1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin 4 6. Kokemuksen vaikutus palkkoihin 5 7. Henkilökohtaiset palkankorotukset 8. Valittuja paloja kommenteista 9. Tyytyväisyys palkkaan 6 1. Yhteenveto 7 1. Kysely OYT lähetti palkkakyselyn lomakkeita jäsenille 449 kpl kesäkuussa. Kyselyyn vastasi 193 jäsentä. Vastausprosentti oli 43, %. Kiitos vastaajille! Neljä vastausta hylättiin. Lisäksi joistakin vastauksista puuttui jokin tieto; ne ovat kuitenkin mukana aineistossa soveltuvin osin. Orionin henkilöstöhallinnon antamat ylempien toimihenkilöiden palkkatiedot ovat yhtäpitävä tämän aineiston tulosten kanssa. Palkkoja on vertailtu miesten ja naisten välillä sekä aseman ja tutkinnon perusteella. Kokemusvuosien vaikutusta tarkastellaan. Katsotaan palkankorotusten saantiajankohtia. Vastaajien kommentoinnista saa vinkkejä tuleville vuosille. Tiedusteltiin, että ollaanko tyytyväisiä nykyiseen palkkatasoon. Edellisten vuosien OYT:n palkkatutkimusten tuloksia on vertailukohteena. 2. Määrittelyt Palkka on määritelty tässä verotettavaksi bruttoansioksi, joka sisältää peruspalkan lisäksi luontaisedut kuten autoedun tai kännykän, ylityökorvauksen vain mikäli se on sovittu maksettavaksi säännöllisestä ylityöstä, sekä säännöllisesti maksettavat provisiot tai palkkiot. Osapäivä- tai osa-aikatyöntekijöiden palkka on ekstrapoloitu 37,5 h/viikko mukaan. Kuvissa ja taulukoissa käytetyt merkinnät Fnn ovat fraktiileja, missä nn ilmaisee montako prosenttia aineistosta jää saadun arvon alapuolelle. Esim. palkan arvo kohdassa F1 tarkoittaa, että sen alle jää 1% aineistosta ja F5 eli mediaani osoittaa, että sen palkan ala- ja yläpuolella on yhtä paljon palkansaajia. Laskettaessa palkkoja mediaanin avulla saadaan muutaman huippupalkan vaikutus lopputulokseen pienenemään. Fraktiilien F1 ja F9 avulla selviää palkkojen hajonta: mitä kauempana arvot ovat mediaanista sitä isompi on palkkahaitari. vanhat markkamääräiset palkkatiedot on muunnettu euroiksi. 3. Palkat vuonna 22 Vastanneiden palkkojen keskiarvo oli 291. Vuodesta 21 palkkojen keskiarvo nousi 3,7%. Vuodesta vuoteen 21 nousua oli ollut 6,2% ja vuodesta 1999 vuoteen nousua oli 6,4%. Nyt on korotus ollut paljon pienempi. Helmikuussa saadun yleiskorotuksen (+2,2%) huomioiden henkilökohtaista palkanlisää oli tänä vuonna vain 1,5%. Kuvassa 1 on keskiarvo ja fraktiileja palkoille, myös erikseen miesten ja naisten palkoille. Kuvissa 2 ja 3 ovat palkkojen keskiarvot ja mediaanit miehille, naisille ja yhteensä eri vuosina. Taulukossa 1 ovat palkkojen keskiarvot ja fraktiilit lukuina. Taulukossa 2 tarkastellaan miesten ja naisten palkkojen eroja. Naisten palkat ovat edelleenkin miesten palkkoja paljon pienemmät. Arvosta F9 nähdään, että muutamalla miehellä on huippupalkka, suurituloisin kymmenys miehistä saa 662 kuin vastaavasti suurituloisin kymmenys naisista. Kuvista 2 ja 3 nähdään, että mediaanit ovat lähempänä toisiaan miehillä ja naisilla kuin vastaavasti keskiarvot. Naisten palkkojen keskiarvo jää 85% siitä missä miesten palkat ovat. saavat keskimäärin 474 Aseman mukaan jaotelluissa palkoissa asiantuntijat ja keskijohto, sekä koulutuksen mukaan jaoteltuina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset saavat jo yli 9% miesten palkoista. Näissä ryhmissä siis tasa-arvo on parhaiten toteutettu.
