Henkilöstöraportti 2017

Henkilöstöraportti 2017

SISÄLLYSLUETTELO 1 SAATTEEKSI... 3 1.1 YLEISKATSAUS VUOTEEN 2017... 3 1.2 TYÖTURVALLISUUS... 4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 2.1 KANGASALAN SEURAKUNNAN ORGANISAATIO... 5 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 9 2.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset... 9 2.2.2 Koko- ja osa-aikaiset... 2.2.3 Virka- ja työsuhteet... 2.2.4 Hautausmaan kausityöntekijät... 2.2.5 Kesätyöntekijät, muut työntekijät... 2.2.6 Palkkiotoimiset työntekijät ja vapaaehtoiset... 2.3 IKÄJAKAUMA JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 11 2.3.1 Sukupuolijakauma... 11 3 PALVELUSSUHTEIDEN KESTO JA HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...12 4 PALKKA- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...13 5 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN...14 5.1 HENKILÖSTÖKOULUTUS... 14 5.2 PEREHDYTTÄMINEN... 15 5.3 KEHITYSKESKUSTELUT... 15 5.4 HARKINNANVARAINEN PALKANOSA, ERITYISLISÄT JA KERTAPALKKIOT... 15 5.5 JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN... 16 6 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA TERVEYS...16 6.1 SAIRAUSPOISSAOLOT JA TAPATURMAT... 16 6.2 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA... 19 6.3 TYÖTERVEYSHUOLTO KARRI... 19 6.4 PERHEVAPAIDEN JA MUIDEN VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ... 20 6.5 LIIKUNTA- JA VIRKISTYSTOIMINTA... 20 6.6 HENKILÖSTÖN MUISTAMINEN... 21 6.7 TYÖPAIKKARUOKAILU... 21 6.8 TASA-ARVON EDISTÄMINEN... 21 7 YHTEENVETO JA TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMIÄ...21 2

1 Saatteeksi Tämä on seitsemäs henkilöstöraportti (henkilöstökertomus) Kangasalan seurakunnassa. Edelliset on laadittu vuosilta 2005 ja 2012 2016. Henkilöstöraportti tehdään vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lisäksi ja sen tavoitteena on antaa seurakunnan luottamushenkilöille, johdolle ja henkilöstölle tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. 1.1 Yleiskatsaus vuoteen 2017 Vuosi 2017 alkoi Kipan (Kirkon palvelukeskus) kanssa yhteistyön aloittamisen merkeissä. Vuoden alusta lukien seurakunnan palkanlaskenta, kirjanpito sekä osto- ja myyntireskontra siirtyivät Kipan hoidettavaksi. Tämä tarkoitti käytännössä uusien työvälineiden ja toimintatapojen haltuunottoa, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnossa, mutta toki myös kaikkien muidenkin työntekijöidenkin osalta. Vuoden alkuun koko henkilöstö kävi läpi niin sanotut kipa-koulutukset. Lainasimme IT alueelta useita tietokoneita ja pystytimme Suoraman seurakuntakodille tietotekniikkaluokan. Jokainen työntekijä kävi vähintään yhden päivän koulutuksessa, jossa käytiin läpi mm. matkalaskun tekemistä uusilla järjestelmillä. Lähes puolet henkilöstöstä kävi kuitenkin kaksi päiväisen koulutuksen, jossa käsiteltiin myös ostolaskujen hallinnointi ja esimiestoiminnot kipa-aikana. Koulutus suunniteltiin ja toteutettiin täysin omin työntekijä voimin tämä ei siis ollut Kipan antamaa koulusta. Alkuvuoden koulutukset olivatkin merkittävä ponnistus koko työyhteisölle. Vuonna 2017 aluehallintovirasto jatkoi edellisenä vuonna aloittamaansa työsuojelutarkastusta. Tarkastus on osa laajempaa aluehallintoviraston tarkastuskierrosta evankelisluterilaisessa kirkossa. Vuoden 2017 aikana tarkastus keskittyi hengellisten työajattomien työntekijöiden työolosuhteiden tarkastamiseen. Eniten työvuoteen toi kuitenkin väriä Kangasalan seurakunnan juhlavuosi. Henkilöstö todella laittoi itsensä ja osaamisensa niin sanotusti likoon, järjestämällä muun työn ohessa useita erilaisia juhlatapahtumia. Vaikka seurakunnan tilinpäätöksen euromäärissä juhlavuosi näkyi, näkyi se kuitenkin kohtuullisen vähän henkilöstökulujen kasvussa. Pääsääntöisesti henkilöstö toteutti kaiken juhlinnan omin voimin, pitäen myös muun toiminnan samanaikaisesti käynnissä. Vuoden 2017 aikana astui voimaan uusi Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus (Kirvestes), jonka mukaisesti toteutettiin 24 tunnin vuosityöajan lisäys. Asiasta käytiin yhteistyötoimikunnassa yhteistoiminnallinen keskustelu, ja yhteisen näkemyksen mukaisesti sovittiin kohdennettavan näistä 24 tunnista neljä tuntia omaehtoiseen Kipan järjestelmien opetteluun, kahdeksan tuntia Hyvä Teko - kampanjan toteutukseen ja kaksitoista tuntia työhyvinvointia tukevaan liikuntaan. Erilaisia liikuntaryhmiä muodostui lopulta 17 erilaista. Lajeina oli kävelyä reippaaseen tahtiin, rauhallisesti sekä sauvojen kanssa, kuntosali, frisbeegolf, baletti, trampoliini, laskettelu ja venyttely. Hyvä Teko kampanja oli osa juhlavuoden toimintaa. Kampanjan tarkoitus oli jalkautua kuntalaisten joukkoon ja tehdä samalla jotain omasta työstä poikkeavaa hyväntekeväisyyttä ikään kuin antaa takaisin sitä hyvää, mitä seurakuntalaiset ovat meille antaneet. Työntekijät ideoivat ja toteuttivat hyvinkin erilaisia tempauksia, oltiin mukana ratsastustallin tempauksessa, käytiin ilahduttamassa eri tavoin eri palvelutalojen asukkaita, pestiin vanhusten mattoja, siivottiin Kangasalla eri paikoissa luontoa ja käytiin Kangasalan kunnan kotipalvelun asiakkaiden luona seurustelemassa ja auttamassa kotiaskareissa. Nämä edellä mainitut olivat vain muutamia esimerkkejä. Kaikkiaan tähän hyvän tekemiseen käytettiin yli 600 työtuntia. Kangasalan seurakunta sai toukokuussa KirTEKO 2017 kilpailussa kunniamaininnan kirkon työelämän kehittämisetä. Seurakunta osallistui kilpailuun perehdytysprosessillaan. Palkinnon myöntäjinä olivat Kirkon työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon alan unioni ry., sekä Kirkon alat ry. 3

