Lastensuojelun tukimahdollisuudet Maria Partanen ja Johanna Kotimaa 30.1.2018
30.1.2018 Ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuoltoon Asiakkuus perhepalveluissa ja lastensuojelun avohuollossa Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi Kuopiossa
Ilmoitusvelvolliset tahot Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 10) vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos
Ilmoitusvelvollisuus Lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25 ) on velvollisuus tehdä viipymättä, jos on saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Rikosilmoitus poliisille on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslaissa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25 c ) on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (Lastensuojelulaki 25 a ) lastensuojeluilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että se tehdään viipymättä. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta (Sosiaalihuoltolaki 35 ) Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä.
Yhteydenotot Kuopiossa Ilmoitukset/yhteydenotot voi tehdä sähköisesti: Lastensuojeluilmoitukset: https://omapalvelu.service.tieto.com/we.fcmypage/mypageapplication/childwelfarenotification/?id pmethod=anonymous&actor=actor_anonymous&uiculture=fi-fi&domain=kuopio Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi: https://omapalvelu.service.tieto.com/we.fcmypage/mypageapplication/contacttosocialwelfarefore valuation/?idpmethod=anonymous&actor=actor_anonymous&uiculture=fi-fi&domain=kuopio Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta: https://omapalvelu.service.tieto.com/we.fcmypage/mypageapplication/socialwelfarenotification/?idpmetho d=anonymous&actor=actor_anonymous&uiculture=fi-fi&domain=kuopio Kiireellisissä tilanteissa lastensuojeluilmoitus tehdään soittamalla: virka-aikana puh. 044 718 3729 virka-ajan ulkopuolella hätäkeskukseen puh. 112
TILASTOT VUODELTA 2017 (Kuopio) Lastensuojeluilmoitusten syyt: 1. vanhempien päihteiden käyttö 15,7 % 2. perheväkivalta/sen uhka 15,4 % 3. lapsen päihteidenkäyttö/-epäily 9,0 % 4. vanhemman psyykkinen terveys 7,7 % 7. lapsen rikollisuus 4,8 % 9. perheristiriidat 3,4 % 10. koulunkäynti 3,2 % 11. lapsen psyykkinen vointi 2,7 % 14. lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 2,4 % 20. lapsen&vanhemman väliset ristiriidat 1,4 % 21. lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen 1,1, %
TILASTOT VUODELTA 2017 (Kuopio) Lastensuojeluilmoitusten tekijät: 1. Hätäkeskus 22,0 % 2. Poliisitoimi 17,8 % 3. Terveydenhuollon ammattihenkilö 11,2 % 4. Ilmoitus on tehty nimettömänä 7,0 % 5. Opetustoimi 6,8 % 9. Lapsen vanhempi 3,4 % 13. Mielenterveyspalvelut 1,8 % 14. Kouluterveydenhuolto 1,6 % 15. Neuvolat 1,6 % 16. Päivähoito 1,2 %
Yhteydenoton eteneminen perhepalveluissa Asiakkuudessa jo olevan kohdalla: Lastensuojeluilmoitus Hakemus sosiaalihuollon palveluun Muu yhteydenotto Uuden asiakkaan kohdalla: Lastensuojeluilmoitus Hakemus sosiaalihuollon palveluun Muu yhteydenotto Palvelutarpeen arviointi (enintään 3 kk) 7 päivän aikana hoituva asia Ohjautuu lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle Asiakkuus alkaa (sosiaalihuoltolain mukainen / lastensuojelun avohuolto) Asiakkuus päättyy / ohjautuu muualle Neuvonta / Ohjaus muualle
Palvelutarpeen arviointi Kun sosiaalihuollon työntekijä on saanut tiedon sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, tulee välittömästi arvioida kiireellisen avun tarve. Henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei sen tekeminen ole tarpeetonta esimerkiksi, kun tarve palvelulle on tilapäistä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvittää lastensuojelun tarve. Palvelutarpeen arviointi tehdään siinä laajuudessa kuin tilanne vaatii. Se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.
Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin aikana tavataan perheenjäseniä ja tehdään yhteistyötä lapsen asioissa työskentelevän verkoston kanssa. Palvelutarpeen arviointi sisältää sekä työntekijän, että asiakkaan näkemyksen asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta. Palvelutarpeen arvioinnin päättyessä arvioidaan, onko lapsen kohdalla tarvetta jatkaa asiakkuutta sosiaalihuollossa (SHL) tai lastensuojelun avohuollossa. Lapsen asiakkuus sosiaalihuollossa voi myös päättyä tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalipalvelujen tarjoama tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa tai pysyvää ja pitkäaikaista.
