb. algae 19232 31,324,722 4,3 Mesodinium rubrum 19232 31,324,722 4,3 Others 67983 48,476 1,118 7,915 Flagellates oval 37995 1,385,24 1,793 Katablepharis ovalis 299925 38,91,878 6,122 Dragsviksfjärden 87 (P 12c) 28.7.215 Nostocophyceae 1136716 2559,864 55,288 456,59 Aphanocapsa spp. 8748 6,742,146 1,287 Chroococcus aphanocapsoides 7998 11,277,244 2,72 Chroococcus microscopicus 37995 6,117,132 1,417 Cyanodictyon planctonicum 19995,636,14,141 Merismopedia punctata 43989 24,854,537 4,566 Merismopedia tenuissima 539865 15,278,33 3,185 Merismopedia warmingiana 111972 1,198,26,28 Snowella septentrionalis 939765 119,35 2,578 23,34 Woronichinia compacta 7998 23,514,58 4,311 Limnothrix redekei 7998 56,546 1,221 9,549 Planktothrix agardhii 7998 769,48 16,618 133,15 Pseudanabaena acicularis 43899 714,91 15,44 129,571 Pseudanabaena limnetica 119745 18,495 3,898 33,754 Anabaena spp. 25 2,45,52,41 Aphanizomenon gracile 119745 627,143 13,545 19,918 Cryptophyceae 77985 135,486 2,926 2,8 Cryptomonadales 19995 1,457,226 1,542 Cryptomonas spp. 11997 1,175 2,164 14,237 Hemiselmis virescens 139965 2,142,46,392 Plagioselmis prolonga 459885 16,714,361 2,886 Teleaulax acuta 19995 3,819,83,599 Teleaulax amphioxeia 19995 2,18,47,354 Dinophyceae 19995 453,97 9,83 6,929 Dinophyceae 19995 453,97 9,83 6,929 Prymnesiophyceae 7612612 11,729 2,392 2,283 Chrysochromulina spp. 7612612 11,729 2,392 2,283 Chrysophyceae 278355 337,81 7,296 52,941 Chrysophyceae 11997 62,816 1,357 9,262 Dinobryon divergens 375 1,346,29,23 Uroglena spp. 3999 13,197,285 2,33 Chrysococcus spp. 659835 79,816 1,724 12,759 Spiniferomonas spp. 19995 2,259,49,366 Pseudopedinella spp. 157965 178,375 3,853 28,48 Synurophyceae 3999 31,392,678 4,515 Mallomonas spp. 3999 31,392,678 4,515 Diatomophyceae 266937 271,986 5,874 31,626 Centrales spp. unidentified 19995 1,276,28,168 Chaetoceros minimus 2549337 224,342 4,845 27,711 Chaetoceros spp. 59985 6,958,15,816 Cyclotella choctawhatcheeana 19995 5,19,18,59 Cyclotella spp. 19995 34,391,743 2,423 Euglenophyceae 49995 11,441 2,385 14,826 Euglena acus 1 15,9,343 2,191 Euglena spp. 1 27,1,585 3,563 Phacus pleuronectes 5 18,3,395 2,396 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 53

Liite 4. (6/11) Kasviplanktonraportti Phacus spp. 5 13,75,297 1,832 Trachelomonas spp. 19995 35,391,764 4,844 Prasinophyceae 2359424 21,669 4,55 34,248 Pyramimonas spp. 2359424 21,669 4,55 34,248 Charophyceae 1222 68,757 1,485 9,12 Elakatothrix gelatinosa 259935 27,293,59 4,437 Koliella spiculiformis 77985 7,49,152 1,334 Koliella longiseta f. longiseta 139965 11,477,248 Closterium acutum v. variabile 25,943,2,142 Cosmarium spp. 19995 21,995,475 3,99 Chlorophyceae 3529131 255,68 5,522 42,47 Chlorococcales 11997 1,68,36,38 Desmodesmus armatus v. armatus 19995 4,419,95,747 Desmodesmus armatus v. spinosus 99975 79,18 1,71 12,387 Dictyosphaerium pulchellum 59985 2,875,451 3,434 Dictyosphaerium subsolitarium 99975 1,4,3,257 Monoraphidium contortum 1349676 26,994,583 4,859 Monoraphidium komarkovae 3999,944,2,168 Monoraphidium minutum 43989 6,115,132 1,126 Oocystis spp. 67983 32,786,78 5,575 Quadricoccus ellipticus 7998 2,639,57,461 Raphidocelis sigmoidea 19995,472,1,84 Scenedesmus acuminatus 19995 3,759,81,642 Scenedesmus spp. 15996 15,836,342 2,797 Tetraedron minimum 15996 4,95,884 6,37 Tetraëdron caudatum 99975 13,867,3 2,219 Tetrastrum staurogeniaeforme 3999 2,259,49,415 Choricystis coccoides 3999 1,58,33,261 Others 77985 83,367 1,81 13,195 Flagellates oval 35991 6,766,146 1,224 Flagellates round 11997 38,51,832 5,85 