Tässä raportilla esitetyt luvut vuodelta 2017 on ensimmäistä kertaa otettu Kipan järjestelmistä. Aikaisempien vuosien luvut on joko aiemmin käytössä olleesta kirjanpidon tai palkanlaskennan järjestelmästä. Lukujen muodostumisessa saattaa olla pieniä eroavaisuuksia, mutta pääsääntöisesti luvut ovat hyvinkin vertailukelpoisia keskenään. Sari Lehtinen henkilöstöpäällikkö 1.2 Työturvallisuus Vuonna 2017 seurakunnassa kiinnitettiin paljon huomiota työsuojelullisiin asioihin. Osaltaan tämä oli seurausta vuonna 2016 aloitetusta vaarojen kartoitus ja riskien arviointiprojektista ja osaltaan työsuojelutarkastuksesta. Kuluneen vuoden aikana tehtiin ja otettiin käyttöön Työsuojelun toimintaohjelma sekä Asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli. Näistä molemmista ohjeistuksista työsuojelutarkastaja antoi työnantajalle toimintaohjeistuksen vuonna 2016 tekemässään tarkastuksessa. Molemmat toimintamallit on nyt dokumentoitu, käyty läpi yhdessä työyhteisön kanssa ja ne ovat kaikkien saatavilla verkkolevyllä. Työsuojelun toimintaohjelma koulutettiin työyhteisölle työpaikkakokouksessa. Asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli käytiin läpi työyhteisöpäivässä, ja aiheesta oli myös ulkopuolisen turvallisuuskouluttajan koulutus joka sisälsi myös käytännön harjoitteluja. Vuoden aikana työskentelynsä aloitti myös sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kiinteistöpäällikkö sekä työterveyslääkäri. Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on edistää ja luoda toimintatapoja liittyen hyvään sisäilmastoon Kangasalan seurakunnan tiloissa, esimerkiksi määrittelemällä toimintamalleja sisäilmastoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Ryhmä toimii ongelman käsittely- ja ratkaisuprosessin organisoijana ja toteuttajana seurakunnassa. Ryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa. Aluehallintovirasto aloitti työsuojelutarkastuksen jo vuonna 2016 Kangasalan seurakunnassa johdon katselmoinnilla. Työsuojelutarkastus jatkui vuonna 2017 siten, että vuoden aikana tarkastettiin kaikki hengellistä työajatonta työtä tekevät työntekijäryhmät. Keväällä tarkastettiin diakoniatyö ja lapsityö. Syksyllä tarkastettiin nuorisotyö, papisto ja kanttorit. Tarkastukset suoritti ylitarkastaja Tuija Rönnholm aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Seurakunnasta tarkastuksissa mukana olivat työsuojelupäällikkö, kyseisen yksikön esimies ja työsuojeluvaltuutettu sekä yksi yksikön työntekijä. Tarkastuksen tuloksista voi olla iloinen ja ylpeä. Tarkastaja antoi vain kaksi toimintaohjetta, joihin molempiin reagoitiin vuoden aikana. Diakoniatyön osalta hän nosti esiin väkivallan uhkaan varautumisen ja lapsityön osalta yhden työhuoneen siisteyden ja järjestyksen. Yhteistyötoimikunta kokoontui 6 kertaa kertomusvuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan tärkeimpiä päätöksiä olivat: Asiakasväkivallan hallinnan mallin hyväksyminen Pappien puhelinpäivystyskorvauksista sopiminen Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja seuranta Tuunatun eli kevennetyn työn toimintamallin käyttöön otto Kiky tuntien kohdentaminen vuonna 2018 Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuonna 2018 lukien Työsuojeluvaltuutettujen määrän nostaminen vuodesta 2018 lukien Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuonna 2017 oli seuraava: Työnantajan edustajat: 4

Jarva Seppo Kuusisto Annu Lehtinen Sari kirkkoherra talousjohtaja, palkka-asiamies henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja Työntekijöiden edustajat: Jussila Jorma pääluottamusmies, Kirkon alat ry. Kaipia Auni pääluottamusmies, Juko ry Lahtinen Mari työsuojeluvaravaltuutettu Lindell Riikka työsuojeluvaravaltuutettu, virkavapaalla 1.1.2017-3.9.2017 ja 2..-30.7.2019 Lähteenmäki Tanja työsuojeluvaltuutettu Meskanen Terhi luottamusmies, Kirkon alat ry. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Kangasalan seurakunnan organisaatio Oheiset kaaviot kertovat Kangasalan seurakunnan organisaatiorakenteen ja henkilöstömäärän eri toiminnoissa. Suurimmat henkilöstömäärät ovat lapsityössä (22) ja kiinteistötoimessa (15). Huomioitavaa on kuitenkin, että hautaustoimen henkilöstömäärä nousee huomattavasti kasvukaudella ja vielä enemmän kesäaikaan. Vuonna 2017 hautaustoimessa työskenteli yhteensä 29 henkilöä. 5