2/7 Kuva 1 Palkat 22 5 4 3 F1 F5 F9 Kuva 2 Kuva 3 Palkkojen keskiarvot eri vuosina Palkkojen mediaanit eri vuosina 4 3 1998 1999 21 22 Vuosi 4 3 1998 1999 21 22 Taulukko 1. Miesten ja naisten palkat eri vuosina [ Vuosi 1998 1999 21 22, lkm 75 69 63 68 51 2613 2683 291 359 3253 F1 2292 2557 F5 mediaani 2423 2489 273 2876 299 F9 4295 4, lkm 13 133 126 171 134 2294 2377 258 275 2779 F1 2198 2175 F5 mediaani 231 134 24556 263 274 F9 3196 3338, lkm 178 22 189 245 185 2422 2481 2639 282 291 F1 2214 2253 F5 mediaani 2354 2391 2523 2685 287 F9 3679 372 Taulukko 2. Naisten ja miesten palkkojen vertailua Ryhmä [() / Palkka [] Palkka ()]*1 [%] [] [ 85 474 Asiantuntija 94 181 Alempi keskijohto 83 633 Keskijohto 99 54 Muu asema N/A N/A Tohtori/Lisensiaatti 8 744 Ylempi korkeakoulututkinto 91 279 Alempi korkekoulututkinto 82 574 Muu koulutus 75 797
3/7 4. Aseman vaikutus palkkoihin Lomakkeessa jaettiin asema neljään kategoriaan: asiantuntija (esim. tutkija), alempi keskijohto (esim. laboratoriopäällikkö), keskijohto (esim. osastopäällikkö) sekä muu asema (esim. sihteeri). Kuvissa 4 ja 5 ovat palkkojen keskiarvot ja mediaanit esitetty aseman mukaan jaoteltuina. Kiinnittää huomiota, että asiantuntijoiden palkat ovat nousseet hyvin vaatimattomasti, nousua on ollut vain 1,7%, kun edellisenä vuonna oli 3,9%; tänä vuonnahan keskimääräinen nousu oli 3,7%, kun kaikki vastaajat ovat mukana. Kuva 4 Kuva 5 Eri asemassa olevien palkkojen mediaanit eri vuosina 4 3 Eri asemassa olevien palkkojen keskiarvot eri vuosina Asiantunt. Alempi keskij. Keskij. Muu 21 22 4 3 Asiantunt. Alempi keskij. Keskij. Muu 21 22 Seuraavissa kuvissa 6 9 on eri asemissa olevien miesten ja naisten palkkojen keskiarvot ja fraktiilit esitettyinä. Niistä nähdään selkeästi, että asiantuntijaryhmässä eri sukupuolia käsitellään palkkamielessä lähes samalla tavalla. Mediaani on jopa hivenen isompi naisilla. Tosin isopalkkaisessa päässä sitten ei naisia olekaan enää niin paljoa. Alemmassa keskijohdossa miehet ovat voitolla, keskijohdossa ollaan lähes tasoissa. Muu-kategoriassa ei miehiä olekaan. Seuraavassa kuvassa 1 on vielä eri asemassa olevien tämän vuoden palkkojen pelkät mediaanit. Siinä nähdään asiantuntijoiden tasaarvoinen käsittely selkeästi. Kuva 6 Kuva 7 Asiantuntijain palkat 22 Alemman keskijohdon palkat 22 35 3 25 15 5 F1 F5 F9 5 4 3 F1 F5 F9 Kuva 8 Kuva 9 Keskijohdon palkat 22 5 4 3 F1 F9 3 25 15 5 Muun aseman omaavien palkat 22 F1 F5 F9
4/7 Kuva 1 Eri asemassa olevien palkkojen mediaanit 22 4 35 3 25 15 5 Asiantuntija Alempi keskijohto Keskijohto Muu 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin Koulutuspohja on nyt tarkasteltavana. Palkkojen mediaanit ovat kuvassa 11. Siinä on jaoteltu aineisto koulutuksen mukaan. Ensimmäinen pylväikkö sisältää tohtorit ja lisensiaatit. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ovat esim. proviisorit ja filosofian maisterit. Alemman korkeakoulutukinnon suorittaneiksi tässä on luokiteltu esim. ekonomi ja farmaseutti. Muun koulutusen kohdalla voi olla esim. ammattikorkeakoulututkinto, vaikkapa insinööri tai datanomi. Koulutus ei näytä kovin paljon nostavan palkkatasoa. Tämä näkyykin hyvin jäljempänä esitetyissä kommenteissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla miehillä on keskimäärin jopa paremmat ansiot kuin tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla naisilla. Myöskään ylempi korkeakoulututkino ei tuo juuri lainkaan enemmän palkkapussin kuin niillä, joilla on alempi tutkinto. Kuva 11 Eri koulutuksen suorittaneiden palkkojen mediaanit 22 35 3 25 15 5 Toht./Lis. Ylempi k.k. Alempi k.k. Muu Seuraavissa kuvissa 12-15 esitetään koulutuksen mukaisesti jaotellut kaaviot keskiarvoista ja fraktiileistä. Kuva 12 Kuva 13 Tohtorien/Lisensiaattien palkat 22 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkat 22 5 4 3 Keski-arvo F1 F5 F9 5 4 3 F1 F5 F9
