Lausuntopyyntö OKM/3/010/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

JHL ry 16.3.2018 1(14) Lausuntopyyntö OKM/3/010/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi JHL:n lausunto hallituksen esitykseen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi JHL kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esitykseen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. JHL ottaa lausunnossaan kantaa uusiin esityksiin sekä jo olemassa oleviin varhaiskasvatusoikeutta koskevaan määräyksiin. 1. luku. Yleiset säännökset (1-3 ) 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Varhaiskasvatuslakia koskevan lakiesityksen 1 :n 2 momentissa luetellaan varhaiskasvatuksen toimintamuodot. JHL kiinnittää huomiota perhepäivähoidosta kirjoitettuun. Myös perhepäivähoitoa on kehitettävä. Nykyisin perhepäivähoidon varahoito toteutetaan pääosin päiväkodissa. Vanhemmilla tai huoltajilla, jotka ovat valinneet lapselleen varhaiskasvatuksen toimintamuodoksi perhepäivähoidon, tulisi kuitenkin olla oikeus saada lapselleen perhepäivähoitoa kaikissa tilanteissa. Lapsen ajoittainen siirtäminen eri hoitomuotoon saattaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan suhteessa päiväkotimuotoisen hoitomuodon valinneisiin. JHL esittääkin, että perhepäivähoidon lapsilleen hoitomuodoksi valinneille vanhemmilla tulisi olla oikeus saada myös varahoito perhepäivähoitona. Lakiesityksen 1.2 :n kohdassa 3 esitetty muun varhaiskasvatuksen nimeäminen avoimeksi varhaiskasvatukseksi on kannatettava esitys. JHL kuitenkin huomioi, ettei laissa varsinaisesti määritellä avointa varhaiskasvatusta. Näin avoimen varhaiskasvatuksen määritelmä jää alttiiksi erilaisille tulkinnoille. Lakiesitykseen tältä osin sisältyvä tulkinnanvaraisuus jättäisi avoimeksi, milloin lapsille järjestettävä toiminta katsottaisiin avoimeksi varhaiskasvatukseksi ja milloin joksikin muuksi toiminnaksi. Näin epäselväksi jäisi milloin varhaiskasvatuksen määritelmän muuten täyttävä toiminta, joka ei tapahdu päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, olisi lain tarkoittamaa avointa varhaiskasvatusta ja siten varhaiskasvatuslain soveltamisalan piirissä. Tämän vuoksi JHL katsoo, että avoimena varhaiskasvatuksena järjestettävälle palvelulle tulee määritellä vähimmäistuntimäärä lain soveltamisalaa ja tarkoitusta koskevassa 1 :ssä. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ja - mitoitusta koskevissa säädöksissä 35 ja 37 olisi myös säädettävä avoimen varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteesta ja henkilöstömitoituksesta. 3 Varhaiskasvatuksen tavoitteet Lakiesityksen 3 :ssä esitellään varhaiskasvatuslain tavoitteet. Vaikka tavoitteet sinänsä ovat kannatettavia, tulisi varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisia tehtäviä korostaa. Varhaiskasvatus on edelleen yksi lastensuojelun tukitoimi ja perheiden kasvatustyötä tukevaa toimintaa vaikka se onkin hallinnollisesti opetustoimen alaista toimintaa. Syrjäytymisen ehkäisy koskettaa koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, myös varhaiskasvatusta. Siksi olisi johdonmukaista ulottaa syrjäytymisen

JHL ry 16.3.2018 2(14) ehkäisy myös varhaiskasvatuksen lakisääteiseen tehtävään. JHL esittääkin, että lain 3 :ssä esitettyihin tavoitteisiin lisätään uusi kohta varhaiskasvatuksen tavoitteena on lasten syrjäytymisen ehkäisy. Varhaiskasvatuksella on lisäksi keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä työn ja perheelämän yhteensovittamisessa. Tämä todetaan myös lakiesityksen perustelussa (HE, s.70.). Siksi JHL esittää, että 3 :ään lisätään uusi kohta: varhaiskasvatuksen tavoitteena on mahdollistaa työn ja perhe-elämän mielekäs yhteensovittaminen. 2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen (4-11 ) 5 Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta 5 :n 4 momentissa esitetty lähipalveluperiaate ei luo oikeuksia. Lainsäädäntö, joka ei aseta varhaiskasvatuksen järjestäjille velvoitteita on ongelmallinen, koska tällöin ei voida myöskään arvioida lain toteutumista tältä osin. Uhkana on alueellisen epätasa-arvon vahvistuminen. 5 :n 4 momenttiin tulee kirjata oikeus lähipalveluun ja oikeus valita toimintamuoto. 10 Varhaiskasvatusympäristö Kiusaamisen, väkivallan ja muun häirinnän on valitettavasti todettu lisääntyneen viime vuosina. Tutkimusten mukaan jo varhaisessa lapsuudessa koettu kiusaaminen ja häirintä saatikka väkivalta ovat kauaskantoisesti lapsen itsetuntoa tuhoavia kokemuksia. On hyvä, että lakiesityksen 10 :ssä halutaan korostaa, että kiusaamista ei varhaiskasvatuksessa hyväksytä missään muodossa, vaan kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaan aktiivisesti ja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti koko varhaiskasvatuksen ammattilaisten täydennyskoulutuksella. 