Katablepharis ovalis 299925 38,91,823 6,122 Dragsviksfjärden 87 (P 12c) 19.8.215 Nostocophyceae 679858 1326,743 37,725 237,344 Aphanocapsa elachista 25 1,175,33,241 Aphanocapsa spp. 43989 7,918,225 1,72 Aphanothece minutissima 99975 6,358,181 1,412 Chroococcus microscopicus 339915 5,473,156 1,268 Merismopedia punctata 1699575 96,26 2,73 17,642 Merismopedia tenuissima 23994 6,79,193 1,416 Microcystis aeruginosa 375 12,263,349 2,53 Snowella septentrionalis 979755 124,429 3,538 24,14 Woronichinia compacta 19995 5,879,167 1,78 Planktothrix agardhii 44875 431,698 12,275 74,632 Pseudanabaena acicularis 2174478 384,883 1,944 69,757 Pseudanabaena limnetica 59985 1,617,32 1,986 Anabaena inaequalis 12875 17,764 3,64 18,79 Anabaena spp. 125 1,23,34,25 Anabaenopsis elenkinii 125 33,,938 5,142 Anabaenopsis spp. 125 1,325,38,226 Aphanizomenon gracile 14625 89,944 2,558 15,764 Cryptophyceae 35991 123,83 3,52 17,939 Cryptomonas spp. 15996 116,171 3,33 16,634 Hemiselmis virescens 19995,36,9,56 Plagioselmis prolonga 15996 5,147,146,895 Teleaulax amphioxeia 19995 2,18,62,354 Dinophyceae 59985 61,35 1,743 8,68 Dinophyceae 59985 61,35 1,743 8,68 Prymnesiophyceae 34929 47,233 1,343 8,65 Chrysochromulina spp. 34929 47,233 1,343 8,65 Chrysophyceae 3421645 426,469 12,126 66,631 Dinobryon divergens 25,898,26,135 Uroglena spp. 979755 32,332,919 5,643 Chrysococcus spp. 619845 74,99 2,13 11,975 Apedinella radians 19995 6,418,183,975 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (7/11) Pseudopedinella spp. 179955 311,912 8,869 47,92 Synurophyceae 3999 31,392,893 4,515 Mallomonas spp. 3999 31,392,893 4,515 Diatomophyceae 19995 85,851 2,441 6,841 Chaetoceros minimus 19995 1,76,5,217 Chaetoceros spp. 19995,88,23,116 Cyclotella choctawhatcheeana 3999 7,278,27,775 Cyclotella spp. 3999 68,783 1,956 4,846 Cylindrotheca closterium 7998 7,222,25,888 Tribophyceae 11997 23,394,665 2,487 Goniochloris mutica 11997 23,394,665 2,487 Euglenophyceae 927 276,282 7,856 39,896 Euglena acus 3875 61,613 1,752 8,489 Euglena spp. 2 12,83 3,415 18,819 Phacus pyrum 1 27,6,785 3,677 Phacus spp. 2395 66,987 1,95 8,911 Prasinophyceae 12986624 586,48 16,664 98,775 Pyramimonas spp. 12986624 586,48 16,664 98,775 Charophyceae 178748 87,816 2,497 13,242 Elakatothrix gelatinosa 59985 6,298,179 1,24 Koliella spiculiformis 166626 15,63,428 2,849 Closterium acutum v. variabile 125,471,13,71 Cosmarium spp. 59985 65,984 1,876 9,298 Chlorophyceae 718194 391,39 11,129 64,175 Chlorococcales 15996 2,239,64,411 Crucigenia tetrapedia 139965 34,991,995 5,873 Desmodesmus armatus v. armatus 99975 22,95,628 3,736 Desmodesmus spinosus 59985 26,693,759 4,326 Dictyosphaerium subsolitarium 979755 13,717,39 2,518 Kirchneriella contorta 99975 2,299,65,41 Lagerheimia subsalsa 19995 1,696,48,279 Lagerheimia wratislaviensis 19995,518,15,92 Monoraphidium contortum 2849259 56,985 1,62 1,257 Monoraphidium komarkovae 3999,944,27,168 Monoraphidium minutum 59985 8,338,237 1,536 Oocystis spp. 979755 43,991 1,251 7,534 Raphidocelis sigmoidea 19995 4,719,134,84 Scenedesmus acuminatus 99975 11,797,335 2,73 Scenedesmus spp. 11997 15,116,43 2,631 Tetraedron minimum 339915 94,856 2,697 14,5 Tetraëdron caudatum 139965 31,352,892 3,79 Tetrastrum spp. 7998 15,276,434 2,67 Tetrastrum staurogeniaeforme 3999 2,259,64,415 Choricystis coccoides 3999 1,58,43,261 Ciliates with endosymb. algae 875 15,85,451 2,162 Mesodinium rubrum 875 15,85,451 2,162 Others 619845 33,288,947 5,59 Flagellates oval 419895 7,894,225 1,428 Katablepharis ovalis 99975 12,697,361 2,41 Katablepharis