5/7 Kuva 14 Kuva 15 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkat 22 4 35 3 25 15 5 F1 F5 F9 5 Muun koulutuksen omaavien palkat 22 4 3 Keski-arvo F1 F5 F9 6. Kokemuksen vaikutus palkkoihin Kokemusvuosien vaikutus palkkoihin näyttää hivenen nousevan kymmenen ensimmäisen vuoden aikana, sitten se tasaantuu ja lopussa jopa hieman alenee. Kuva 16 Palkkojen keskiarvot 22 5 4 3 1 32 53 74 95 116 137 158 179 191 2111 2312 2513 2714 29 15>3 16 Kokemusvuosia 7. Henkilökohtaiset palkankorotukset Palkankorotuksen vuonna 1998 tai sitä ennen sai 17 henkilöä. Henkilökohtaista palkankorotusta ei ole koskaan saanut / ei muista koska on saanut 34 henkilöä. Korotuksen vuonna 1999 tai myöhemmin on saanut 13 henkilöä, muttei muistanut / ilmoittanut sen suuruutta Lopuista 123:sta vuonna 1999 tai myöhemmin palkankorotuksen saaneista korotukset ovat olleet taulukon 3 mukaiset. Viimeisten neljän vuoden aikana henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden korotusprosentti oli kohtuullinen 8,5. Mutta tämä koskee siis vain niitä 7 %, jotka ovat saaneet palkankorotuksen vuoden 1998 jälkeen. Kolmannes vastaajista (27 %) ei ole saanut henkilökohtaista palkankorotusta ainakaan neljään vuoteen. Viidennes (18 %) ei ole koskaan saanut henkilökohtaista palkankorotusta. Motivointi palkankorotuksella saattaisi innostaa parempiin työsuorituksiin. Taulukko 3. Edellisen palkankorotuksen saamisajankohta 1999 tai myöhemmin Vuosi Lkm Korotus-% Lkm Korotus-% Lkm Korotus-% 22 9 8, 34 5,9 43 7,4 21 13 6,9 32 8,1 45 9,1 11 3,8 15 7,5 26 7,2 1999 1 16,4 8 8,4 9 9,2 123 8,5 8. Valittuja paloja kommenteista Yli kolmannes vastaajista intoutui esittämään mielipiteitä palkka-asioista. Tähän on otettu vastauksista poimintoja: Palkkataso surullisen kaukana muista vastaavista, mikä johtanee nuoremman ammattikunnan siirtymiseen muualle.
6/7 Palkankorotus yllätti: Palkankorotus teki lämmintä mieltä ja lisäsi sitoutumistani. Keltanokan saamaa palkkaa ei koroteta kokemuksen karttuessa, jollei tehtävää vaihda. Se ei motivoi pysyvyyteen, ja mm. pitkät kehitysprojektit kärsivät henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Työhöni ollaan esimieheni mukaan erittäin tyytyväisiä, mutta: Kenellekään ei makseta korotuksia. Palkkatason määräytyminen epämääräistä. Kehitys ei ennakoitavissa. Sinänsä hyvä että nyt kehitystä tapahtunut. Työnsä hyvin tekemisestä ei makseta, vaan siitä miten 'hyvä veli' -järjestelmä toimii. Mielistelijät pärjäävät. Hay-järjestelmä mittaa vain toimenkuvan vaativuutta, ei sitä miten toimi hoidetaan. Olen etsiytymässä muihin töihin, ellei palkkaani korjata. Palkka on alempi kuin ammattiliiton suositukset. Väitöskirja ei vaikuta riittävästi palkkaan, vaikka kyse on pätevöitymisestä. Palkankorotuksen saa vain kiristämällä. Kannustavampaa olisi palkan tarkistus automaattisesti työkokemuksen yms. kertymisen seurauksena, se motivoisi pysymään talossa. Palkkakehitystä tulisi tulla ruinaamatta. Osittaisella hoitovapaalla olevia kohdellaan huonosti: Joutuu tekemään samat työt lyhyemmässä ajassa pienemmällä palkalla. Paljon puhutun asiantuntijana etenemisen