Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöorganisaation valmistelu - alustavaa hahmottelua Haastattelujen raportointi Maakuntahallitus 26.3.2018 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG Konsultointi 22.3.2018 Page 1
Maakunnan toiminta ja poliittinen johtaminen (FCG Konsultointi raportti 17.1.2018)) Mahdollisuudet Turvallinen siirtymä - rohkea uudistuminen Valtuuston jäsenet ja varajäsenet toimielimissä Sitoutuminen maakunnan strategisiin tavoitteisiin Muutoskykyinen ja nopeasti reagoiva organisaatio Poliittisen kulttuurin rakentaminen puhtaalta pöydältä Kuntien, valtion ja yritysten mallien hyödyntäminen Itsehallinnollinen päätöksenteko Yleiskatteellisen rahoituksen hyödyntäminen Poikkihallinnollinen toimintatapa Maakunnan palveluekosysteemin luominen Järjestäjän roolin selkeys ja hyödyntäminen Maakunnan kokonaisedun onnistumisen tukeminen Toimiva yhteistyön toimintatapa kuntien kanssa Maakuntien ja kuntien yhdyspintojen toimivuus Strategialähtöinen sopimus- ja omistajaohjaus Riskit Rutiinimainen kehittäminen epävarma muutoshallinta Vaalien ulkopuolelta jäseniä toimielimiin Sitoutumattomuus maakunnan strategisiin tavoitteisiin Yhdistyneiden organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit Varovaisuus rakentaa uutta poliittista kulttuuria Poliittisen toiminnan ja uusien johtamismallien ristiriidat Valtion rahoitus ja ohjauksen voimakkuus Yleiskatteellisen rahoituksen rajoitukset Siilomainen toimintatapa Palvelujen synergiaetujen vähäinen hyödyntäminen Tuotantoon ja operatiiviseen toimintaan puuttuminen Alueellisten intressien korostuminen toiminnassa Jäsentämättömät yhteistyön toimintatavat Maakunnan ja kuntien palvelujen rajapintojen voimakkuus Liikelaitosten ja yhtiöiden irrallisuus strategian linjauksista
Huolia ja toiveita (poliittisen johdon haastattelut 2-3/2018) Huolet Toiveet Sekainen hallituksen valmistelu, sekaisempi tulos? Suurissa kaupungeissa jo leveät hartiat. Uudenmaan maakunnan erityisyyttä ei oteta riittävästi huomioon Maakunnan sisäinen erilaisuus ei näy palveluverkossa ja varsinkin sosiaalipalveluissa Vain suurten kaupunkien edustajat päättäjinä Valtuustolla ei todellista ja vaikutusvaltaista roolia Luottamushenkilöjohtamisen vaativuus Valtuuston jäsenten kokoonpano ja sen edellytykset ajankäyttöön Maakunnan hidas toiminta ja paikallistuntemus Lakien hyväksyminen selkeyttää omaa etenemistä Maakuntien erilaisuus otetaan huomioon laissa Eri alueet, pienet kunnat, kaksikielisyys rakenteisiin Maakunnan jakaminen 2-4 neljään vaalipiiriin Maakuntalain mukainen valtuuston valta ja valmistelevat valiokunnat Valtuuston valmennuksen ohjelmointi ja käynnistäminen vaalien jälkeen Kokopäivätoimiset ja osa-aikaiset luottamushenkilöt Organisaation joustava toimintatapa ja alueellisuus Uudistuksen toteuttamine vaikeasti hallittava ja monimutkainen kokonaisuus Kuntakohtainen edunvalvonta korostuu liikaa Maakuntahallituksen edellytykset lautakuntien ohjaukseen Sotelautakunnan rooli liian vahva suhteessa muuhun organisaatioon. Toimielinten jäsenet vain suurimmista kunnista Liikelaitoksen itsenäisyys palvelujen organisoinnissa Maakunnan ja kunnan tavoitteet ristiriitaisia sekä palvelujen vastuut rajapinnoilla epäselvät Siirtymäkauden organisaatio, reaaliaikainen arviointi sekä vaiheittaisuus Maakunnan tasapainoisen talouden ja toiminnan turvaaminen Ministerimalli ja tiivis lautakuntarakenne Lautakuntarakenteena elämänvaihemalli/poikkihallinnollinen Reuna-alueiden, pienten kuntien ja kielellinen edustus toimielimiin Valtuuston tavoitteet, omistajaohjaus ja johtokunnan nimityskäytäntö Maakunnan ja kunnan foorumit sekä rajapinnat yhdyspinnoiksi sopimuksilla Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Kuntien poliittisen johtamisen malleja (FCG konsultoinnin raportti 17.1.2018) Päättävä valiokunta