20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. Lainakanta Rahavarat 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Tilastokeskus
7.11.2017/hp Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1990-2017 vuoden 2017 hinnoin, mrd. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 30 25 20 Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto Muut julkisyhteisöt Muut sektorit 30 25 20 15 15 10 10 5 5 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
7.11.2017/hp 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 1990=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
7.11.2017/hp 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2017 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit 1997-2017 käyvin hinnoin, mrd. (Kuntien kirjanpidon mukaan. Sisältää liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä) Ei-poistonalaiset investoinnit 1) Poistonalaiset investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä Keskim. vuosimuutos 3,6 % Keskim. vuosimuutos 3,5 % Keskim. vuosimuutos 2,7 % 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 1) Ei poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueiden hankinta ja peruskorjaus sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Vuoden 2010 luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 3,1 miljardia euroa. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä nettoinvestoinnit 1) 1992-2017, mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 4,0 3,5 3,0 2,5 1,5 0,5 Lähde: Tilastokeskus
7.11.2017/hp Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainakannan muutos sekä paikallishallinnon nettoluotonanto 1997-2017, mrd. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanto (Kansantalouden tilinpito) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 2,5 1,5 0,5-0,5 - -1,5 - -2,5 Lähde: Tilastokeskus
% 160 140 Vuosikatteen riittävyys poistoihin ja investointeihin Kunnat ja kuntayhtymät (ml. liikelaitokset, mutta ei yhtiöitä), % Keskimäärin 114 % 120 100 100 % 80 60 40 20 0 Keskimäärin 73 % Keskimäärin 63 % Vuosikate %:a poistoista Vuosikate %:a poistonal. invest. omahankintamenoista 1) Vuoskate %:a invest. omahankintamenoista yhteensä 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 1) Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta ja perusparannus osakkeiden ja osuuksien hankinta rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus
1600 1400 Kuntien lainakannan muutos 2000-2017, milj. "Syömävelka" 1) 1200 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2017 syömävelkaa on otettu noin 630 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2017 lainakannan muutoksesta. 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakanta 31.12.2017, /as. Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko Koko maa keskimäärin 2 933 euroa/asukas Pienimmät: Suurimmat: Kunta /as. Kunta /as. Koski Tl 0 Reisjärvi 10 508 Enonkoski 0 Konnevesi 7 840 Sysmä 74 Kyyjärvi 7 598 Ylitornio 159 Rautavaara 7 446 Hirvensalmi 194 Hanko 7 270 Kauniainen 208 Karkkila 6 652 Polvijärvi 238 Kaustinen 6 495 Rauma 290 Lahti 6 314 Punkalaidun 319 Kannonkoski 5 911 Merikarvia 347 Raahe 5 784 Kuhmoinen 361 Keuruu 5 652 Isokyrö 401 Kotka 5 616 Parikkala 418 Kokkola 5 144 Taivalkoski 489 Heinävesi 5 036 Luumäki 590 Virolahti 4 989 25.6.2018/mm 2 933
Kunnan asukasluku 31.12.2017-2000 2001-5000 5001-10000 10001-20000 20001-50000 50001-100000 100001- Kaikki kunnat Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta kuntakoon mukaan 31.12.2017, /as. 2522 2815 2910 2874 2817 3198 2975 2933 4181 4296 4702 4658 5261 6448 6299 7972 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Kunta Konserni 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko
Ahvenanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Uusimaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi KOKO MAA Keski-Suomi Kainuu Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien ja kuntakonsernien lainakanta maakunnittain 31.12.2017, /as. Kunta 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko
Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2017, mrd. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 3,8 0,2 8,7 4,1 4,5 5,2 0,3 0,3 0,4 6,2 0,5 7,1 0,6 7,7 0,7 8,2 0,8 8,7 0,9 9,8 10,5 1 12,3 13,8 14,7 15,5 16,1 16,2 9,1 9,5 9,9 10,1 12,7 13,5 14,3 15,5 16,8 10,3 10,5 10,8 11,2 11,9 1,2 12,9 18,0 18,9 19,8 1,3 13,3 1,5 13,5 1,7 1,8 1,9 2,2 20,8 22,8 24,6 25,5 14,7 15,0 15,4 15,7 16,3 27,4 30,2 31,6 32,8 33,8 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 25.6.2018/mm Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösennakko
3,0 Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate 1) 1997-2017 2,5 1,5 1,3 1,5 1,4 1,9 2,2 2,4 1,9 1,6 1,6 1,9 1,9 1,6 2,1 1,6 1,2 1,5 1,4 1,3 1,6 1,9 0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 1) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun = ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2. Jos tunnusluku on pienempi kuin 1, lainanhoitokyky on heikko. Tällöin joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitokate on ollut vuosina 1997-2016 keskimäärin 1,7 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakannan keskikorko 1997-2017, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0-97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Keskikorko 1) Euribor 3 kk Valtion obligaation (10v) korko 1) Tuloslaskelman mukaiset korkokulut jaettuna vuosien t ja t-1 lainakantojen keskiarvolla. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 - Lähteet: Tilastokeskus, VM