11 Ravinto ja ruokailu Lakiesityksen 11 :ssä esitetty velvollisuus ruokailun järjestämiseen kaikille läsnä oleville lapsille, varhaiskasvatuksessa vietetystä ajasta riippumatta, on kannatettava ja tasa-arvoa lisäävä esitys 3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen (12-15 ) 12 Oikeus varhaiskasvatukseen 12 :n sisältämä varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa tietyissä perheen tilanteissa ei vastaa 4 :n mukaista lapsen etua eikä myöskään käsillä olevan lakiesityksen tavoitteita varhaiskasvatuksen osallisuuden kasvattamiseksi. Lapsen vanhemmilla tai huoltajilla tulee olla oikeus valita lapsen edun mukainen varhaiskasvatusmuoto sekä arvioida sopiiko lapselle parhaiten puoli- vai kokopäivähoito. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajuus vaihtelee kunnittain. Nykyisin lapsen oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on riippuvainen kuntakohtaisista poliittisista päätöksistä ja vanhempien taloudellisesta asemasta. Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila on ottanut kantaa 27.5.2014 OKM:n esitykseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja todennut lausunnossaan sosiaalisin syin tehtävän päivähoito-oikeuden rajoittamisen johtavan lasten yhdenvertaisuuden

JHL ry 16.3.2018 3(14) vaarantumiseen. Kurttila toteaa myös rajaamisen olevan monilta osin YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen vastainen. JHL ei hyväksy sitä, että lainsäädännössä ja etenkin varhaiskasvatuslaissa Suomi rikkoo Lapsen oikeuksien yleissopimusta. Varhaiskasvatuslain rajaaminen on myös kuntien palautteen mukaan vaikeaa ja lisää byrokratiaa. JHL vaatii, että laista on poistettava 20 tunnin rajaus. 13 Vuorohoidon järjestäminen varhaiskasvatuksessa Vuorohoidon järjestäminen on kannatettava esitys sinänsä. Vuorohoitoon on määriteltävä myös oma vuorohoitoa koskeva henkilöstömitoitus pykäliin 35 ja 37. 4 luku. Menettelysäännökset (16-20 ) Ei lausuttavaa. 5 luku. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi (21-24 ) 23 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma JHL katsoo, että 23 :n lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen päiväkodissa on lisättävä tarkennus siitä, mitä laissa käytetty käsite laatiminen tarkoittaa. Nykymuotoinen ilmaisu on aiheuttanut jo nyt ikävää epäselvyyttä siitä kuka käytännössä tekee lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja keskustelee lapsen vanhempien tai huoltajien kanssa. Palveluntuottajilla on laajasti se käsitys, että tämä on laissa määrätty lastentarhanopettajan tehtäväksi. Kuitenkin laista vastaavan ministeriön edustajat korostavat, ettei laissa ole määrätty siitä kuka konkreettisesti tekee suunnitelman, vaan että laki edellyttää lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavan henkilön huolehtivan siitä, että kaikille lapsille on laadittu oma varhaiskasvatussuunnitelma. JHL toteaa, että laadukas varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen, toteuttaminen, kehittäminen ja arviointi saavutetaan varhaiskasvatuksen moniammatillisena työskentelynä. 6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset (25-33 + 75 :n 2 momentti ja 76 + asetusluonnos 3 ) 26 Varhaiskasvatuksen opettaja Lakiluonnoksen 26 :ssä säädetään lastentarhanopettajan kelpoisuudesta. Lastentarhanopettajan kelpoisuutta on määrä rajoittaa siten, että jatkossa tehtävään edellytettäisiin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamista, johon sisältyisivät varhaiskasvatuksen tehtäviin valmentavat opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomeille luotaisiin oma erillinen tehtävä, jonka kelpoisuudesta määrätään 27 :ssä. JHL katsoo, että esityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuus rajataan perusteettomasti varhaiskasvatuksen sosionomien ulottumattomiin. Ammattikorkeakouluista valmistuvilta varhaiskasva-

JHL ry 16.3.2018 4(14) tuksen sosionomeilta evättäisiin mahdollisuus opettajaksi pätevöitymiseen. Vastaavasti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lastenhoitajien olisi entistä vaikeampaa edetä lastentarhanopettajaksi. Näin yliopistokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintopolut eriytyisivät entisestään. Toteutuessaan laki siis vahvistaisi varhaiskasvatuksen koulutuksen nykyistä duaalimallia ja kuilu ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen välillä kasvaisi. JHL katsoo, ettei varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoja pidä kiristää. Myös tulevaisuudessa ammattikorkeakouluista valmistuneille sosionomeilla tulee olla kelpoisuus lastentarhanopettajaksi. Ammattikorkeakouluista valmistuneet varhaiskasvatuksen sosionomit ovat pedagogiikan ammattilaisia. Varhaiskasvatuksen sosionomien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella, ei kelpoisuutta rajaamalla. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. 28 Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Lakiluonnoksen 28 :ssä säädetään lastenhoitajan tehtävänimikkeestä ja kelpoisuudesta. JHL esittää, että uusi lastenhoitajan nimike olisi pedagoginen lastenhoitaja. Nimike vastaa koulutusten antamaa osaamista ja pedagogisen koulutuksen merkitystä hoitotyössä. Lisäksi 28 :n perusteluissa todetaan, että jatkossa säädettäisiin asetus, jonka perusteella perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittaneet perhepäivähoitajat voisivat pätevöityä päiväkodin lastenhoitajiksi täydentämällä ammattitutkintoa 30 osaamispisteen laajuisilla varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan opinnoilla. JHL kannattaa esitetystä ja näkee sen erittäin tarpeellisena. Perhepäivähoitajille on taattava mahdollisuus oman ammatillisen kelpoisuuden laajentamiseen. Ammattitutkinnon täydentäminen kasvatuksen ja ohjauksen perustutkintoon sisältyvällä, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan kuuluvalla 30 osaamispisteen laajuisella tutkinnon osalla varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen antaa perhepäivähoitajaksi valmistuneille riittävän muodollisen kelpoisuuden lastenhoitajan tehtäviin. 7 luku. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus ja niiden siirtymäsäännökset (34-39 + 75 :n 3 momentti + asetusluonnos 1-2 ) 36 Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen Päiväkodin henkilöstömitoituksesta poikkeamista koskevassa lakiesityksen 36 :ssä on huomioitava, että tosiasiallinen henkilöstömitoitus on ratkaiseva. Mitoituksesta joustamisen ei tule johtaa lain kiertämiseen. Päiväkodeissa suhdeluvun on toteuduttava lapsiryhmäkohtaisesti eikä kuten esityksessä esitetään nykyisen kaltaisesti koko varhaiskasvatusyksikköä tarkasteltaessa. Nykymuodossaan suhdeluvun toteutumista on hankala seurata reaaliaikaisesti, koska toteumista seurataan koko päiväkotiyksikön tasolla eikä lapsiryhmäkohtaisesti. Henkilöstön on vaikea toteuttaa velvollisuuttaan ilmoittaa suhdeluvun ylityksistä, koska heillä ei ole koko yksikköä koskevaa tietoa käytössään.

JHL ry 16.3.2018 5(14) JHL saa päivittäin ilmoituksia päiväkotihenkilöstöltä ryhmäkoko- ja suhdelukurikkomuksista. Nykymuotoinen valvonta ei ole riittävää eivätkä seuraamukset jatkuvista rikkomuksista ole riittäviä, jotta palveluntuottajat ryhtyisivät riittäviin toimiin tilanteen saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Rikkomukset aiheuttavat päivittäistä riskiä niin lapsille kuin henkilöstöllekin. Uutta lakia laadittaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen miten nykyistä noudatetaan ja puututtava tilanteeseen, missä nykyisenkin lain noudattamisessa on vakavia ongelmia. Pykälään 36 on lisättävä henkilökunnalle ilmoitusvelvollisuus. JHL esittää seuraavaa lisäystä: Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. JHL esittää, että ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 48 :ssä tarkoitettuun yksityistä palveluntuottajaa koskevaan omavalvontasuunnitelmaan. Vastaavasti myös kunnille on asetettava velvollisuus omavalvontasuunnitelman laatimiseen lain 10 lukuun omaksi pykäläkseen johon vastaavat ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä. 37 Päiväkodin henkilöstön rakenne Päiväkodin henkilöstön rakennetta käsittelevässä 37 :ssä säädetään päiväkodin eri ammattiryhmien välisestä suhdeluvusta. Säädöksen mukaan vähintään kahdella kolmasosalla kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevästä henkilökunnasta tulee olla lastentarhanopettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. Säädöksen on määrä tulla voimaan 2030, mutta varhaiskasvatuksen järjestäjien odotetaan huomioivan muutokset rekrytoinnissaan jo sitä ennen. JHL pitää esitystä ongelmallisena ja esittää, että säädös korvataan muotoilulla, jonka mukaan päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevästä henkilökunnasta vähintään kolmasosalla tulee olla lastentarhanopettajan kelpoisuus ja muilla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Lastentarhanopettajaksi on voitava valmistua sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutuksen kautta. JHL esittää, että vuorohoitoon säädetään oma suhdeluku, joka vastaa paremmin toimintaa ja mahdollistaa varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen myös näille lapsille. Lakiuudistuksen yleisperusteluiden mukaan henkilöstörakenteen muuttamisella pyritään varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamistason nostamiseen (HE, s. 4). Oletuksena on, että lastentarhanopettajien lukumäärää lisäämällä (37 ) ja lastentarhanopettajien kelpoisuutta (26 ) rajoittamalla voidaan parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa henkilöstön pedagogisen osaamisen tasoa.