Jäsenet valtuutettuja ja varavaltuutettuja, valiokunnalla päätösvaltaa kuten lautakunnalla perinteisen mallin mukaisesti. Perinteinen toimintatapa Hallituksen ja lautakuntien jäseninä voi olla myös muita kuin valtuutettuja, myös ei vaaleissa mukana olleita. Puheenjohtajamalli Kunnanhallituksessa on jäsenenä lautakuntien tai keskeisten lautakuntien puheenjohtajat. Nk. ministerimalli. Poliittisen johtamisen ja organisoitumisen vaihtoehtoja Valmisteleva valiokunta Jäsenet valtuutettuja, valiokunnalla ohjausvaikutusta, mutta ei päätösvaltaa. Kunnanhallituksen alaisena toimivat lautakunnat, jotka hoitavat pysyväisluonteisia tehtäviä. Hallituksen jaostot Hallituksen jaostot, jotka korvaavat lautakunnat. Otettava huomioon Valtuuston ja toimielinten koko Toimielinorganisaation rakenne Koko- tai osaaikaiset luottamushenkilöt Hallintosääntö ja delegointi Työskentelyn menettelytavat (huoneentaulu) Kaksoisjohtamisen toimintatavat
Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola Poliittisen johtamisen ja organisoitumisen vaihtoehtoja (maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston haastattelun pohjalta hahmottelua 2-3/2018) 22.3.2018 Page 5
Maakunnan luottamushenkilöorganisaatio - hahmotus 1 Valiokuntamalli (esimerkkejä valiokunnista) VALTUUSTO (99) Lähipalvelut Kansainvälisyys Varautumien Tulevaisuus Resurssit Hyvinvointi Tutkimus Elinvoima MAAKUNTAHALLITUS (15) Maakuntajohtaja Mahdolliset jaostot TOIMIALAT
Valmisteleva valiokuntamalli mm. Valiokunnilla on valmistelu- ja vaikutusvaltaa, mutta ei yksittäisten asioiden ratkaisuvaltaa. Valiokunnat tekevät esityksiä valmistelijoille ja sen kautta hallitukselle, siten käsiteltävät asiat on otettava valmistelussa huomioon. Valiokuntien jäsenistä pääosaan tulee olla varsinaisia valtuutettuja ja osa voi olla varavaltuutettuja. Valiokunnan ovat strategian kärkien ja ohjelmien vastuuelimiä, joissa valtuutetut työskentelevät valtuustokokousten välillä. Valiokunnat mahdollistavat luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuudet strategian toimeenpanon ohjauksessa ja valmistelussa sekä vahvistavat luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden luottamusta. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat/valtuustoryhmien puheenjohtajat voivat toimia valiokuntien puheenjohtajina. Valiokuntamallissa päätösvalta on valtuuston lisäksi hallituksella hallintosäännön määräysten mukaisesti. Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Maakunnan organisaation hahmotus 2 Hallitusmalli (esimerkkejä jaostoista) VALTUUSTO (99) MAAKUNTAHALLITUS (20) Maakuntajohtaja Henkilöstöjaosto Järjestämisjaosto Kiinteistöjaosto Konsernijaosto TOIMIALAT
Hallitusmalli Hallitusmallissa on hallitus toimii sovituissa asioissa kokonaisuutena ja osa valmistelusta ja ratkaisuvallasta on siirretty jaostoille. Jaostot koostuvat hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Hallitusmallissa päätösvalta on valtuuston lisäksi hallituksella ja sen jaostoilla hallintosäännön määräysten mukaisesti. Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Maakunnan organisaation taustahahmotus 3 Lautakuntamalli (esimerkkejä lautakunnista) VALTUUSTO Mahdolliset valiokunnat MAAKUNTAHALLITUS (15) Maakuntajohtaja LAUTAKUNNAT Elinvoima- ja maankäyttölautakunta Turvallisuus- ja varautumislautakunta Hyvinvointi- ja terveyslautakunta TOIMIALAT