Kuva 1: Henkilöstömäärät organisaatiossa Kuvassa 2 työntekijämäärät esitetään tehtäväryhmittäin. Vapaaehtoiskoordinaattori ja tiedottaja ja on sijoitettu Muut seurakuntatyöntekijät -ryhmään. Kahvilatyöntekijä on ryhmässä diakoniatyöntekijät. TYÖNTEKIJÄT TEHTÄVÄRYHMITTÄIN 31.12. Muut seurakuntatyöntekijät 4 % Seurakuntapapisto 13 % Lapsityöntekijät 29 % Hallinto- ja toimistotyöntekijät 9 % Hautausmaatyöntekijät 3 % Nuorisotyöntekijät 7 % kiinteistö- ja kirkonpalvelus 20 % Diakoniatyöntekijät 11 % Kirkkomuusikot 4 % Kuva 2: Henkilöstö tehtäväryhmittäin; 31.12. työssä olleet Työntekijät tehtäväryhmittäin 2013-2017 25 23 21 20 22 21 22 15 5 0 16 16 15 14 12 9 9 9 9 8 8 8 7 6 5 5 5 5 5 4 3 3 3 3 2 2 2 2 2 Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Seurakuntapapisto Hautausmaatyöntekijät Kirkkomuusikot Nuorisotyöntekijät Muut seurakuntatyöntekijät Hallinto- ja toimistotyöntekijät kiinteistö- ja kirkonpalvelus Diakoniatyöntekijät Lapsityöntekijät Kuva 3: Henkilöstömäärän kehitys tehtäväryhmittäin vuosina 2013-2017 6

Kuvassa 3 esitetään henkilöstön jakauman kehitys tehtäväryhmittäin. Lukumäärät ovat vuoden lopussa työssä olleiden määrä. Todellisuudessa toimistohenkilöstön määrä ei ole muuttunut tilaston osoittamalla tavalla: kirjanpitäjän ja palkanlaskijan tehtäviä hoidettiin vuonna 2016 ostopalveluna ja tiedottajan ryhmä on muuttunut. Vuoden 2017 alusta lukien seurakunnalla on ollut omilla kirjoilla taloussihteeri, joka hoitaa kirjanpidon yhteyshenkilön tehtävää Kipaan. Palkanlaskennan yhdyshenkilön tehtävää hoitaa Lempäälän palkkakirjoilla oleva työntekijä. Tällä viiden vuoden tarkastelujaksolla henkilöstömäärä tehtäväryhmittäin on vaihdellut hyvin vähän. Suurin vaihtelu on ollut kiinteistö- ja kirkonpalvelushenkilöstössä. Kyseiseen tehtäväryhmään on vaikuttanut esimerkiksi useat vuonna 2017 tehdyt kiinteistöjen remontit sekä juhlavuosi. Seurakunnassa noudatetaan kolmea erilaista työaikamuotoa: Hengellisen työn työajattomat viranhaltijat, yleistyöaikaa ja toimistotyöaikaa noudattavat. Hengellisen työn työajattomat viranhaltijat ovat uskonnollisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys-, ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita. Tätä työaikaa noudattaviin ei sovelleta työaikalakia, eikä työaikaa määritellä tunteina tai minuutteina. Kuitenkin vapaapäivät ja periaatteet vapaapäivien siirroista on määritelty. Yleistyöaikaa noudattavat esimerkiksi kiinteistötoimen ja lapsityön työntekijät. Työaika tasoittuu 1-4 viikon jaksossa keskimäärin 38 tuntia 45 minuuttiin viikossa. Toimistotyöaikaa noudattavat toimistotyöntekijät. Täysi työaika on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikalaisilla on käytössä liukuva työaika, jolloin työhön tulo- ja työstä lähtöaika voivat vaihdella. Tällöin on myös mahdollista kerryttää ja käyttää saldoon kertynyttä aikaa. Kuvista 5 ja 6 käy ilmi, että Kangasalan seurakunnassa on suhteessa hieman enemmän hengellisen työn työntekijöitä ja vähemmän yleistyöaikaa noudattavia työntekijöitä kuin kirkossa keskimäärin. 7

HENKILÖSTÖN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄT (KAIKKI HENKILÖT) Yleistyöaika; 39% Hengellinen työ, virkasuhteessa; 38% Toimistotyöaika; 16% Tarvittaessa tulevat; 7% Kuva 4: Henkilöstö työaikamuodoittain Kuva 5: Henkilöstö työaikamuodoittain Suomen ev.lut.kirkossa 8

2.2 Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan henkilöstön määrää tarkastellaan vuoden lopun tilanteen mukaan. Tilastoissa ovat mukana kaikki seurakunnan palveluksessa 31.12.2017 olleet, mukaan lukien määräaikaiset, sijaiset, virka- ja työvapaalla olevat ja ne, joiden palvelussuhde päättyi vuoden viimeisenä päivänä. Lisäksi seurakunnalla on tarvittaessa työhön kutsuttavia työsuhteita (vuoden 2017 lopussa 14 henkilöä), joita ei ole laskettu näissä tilastoissa mukaan. Vuoden 2017 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 78 henkilöä (2016: 78). Todellinen työssä olevien määrä 31.12.2017 oli 74 henkilöä (2016: 70). Luvusta on poistettu virka-/työvapaalla ja pitkillä sairauslomilla olevat (kaksinkertainen kirjanpito) neljä henkilöä (2016: 8). Kuva 6: Henkilöstön määrä vakituiset, poissaolevat vakituiset ja määräaikaiset Henkilöstön määrä 31.12. 0 90 80 70 60 50 40 30 20 0 14 15 17 9 15 12 8 4 7 8 63 61 57 55 62 2013 2014 2015 2016 2017 Vakinaiset työssä Poissaolleet vakin. Määräaikaiset Kuva 7: Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet sisältävät teoreettiset työtunnit koko vuoden ajalta. Näin ollen luku sisältää kaikkien vuoden aikana työskennelleiden työntekijöiden tekemät tunnit käännettynä henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosilaskennan kautta tarkasteltuna Kangasalan seurakunta teetti työtä noin 91 henkilötyövuoden verran. Luvussa ei ole kuitenkaan mukana palkkionsaajat. 2.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset Vuoden 2017 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 65 ja määräaikaisessa 12 henkilöä (2016: 63, 15). Luvuissa ei ole merkittävää muutosta. 9