JHL ry 16.3.2018 6(14) JHL katsoo, että (1) lakiluonnoksen 37 :n henkilöstörakennetta koskeva esitys ei vastaa itse lain 2 :n määritelmää varhaiskasvatuksesta, jossa pedagoginen osaaminen koskettaa yhtälailla kasvatusta, opetusta ja hoitoa. (2) Lakiluonnos ei myöskään tunnista koulutettujen lastenhoitajien pedagogista osaamista tai ammatillisten tutkintojen uudistuneita ammattitaitovaatimuksia. (3) Luonnos ei niin ikään huomioi varhaiskasvatuksen työvoimatilannetta tai varhaiskasvatuksen järjestäjien paikallisia tarpeita. JHL toteaa, että vaikka lakiluonnoksen tavoitteet henkilöstön pedagogisen osaamisen ja yleisen osaamistason vahvistamisesta ovat sinänsä kannatettavia, keinot joilla tavoitteisiin pyritään, ovat ristiriidassa lakiluonnoksen ja varhaiskasvatussuunnitelman varhaiskasvatusta koskevien määritelmien kanssa. Lakiluonnoksen perusteluista ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2016) käy ilmi, että varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama sisällöllinen ja eheä kokonaisuus, eikä osa-alueita eroteta toisistaan varhaiskasvatuksen käytännön toiminnassa. Siten myöskään varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtäviä ei tulisi erottaa jäykkärajaisesti ja tehdasmaisesti toisistaan. Lapsen kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Nykyisen varhaiskasvatuslain 1.1 :n sekä varhaiskasvatuslain luonnoksen 2 :n mukaan: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Säädöstä käsittelevässä lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteena toimii educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden eikä niitä eroteta varhaiskasvatusta annettaessa toisistaan. Nämä varhaiskasvatuksen osa-alueet voivat kuitenkin painottua eri tavoin esimerkiksi eri ikäisillä lapsilla, erilaisissa toimintamuodoissa tai eri vuorokauden aikoina annettavassa varhaiskasvatuksessa. (HE, s. 72.) Sama todetaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa: Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Näitä kolmea ulottuvuutta voidaan tarkastella käsitteellisesti erillisinä, mutta käytännön toiminnassa ne nivoutuvat yhteen. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisessä. Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassa sekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. (VASU 2016, s. 21.) Lakiluonnoksen henkilöstörakennetta koskevassa 37 :ssä ja lastentarhanopettajan kelpoisuuden rajaamista koskevassa 26 :ssä pedagogiikka rajautuu lastentarhanopettajan erityistehtäväksi. Lastentarhanopettajan oletetaan vastaavan itseriittoisesti pedagogisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden varhaiskasvattajien harteille jäävät opetusta kehystävät tukitehtävät. Pedagogiikka typistyy yksinomaan opetukseen. Lakiluonnoksessa postuloitu näkemys varhaiskasvatuksen työnjaosta ei vastaa varhaiskasvatuksen käytäntöä eikä varhaiskasvatuslain 2 :n tai Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista käsitystä varhaiskasvatuksesta työyhteisön yhdessä toteuttamana pedagogisena toimintana. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagoginen vastuu on lastentarhanopettajalle, samoin kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, suunnitelman toteutumisesta,

JHL ry 16.3.2018 7(14) arvioinnista ja kehittämisestä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuitenkin linjataan myös, että lastentarhanopettaja, lastenhoitajat ja muu henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. (VASU 2016, s. 17.) Pedagoginen toiminta koskettaa koko henkilökuntaa: Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. (VASU 2016, s. 36.) Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, varhaiskasvatuksen käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkoti eri toimintoineen muodostaa pedagogisen oppimisympäristön, jossa eri ammattiryhmien edustajat pyrkivät lapsen edun mukaiseen, varhaiskasvatuslaissa ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritettyyn, varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Ammatillisen varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelevät ovat pedagogiikan ammattilaisia. Kestävä ja realistinen tapa huolehtia riittävästä pedagogisesta osaamisesta on vahvistaa lisäkoulutuksella kaikkien varhaiskasvatuksen ammattiryhmien osaamista. Pedagoginen täydennyskouluttaminen on nopein ja taloudellisesti kestävin keino lisätä varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogista osaamista. Lastenhoitajaksi valmistavien ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksia on uudistettu syksyn 2017 aikana ja uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018. Hallituksen toteuttamassa ammatillisen koulutuksen reformissa ammatillista koulutusta on uudistettu työelämälähtöisemmäksi. Työnantajat osallistuvat tutkintojen perusteiden laadintaan. Osaaminen on osoitettava näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa ja perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on saavutettava. JHL näkee valitettavana sen, ettei lakiluonnoksessa ole huomioitu lastenhoitajien uudistuneiden tutkintovaatimusten vaikutuksia henkilöstön osaamiseen. Uusi kasvatuksen ja ohjauksen perustutkinto sisältää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan, josta opiskelija valmistuu lastenohjaajaksi. Uuden tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa on huomioitu laaja-alaisesti pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Kasvatusalan ammattilaiset ovat yhdessä työnantajien kanssa syvällisesti päivittäneet tutkinnon ammattitaitovaatimuksia vastaamaan uudistuneen varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimuksia. Uusi tutkinto tulee voimaan 1.8.2018 alkaen. Uudistetun varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on niin ikään huomioitu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksissa. Jokaisella lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalta valmistuvalla varhaiskasvatuksen lähihoitajalla on oltava valmiudet pedagogisen toiminnan toteuttamiseen. Lastenohjaajat ja varhaiskasvatuksen lähihoitajat ovat alansa koulutettuja ammattilaisia, jotka yhdistävät työssään hoivan ja pedagogisen osaamisen. JHL:n näkemyksen mukaan henkilöstön koulutustason ja pedagogisen osaamisen vahvistamiseen on pyrittävä tutkintoja ja koulutuspolkuja kehittämällä, ei henkilöstörakenteen mekaanisella säätelyllä tai nykyisiä kelpoisuuksia tiukentamalla.