Lautakuntamalli Perinteinen luottamushenkilöorganisaatio, jossa valtuusto ja hallitus sekä lautakuntia, joilla on myös päätösvaltaa. Samoin voidaan sopia, että lautakuntien jäseninä voi olla myös vaaleissa mukana olleita henkilöitä tai kokonaan vaalien ulkopuolelta tulleita henkilöitä. Voidaan myös määritellä (hallintosääntö) kuinka suuri osuus lautakuntien jäsenistä on valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Lautakunnassa voi olla käytössä myös ministerimalli/puheenjohtajamalli, jossa lautakuntien puheenjohtajat (ja mahdollisesti varapuheenjohtajat ) ovat hallituksen jäseniä. Lautakunnat voivat olla sektori/toimialalautakuntia tai prosessi-, teema- ja elämävaihe lautakunnat (esim. lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Lautakunnat voivat olla myös valmistelevia toimielimiä, valiokuntatyyppisiä, joilla ei päätösvaltaa. Lautakuntamallissa päätösvalta on valtuuston lisäksi hallituksella ja lautakunnilla hallintosäännön määräysten mukaisesti. Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola Tuotannon hahmotus 22.3.2018 Page 12
Valtuuston päätösvalta mm. Liikelaitoksen organisointi Toiminnan tavoitteista, väljät vai tiukat raamit? Talouden tavoitteet, sitovat meno- ja tuloerien yksityiskohtaisuus? Palvelujen hankintavelvoite, yleinen vai selkeät kriteerit? Johtokunnan valinta normaali menettely vai nimittämistoimikunta ja osaamiskriteerit? Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Maakunnan ja liikelaitoksen suhde (ML53 ) Maakuntavaltuusto päättää: 1) liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista, palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta sekä muista palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista; 2) liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä; 3) liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista sekä laitoksen sitovista meno- ja tuloeristä; 4) liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajien valitsemisesta ja erottamisesta sekä eron myöntämisestä heille; 5) liikelaitoksen investointisuunnitelmasta. Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Maakunnan tehtäväalat (ML6 ) Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; 2) sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 3) alueellinen alkoholihallinto; 4) pelastustoimi; 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto); 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 8) kalatalous ja vesitalous; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 13) kulttuuriympäristön hoito; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; esteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureitti-tehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maa-kuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialue-suunnittelu; 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen; 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät; 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen;
Maakuntavaltuuston tehtävät (ML 16 ) Maakunnalla on maakuntavaltuusto, joka vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää maakunnan päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto päättää: 1) maakuntastrategiasta; 2) maakunnan hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) 9 luvussa tarkoitetuista liikelaitosta koskevista asioista (tavoitteet, johtokuntavalinta, investointisuunnitelma); 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) maakunnan tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilivelvollisten nimeämisestä; 14) maakunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 15) muista maakuntavaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Jarmo Asikainen Anni Antila - Maria Vuorensola
Maakunnan oma ja muu palvelutuotanto (sotejl 22 ) Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Kaikki maakunnan omat sosiaali- ja terveyspalvelut on annettava yhden liikelaitoksen tuotettavaksi. Maakunta voi lisäksi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntalain 8 :ssä säädetyllä tavalla. Kunnat, kuntayhtymät sekä niiden tytäryhteisöt ja määräysvallassa olevat säätiöt eivät saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa palvelut, jos niitä ei muutoin ole saatavilla lainsäädännön, palvelustrategian tai maakunnan palvelulupauksen mukaisesti.