2.2.2 Koko- ja osa-aikaiset Vuoden 2017 lopussa osa-aika työtä teki seurakunnassa yhdeksän henkilöä (2016: 9). Osaaikaisuuden prosentit vaihtelevat 93% ja 40% välillä. Osa-aikaisia oli eniten lapsityössä (5 hlöä). Osaaikaeläkkeellä ei ollut yhtään henkilöä (2016: 0). 2.2.3 Virka- ja työsuhteet Virka- ja työsuhteisten osuudet työntekijöistä ovat pysyneet vuoden 2016 tasolla. Molempia on edelleen 50 % henkilöstä. 2.2.4 Hautausmaan kausityöntekijät Kuten edellisenäkin vuonna hautausmailla työskenteli 13 kausityöntekijää (2016: 13). Heidän työsuhteensa kestää 3 6 kk, joten he ovat merkittävä määräaikaisten työntekijöiden ryhmä. He kuuluvat työterveyshuollon piiriin ja ovat oikeutettuja muihin henkilökuntaetuihin, kuten liikuntaetuun. Lisäksi heitä muistetaan työvuosista (1 työkausi = 1 työvuosi) ja 50- ja 60-vuotispäivinä. 2.2.5 Kesätyöntekijät, muut työntekijät Kesätyöntekijöiden määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan vuonna 2017 kesätyöntekijöitä oli 32 (2016: 28). Kesätyön määrä ei todellisuudessa noussut neljällä verrattuna edelliseen vuoteen, sillä keittiöllä ja suntiotyössä kaksi henkilöä jakoivat kesän työn keskenään. Hautausmailla oli 13 työntekijää (2016: 13) 1 3 kk työsuhteissa. Rippikoulu- ja nuorisotyöhön palkattiin 3 hengellisen alan kesätyöntekijää tilapäisiin virkasuhteisiin (2016: 3). Seurakuntatyössä oli 2 kesäpappi (2016: 1), musiikkityössä 1 kesäkanttori (2016: 1), kirkon esittelijänä 1 henkilö (2016: 1). 2.2.6 Palkkiotoimiset työntekijät ja vapaaehtoiset Oman henkilöstön rinnalla työskenteli lähes kaksisataa vapaaehtoista, joille ei makseta mitään korvausta. Palkattujen työntekijöiden ja palkattomien vapaaehtoisten lisäksi seurakunnassa työskenteli noin 150 palkkionsaajaa. Palkkiota maksettiin mm. seuraavista tehtävistä: kanttori ja muusikko, isonen, kerhonohjaaja, pyhäkoulunopettaja, tulkki, äänittäjä-kuvaaja. Suurimmat yksittäiset palkkiot maksettiin kuoron ohjaamisesta. Palkkionsaajien määrä on pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Palkkionsaajien ansiosta vakituisen henkilöstön työntekemisen huippuja voidaan tasata. Palkkioiden avulla seurakunta pystyy työllistämään myös talvikaudella nuoria työntekijöitä esimerkiksi kerhonohjaajina. Huomioitavaa tässä kohdin on, että taulukossa 1 vuoden 2017 luvut on palkkajärjestelmästä ja aikaisempien vuosien luvut on kirjanpitojärjestelmästä. Kuva 8: Palkkionsaajien määrä Taulukko 1: Maksetut palkkiot 200 150 0 50 0 Palkkionsaajat, henkilöä 2013 2014 2015 2016 2017 Työnohjaajat 0 400 600 600 0 Kerhonohjaajat 16900 130 20600 15000 13700 167 183 Toimituspalkkiot 9600 000 7800 9900 000 140 155 153 Esiintyjät 80 6600 17300 160 15000 Muut 1700 6900 7300 9800 12300 2013 2014 2015 2016 2017 Asiantuntijat 0 0 0 800 2800 Yhteensä 36400 37000 53600 52200 53800

2.3 Ikäjakauma ja eläkkeelle siirtyminen Suurin ikäryhmä on 40 44-vuotiaat, joka kuitenkin on kolmen viime vuoden aikana pienentynyt. Toiseksi eniten on 50 54-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus on hienoisesti noussut. Kaikkiaan ikärakenne näyttää hyvin perinteiseltä suomalaisessa työelämässä. Kuva 9: Henkilöstön ikärakenne 25 20 15 5 0 Henkilöstön ikärakenne 31.12., kaikki 20 18 15 12 12 12 11 11 11 11 9 9 8 9 4 5 6 7 8 6 7 7 3 4 4 4 0 0 0 1 0 0 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-2015 2016 2017 Seurakunnan työntekijöiden eläkeikä on 63 68 vuotta tai erityinen ammatillinen eläkeikä. Koska eläkeikä vaihtelee, vuosittain eläkkeelle siirtyvien määrää ei voida tarkasti ennakoida. Vuonna 2017 eläkkeelle siirtyi 2 henkilöä. Vuoden lopussa vakinaisessa palveluksessa oli 11 yli 60-vuotiasta ja tulevien 5 vuoden aikana eläkeiän alaraja, 63 vuotta, täyttyy 15 henkilöllä, heistä seitsemän henkilöä työskentelee kasvun tiimissä. Seurakunnan strategian mukaan arviomme rohkeasti työtämme ja voimavarojemme suuntaamista. Eläköitymiset ovat yksi merkittävä ja hallittu paikka tehdä tätä arviointia. Kuva : 63 vuotta täyttävät 7 6 5 4 3 2 1 63-v. täyttävät vakinaiset 2018 2026 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2.3.1 Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä on pysynyt tasaisena, ollen noin neljännes henkilöstöstä. Yksinomaan naisia on hautausmaatyöntekijöinä ja diakoniatyössä. Lapsi- ja perhetyössä ei myöskään ole yhtään työssä olevaa miestyöntekijää. Miehiä on enemmistö kirkkomuusikoissa ja nuorisotyöntekijöissä. 11