Asiakkuuksien kriteeristöä Yleislaki. Tarkoituksena edistää hyvinvointia, vähentää eriarvoisuutta, turvata riittävät sosiaalipalvelut SHL asiakkuus Pieni huoli Tuki kevyempää/ennaltaehkäisevät palvelut Olemassaolevien vahvuuksien tukeminen, kriisitilanteet Vaatii asiakkaan sitoutumisen yhteistyöhön (asiakas voi kieltäytyä yhteistyöstä, jolloin asiakkuutta ei synny) Asiakas määrittää yhteistyöhön osallistuvat tahot Erityislaki. Tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun Lastensuojelun asiakkuus Suuret huolet Tuki on vahvempaa (SHL palvelut + erikoispalvelut) Työskentelyssä pyritään muutokseen, kroonistuneet tilanteet Työskentely voi olla vastentahtoista Yhteistyöhön osallistuvat tahot perustuvat sosiaalityöntekijän arvioon
Sosiaalihuoltolain mukaisen palvelut Sosiaalityötä Sosiaaliohjausta Sosiaalista kuntoutusta Perhetyötä Kotipalvelua Kotihoitoa Asumispalveluja Laitospalveluja Liikkumista tukevia palveluja Päihdetyötä Mielenterveystyötä Kasvatus- ja perheneuvontaa Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa Muita sosiaalipalveluita (esim. tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta)
Lastensuojelun avohuollon asiakkuus Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että: 1) lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai 2) lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja 3) lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös silloin, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai hänen perheelleen muutoin annetaan tässä laissa tarkoitettuja palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.
Lastensuojelun asiakkuus Lapsen asiakkuus siirtyy lastensuojelun avohuoltoon sosiaalityöntekijän arvion perusteella. Arvioon vaikuttavat asiakkaan tarvitsemat palvelut, asiakkaan kokonaistilanne, asiakkaan motivaatio/halukkuus vastaanottaa palveluja ja lapsen etu. Avohuolto - avohuollon tukitoimet - kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto
Lastensuojelun keskeiset periaatteet Kaikessa lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä työn perustana on lapsen edun käsite. Arvioidaan, kuinka eri ratkaisuilla ja toimenpiteillä lapsi saa tilanteessaan 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalipalvelujen sekä toimeentulotuen lisäksi lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle on järjestettävä tarvittaessa: 1) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; 2) lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä; 3) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja; 4) tehostettua perhetyötä; 5) perhekuntoutusta; sekä 6) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Jos lasta ei voida sijoittaa lapsen edun mukaisesti yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa, voidaan lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen: 1) lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi; 2) lapsen kuntouttamiseksi; tai 3) lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi
Lastensuojelun systeeminen malli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ollut tuomassa mallia Suomeen. Osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) on käynnistynyt lastensuojelun systeemisen mallin valtakunnallinen pilotointi Suomessa. THL tutkii mallin toimivuutta Suomessa. Malli on Lontoon Hackneyssä vuodesta 2007 toiminut työskentelymalli, joka perustuu systeemiseen ajatteluun ja terapeuttiseen työotteeseen. Hackneyn mallin toimivuudesta lastensuojelutyössä on olemassa laajaan arviointitutkimukseen perustuvaa tutkimustietoa (Forrester ym. 2013).
