Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?

Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?

UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2

TULOKSET AVOIMESSA TULOSPALVELUSSA www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 3

TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa 1/2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitetaan vastanneille oppilaitoksille vuoden 2017 loppuun mennessä Seuranta vuodesta 2006 4

KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = 95 725) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = 31 188) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= 35 625) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5

KOULUTERVEYKYSELY 2017 KESKI-SUOMESSA 5 266 perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaista 3 816 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista (vuonna 2013 N= 5 222) 1 780 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 2 398) 1 749 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (vuonna 2013 N= 1 845) 6

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7

Tavoitealue 1: Lasten, nuorten ja vanhempien vuorovaikutus on parantunut 8

KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa enemmän keski-suomalaisilla nuorilla kuin lapsilla Tytöillä hieman enemmän kuin pojilla Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 2 % 6 % 5 % 6 % TYTÖT 2 % 10% 6 % 8 % 9

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) Koko maa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) 2 6 7 8 Pieniä eroja maakunnan sisällä kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Keski-Suomi 2 6 7 8 Jyväskylä 2 7 7 9 Jämsä Keuruu 2 3 4 6 8 8 10 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijävi 2 2 9 10 AOL Viitasaari 2 4 5 7 Äänekoski 2 3 5 9 0 2 4 6 8 10 THL: Kouluterveyskysely 12 2017 10

KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA (%) Keski-Suomessa keskusteluvaikeuksia kokevien nuorten osuudessa ei suuria muutoksia, pojilla erot kouluasteiden välillä kaventuneet Kansallisesti keskusteluvaikeuksien määrä hieman vähentynyt Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt 15 15 10 5 9 8 8 7 7 6 8 6 5 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 10 5 11 11 9 9 8 7 10 9 8 7 6 6 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 4 2 2 0 2008-2009 2010-2011 2013 2017 0 2008-2009 2010-2011 2013 2017 11

KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA Keskusteluvaikeudet huomattavasti yleisempiä joillakin nuorilla Koko maa: Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (%) 2 4.-5. lk 5 4 10 yhteensä 8.-9 lk 8 17,4 20 22 22 äidin koulutustaso matala Lukio AOL 6 7 12,2 13 14 16 16 16 20 20 ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 5 10 15 20 25 THL: Kouluterveyskysely 12

4. JA 5. lk LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ON AVOINTA Vuorovaikutustilanteet vanhemman ja lapsen välillä ovat tavallisia arkipäivän tilanteita Indikaattori perustuu kysymykseen: "Kuinka usein sinun kohdallasi tapahtuu seuraavia asioita?" Vastausvaihtoehdot: 1) usein (2 pistettä), 2) joskus (1 piste), 3) ei ollenkaan (0 pistettä). Summaindikaattori muodostuu neljästä osiosta: 1) keskustelet vanhempiesi kanssa koulupäivästäsi, 2) sovitte kotiintuloajoista, kun lähdet ulos, 3) vanhempasi juttelevat ystäviesi kanssa heitä tavatessaan, 4) vanhempasi tukevat ja kannustavat sinua. Tarkastelussa ovat mukana yhteensä vähintään 6 pistettä saaneet vastaajat. 13

PERHEIDEN YHTEINEN ATERIOINTI Yli 60 prosentissa keski-suomalaisten 8. ja 9. lk perheistä syödään yhteinen ilta-ateria vähintään 3 arkipäivänä viikossa POJAT Perusopetus 8. ja 9. luokka 65 % Lukio 1. ja 2. vuosi 62 % AOL 1. ja 2. vuosi 47 % Yhteinen ateria vahvistaa nuoren ja vanhemman välistä suhdetta ja ehkäisee mm. ylipainoa. Vastaavasti perheaterioinnin puuttuminen nostaa tupakoinnin, nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen ja laittomien huumeiden kokeilun riskiä lähes kaksinkertaiseksi. TYTÖT 60 % 56 % 39 % 14

Kuitenkin huomioitava, että yli viidenneksellä keskisuomalaisista nuorista ei ole perheen yhteisiä ateriahetkiä kouluviikon aikana 8. ja 9. lk nuorista 20 % Lukiolaisista 20 % Ammattiin opiskelevista 37 % 15

Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (%) Perhe syö yhteisen ilta-aterian vähintään kolmena arkipäivänä viikossa (%) Koko maa 47 57 62 Keski-Suomi 44 58 63 Jyväskylä 45 55 60 Jämsä Keuruu Saarijärvi 29 39 50 54 61 59 60 72 8. ja 9. lk Lukio AOL Viitasaari 44 65 68 Äänekoski 45 62 67 0 10 20 30 40 50 60 70 80 THL: Kouluterveyskysely 2017 16

Tavoitealue 2: Lasten, nuorten yksinäisyys on vähentynyt 17

KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Keski-Suomi:Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella 4.-5. lk 2 3 8.-9 lk 6 13 pojat Lukio 6 14 tytöt AOL 5 14 0 2 4 6 8 10 12 14 16 THL: Kouluterveyskysely 2017 18

Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Koko maa 3 Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 10 10 10 Eroja maakunnan suurten kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä Keski-Suomi 3 9 10 11 Jyväskylä 3 9 10 11 Jämsä Keuruu 3 3 6 8 11 11 16 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi 3 5 10 17 AOL Viitasaari 2 10 11 14 Äänekoski 3 7 8 10 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 THL: Kouluterveyskysely 2017 19

Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio 3 7 6 7 10 10 15 17 18 21 24 23 25 21 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL 10 14 14 13 24 sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 20

EI YHTÄÄN LÄHEISTÄ YSTÄVÄÄ (%) Pojat tyttöjä useammin ilman yhtään läheistä ystävää, mutta tytöt kokevat enemmän yksinäisyyttä Ystävättä olevien poikien määrä vähentynyt viimeisten vuosien aikana Alaluokilla melkein kaikilla on vähintään yksi hyvä kaveri, mutta yläluokkalaisista 8 % on vailla yhtään ystävää Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt 20 20 15 15 16 15 10 5 14 12 12 13 12 13 11 9 8 11 10 8.-9. lk Lukio Aol 10 5 7 6 4 6 6 6 5 5 5 8.-9. lk Lukio Aol 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2017 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2017 21

YKSIN MONTA TUNTIA JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ 5 % keski-suomalaisista alaluokkalaisista on yksin monta tuntia jokaisena koulupäivänä - tyttöjen ja poikien välillä ei suurta eroa. Osuus on samansuuruinen kuin koko maassa Suuret elämänmuutokset voivat muuttaa kaverisuhteita ja vaikuttaa myös yksinäisyyden kokemuksiin Keski-suomalaisista 4. ja 5. luokkalaisista 8 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 6 % kokenut vanhempien eron, 4 % muodostunut uusperhe 8. ja 9. luokkalaisista 5 % vaihtanut koulua vuoden aikana, 4 % kokenut vanhempien eron, 3 % muodostunut uusperhe 22

Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus koko maassa (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % Lukiolaisista 0,4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % 23

Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % 24

Itsensä yksinäiseksi tuntevien ja vähintään kerran viikossa koulukiusattujen nuorten osuus (%) 8. ja 9. luokkalaisista 2 % sijoitetuista 8 % ulkomailla syntyneistä 11 % Lukiolaisista 0,4 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 4 % Ammattiin opiskelevista 0,9 % sijoitetuista 3 % ulkomailla syntyneistä 3 % 25

Tavoitealue 3: Lasten ja nuorten kiusaaminen on vähentynyt 26

Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 27 Esityksen nimi / Tekijä

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Keski-Suomi: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) 4.-5. lk 6 8 8.-9 lk 4 7 pojat Lukio 2 2 tytöt AOL 2 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 28

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa koulukiusaamista esiintyy yhtä paljon Keski-Suomessa kuin koko maassa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa 1 3 6 7 Keski-Suomi 2 4 6 7 Jyväskylä 2 3 5 7 Jämsä Keuruu 4 5 5 6 9 10 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi 5 6 6 AOL Viitasaari 2 3 6 6 Äänekoski 5 6 8 0 2 4 6 8 10 12 THL: Kouluterveyskysely 2017 29

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 2006 etenkin yläluokilla Keski-Suomi: pojat Keski-Suomi: tytöt 12 12 10 9 9 10 10 8 6 4 6 5 8 7 7 5 5 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 8 6 4 6 7 7 7 6 4 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 2 2 2 2 2 2 2 1 1 3 13 3 1 2 2 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2017 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2 017 30

Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin (koko maa) 31

KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 25 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 16 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 39 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 25 % 32

Kiusaamisesta ei aina kerrota - Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Keski-Suomen alaluokkalaisista 57 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä 67 % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 15 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 25 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 52 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta jopa 29 prosentilla jatkunut ja pahentunut 33

SYRJIVÄ KIUSAAMINEN KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Syrjivää kiusaamista kuluvan lukukauden aikana koulussa tai vapaa-ajalla on kysytty seuraavista aihe-alueista Ulkonäkö (esim. paino, pituus, kehon muodot) Sukupuoli (esim. tyttömäinen poika, poikamainen tyttö, homoksi nimittely) Ihonväri, kieli, ulkomaalainen tausta, romanitausta, saamelaistausta Vammaisuus Perhe (esim. vanhemmat, köyhyys, asuinpaikka) Uskonto 34

Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman pelkoa rasismista, syrjinnästä ja kiusaamisesta Kiusaaminen on yhteydessä erilaisiin psykosomaattisiin, psykologisiin ja fyysisiin ongelmiin. Syrjivän kiusaamisen seuraukset saattavat olla vieläkin vakavampia, koska uhrien on mahdotonta puuttua asioihin tai muuttaa asioita, joista heitä kiusataan Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 18% 22 % 12% 12% TYTÖT 17 % 26 % 11% 12 % 35

Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Syrjivän kiusaamisen esiintymisessä eroja maakunnan kuntien välillä Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (%) Koko maa 11 13 19 24 Keski-Suomi 12 12 17 24 Jyväskylä 10 13 17 25 Jämsä Keuruu 11 11 13 13 20 23 25 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio Saarijärvi 9 11 19 20 AOL Viitasaari 15 17 17 28 Äänekoski 10 19 21 30 0 5 10 15 20 25 30 35 THL: Kouluterveyskysely 2017 36

Syrjivää kiusaamista kohdistuu joihinkin nuoriin 37

Tavoitealue 4: Koulutuksen keskeytyminen on vähentynyt 38

KESKI-SUOMALAISTEN NUORTEN OPISKELUSUUNNITELMA 10 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen Pojista 11 % Tytöistä 10 % Koko maassa opintosuunnitelmat puuttuvat useammin joiltakin nuorilta Toimintarajoitteisista 17 % Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 10 % Ulkomailla syntyneistä 21 % Äidin matala koulutustaso 19 % 90 % keski-suomalaisista nuorista aikoo hakea opiskelemaan peruskoulun jälkeen, joka on lähes sama kuin maassa keskimäärin 39

Ei opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen (%) 40

Tavoitealue 5: Lasten ja nuorten kokemus osallisuudesta palveluissa on parantunut 41

Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Irrallisuus ja kiinnittymättömyys luokka- ja kouluyhteisöön lisää riskiä koulutuksen keskeyttämiselle toisella asteella Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi 2 Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) 3 3 3 3 4 5 5 6 6 7 8 8 9 9 9 9 10 10 Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön 11 12 11 4. ja 5. lk 8. ja 9. lk Lukio AOL Viitasaari 4 4 5 12 Äänekoski 3 5 12 13 0 2 4 6 8 10 12 14 THL: Kouluterveyskysely 2017 42

VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen 70 60 64 65 Keski-Suomi: Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (%) 62 61 57 59 50 40 30 47 54 41 51 34 44 37 8.-9. lk Lukio AOL 20 24 10 0 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2017 43

Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta Keski-Suomi: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) kouluterveydenhoitajalta 6 9 12 koululääkäriltä 12 14 20 koulupsykologilta koulukuraattorilta 22 26 25 29 32 35 8.- ja 9. lk Lukio AOL opettajalta 13 15 19 0 5 10 15 20 25 30 35 40 44

JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 86 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 91 % lukiolaisista 87 % ammattiin opiskelevista 4. ja 5. lk oppilaista puolella (50 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Mahdollisuus keskustella koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 19 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista 10 % lukiolaisista 10 % ammattiin opiskelevista 45

TAVOITE: Jokaisella lapsella ja nuorella on ollut harrastus ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalla 46