Vuoden lopussa papeissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä. Johtavista viranhaltijoista 6 on naisia ja 4 miehiä. Kuva 11: Henkilöstön sukupuolijakauma 80 70 60 50 40 30 20 Henkiöstön sukupuolijakauma 20-2017 0 M N M N M N M N M N M N M N M N 20 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 3 Palvelussuhteiden kesto ja henkilöstön vaihtuvuus Palveluaika lasketaan viimeisestä katkeamattomasta palvelussuhteesta. Palveluaikaan kuuluu myös aika, jolloin henkilö on hoitanut väliaikaisesti tehtävää toisessa seurakunnassa. Vuodesta 2017 lukien luvut otetaan kipan järjestelmästä. Konversiossa jokainen henkilö tarkasti oman palvelusaikalaskentansa. Näin ollen taulukon pitäisi nyt olla hyvinkin luotettava. Tällä hetkellä pisin palvelussuhde Kangasalan seurakunnassa on kestänyt hieman yli 42 vuotta. Kuvasta 9 voi havaita, että yli 16 vuotta palvelussuhteessa olleita on vain kymmenen henkilöä. Kun taas alle viisi vuotta palveluksessa olleita on 41 henkilöä. 6 15 vuotta palveluksessa olleita on yhteensä 28 henkilöä. Organisaatiossa on siis suhteessa paljon uusia työntekijöitä. 12

Kuva 12: Palvelusvuodet Henkilöstön palvelusvuodet 31.12., henkilömäärät 35 31 30 27 24 25 20 18 20 20 13 14 14 15 16 15 13 1211 1112 9 11 8 9 9 9 8 8 6 6 7 5 6 3 4 4 5 2 3 0 0 0 0 < 1 1-2 3-5 6-11-15 16-20 21-24 25-2013 2014 2015 2016 2017 Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus oli huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita ja eläköityneitä oli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna, mutta aloittaneita huomattavasti vähemmän. Vuoden 2016 suuri aloittaneiden määrä juohtui siitä, että vuonna 2016 täytettiin lapsityössä useita paikkoja (4), joita ole aiemmin hoidettu määräaikaisesti. Kuva 13: Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2014 2015 2016 2017 Aloittaneet Muu syy Eläkkeelle 4 Palkka- ja henkilöstökustannukset Vuonna 2017 palkkaa tai palkkiota maksettiin 144 henkilölle (2016: 155). Palkkakustannukset pysyivät ennallaan, sivukulut nousivat selvästi. Vaikka koulutuspäiviä vuoden aikana oli paljon, koulutukseen käytetyt eurot olivat kuitenkin edellisiä vuosia pienemmät. 13

Taulukko 2: Henkilöstökulut 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % Palkat ja palkkiot 2 785 768 2 714 562 2 784 602 2 768 158 2 780 413 0,44 % Henkilöstösivukulut 734 891 684 770 725 022 646 523 742 595 14,86 % Matkakorvaukset 94 300 88 939 3 805 92 3 90 145-2,35 % Koulutus 24 336 25 735 40 180 33 418 25 932-22,40 % Työterveyshuolto 39 696 29 140 61 797 64 909 57 396-11,57 % Henkilöstöruokailu 770 1 653 845 1 876 2 392 27,51 % Virkistystoiminta 9 739 8 661 7 829 12 926 19,36 % Lahjat henkilöstölle 3 342 11 740 4 461 6 452 6 415-0,57 % Yhteensä 3 692 842 3 565 199 3 731 422 3 624 475 3 718 214 2,59 % Taulukko 3: Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista, 00 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöstökulut 3574 3415 3512 3624 3718 Toimintakulut 5919 5662 5852 5856 6128 Henkilöstökulujen osuus 60,38 % 60,31 % 60,01 % 61,89 % 60,67 % * sisältää henkilöstösivukulut Henkilöstökulujen suhde verotuloihin on säilynyt viimeisen viiden vuoden ajan lähes samana. Kuva 14: Henkilöstökulujen suhde verotuloihin 7000 6000 5000 Henkilöstökulujen suhde verotuloihin 4000 3000 2000 Henkilöstökulut Verotulot Lin. (Henkilöstökulut) 00 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 5 Henkilöstön kehittäminen 5.1 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Kangasalan seurakunnan henkilöstökoulutus perustuu vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä laadittavaan henkilöstön kehittämissuunnitelmaan. Koulutustarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa sekä työaloittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Erilaisiin koulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Lähes kaikki koulutussuunnitelmaan suunnitellut koulutukset toteutuivat. Ilahduttavaa on, että kaikilta työaloilta käytiin koulutuksissa tasapuolisesti. 14