remigera 99975 12,697,361 2,41 Pohjanp.lahti Sälvik l 1 (P 1) 28.7.215 Nostocophyceae 82 1,727,121,297 Microcystis flos-aquae 32 1,72,75,187 Anabaena flos-aquae 5,655,46,11 Cryptophyceae 21225 1359,84 95,15 189,536 Cryptomonas spp. 7869 125,72 87,517 171,88 Plagioselmis prolonga 162 42,89 2,945 7,23 Teleaulax acuta 93 17,247 1,27 2,75 Teleaulax amphioxeia 23865 49,749 3,481 7,749 Dinophyceae 1 1,884,762 1,334 Dinophyceae 1 1,884,762 1,334 Prymnesiophyceae 258 5,279,369,942 Chrysochromulina spp. 258 5,279,369,942 Chrysophyceae 1419 18,88 1,316 2,93 Chrysococcus spp. 129 1,583,111,253 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 55

Liite 4. (8/11) Kasviplanktonraportti Pseudopedinella spp. 129 17,225 1,25 2,677 Diatomophyceae 48 3,45,238,273 Aulacoseira subarctica 8,452,32,39 Asterionella formosa 25 2,75,192,211 Synedra spp. 15,23,14,23 Euglenophyceae 111 18,442 1,29 2,461 Eutreptiella gymnastica 645 16,88 1,181 2,256 Closterium acutum v. acutum 8,42,3,6 Closterium acutum v. variabile 35 1,32,92,199 Staurastrum spp. 8,2,14 Chlorophyceae 774 7,491,524 1,86 Chlorococcales 645,419,29,7 Ankyra judayi 4515 3,183,223,411 Monoraphidium minutum 645,9,6,17 Oocystis spp. 645,29,2,5 Schroederia setigera 129 3,59,246,538 Others 258 3,277,229,527 Katablepharis ovalis 258 3,277,229,527 Pohjanp.lahti Sälvik l 1 (P 1) 19.8.215 Nostocophyceae 42183 8,897 1,522 1,583 Aphanocapsa spp. 7842,141,24,31 Lemmermanniella parva 3921,349,6,76 Radiocystis geminata 4,38,6,7 Woronichinia elorantae 245,58,1,11 Phormidium spp. 49 1,387,237,228 Pseudanabaena acicularis 2695 4,77,816,865 Anabaenopsis elenkinii 245,647,111,11 Aphanizomenon gracile 245 1,57,258,264 Cryptophyceae 141514 469,119 8,243 66,472 Cryptomonas spp. 29475 417,822 71,469 57,862 Hemiselmis virescens 3921,6,1,11 Plagioselmis prolonga 138598 34,769 5,947 6,33 Teleaulax acuta 1965 3,745,641,587 Teleaulax amphioxeia 58815 12,724 2,176 1,979 Dinophyceae 9352 2,225 3,46 2,658 Dinophyceae 7882 8,45 1,445 1,188 Dinophysis acuminata 147 11,775 2,14 1,47 Prymnesiophyceae 1285334 22,695 3,882 4,92 Chrysochromulina spp. 1285334 22,695 3,882 4,92 Chrysophyceae 216145 3,833 5,274 4,821 Dinobryon divergens 49,176,3,27 Uroglena spp. 3921,129,22,23 Chrysococcus spp. 35289 5,4,856,794 Pseudopedinella spp. 176445 25,524 4,366 3,978 Diatomophyceae 34 2,222,38,178 Aulacoseira subarctica 24,136,23,12 Asterionella formosa 112 1,232,211,94 Diatoma tenuis 57,656,112,49 Synedra spp. 147,198,34,23 Charophyceae 21634 4,54,693,614 Elakatothrix gelatinosa 15684 1,647,282,268 Closterium acutum v. acutum 52,275,47,41 Closterium acutum v. variabile 539 2,32,348,36 Staurastrum spp. 4,1,17 Chlorophyceae 5995 1,736 1,836 1,56 Ankyra judayi 7842,553,95,71 Botryococcus spp. 4,172,29,28 Desmodesmus armatus v. armatus 3921,867,148,147 Monoraphidium contortum 3921,78,13,14 Monoraphidium dybowskii 7842,657,112,18 Monoraphidium minutum 7842,19,19,2 Oocystis spp. 23526 2,387,48,385 Pediastrum boryanum v. boryanum 24 4,848,829,568 Schroederia setigera 3921 1,67,182,164 Ebriidea 1225 3,54,599,466 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (9/11) Ebria tripartita 1225 3,54,599,466 Ciliates with endosymb. algae 245,314,54,44 Mesodinium rubrum 245,314,54,44 Others 9825 12,25 2,57 1,934 Flagellates oval 3921,74,13,13 Katablepharis ovalis 9183 11,453 1,959 1,841 Katablepharis remigera 3921,498,85,8 Skogbyfjärden 11 (P 14) 28.7.215 Nostocophyceae 171972 358,978 5,854 63,763 Chroococcus microscopicus 27993,451,7,14 Cyanodictyon planctonicum 3999,127,2,28 Merismopedia punctata 