JHL ry 16.3.2018 8(14) Ammatillisten tutkintojen pedagogisia sisältöjä on mahdollista kehittää joustavasti vastaamaan työelämän tarpeita. JHL katsoo, ettei varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta tule määrittää kaavamaisesti tai jäykästi. Kuntakohtainen tarve ja paikallinen tilanne tulisi huomioida henkilöstörakenteesta säädettäessä. JHL:n näkemyksen mukaan malli, jossa varhaiskasvatuksen henkilökunnasta vähintään kolmasosalla on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja muilla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus, sallii varhaiskasvatusta järjestäville kunnille riittävän liikkumavaran. Lastentarhanopettajaksi tulee voida valmistua myös jatkossa niin yleissivistävän kuin ammatillisen korkeakoulupolun kautta. JHL:n esittämä kustannusneutraali malli on myös kuntatalouden kannalta perusteltu ja joustava. Nykyiseen lastentarhanopettajia koskevaan työvoimapulaan on perusteltua vastata lastantarhanopettajien koulutukseen panostamalla. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä, lakiluonnoksessa esitetty jäykkä henkilöstörakenne ei tule korjaamaan kuntien akuuttia pulaa pätevistä lastentarhanopettajista edes lain siirtymäajat huomioiden. Lastentarhanopettajien eläköitymisen ja alalta poistumisen vuoksi on uskottavampaa, että lakiluonnoksessa esitetty tavoite lastentarhanopettajien kouluttamiseksi ei tule saavuttamaan tavoitettaan aikataulussa. Lakiluonnoksessa ei ole myöskään riittävästi huomioitu erittäin todennäköisen perhevapaauudistuksen ja mahdollisen päivähoito-oikeuden laajentamisen vaikutuksia varhaiskasvatuksen kysyntään ja sitä seuraavaan henkilöstötarpeeseen. Lakiluonnoksen 37 :ssä esitetty henkilöstörakenteen muutos yhdessä varhaiskasvatuksen kasvavan kysynnän ja henkilöstöpulan kanssa johtanee tilanteeseen, jossa kunnat eivät kykene täyttämään lain velvoitteita. Otaksuttavaa on, että kuntien pula pätevistä lastentarhanopettajista päinvastoin kärjistyy vaikka esitetty lastentarhanopettajien lisäkoulutus toteutuisivatkin suunnitellusti. JHL:n esittämä henkilöstörakenteen malli on kustannusneutraali ja huomioi kuntakohtaiset tarpeet. Lähtökohtana on nykyisten varhaiskasvatuksen ammatillisten tutkintojen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen sekä osaamisen kehittämisen tukeminen. Henkilöstörakenteen ja kelpoisuuksien muuttamisen osalta lakiesitys on epärealistinen ja nämä tavoitteet eivät ole saavutettavissa lakiesityksen aikataulussa. Työmarkkinajärjestöjen tilaamassa ja Vertikal Oy:n toteuttamassa tilastoselvityksessä Lapsen parhaaksi - Varhaiskasvatuksen nykytila ja tulevaisuus (2018) osoitetaan, että henkilöstörakennetta koskevan muutoksen läpivieminen veisi vähintään 21 vuotta, mutta todennäköisimmin liki 30 vuotta. Jos lakiluonnoksen 37 :n mukainen henkilöstörakenne toteutuisi, olisi pikaisesti luotava hankitun osaamisen huomioivat jatkokoulutuspolut lastenhoitajille ja varhaiskasvatuksen sosionomeille, jotta myös varhaiskasvatuksen ammatillisen polun kulkijat voisivat kouluttautua lastentarhanopettajaksi. Kun varhaiskasvatuslain tavoitteena on koko henkilöstön koulutustason nostaminen, tulisi myös lastenohjaajien, varhaiskasvatuksen lähihoitajien, perhepäivähoitajien ja varhaiskasvatuksen sosionomien täydennyskoulutustarpeet huomioida. 39 Täydennyskoulutus Lakiesityksen 39 :ssä oleva esitys perhepäivähoitajan kelpoisuuden laajentamisesta on kannatettava ja erittäin tarpeellinen esitys.

JHL ry 16.3.2018 9(14) 8 luku. Salassapito ja tietojen vaihto (40-42 ) Ei lausuttavaa. 9 luku. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus (43-49 ) 43 Yksityinen varhaiskasvatus JHL esittää, että 43 :n yhteyteen kirjataan yksityiselle varhaiskasvatuspalvelujen tuottajalle lakisääteinen voittokatto, jolla turvataan palvelun laatu ja kustannustason kohtuullisuus. Taloudelliselle voitolle asetettaisiin enimmäismäärä yksityisen palveluntuottajan tuloksesta. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että julkisesti rahoitetun varhaiskasvatuksen piirissä toimivan yksityisen palveluntuottajan tulisi taloudellisen kannattavuuden tavoittelemisen lisäksi pyrkiä palveluissaan yhteiskunnallisen hyödyllisyyden toteuttamiseen. JHL näkee tämän välttämättömäksi tilanteessa, jossa yksityinen varhaiskasvatustoiminta laajenee voimakkaasti ja tuottaa huomattavia voittoja julkisten verovarojen turvin. Suomessa yksityinen varhaiskasvatusyritys saa tulonsa pääasiassa kunnilta eli julkisista verovaroista. Lakiin on myös kirjattava yksityiselle palveluntuottajalle velvollisuus käyttää määrätty osuus tuotostaan palvelun kehittämiseen. 10 luku. Hallinto ja valvonta (50-59 ) JHL katsoo, että lukuun 10 tulisi lisätä ryhmäkokojen ja suhdelukujen omavalvontaa koskeva pykälä. Pykälässä säädettäisiin, että varhaiskasvatuspalveluita tuottavan on toimitettava omavalvonnan kautta saatu tieto ryhmäkoko- ja suhdelukuylityksistä aluehallintoviranomaiselle vuosittain. Tällöin aluehallintoviranomainen voi puuttua ylityksiin ilman, että työntekijät siitä aina erikseen ilmoittavat. Ilmoitukset ylityksistä tapahtuvat yleensä työntekijöiden toimesta. On kuitenkin kohtuutonta, että henkilöstö joutuu kantamaan vastuun lain noudattamisesta. Vastuu siitä on oltava selkeästi palvelun tuottajalla. Samalla voidaan myös kerryttää tietoa siitä, miten ryhmäkoko- ja suhdelukumääräys toimii. 11 luku. Rahoitus ja asiakasmaksut (60-61 ) JHL pitää mahdollisuutta tuntiperusteisten asiakasmaksujen käyttöä kyseenalaisena, koska se vaikuttaa vahvasti perheiden päätökseen käyttää varhaiskasvatuspalvelua. Asiakasmaksut ovat vahvasti palveluiden käyttöä ohjaavia, joten valtakunnallisesti yhdenmukaisen asiakasmaksujärjestelmän käyttäminen on vähiten eriarvoistava tapa määritellä asiakasmaksuja. JHL esittää, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja linjataan edellä esitetyllä, tasa-arvoa lisäävällä tavalla, ja että hallitus ryhtyy toimiin lainsäädännön uudistamiseksi. 12 luku. Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku (62-64 ) Ei lausuttavaa.