Vuodelle 2017 talousarviossa koulutukseen varattiin 43.300, josta käytettiin 25.932 eli 60 % (2016: 54.400, 61). Summa sisältää kaikki koulutuksesta aiheutuneet kulut, kuten osallistumis-, majoitus-, matka- ja ruokailukustannukset. Koulutuspäiviä kertyi hieman yli 200 (2016: 200) ja niihin osallistui n. 65 henkilöä (2016: 0). Merkittäviä koulutuskokonaisuuksia vuonna 2017: Kipa koulutukset, osalla henkilöstöä yksi päivä, osalla kaksi Työyhteisöpäivä, johon osallistuivat myös hautausmaan kausityöntekijät 18 henkilöä suoritti EA1 tai hätäensiapu koulutuksen Johtoryhmä osallistui tiedottajaa lukuun ottamatta MCID:n johtamiskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksia oli vuoden päättyessä voimassa yksitoista: 1 lastenohjaajaksi opiskelevaa, 3 johtamisen erikoisammattitutkintoa opiskelevaa, 5 tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa suorittavaa, 1 ympäristöalan erikoisammattitutkinnon opiskelija ja 1 turvallisuusalan perustutkintoa. 5.2 Perehdyttäminen Perehdyttämisen kehittämistä jatkettiin vuoden aikana. Luotu perehdytysprosessi on saanut uusilta työntekijöiltä paljon kiitosta, mutta myös rakentavia kehitysehdotuksia. Prosessia onkin edelleen kehitetty saadun palautteen perusteella. Vuoden 2017 aikana henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma tehtiin kahdeksalle työntekijälle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana järjestettiin kausityöntekijöille ja muille kesätyöntekijöille omat perehdytyspäivät. Näistä päivistä saatiin määräaikaisilta työntekijöiltä erittäin hyvää palautetta. Perehdytyksen kehittämisessä tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomioita rohkeuteen rajata asioita. Kaikille ei tarvitse yleisperehdytyksen aikana kaataa kaikkea tietoa. Samoin jatkossa tulee kiinnittää huomiota perehdyttäjän antamaan perehdytykseen. Suotavaa olisi, että jokaisella perehdyttäjällä on kirjallinen materiaali omasta perehdytysprosessistaan. Näin voidaan varmistaa annetun perehdytyksen laadukkuus ja tasaisuus. Näihin tavoitteisiin on vielä jonkin verran matkaa, mutta kehitysprosessi on hyvässä käynnissä. Edelleen perehdytyksen kehityskohteena on myös pitkiltä vapailta (puoli vuotta ja yli) palaavat työntekijät. Heillä on hyvä näkemys siitä, mitä oli silloin kun he jäivät vapaille. Muutosvauhti on tänä päivänä kuitenkin niin kova, että jo puolessa vuodessa on moni asia muuttunut. Koska muutoksia on mahdoton listata, pitäisi näiden henkilöiden osalta miettiä perehdytyksen tarve ja muoto. 5.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluprosessiin tai tapoihin ei ole tehty muutoksia vuoden 2017 aikana. Ohjeistuksen mukaan esimies käy alaisensa kanssa vuoden aikana sekä kehitys- että hava-keskustelun. Kehityskeskustelu on käyty erillään harkinnanvaraista palkanosaa koskevasta keskustelusta, joskin keskustelujen teemat sivuavat toisiaan. Kehityskeskustelun tarkoituksena on luoda yhteisymmärrys työntekijän ja työnantajan näkemyksistä työn ja osaamisen kehittämisestä ja tarvittaessa päivittää tehtävänkuvaus. Kehityskeskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Säännöllisesti käydyt keskustelut tehostavat henkilöresurssien käyttöä, luovat parempaa johtamisilmastoa ja lisäävät henkilöstön työmotivaatiota ja hyvinvointia. Kangasalan seurakunnassa käytiin vuoden 2017 aikana 93 Hava- ja kehityskeskustelua. 5.4 Harkinnanvarainen palkanosa, erityislisät ja kertapalkkiot Kangasalan seurakunnassa on käytössä harkinnanvarainen palkanosa (HaVa). Sen maksaminen perustuu työnantajan tekemään arviointiin työntekijän työssä suoriutumisesta. Harkinnanvaraisen palkanosan myöntävät kirkkoherra ja talousjohtaja väliesimiesten esityksestä. Väliesimiesten osalta päätöksen tekevät kirkkoherra ja talousjohtaja yhdessä. HaVa myönnetään työntekijälle kolmen 15

vuoden määräajaksi kerrallaan. Ensimmäisen kerran harkinnanvaraista palkanosaa maksettiin vuonna 2015, jolloin se myönnettiin työntekijälle. Vuonna 2016 harkinnanvarainen palkanosa oli 21 työntekijällä ja euromääräiset summat henkilötasolla olivat 38,84 134,22 /kk. Harkinnan varaista palkanosaa vuonna 2017 sai 24 työntekijää ja summat henkilötasolla olivat 27,19 134,22 /kk. Erityislisää peruspalkan lisäksi maksettiin johtokuntien työstä vastaaville viranhaltijoille 150 /kk ja työsuojelupäällikölle 50 / kk. Kertapalkkiolla voidaan huomioida yksilö tai ryhmä silloin kun työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Palkkio on kertasuoritus, jota ei makseta säännönmukaisesti eikä se ole osa peruspalkkaa. Kirkkoneuvosto on hyväksynyt kertapalkkioiden käytölle seuraavat edellytykset: Palkkio voidaan myöntää tapauksissa, joissa työntekijä on osoittanut erityistä vastuunottoa tai edistänyt erityisellä tavalla muutostilanteen hallintaa, ja tilanne on ollut poikkeuksellinen ja tilapäinen. Palkkion suuruus on korkeintaan % kuukausittaisesta kokonaispalkasta (peruspalkka + vuosisidonnainen osa). Palkkiota esittää esimies, ja talousjohtaja tai kirkkoherra tekee siitä viranhaltijapäätöksen. Vuonna 2017 maksettiin 3 kertapalkkiota (2016; 2). 5.5 Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Esimiehiä on osallistunut Kirkon johtamiskoulutuksiin. Johtoryhmä eli Jopo (kirkkoherra, talousjohtaja ja väliesimiehet) ovat kokoontuneet kuukausittain käsittelemään ajankohtaisia asioita. Kokouksen tavoitteena on myös parantaa tiedon jakamista työalojen välillä ja tukea esimiehiä heidän työssään. Vuoden 2016 aikana johtoryhmä pohti useaan otteeseen kokouksissaan johtamista. Näistä syntyi päätös, että koko johtoryhmä lähtee yhdessä opiskelemaan valmentavaa johtamista. Kouluttautuminen toteutetaan 2017 2018 pääsääntöisesti oppisopimuskoulutuksena. Esimiehet aloittivat vuoden alussa MCID:n johdolla mestarivalmentaja koulutuksen. Kahdeksan esimiestä opiskelee samalla oppisopimustutkinnon (johtamisen erikoisammattitutkinta ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto). Vuonna 2017 koulukseen on kuulunut yhteensä 13 koulutuspäivää joiden aiheina ovat olleet: orientaatio opiskeluihin, oppimisen johtaminen, johtamisen uusi normaali, asiakas innovaattorina sekä organisaation identiteetti. 6 Henkilöstön hyvinvointi ja terveys 6.1 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspoissaoloissa on tapahtunut edelleen myönteistä kehitystä. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä määrän voitaneen hyvällä omalla tunnolla sanoa laskeneen huomattavasti. Tämä pitää paikkansa vielä senkin jälkeen, kun sairauspoissaoloihin lisätään työtapaturmasta johtuneet sairauspäivät, joita vuoden aikana oli 0. Ilahduttavaa on, että samanaikaisesti työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet. Myös poissaolojen keskimääräinen kesto on lyhentynyt edelleen edellisestä vuodesta. Kun sairauspoissaoloja tarkastellaan poissaolopäivien mukaan, lyhyt poissaolot (1-3 päivää) ovat hienoisesti kasvaneet. Tämä saattaa olla todellista kasvua, mutta myös kipa-järjestelmän mukanaan tuomaa tilastollista kasvua. Vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolojen syissä on tapahtunut muutos tuki- ja liikuntaelinsairauksien noustessa merkittävimmäksi sairastamisen syyksi. Poissaolojen syynä myös 16