23994 1,356,22,249 Merismopedia tenuissima 19995,566,9,118 Snowella atomus 3999,21,,5 Snowella septentrionalis 71982 9,142,149 1,764 Woronichinia compacta 3999 1,176,19,216 Limnothrix spp. 7998 1,416,23,26 Planktothrix agardhii 7998 7,694,126 1,33 Pseudanabaena acicularis 3999 7,782 1,154 12,829 Pseudanabaena limnetica 91977 16,28,266 3,44 Anabaena lemmermannii 24,314,5,53 Aphanizomenon gracile 43899 248,398 4,51 43,536 Aphanizomenon skujae 3999 1,256,21,227 Cryptophyceae 271932 37,133,66 5,576 Cryptomonas spp. 19995 21,915,357 3,77 Plagioselmis prolonga 219945 7,932,129 1,37 Teleaulax acuta 23994 5,495,9,851 Teleaulax amphioxeia 7998 1,792,29,278 Dinophyceae 1691577 5346,979 87,196 72,4 Dinophyceae 11997 33,652,549 4,479 Heterocapsa rotundata 7998 1,56,17,169 Heterocapsa triquetra 1671582 5312,272 86,63 697,392 Prymnesiophyceae 535866 9,251,151 1,671 Chrysochromulina spp. 535866 9,251,151 1,671 Chrysophyceae 137923 155,89 2,541 24,447 Chrysophyceae 7998 4,188,68,617 Dinobryon balticum 11997 1,224,2,199 Dinobryon divergens 25,9,2,14 Uroglena spp. 231942 7,654,125 1,336 Chrysococcus spp. 99975 9,746,159 1,577 Apedinella radians 19995 6,418,15,975 Pseudopedinella spp. 935766 126,488 2,63 19,729 Diatomophyceae 172748 31,697,517 2,635 Chaetoceros minimus 11997 2,927,48,298 Chaetoceros spp. 3999 2,825,46,356 Chaetoceros wighamii 125,834,14,7 Coscinodiscus granii 4 11,24,183,32 Cyclotella choctawhatcheeana 19995 3,363,55,363 Skeletonema marinoi 87978 8,288,135 1,11 Cylindrotheca closterium 7998 1,44,24,155 Diatoma tenuis 75,27,4,26 Synedra acus v. acus 25,173,3,15 Synedra spp. 25,338,6,39 Tribophyceae 3999,78,13,83 Goniochloris mutica 3999,78,13,83 Euglenophyceae 3999 3,35,55,48 Eutreptiella gymnastica 3999 3,35,55,48 Prasinophyceae 136718 158,48 2,584 24,953 Pseudoscourfieldia spp. 3999,24,,5 Pyramimonas spp. 132719 158,456 2,584 24,948 Charophyceae 32492 1,537,25,199 Elakatothrix gelatinosa 7998,84,14,137 Koliella spiculiformis 19995,181,3,34 Koliella longiseta f. longiseta 3999,328,5 Closterium acutum v. variabile 5,189,3,28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 57

Liite 4. (1/11) Kasviplanktonraportti Chlorophyceae 1249 12,484,24 1,868 Dictyosphaerium pulchellum 7998 4,599,75,734 Dictyosphaerium subsolitarium 3999,56,1,1 Monoraphidium contortum 47988,96,16,173 Monoraphidium minutum 31992,445,7,82 Oocystis spp. 11997,539,9,92 Pediastrum boryanum v. boryanum 4 2,692,44,295 Tetraedron minimum 3999 2,591,42,377 Choricystis coccoides 15996,63,1,15 Ciliates with endosymb. algae 825 12,188,199 1,684 Mesodinium rubrum 825 12,188,199 1,684 Others 47988 3,498,57,571 Flagellates oval 23994,451,7,82 Katablepharis ovalis 23994 3,47,5,49 Skogbyfjärden 11 (P 14) 19.8.215 Nostocophyceae 161316 368,23 22,753 65,773 Aphanocapsa spp. 31992,576,36,125 Chroococcus microscopicus 3999,644,4,149 Merismopedia tenuissima 95976 2,716,168,566 Snowella atomus 15996,84,5,19 Snowella septentrionalis 151962 19,299 1,193 3,725 Planktothrix agardhii 85 8,177,55 1,414 Pseudanabaena acicularis 155736 186,865 11,547 33,868 Anabaena flos-aquae 55 7,25,445 1,26 Anabaena inaequalis 14 11,718,724 2,43 Anabaenopsis elenkinii 25 6,6,48 1,29 Aphanizomenon flos-aquae 5 9,8,66 1,555 Aphanizomenon gracile 183954 113,132 6,991 19,828 Aphanizomenon yezoense 2 1,414,87,246 Cryptophyceae 1635591 266,968 16,496 39,93 Cryptomonas spp. 167958 26,348 12,751 28,855 Hemiselmis virescens 31992,49,3,9 Plagioselmis prolonga 1331667 4,663 2,513 7,94 Teleaulax acuta 87978 16,84 1,38 2,635 Teleaulax amphioxeia 15996 