JHL ry 16.3.2018 10(14) 13 luku. Varhaiskasvatuksen tietovaranto ja sen käyttöönoton aikataulusta (65-74 + 77 ) Tietovarannon systemaattinen ja yhdenmukainen kerääminen on erittäin kannatettava asia ja lakiesityksen määräykset ovat tarpeelliset varhaiskasvatuksen seuraamista ja kehittämistä ajatellen. Tämä kuitenkin edellyttää vastaavasti sitä, että laissa asetetaan selkeät tavoitteet ja määritellään palvelun tuottajan, järjestäjän ja käyttäjien oikeudet ja velvollisuudet selkeästi. JHL katsoo, että tietovarantoon ollaan nyt myös keräämässä tietoja jotka eivät ole varhaiskasvatuksen kehittämisen ja seuraamisen kannalta välttämättömiä (esimerkiksi henkilöstön henkilötunnuksia) ja jotka ovat EU:n tietosuoja-asetuksen (EU GDPR) vastaisia. Tietojen keruun osalta on noudatettava Tietosuojavaltuutetun toimiston antamaa ohjetta lainsäädäntövalmisteluun (16.10.2017). Ohjeen mukaan tietojen keruussa on arvioitava ehdotettujen suojatoimien riittävyyttä riskiperusteisen lähestymistavan ja henkilötietojen tehokkaan suojan näkökulmasta. Korkean riskin osalta on tehtävä vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitava käsittelyn laillisuus, kohtuullisuus ja avoimuus sekä muu laillisuus, informointi ja muut tiedolliset oikeudet, sekä rekisteröidyn odotukset. Lisäksi on selvitettävä, onko rekisterinpitäjällä tietty, nimenomainen ja laillinen tarkoitus käsittelylle, esimerkiksi yleisen edun mukainen arkistointi, tieteellinen tutkimus tai tilastointi. Henkilötietojen on oltava tarpeellisia suhteessa käsittelytarkoituksiin. Suhteellisuusperiaatteen mukaisia rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojalla muiden henkilöiden oikeuksia. Kansallisen perustuslain sekä perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan vaatimusten mukaan sääntelyn on oltava laintasoista, täsmällistä ja tarkkarajaista. Tietojensaantioikeus tulee rajata koskemaan vain välttämättömiä tietoja 14 luku. Voimaantulo (75 ) JHL esittää lain voimaantuloa siirrettäväksi 1.8.2019 asti. Varhaiskasvatuksen tiekartassa esitetty tavoite henkilöstörakenteen muuttamisen osalta on epärealistinen ja nämä tavoitteet eivät ole saavutettavissa lakiesityksen aikataulussa. Siksi tulee laatia uusi suunnitelma, joka pohjautuu ajan tasalla oleviin luotettaviin ja virheettömiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon. Pykälien 31 ja 37 soveltamisajankohtaa, joka alkaa 1. tammikuuta 2030 JHL pitää epärealistisena. Laskelmat perustuvat vääriin tilastotietoihin ja lakiesityksen mukaisesti toteutuessaan johtavat tilanteeseen, jossa päiväkodeissa työskennellään pääsääntöisesti epäpätevän henkilöstön voimin. Liitelait Ei lausuttavaa. Vaikutukset Taloudellisissa vaikutuksissa ei ole otettu huomioon henkilöstötyövuosissa eikä valmistuvien sekä alalta poistuvien ja jäävien laskelmissa olevaa virhettä. Lakiesityksen mukaan uutta esitettyä henkilöstörakennetta ja kelpoisuuksia alettaisiin noudattaa vuonna 2030. Tämä on virheelliseen laskentaan perustuva tavoite, jota ei tosiasiallisesti voida saavuttaa esitetyssä aikataulussa.