vammat näyttää kasvaneen. Tähän kategoriaan kuuluvat molemmat vuoden aikana sattuneet työtapaturmat. Taulukko 4: Sairauspoissalot Poissaolon kesto kalenteripv 1 3 4 11 60 61 90 91 180 180 Poissaoloja yht. Kalenteripv yht. Henkilöitä Pv/tapaus Koko henkilöstö 2013 2014 31.12. palv. olleet Koko henkilöstö 117 80 132 96 129 54 41 40 32 22 16 24 15 18 3 3 5 4 2 2 1 1 1 4 3 2 1 202 145 204 149 184 2807 2341 2122 1482 82 59 83 58 73 13,8 16,1,4 9,9 Kuva 15: Sairauslomien kesto, kalenteripv 31.12. palv. olleet Koko henkilöstö 2015 2016 2017 31.12. palv. olleet Koko 31.12. palv. henkilöstö olleet Koko henkilöstö 31.12. palv. olleet 76 130 5 129 9 34 22 48 38 34 28 14 17 16 8 7 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 0 0 113 197 161 173 146 1668 965 1322 1205 803 713 46 69 54 67 55 9 8,5 6,7 7,5 4,6 4,9 25 20 15 5 0 Sairauslomien kesto kalenteripv 20,4 18,9 17,2 16,1 12,913,6 13,0 13,8,49,9 9,0 8,5 6,7 7,5 4,6 4,9 20 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko henkilöstö 31.12. palveluksessa olleet Kuva 16: 1-3 pv sairauslomien osuus poissaolotapauksista % 1 3 pv sairauslomien osuus poissalotapauksista % 80,0 60,0 40,0 61 60 61 62 56 59 58 55 65 70 64 67 66 65 75 75 20,0 0,0 20 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Koko henkilöstö 31.12.palveluksessa olleet 17

Kuva 17: Sairauspoisalojen kirjoittaja Kuva 18: Sairauspoissaolojen syyt, pv 18

Sairauslomaan johtaneita työtapaturmia sattui kaksi, toinen kirkkoherranviraston ja toinen hautaustoimen työntekijälle. Taulukko 5 : Sairauspoissaoloon johtaneet tapaturmat 6 Poissalon kesto 20 2011 2012 2013 2014 1 3 pv 1 2 1 4 pv 1 1 1 1 1 3 1 11 60 pv 2 3 3 1 1 61 90 pv 91 180 pv 180 pv Poissaoloja yht. 3 4 5 3 2 4 1 2 Kalenteripv yht. 75 78 0 12 58 Henkilöitä 3 4 5 3 2 4 6.2 Sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolopäivien määrä ja kesto ovat jatkaneet laskua. KELA:n maksamaan kuntoutukseen osallistui 3 henkilö, yht. 40 päivää (2016: 3, 40). Työkykyneuvotteluja työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan kesken käytiin kuusi kertaa. Vuoden 2017 aikana otettiin käyttöön myös kuntouttavan työn, eli tuunatun työn malli. Vuoden aikana hyödynnettiin Kevan kuntoutustukea, sekä sovittiin heti vuoden 2018 alusta alkavaksi osasairauspäivärahan jakso erään työntekijän osalta. Näillä kaikilla on ollut selkeä positiivinen vaikutus sairauspoissaolojen määrään. 6.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tuottaa vuosina 2015 2018 Pihlajalinna Oy. 2015 2016 2017 21 6 0 1 2 Taulukko 6: Työterveyshuollon kustannukset 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % Työterveyshuolto 39 696 29 140 61 797 64 909 57 396-11,57 % KELA:n korvaukset 19 792 14 368 20 3 17 171 19 214 11,90 % Yhteensä 19 904 14 773 41 487 47 738 38 182-20,02 % Taulukko 7: Työterveyshuollon käynnit 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkäri 345 227 228 235 299 267 275 Terveydenhoitaja 118 75 45 51 6 116 47 Fysioterapeutti 55 60 41 25 27 60 42 Laboratoriotutkimukse 642 425 t 313 247 321 232 267 Kuvantaminen 28 25 17 8 21 26 27 Psykologit 20 27 16 27 0 37 28 Erikoislääkärit 4 26 18 Yhteensä 1212 839 660 593 774 764 704 1 Taulukko 9: Työterveyshuollon kustannukset kuukausitasolla 19