VIIKOTTAINEN HARRASTUS Tytöillä ja pojilla lähes yhtä usein jokin viikoittainen harrastus, ei suuria eroja koko maahan Harrastukset ovat sukupuolittuneita: pojat harrastavat useammin liikuntaa, tytöt useammin video- tai valokuvausta, kirjoittamista tai musiikkia Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi Harrastusmahdollisuuksien kautta toteutuu LOS 31 kirjattu oikeus kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastukset ja niissä onnistuminen ovat keskeisiä myönteisten elämysten lähteitä. AOL 1. ja 2. vuosi KESKI-SUOMI 82 % 91 % 94 % 80 % KOKO MAA 83 % 89 % 93 % 81 % 47

Harrastusmahdollisuudet Keski-suomalaisista nuorista noin kolmannes (30-34 % kouluasteesta riippuen) kokee, että asuinalueella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa 29-40 % kokee, että asuinalueella ei ole tarpeeksi oleskelutiloja nuorille Yli puolet (52-62%) tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista 24-29 % kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana 24-31 % kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi Jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisäämistä harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, harrastustoiminnan järjestäjien ja koulujen yhteistyön vahvistamista sekä uusien innovaatioiden käyttämistä harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseksi. 48

TAVOITE: Lasten ja nuorten päihdekokeilut ja päihteiden käyttö on vähentynyt 49

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Raittiiden keski-suomalaisten nuorten osuus on lisääntynyt. Säännöllisesti juovien määrä ei ole vähentynyt yhtä paljon kuin muualla maassa Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 64 % (koko maassa 62 %), lukiolaisista 39 % (koko maassa 35 %) ja ammattiin opiskelevista 27 % (koko maassa 26 %) Keski-Suomi: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Keski-Suomi: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 50

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt huomattavasti. Ammattiin opiskelevista vuonna 2013 tupakoi päivittäin 33 % (koko maassa 36 %), vuonna 2017 enää 24 % (koko maassa 23 %). Lukiolaisista päivittäin tupakoi 3 % ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 6 % (koko maassa lukiolaisista 3 % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla 4. ja 5. lk tytöistä 2 % ja pojista 9 % kokeillut jotain tupakkatuotetta Keski-Suomi: Tupakoi päivittäin (%) Keski-Suomi: Nuuskaa päivittäin (%) 51

PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Kannabiksen kokeilu on lisääntynyt vuodesta 2006. Kasvu pysähtyi kuitenkin vuonna 2013. Vuonna 2017 8.- ja 9.-luokkalaisista 7 % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 9 % ja ammattiin opiskelevista 20 % Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran (%) Koko maa 8 12 21 Keski-Suomi 7 9 20 Jyväskylä 9 11 22 Jämsä Keuruu 4 9 10 16 18 8. ja 9. lk Lukio AOL Saarijärvi 1 2 7 Viitasaari 6 8 17 Äänekoski 4 9 16 0 5 10 15 20 25 52

Omalla paikkakunnalla helppo hankkia huumeita (%) 8. ja 9. luokkalaisista keskisuomalaisista nuorista 38 % arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita, esim. kannabista 53

TAVOITE: Lasten ja nuorten jaksaminen ja mielenterveys ovat parantuneet 54

Mielialaongelmia jo alaluokkalaisilla lapsilla 4. ja 5. luokkalaisista pojista 11 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä 11 % (koko maassa 13 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQkyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 55

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Keski-Suomi Jyväskylä Jämsä Keuruu Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) 12 13 11 12 12 11 12 14 12 11 17 11 11 11 Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla 8. ja 9. lk Saarijärvi Viitasaari 2 5 16 17 19 22 Lukio AOL Äänekoski 9 8 14 0 5 10 15 20 25 56

Väsymys ja koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 15 %, lukiolaistytöistä 17 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 8 % koulu-uupuneita Keski-Suomi: Koulu-uupumus (%) 57

Väsymys on usein yhteydessä liian vähäiseen nukkumiseen. Merkittävä osa keski-suomalaisista nuorista nukkuu arkisin alle 8 tuntia: - 8. ja 9. luokkalaisista 30 % - Lukiolaisista 40 % - Ammattiin opiskelevista 47 % 58

Lopuksi

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa keski-suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, koulu-uupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa, suhde vanhempiin osalla nuorista huono Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin, kynnystä mieltä askarruttavista asioista puhumiseen edelleen madallettava 60

ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 61

NINA HALME nina.halme@thl.fi stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 62