JHL ry 16.3.2018 11(14) Toisaalta kunnissa ryhdytään jo nyt muuttamaan henkilöstörakennetta esitystä vastaavaksi, jolloin kustannukset lisääntyväkin jo etupainotteisesti ennen vuotta 2030. Toisaalta palkkakustannukset ovat samanaikaisesti jo lähtökohtaisesti liian alhaiset ottaen huomioon, mitä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen varhaiskasvatusta koskevassa palkkahinnoitteluliitteeseen on sovittu uusista hinnoittelukohdista ja niihin liittyvistä palkoista 1.5.2018 lukien. Viranomaisvaikutuksissa ei ole otettu huomioon henkilöstötyövuosissa eikä valmistuvien sekä alalta poistuvien ja jäävien laskelmissa olevaa virhettä ja siitä seuraavaa lastentarhanopettajia koskevaa epäpätevyystilaa. Tästä johtuen vuonna 2030 kaikissa päiväkodeissa työskentelee epäpäteviä lastentarhanopettajia enemmän kuin ikinä. Palveluntuottajilla ei ole mitään mahdollisuutta noudattaa lain kelpoisuusehtoja tältä osin. Vaikutuksissa ei myöskään ole huomioitu niitä yhteensä yhdeksää tuhatta lastenhoitajaa ja lastentarhanopettajana työskentelevää varhaiskasvatuksen sosionomia, joita ei enää tarvita päiväkodeissa uuden henkilöstörakenteen toteutuessa. Heistä monet ovat vielä pitkään työikäisiä vuonna 2030. Työnantajien on joko pidettävä heidät palveluksessa muissa tehtävissä, tai irtisanottava mikäli heille ei ole tarjota muuta heille sopivaa työtä. Lakia uudistetaan nyt vain yhden ammattiryhmän ehdoilla. Lain uudistamisessa tämä ei ole hyväksyttävää. Laista tulee vain yhden ammattiryhmän laki eivätkä muut ammattiryhmät koe sitä omakseen ja työtään tukevaksi. JHL pelkääkin, että nyt tehdään sellainen juopa varhaiskasvatuksen moniammatillisen työtavan ja työyhteisöjen välille, joka vaikuttaa arjen varhaiskasvatustyöhön kielteisesti. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Ei lausuttavaa. Lausunnon keskeinen sisältö Nyt viimeistään on korjattava varhaiskasvatuslaissa jo olevat epäkohdat kuten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen sekä mahdollisuus ryhmäkoko- ja suhdelukumääräysten jatkuvaan rikkomiseen. Lain noudattamisen valvontaan on puututtava ja annettava vaikuttavat ja tehokkaat keinot puuttua rikkomuksiin. Lakiluonnoksen henkilöstörakennetta ja kelpoisuusehtoja koskevat esitykset perustuvat virheellisiin laskelmiin. Lain voimaan tulemiseen on otettava aikalisä, jotta laskelmat saadaan tarkastettua. Tämä olisi myös hyvän lainvalmistelun periaatteiden mukaista. Lakiluonnos ei kehitä varhaiskasvatuksen laatua tehokkaimmalla, nopeimmalla, taloudellisimmalla tai kestävimmällä tavalla. Päinvastoin lakiuudistuksen henkilöstörakennetta ja kelpoisuusehtojen rajausta koskevat esitykset on laadittu yksinomaan yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien näkökulmasta. Lakia uudistetaan nyt vain yhden ammattiryhmän ehdoilla. Lain uudistamisessa tämä ei ole hyväksyttävää. Samalla varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstörakenteeseen rajoitetaan jäykästi.

JHL ry 16.3.2018 12(14) Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien ja kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden lastentarhanopettajien tehtävien eriyttäminen sekä edellisten lukumäärän vähentäminen on keinotekoista ja lyhytnäköistä eikä tunnista ammattikorkeakoulusta valmistuneiden lastentarhanopettajien pedagogista osaamista. Myöskään lastenhoitajien lukumäärän vähentämiselle ei ole perustetta. Lastenhoitajien ammatillisiin tutkintoihin sisältyy pedagogista koulutusta ja nyt uudistettuihin tutkintoihin vielä aikaisempaa enemmän. Ammatillisen koulutuksen hankkineiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten pedagogista osaamista voidaan kehittää parhaiten täydennyskoulutuksella. Henkilöstörakenteeseen ja kelpoisuuksiin ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista puuttua laissa esitetyllä tavalla raskaasti ja hitaasti. Perhepäivähoitoa ei lakiesityksessä kehitetä lainkaan. Lakiesityksessä on oltava kehittämiseen johtavia määräyksiä myös tätä toimintamuotoa koskien. JHL:n esitykset JHL:n näkemyksen mukaan malli, jossa varhaiskasvatuksen henkilökunnasta vähintään kolmasosalla on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja muilla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus, on toimiva ja palvelee parhaiten myös varhaiskasvatuksen järjestäjien paikallisia tarpeita. JHL ei kannata lakiluonnoksessa esitettyä kaavamaista henkilöstörakenteen muutosta, joka ei tunnista eri ammattiryhmien pedagogista osaamista. Lakiluonnoksessa esitetty siirtymäaika henkilöstörakennetta ja henkilöstön kelpoisuuksia koskeville uudistuksille perustuu virheelliselle laskelmalle. Lain voimaan tulemiseen on otettava aikalisä, jotta laskelmat saadaan tarkastettua. Lakiluonnoksessa esitetty henkilöstörakenteen muutos yhdessä varhaiskasvatuksen kasvavan kysynnän ja henkilöstöpulan kanssa johtanee tilanteeseen, jossa kunnat eivät kykene täyttämään lain velvoitteita. Tulee laatia uusi suunnitelma, joka pohjautuu ajan tasalla oleviin luotettaviin ja virheettömiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon. Lastentarhanopettajaksi tulee voida valmistua myös jatkossa ammattikorkeakoulun ja yliopiston kautta. JHL katsoo, että lakiluonnoksessa lastentarhanopettajan kelpoisuus rajataan perusteettomasti varhaiskasvatuksen sosionomien ulottumattomiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoja ei ole perusteltua kiristää. Myös tulevaisuudessa ammattikorkeakouluista valmistuneille sosionomeilla tulee olla kelpoisuus lastentarhanopettajaksi. Ammatillisen varhaiskasvatuksen tehtävissä työskentelevät ovat pedagogiikan ammattilaisia. Kestävä ja realistinen tapa huolehtia riittävästä pedagogisesta osaamisesta on vahvistaa lisäkoulutuksella kaikkien varhaiskasvatuksen ammattiryhmien osaamista. Hoito- ja kasvatushenkilön määrä on säilytettävä entisellään. Jos lakiluonnoksen mukainen henkilöstörakenne toteutuisi, olisi luotava hankitun osaamisen huomioivat jatkokoulutuspolut lastenhoitajille ja varhaiskasvatuksen sosionomeille, jotta myös varhaiskasvatuksen ammatillisen polun kulkijat voisivat kouluttautua lastentarhanopettajaksi.