2,663,165,42 Dinophyceae 112478 256,164 15,829 33,486 Dinophyceae 7998 81,74 5,51 11,573 Dinophysis acuminata 85 68,85 4,27 8,499 Heterocapsa rotundata 7998 1,56,65,169 Heterocapsa triquetra 2 2,2,136,31 Oblea rotunda complex 14 13,84 6,37 12,935 Prymnesiophyceae 293225 43,14 2,666 7,887 Chrysochromulina spp. 293225 43,14 2,666 7,887 Chrysophyceae 287244 363,926 22,487 57,297 Chrysophyceae 3999 2,939 1,294 3,87 Uroglena spp. 47988 1,584,98,276 Chrysococcus spp. 87978 9,42,582 1,516 Pseudopedinella spp. 2694288 331,983 2,514 52,418 Diatomophyceae 63984 8,,494,916 Chaetoceros minimus 7998,74,44,87 Chaetoceros spp. 15996 1,856,115,218 Cyclotella choctawhatcheeana 31992 4,719,292,523 Cylindrotheca closterium 7998,722,45,89 Euglenophyceae 71982 6,34 3,726 8,639 Eutreptiella gymnastica 71982 6,34 3,726 8,639 Prasinophyceae 2691327 183,794 11,357 3,67 Pyramimonas spp. 2691327 183,794 11,357 3,67 Charophyceae 2474 1,27,63,17 Elakatothrix gelatinosa 7998,84,52,137 Koliella spiculiformis 15996,145,9,27 Closterium acutum v. acutum 8,42,3,6 Chlorophyceae 327918 1,558,652 1,816 Desmodesmus spinosus 7998 3,559,22,577 Dictyosphaerium subsolitarium 23994,336,21,62 Monoraphidium contortum 13974 2,8,129,374 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Kasviplanktonraportti Liite 4. (11/11) Monoraphidium dybowskii 7998,67,41,111 Monoraphidium minutum 95976 1,334,82,246 Oocystis spp. 31992 1,713,16,29 Raphidocelis sigmoidea 47988,565,35,15 Choricystis coccoides 7998,32,19,52 Ebriidea 55 15,73,972 2,91 Ebria tripartita 55 15,73,972 2,91 Ciliates with endosymb. algae 4 8,84,546 1,194 Mesodinium rubrum 4 8,84,546 1,194 Others 33924 31,675 1,957 5,115 Flagellates oval 63984 1,23,74,218 Katablepharis ovalis 223944 28,441 1,757 4,571 Katablepharis remigera 15996 2,32,126,327 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 59

Liite 5. (1/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 4.5.215 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 332: 1976 SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,4 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % 5 µg/l 5-2 µg/l ± 4, µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 11 % 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,6 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 1 mg/l ± 25 % *COD Mn SFS 336: 1981 1 mg/l 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 1575: 22 15 mg/l 15-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 5-1 mg/l ± 3 % 1-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 211 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 488: 21, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:29,2 mg/l *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2, muunneltu 3 µg/l 5 µg/l,1 mg/l *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 3-1 µg/l ± 1,8 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 5-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 %,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % 1, - 7, mg/l ± 2 % > 7, mg/l ± 12 % 1/4 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Liite 5. (2/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 4.5.215 *KMnO 4 -luku SFS 336: 1981 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 211 *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 21 (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS 488: 21, muunneltu SFS 333: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka 5 µg/l 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5,5 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 