tulisi näkyä palkassa, palkankorotuksen perusteena ei saisi olla aina organisaatiossa väkisin konstruoitu yleneminen. Hyvillä työsuorituksilla ei voi vaikuttaa omaan palkkatasoonsa tämä ei ole motivoivaa. Palkkapolitiikka pitäisi saada johdonmukaisemmaksi. Palkan pitäisi määräytyä työn vaatimustason ja tulosten perusteella selkeästi. Palkka ei ole suhteessa koulutustasoon, ammattitaitoon, kokemukseen, vastaaviin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin eikä yleiseurooppalaiseen tasoon. Orionin maine työnantajana on kärsinyt, koska palkkataso on alhainen verrattuna muihin vastaavantyyppisiin työpaikkoihin. Kokemuksen kasvaessa yrityksen sisällä työmäärä ja vastuu kasvanut, mutta palkka ei nouse. Seuraavassa taulukossa on vastaajien kommentit jaoteltu aiheiden mukaan. Eniten mainintoja sai se, että muualla on korkeampi palkkataso kuin Orionilla. Usea oli sitä mieltä, että palkassa ei huomioda tarpeeksi vastuuta, koulutusta ja kokemusta. Taulukko 4. Kommentoinnin hedelmiä Kommenttityyppi Lukumäärä Muualla korkeampi palkkataso 19 Palkka ei vastaa toiminnan vastuuta, laajuutta, koulutusta, kokemusta / huono palkka 13 Työn laatu huomioitava 6 Kannustavaa palkkapolitiikkaa kaipaa / Innovointiporkkanoita 6 Mahdoton saada palkankorotusta / vaikka jopa lupailtu 5 Vastatulleet saavat kokeneita korkeampaa palkkaa 4 Sama palkka samasta työstä 3 Palkkakehitys ei ennakoitavissa - epämääräistä / sitä ei ole 3 Palkankorotus huijausta (osa yleiskorotuksen piikkiin) 2 Palkattomat ylityöt rassaavat 2 Palkattomat ylityöt rassaavat 2 Palkankorotus ilahdutti suuresti /oma esimies ajaa etuja 2 Ei kommentoitu / kommentti selittävä 12 Yhteensä 185 Yhteensä 185
7/7 9. Tyytyväisyys palkkaan Lomakkeessa kysyttiin ovatko vastaajat tyytyväisiä omaan palkkaansa. Tulokset ovat tauluokssa 5. Kuten arvata saattaakin, niin tyytyväisten/melko tyytyväisten, joita oli 39%, kuukausipalkkojen keskiarvo oli 414 luokassa olevien. Taulukko 5. Tyytyväisyys palkkaan sen keskiarvon ja mediaanin funktiona Lkm % Palkan keskiarvo Palkan mediaani Tyytyväinen 13 7 338 32 Melko tyytyväinen 54 31 39 2829 Tyytyväinen / Melko tyytyväinen 67 39 3146 2955 Melko tyytymätön 59 34 2773 2755 Tyytymätön 48 28 2682 266 Tyytymätön / Melko tyytymäyön 17 61 2732 2722 1. Yhteenveto Vastanneiden palkkojen keskiarvo oli 291 henkilökohtaista palkanlisää oli kuitenkin vain 1,5%. Naisten palkkojen keskiarvo jää 85% siitä missä miesten palkat ovat. Kuitenkin aseman mukaan jaotelluissa palkoissa asiantuntijat ja keskijohto, sekä koulutuksen mukaan jaoteltuina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset saavat jo yli 9% miesten palkoista. Asiantuntijaryhmässä eri sukupuolia käsitellään palkkamielessä lähes samalla tavalla. Koulutus ei näytä kannattavan kovin hyvin. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla miehillä on keskimäärin jopa paremmat ansiot kuin tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla naisilla. Myöskään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ei juuri tuo lisää palkkaa. Kokemusvuosien vaikutus palkkoihin näyttää hivenen nousevan kymmenen ensimmäisen vuoden aikana, mutta sitten se tasaantuu. Vastaajista 27 % ei ole saanut henkilökohtaista palkankorotusta ainakaan neljään vuoteen, 18 % ei ole koskaan saanut henkilökohtaista palkankorotusta. Yksi vastaajien kommenteista on tässä: Työnsä hyvin tekemisestä ei makseta. Joka tapauksessa tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palkkatasoonsa oli 39%.