JHL ry 16.3.2018 13(14) Lastenhoitajan nimike on muutettava pedagogiseksi lastenhoitajaksi. Nimike vastaa koulutusten antamaa osaamista ja pedagogisen koulutuksen merkitystä hoitotyössä. JHL kannattaa lakiluonnoksen perusteluissa esitettyä aloitetta, jossa asetukselle säädetään, että perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittaneet perhepäivähoitajat voivat pätevöityä päiväkodin lastenhoitajiksi täydentämällä ammattitutkintoa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan opinnoilla. Esitys on erittäin tarpeellinen. Päiväkodeissa suhdeluvun on toteuduttava lapsiryhmäkohtaisesti eikä kuten esityksessä esitetään nykyisen kaltaisesti koko varhaiskasvatusyksikköä tarkasteltaessa. Lakiin on lisättävä henkilökunnalle ilmoitusvelvollisuus kun ryhmäkokoa tai suhdelukua koskevia määräyksiä rikotaan. Julkiselle sektorille on lakiin lisättävä velvoite omavastuusuunnitelman laatimiseen. Varhaiskasvatuspalveluita tuottavan olisi toimitettava omavalvonnan kautta saatu tieto ryhmäkoko- ja suhdelukuylityksistä aluehallintoviranomaiselle vuosittain. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa tietyissä perheen tilanteissa ei vastaa lapsen etua eikä myöskään käsillä olevan lakiesityksen tavoitteita varhaiskasvatuksen osallisuuden kasvattamiseksi. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Siksi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus tulee poistaa. Näin mahdollistetaan varhaiskasvatusoikeuden tasa-arvoinen toteutuminen. JHL esittää, että yhdenvertaisuuden toteutumiseksi varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukainen asiakasmaksujärjestelmä. JHL esittää, että julkisesti rahoitettuja varhaiskasvatuspalveluja tuottavalle yksityiselle varhaiskasvatuspalvelujen tuottajalle säädetään lakisääteinen voittokatto, jolla turvataan palvelun laatu ja kustannustason kohtuullisuus. Taloudelliselle voitolle on asetettava enimmäismäärä yksityisen palveluntuottajan tuloksesta. Lakiin on myös kirjattava yksityiselle palveluntuottajalle velvollisuus käyttää määrätty osuus tuotostaan palvelun kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena samoin kuin varhaiskasvatuksen tehtävä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollistajana tulee kirjata varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Myös perhepäivähoitoa on kehitettävä. Perhepäivähoidon lapsilleen hoitomuodoksi valinneille vanhemmilla on myös oltava oikeus saada varahoito perhepäivähoitomuotoisena. Avoimeen varhaiskasvatukseen tulee määritellä tuntimäärä, jota edellytetään jotta kyse on avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Henkilöstörakennetta ja -mitoitusta koskevissa määräyksissä on myös säädettävä vuorohoitoon ja avoimeen varhaiskasvatukseen vastaavat henkilöstörakenne- ja mitoitusmääräykset. JHL kannattaa lakiluonnoksen esitystä, jolla pyritään puuttumaan selkeämmin lapsen kohtamaan kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan.

JHL ry 16.3.2018 14(14) Lakiluonnoksessa esitetty velvollisuus ruokailun järjestämiseen kaikille läsnä oleville lapsille, varhaiskasvatuksessa vietetystä ajasta riippumatta, on kannatettava ja tasa-arvoa lisäävä esitys. JHL katsoo, että tietovarantoon ollaan nyt myös keräämässä tietoja jotka eivät ole varhaiskasvatuksen kehittämisen ja seuraamisen kannalta välttämättömiä ja jotka ovat EU:n tietosuoja-asetuksen (EU GDPR:n) vastaisia. Lisätietoja Minna Pirttijärvi sopimustoimitsija puh 0400 885 017 minna.pirttijarvi@jhl.fi Janne Hernesniemi koulutuspoliittinen asiantuntija puh. 050 361 1019 janne.hernesniemi@jhl.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Päivi Niemi-Laine puheenjohtaja Håkan Ekström toimialajohtaja