321: 1976, muunneltu 2 µg/l > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % *ph SFS 321: 1974, muunneltu, mittaus,1 >,1 ±,2 phyksikköä huoneenlämmössä *Pseudomonas aeruginosa SFS-EN ISO 16266: 28 *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite SFS 328: 1976 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % 25 µg/l 25-5 µg/l ± 12,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 % *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 17 % > 7, mg/l ± 1 % *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2 (alustava) *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < 5 µg/l) *Typpi, kokonaispitoisuus SFS-EN ISO 1195-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1 µg/l 1,5 mg/l *Urea Sisäinen menetelmä MENE46,1 mg/l (Koroleff 1979) *Väri SFS-EN ISO 7887:212, Method C 2 mg/l Pt 1-25 µg/l ± 35 µg/l > 25 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 2 % 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 61

Liite 5. (3/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 4.5.215 MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu,2 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) 1 µg/l Mittausepävarmuus,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,41 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu kumottuun standardiin SFS 34:199) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 31: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät),4 mg/l Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) SFS 38: 199 + sisäinen menetelmä MENE 16 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE2 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys 1, mg/l Kokonaiskovuus SF 33: 1987,1 mmol/l,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 %,1 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 3/4 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Liite 5. (4/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 4.5.215 Magnesium Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Väriluku Väriluku (suod.) SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) 4 mg/l 5 Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 4.5.215. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 63

Liite 5. (5/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.11.215 Alihankkijoina käytämme ainoastaan FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoimia laboratorioita ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Akryyliamidi Sisäinen menetelmä LCMS/MS *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) SFS-EN ISO 15587:22, SFS-EN ISO 11885:29, EN ISO 17294:25 Alkyylifenolit (Oktyyli- ja nonyylifenolit) Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 18857-2:29 ja -mono ja dietoksylaatit *AOX SFS-EN 9562:24 * Biologinen hapenkulutus (BOD 7 /BOD 7- SFS-EN 1899-1:1998, SFS-EN 1899-2:1998 ATU) *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 Bromidi ISO 134-1:29 *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2 Cr 6+ Standard Methods 1989 s. 3-91 *Elohopea ISO 17294:25 *Ftalaatit Haihtuvien happojen alkaliteetti (VFA) ISO 18856:24 mod Sisäinen menetelmä *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) SFS-EN ISO 1568:24 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) ISO/TS 28581:212, muunneltu HPSEC HPLC-SEC *Kampylobakteerit ISO 17995:25 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 Legionella ISO 11731-2:24 Listeria Vidas LMO2 *Mikrokystiini Sisäinen menetelmä, EnviroGard testi *PAH ISO/TS 28581:212, muunneltu *PCB ISO/TS 