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2017 YHT Kela I TYÖPAIKKASELVITYKSET 0 143 642 1981 883 0 0 0 1284 0 443 0 5375 Kela I NEUVONTA JA OHJAUS 0 6 805 802 958 642 190 344 780 33 908 390 6959 Kela I TERVEYSTARKASTUKSET 677 35 07 918 643 7 538 383 333 485 1553 1494 9173 Kela I TERVEYDENHOITOKÄYNNIT 0 387 161 40 227 0 188 9 40 40 60 88 1343 Kela I LABORATORIO JA RADIOLOGIA YHTEENSÄ 164 123 179 155 113 41 775 Kela I MUUT 39 71 34 144 Kela I YHTEENSÄ KELA I 840 1671 2615 3742 2873 999 72 870 2437 1671 2965 2014 23769 Kela II SAIRAUDENHOITO YHTEENSÄ 2423 945 1486 837 25 841 311 966 2175 2183 1731 1619 17621 Kela II LABORATORIO JA RADIOLOGIA YHTEENSÄ 1509 265 1364 74 1843 835 138 677 1311 1226 1602 1696 12540 Kela II Kela II YHTEENSÄ 3932 12 2850 911 3948 1676 449 1643 3486 3409 3333 3315 30161 Kela I ja Kela II yhteensä 4773 2881 5465 4652 6821 2675 1521 2513 5923 5079 6298 5329 53929 Muut ei korvattavat 339 116 148 148 21 140 4 22 141 404 288 42 1814 Yleismaksu 123 120 122 120 140 147 148 150 157 157 135 135 1653 KAIKKI YHTEENSÄ 5235 3117 5735 4920 6982 2962 1673 2685 6221 5640 6721 5506 57396 Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat kahtena edellisenä vuonna. Vuoden 2017 alusta kustannusten seuranta otettiin työterveyshuollon kanssa erityisenä huolenaiheena esiin. Työterveyshuollon kanssa tehtiinkin yksityiskohtainen budjetti, jota henkilöstöpäällikkö seurasi työterveyslääkärin kanssa säännöllisesti. Vuoden aikana kustannusten nousu saatiinkin taittumaan, vaikka työpaikkaselvityksiä teetettiin peräti kolme. Vuoden aikana tehtiin kolme uutta työpaikkaselvitystä, diakoniaan, nuorisotyöhän sekä kanttoreille. Kanttorien työpaikkaselvityksen yhteydessä teetettiin erikseen vielä desibeli- ja valaistusmittaukset. Seurakunnan toiminnan luonteen vuoksi ensiapuvalmiuden taso ylittää lainsäädännön edellyttämän 5 % tason. Vuonna 2017 EA1:n tai hätäensiapukurssin kävi 18 seurakunnan työntekijää. 6.4 Perhevapaiden ja muiden virka- ja työvapaiden käyttö Kangasalan seurakunnassa on suhtauduttu joustavasti henkilöstön elämäntilanteen vaatimiin työaikajärjestelyihin. Opintovapaalla oli 1 henkilöä ja 2 henkilö oli vuorotteluvapaalla. Lisäksi yksi henkilö oli 20 päivän verran poissa omista tehtävistään muun julkisen tehtävän hoidon vuoksi. Kaikkiaan virka- ja työvapailla oltiin 624 kalenteripäivää. Vuoden aikana erilaisilla perhevapailla oli kuusi henkilöä, yhteensä 822 kalenteripäivää. 6.5 Liikunta- ja virkistystoiminta Virkistystiomintaa tuettiin Smartumin liikuntasaldolla. Tuki ladataan maksukortille, jota käytetään pankkikortin tapaan. Saldoa tilattiin 71 henkilölle. Työkykyä tukevaa toimintaa järjestettiin vuoden aikana poikkeuksellisen runsaasti. Kiky tunneista ohjattiin jokaisen työntekijän osalta liikuntaan 12 tuntia. Näitä tunteja tehtiin yhdessä niinsanotuissa kiky kerhoissa. Kerhot olivat työntekijöiden itse ideoimia, mutta työnantajan koordinoimia. Kerhojen periaattena oli, että jokaiseen kerhoon tuli kuulua vähintään kolme työntekijää ja sen tuli kokoontua vähintään kolme kertaa. Kaikki kerhot olivat avoimia kaikille työntekijöille. Kerhon vetäjä palkittiin smartumsaldolla. Tällaisen kerhotoiminnan kantavana ajatuksena oli liikunta, mutta ennen kaikkea yhteisöllisyyden kasvattaminen työyhteisössä. Työntekijöitä kannustettiin omaehtoiseen liikkumiseen kuntokorteilla. Korttiin kerättiin neljännesvuosittain liikunnasta merkintöjä. Palautettujen korttien kesken arvottiin palkintoja. Työalat ovat järjestäneet myös omia virkistysretkiä ja -tapahtumia. 20

6.6 Henkilöstön muistaminen Henkilökunnan muistamisessa noudatettiin vuonna 2012 hyväksyttyä muistamiskäytäntöä. Henkilökuntaa muistetaan palvelusvuosista, 50- ja 60-vuotispäivinä sekä palvelussuhteen päättyessä. Vuoden aikana muistettiin 19 henkilöä. 6.7 Työpaikkaruokailu Seurakunnalla on sopimus Kangasalan uimahallin ravintolan, Kahvila-Ravintola Tilisanssin ja Ravintola Pepperin kanssa, joissa työnantaja ruokailua tukee 2 / ateria. 6.8 Tasa-arvon edistäminen Tähän henkilöstöraporttiin on kerätty vertailutietoja eri sukupuolten sijoittumisesta tehtäväryhmiin, ikäryhmiin sekä tilastotietoja perhevapaiden käytöstä. Joitakin tehtäviä (diakonia ja hautausmaat) hoitaa yksinomaan naiset. Naisia on hiukan enemmän myös johtavassa asemassa. Miehiä on naisia enemmän kirkkomuusikoissa, nuorisotyössä ja papistossa. 7 Yhteenveto ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä Vuosi 2017 oli hyvin työntäyteinen. Vaikka kiky tuntien kohdistaminen vahvasti liikuntaan ja yhteisöllisyyttä rakentavaan toimintaan oli erinomaisen hyvä ajatus, voisi näin jälkiviisaana todeta, että vuonna 2017 tunnit olisi voinut käyttää myös juhlavuoden järjestelyihin. Silloin kun kiky tuntien käytöstä sovittiin, ei vielä kukaan aavistanut miten mittavasti vuoden aikana juhlittiin. Henkilöstö ansaitsee valtavan ison kiitoksen vuoden aikana tehdystä työstä. Toisaalta, kun sitä kristallipalloa ei ole, ei voi myöskään sanoa, kuinka paljon kiky-tuntien tällainen kohdentaminen edesauttoi työntäyteisen vuoden onnistumista. Erityisen hatun noston ansaitsevat myös seurakunnan esimiehet eli jopo. He yhdessä päättivät lähteä kiireisenä juhlavuonna myös kehittämään itseään ja johtamistaitojaan suurella työpanoksella ja sydämellä. Koulutus on jättänyt jokaisen esimiehen reppuun paljon osaamista ja kokemuksia. Tässä henkilöstöraportissa on syytä nostaa esiin vuonna 2017 aloitettu merkittävä henkilöstötoiminnollisuus sisäisen henkilöstökirjeen Henkkarin synty. Vuoden 2018 tavoitteisiin on kirjattu sisäisen viestinnän kehittäminen. Henkkari on siihen hyvä alku. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus myös tutkailla modulityöaikamallin tarjoamia mahdollisuuksia sekä pohtia sen soveltuvuutta Kangasalan seurakuntaan. Vahva henkilöstön kehittämistyö siis jatkuu. 21