Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia Rehtori Kimmo Himberg, Poliisiammattikorkeakoulu Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 52 Luosto 1.2.2018
Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa pelkoa ja turvattomuutta. YTS 2017 [Huom. sekä mitattava turvallisuus että turvallisuuden tunne!]
Sisäisen turvallisuuden tilanne Suomessa monilla tilastollisilla indikaattoreilla mitattuna turvallisuustilanne on pitkään kehittynyt suotuisasti (mm. liikenne, henki- ja muu väkivaltarikollisuus, tapaturmat, tulipalokuolemat, hukkumisonnettomuudet) kansainvälisten vertailututkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita (mm. World Internal Security and Police Index 2016: sijalla 2.) toisaalta viimeaikaisten asennetutkimusten valossa turvattomuuden kokemus on lisääntymään päin retorinen kysymys: lisääkö viranomaisten paljo turvallisuuspuhe turvattomuutta? 3
Sisäisen turvallisuuden tavoite nykyisessä hallitusohjelmassa Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. 4
5
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta 19.5.2016 "Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa." "Sisäinen turvallisuus ei ole vain operatiivisten viranomaisten toimintaa. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti muun muassa syrjäytyminen, tuloerot, työllisyystilanne, alkoholi- ja päihdepolitiikka, taloustilanne ja yhdenvertaisuus." 6
Valtioneuvostotasolla turvallisuusarvioinnin muutos aiemmin valtioneuvosto antanut eduskunnalle ulko- ja puolustuspoliittisen selonteon kerran hallituskaudessa nyt selonteko sisäisestä turvallisuudesta (toukokuu 2016), ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (kesäkuu 2016) ja puolustuspoliittinen selonteko (helmikuu 2017) aiempaa monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi Suomen turvallisuustilanteen tarkastelu sisäisen turvallisuuden selonteon jatkeena myös STstrategia 7
Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2017 8
Strategian vaikuttamisalue Sisäisen turvallisuuden politiikka-alue yhteistyö kohonneet riskit ennaltaehkäisy ilmiöpohjaisesti yhteen toimiva hallinto Yleinen yhteiskuntapolitiikka koulutus sosiaalipolitiikka työllisyys päihdepolitiikka. Kova turvallisuus yleinen järjestys ja turvallisuus rikostorjunta pelastustoiminta rajaturvallisuus oikeusprosessit STS on muutosstrategia, ei uhkastrategia täydentää olemassa olevia linjauksia 9
Ennakointityössä tunnistettuja muutosvoimia 10
Ennakointityössä tunnistettuja muutosvoimia jos syrjäytymiskierre laajenee, turvallisuusviranomaisten peruspalveluja tarvitaan lisää vastakkainasettelut lisääntyvät tilanne pysyy vaikeana, vaikka kansantalous kasvaisikin maahanmuuton hallinnan säilyminen kaikissa tilanteissa; väestön keskittyminen maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksesta hybridiuhkiin varautuminen viranomaisvastuut 11
Ennakoinnin johtopäätökset ja niistä johdetut strategiset tavoitteet 1. Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Turvallisuusympäristöä analysoidaan ja sen muutoksia ennakoidaan 2. Suomen talouden tulevaisuuteen jatkuva matalasuhdanne asettaa julkisen hallinnon rakenteille ja palveluille kovan uudistumispaineen, jolla on turvallisuusheijastuksia. Maamme korkea koulutus-, turvallisuus- ja teknologinen taso on merkittävä kansainvälinen kilpailutekijä. Korkean teknologian turvallisuus on erityinen voimavara- ja osaamishaaste. Turvallisuusrakenteet ja -prosessit ovat tehokkaita ja tuottavia 3. Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Yhteiskunnallisten häiriöiden riski ja turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarve kasvavat. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Syrjäytymisen aiheuttamaa turvattomuutta torjutaan ennakoivasti 4. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokykyä ylläpidetään ja parannetaan 12
Toimenpiteet Maakuntien ja kuntien työ Toimivaltuudet ja suorituskyky Arjen turvallisuus Osaaminen ja kriisinkestokyky 8 toimenpidekokonaisuutta 39 toimenpidettä TOIMENPITEET Seuranta Analysointi ja ennakointi Turvallisuuden ohjaus Turvallisuuden innovaatiot 13
Analysointi ja ennakointi Tuotetaan turvallisuusympäristön muuttumista koskevaa jatkuvaa tutkimuksiin, selvityksiin ja tilastoaineistoihin perustuvaa ilmiötasoista analyysiä. Ennakoinnin avulla monimutkaisiin turvallisuusongelmiin voidaan vastata oikeasuhtaisesti ja nykyistä nopeammin. Ennakointitoiminto perustetaan sisäministeriöön Yhteistyöhön ja verkostoon perustuvaa toimintaa Ilmiöpohjainen analyysi 14
Arjen turvallisuuden painopisteet Syrjäytymiseen liittyvä rikollisuus pieni joukko tekee suurimman osan rikoksista rikoskierteen katkaisu, ennalta estävä toiminta (esim. Ankkuri) Ikääntyneiden turvallisuus vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ikääntyneiden turvallisuusohjelma juuri valmistunut Segregoitumisen ennaltaehkäisy ja hyvät väestösuhteet nyt vielä mahdollisuus vaikuttaa (vrt. Ruotsi) eri väestöryhmien keskinäiset suhteet sekä väestöryhmien luottamus viranomaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan pienen joukon pahoinvointi + ongelmien alueellinen kasautuminen = ongelmia kaikille Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy 15
Maakunnat ja kunnat Turvallisuussuunnittelu, ennalta estävä turvallisuustyö ja varautuminen ovat osa uusien maakuntien tehtäviä. Maakunnilla on myös mahdollisuus tukea kunnissa tapahtuvaa turvallisuustyötä. Turvallisuussuunnittelun linjaukset tavoitteet toimenpiteet toimintamallit indikaattorit 16
Aikataulu Strategian hyväksyminen 10/2017 Toimeenpano 2018 2019 Sisäisen turvallisuuden selonteko 2020 17
Turvallisuusviranomaisnäkökulma sisäisen turvallisuuden viranomaiset operatiivisessa toiminnassa jatkuvasti monimutkaistuva toimintaympäristö kasvattaa peruspalveluiden lisäksi tarvittavan tiedustelun, tiedonhankinnan ja -vaihdon, korkean tason osaamisen ja teknisten välineiden ja järjestelmien tarvetta jatkuva palvelujen tarve, johon vastaaminen yhä enemmän koetuksella toisaalta kasvavan kysynnän, toisaalta niukkenevien voimavarojen vuoksi miten viestitään päättäjille? 18
Kiitos kimmo.himberg@poliisi.fi www.intermin.fi/sisaisen-turvallisuuden-strategia