28581:212, muunneltu Pseudomonas aeruginosa Sisäinen menetelmä, Pseudalert / SFS-EN ISO 16266:28 *Silikaatti Sisäinen menetelmä, St 45-Si, Discrete analyzer Staphylococcus Aureus Sisäinen menetelmä, perust. NMKL 66:29 Sulfidi Sisäinen menetelmä, Hach Method 8131 Sulfiittia pelkistävät anaerobit SFS-EN 26461-2:1993 *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Öljyt ja rasvat ISO/TS 28581:212, muunneltu Uutto + IR, SFS 31 muunneltu 1/4 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 5. (6/8) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.11.215 RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät sekä ICP-MS tekniikka, perustuu mm.: SFS-EN ISO 17294-2:25 ja esikäsittely mm. SFS-EN ISO 15587, EPA 351A ja SFS-EN 16174 Alkyylifenolit (Oktyyli- ja nonyylifenolit) RA41 (sis.menetelmä UPLC/MS/MS) ja -mono ja dietoksylaatit Anioniaktiiviset tensidit SFS-EN 93 tai ISO 7875-1 Asetaldehydi Sisäinen menetelmä RA45 Bikarbonaatit Sisäinen menetelmä RA21 *Bromaatti Sisäinen menetelmä RA218A, perustuu SFS-EN ISO 1561:21 *Bromatut palonestoaineet Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA468, RA476 ja RA478 sekä GC-HRMS ja GC/MS/MS-tekniikka, perustuu mm. SFS-EN ISO 2232, EPA method 1614 Bromidi SFS-EN ISO 134-1 Fenoli, vesihöyrytislautuvat (summa) Sisäinen menetelmä RA241 *Fenoliset yhdisteet Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA47, RA48 ja (sisältää myös kloorifenolit) RA438sekä GC/MS -tekniikka, perustuu mm.: SFS-EN ISO 18857, SFS-EN 12673 *Elohopea Sisäinen menetelmä RA3, perustuu SFS-EN ISO 17294-2: 25 Formaldehydi RA425 (mod. EPA Method 8315 A) *Ftalaatit Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA41 sekä GC/MS tekniikka, perustuu mm.: SFS-EN ISO 18856:24 *Glyfosaatti + AMPA Sisäinen menetelmä RA412 Glykolit Sisäinen menetelmä RA4 Haihdutusjäännös 18 C Sisäinen menetelmä RA416 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm.ra419, RA42 sekä GC/FID tekniikka, perustuu mm.: SFS-EN ISO 9377-2, ISO 1146, ISO 1673 *Orgaaniset hapot Sisäinen menetelmä RA218, IC-tekniikka *Orgaaniset tinayhdisteet Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA424 ja RA459 sekä GC/MS ja GC/HRMS tekniikat, perustuu mm. SFS-EN 17353, ISO 23161 Ortonitrotolueeni Sisäinen menetelmä, GC-MS-tekniikka *PAH Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA431, RA453, RA476, RA478 sekä GC/MS tekniikka, perustuu mm. Nordtest Report NT Techn Report 329, ISO 18287 *PCB Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA431, RA453, RA476 ja RA478 sekä GC/MS tekniikka, perustuu mm. Nordtest Report NT Techn Report 329, ISO 18287 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 65

Liite 5. (7/8) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.11.215 *PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) UV-läpäisevyys (254 nm) *VOC-yhdisteet Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA435, RA461, RA462 ja RA463 sekä GC/HRMS tekniikka, perustuu mm.: EPA METHOD 1613, EPA METHOD 1668, EUROPEAN STANDARD EN 1948-2, EUROPEAN STANDARD EN 1948-3, SFS EN 1948-4 Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm RA438, RA439, RA454, RA478 sekä GC/MS/MS ja LC/MS/MS tekniikka, perustuu mm.: ISO 1695, ISO 1382, EN 15622 Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm RA438, RA439, RA454, RA478 sekä GC/MS/MS ja LC/MS/MS tekniikka, perustuu mm.: ISO 1695, ISO 1382, EN 15622 Sisäinen menetelmä RA244 Sisäiset matriisikohtaiset menetelmät mm. RA443, RA448, RA449, RA45 sekä HS-GC/MS ja ATD-GC/MS tekniikat, perustuu mm.: EN ISO 131, 11423-1, ISO 