Mallin pilotointi Avohuollon asiakkuus Suomessa
Mitä muutoksia malli toi Hackneyn lastensuojeluun Työntekijöiltä vapautui aikaa byrokraattisesta työstä kohtaavaan asiakastyöhön Reaktiivisesta työotteesta onnistuttiin siirtymään ennaltaehkäisevämpiin työmuotoihin Perheet tulivat paremmin toimeen lastensuojelun työntekijöiden kanssa ja luottamus lisääntyi Huostaanotot vähenivät 40% Henkilöstön viihtyvyys parani ja vaihtuvuus sekä sairauspoissaolot vähenivät radikaalisti Väkivallan uhka työssä väheni sosiaalityöntekijä lapsityöntekijä konsultoiva sosiaalityöntekijä kliinikko koordinaattori
Miksi muutosta tarvitaan Suomen lastensuojelussa Suuret asiakasmäärät ja kustannusten kasvu Työntekijöiden jaksaminen/kuormittuminen Henkilöstön suuri vaihtuvuus ja siirtymiseen muihin tehtäviin Lastensuojelun ja lasta ja perhettä auttavien toimijoiden yhteistyön vaikeudet Lastensuojelun sosiaalityötä leimaava yksin tekemisen kulttuuri, ongelmakeskeisyys sekä työntekijöiden kannalta riittämätön tuki ja ohjaus Lastensuojelussa joudutaan työskentelemään akuuteissa kriisitilanteissa ja reagoimaan liian myöhään
Systeeminen ajattelu lastensuojelussa Systeeminen ajattelu on tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä Systeemisyys korostaa järjestelmän osien välisiä vuorovaikutussuhteita. Yhtä perheenjäsentä ei nähdä ongelmana, vaan ratkaisut löytyvät systeemistä. Yhden osion muutos -> koko systeemissä tapahtuu muutos
Mikä on uutta systeemisessä mallissa Systeemisen ajattelun periaatteet ja ajattelua tukevat menetelmät tulevat ohjaaviksi näkökulmiksi Systeemisen työskentelyn mahdollistavan rakenteen luominen työyhteisöihin Reflektion tietoinen ja systemaattinen käyttö osana asiakastyötä Selkeät tiimiroolit: sosiaalityöntekijät (lapsen ja vanhemman työntekijä), kliinikko/perheterapeutti, koordinaattori, konsultoiva sosiaalityöntekijä Pienemmät asiakasmäärät Intensiivisempi, kohtaavampi työskentelyote Tiimin yhteinen vastuunotto asiakkaista
Lastensuojelun systeeminen, monitoimijainen tiimi Johtaa tiimin työskentelyä, ohjaa keskustelua tiimissä, huolehtii yhteistyösuhteista Systeemisyys Suhdeperusteisuus Lapsilähtöisyys Perheterapeuttinen ymmärrys Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen Monitoimijaisuus Tukee tiimiä tuomalla työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia Konsultoiva Kliinikko/ sosiaalityöntekijterapeutti perhe- Laadukas, monipuolinen reflektio Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Koordinaattori Kirjaa tiimikeskustelut, avustaa tiimiä kontaktoimalla asiakkaita, sopimalla aikoja.. Matalan kynnyksen palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus 25
Pilotointi Kuopiossa 1.1.-30.6.2018 Mallia pilotoi yksi muutostiimi, jossa: 4 lastensuojelun sosiaalityöntekijää (joista 1 konsultoiva) 1 sosiaaliohjaaja (koordinaattori) 2 perhesosiaalityötä tekevää sosiaalityöntekijää (SHL) 3 kliinikkoa (perheterapeuttia) Lastensuojelun ja perhesosiaalityön eriyttämistä eri sosiaalityöntekijöille kokeillaan Pilotoivan tiimin asiakasmäärät on saatu kohtuullisiksi yhden sostt:n lisäresurssilla: lastensuojelun sostt:t 23-30 asiakasta/sostt perhesosiaalityö 35-42 asiakasta/sostt (muissa tiimeissä ~ 50 asiakasta/sostt) Kliinikot osallistuvat tiimipalavereihin kerran viikossa 2-3 h tuoden perheterapeuttista näkemystä perheiden tilanteisiin
Pilotointi Kuopiossa 1.1.-30.6.2018 Tiimipalavereissa käyty reflektoiva keskustelu kirjataan asiakaskertomukseen ja käydään asiakkaan kanssa läpi verraten asiakkaan omaa näkemystä työntekijöiden näkemykseen perheen tilanteesta. Asiakkailla mahdollisuus osallistua tiimipalavereihin. Läpinäkyvyyttä lisätään tekemällä asiakastapaamisten kirjaukset yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena on arvioida ja raportoida mallin käyttöönottoa laajemmin maakunnassa ja kerätä kokemusta perhesosiaalityön ja lastensuojelun eriyttämisestä (arvioinnissa mukana LAPE työntekijä, lastensuojelun kehittämisasiantuntija Laura Nyyssönen) Pilotin kokemusten esittely 4.9.2018 klo 13-15, Pohjois-Savon liiton maakuntasalissa