22155, EPA826B, EPA 521, ISO 1617-2:23 ja ISO 16-6:211 *Syanidi Sisäinen menetelmä RA223, perustuu SFS 5747:1992 TDS (Total Dissolved Solids) Sisäinen menetelmä RA416 *TOC, *DOC Sisäinen menetelmä RA27, perustuu SFS-EN 1484:1997 *Silikaatti Sisäinen menetelmä RA287, perustuu ISO 15923-1 / Sisäinen menetelmä RA222, spektrofotometrinen määritys (molybdaattivärjäys) Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sisäinen menetelmä RA452, gravimetrinen KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; SFS-EN ISO 11885:29, muunneltu / Sisäinen menetelmä *boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; KKVY LA76, perustuu standardiin SFS-EN ISO 11885:29 / *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; Sisäinen menetelmä KVVY LA 116, perustuu SFS-EN ISO 17294- *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; 1:26 ja SFS-EN ISO 17294-2:25 / SFS-EN ISO 17294-1:26, *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; SFS-EN ISO 17294-2:25 ja SFS-EN-ISO 15587-2:22 *sinkki; *uraani; *vanadiini *C. perfringens ISO/CD 6461-2:22, muunneltu *Elohopea SFS-EN ISO 17852:28 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) Sulfidi Sisäinen menetelmä KVVY LA85, Merck Spectroquant menetelmä 14779 *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 *VOC Sisäinen menetelmä KVVY LA123, perustuu standardeihin ISO 11423-1: 211 ja SFS-EN ISO 131:1997 3/4 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 5. (8/8) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät 28.11.215 Ahma Ympäristö Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys *VOC-yhdisteet *Öljyhiilivedyt THC Fenoliset yhdisteet PAH *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä. ISO 9377-2 modifioitu. Eurofins Scientific Finland Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T89 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Kloroformiin uuttuvat aineet (SEC) *Akryyliamidi *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä DIN NAW I.3 AK 14 / LC-MS/MS Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä Levät, kvant. sinilevälaskenta Kvantitatiivinen menetelmä *=akkreditoitu menetelmä Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T167 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Radon + *Pitkäikäiset alfa-aktiiviset Gammaspektrometria (NaI (Tl)-ilmaisin) Sisäinen ohje VALO 4.5 aineet + Pitkäikäiset beeta-aktiiviset Sisäinen menetelmä: STUK-VALO-4.5.3 / aineet + aktiivisuusindeksi Sisäinen ohje VALO 4.6 Sisäinen menetelmä: STUK-VALO-4.6.4 + Nestetuikespektrometria Sisäinen ohje VALO 4.6 Sisäinen menetelmä: STUK-VALO-4.6.6 *=akkreditoitu menetelmä SGS Inspection Services Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T156 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Alkuaineet Sisäinen menetelmä ICP-MS, perustuu ISO 17294-2, esikäsittely SFS-EN ISO 15587-1, SFS-EN ISO 15587-2 *Mineraaliöljypitoisuus Sisäinen menetelmä SGSF124, GC-FID-menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ISO 9377-2 Trimetyylisilanoli Sisäinen menetelmä SGSF134, P&T-GC-MSD-menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ISO 1568 *VOC-yhdisteet Sisäinen menetelmä SGSF134, P&T-GC-MSD-menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ISO 1568 *=akkreditoitu menetelmä 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 271/216 67

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh. 19 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-25-164-6 (nid.) ISBN 978-952-25-165-3 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)