LIMINGAN ANKKALINNAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Juha Siekkinen 9.4.2014
1 HANKKEEN YLEISKUVAUS Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi Kosteikon nimi ANKKALINNA Pinta-ala 3,5 ha Maakunta Pohjois-Pohjanmaa Kunta Liminka Suomen riistakeskuksen alue Oulu Keskipisteen N: 7177850, E: 418500 koordinaatit Koordinaattijärjestelmä: ETRS89-TM35FIN-koordinaatisto Kiinteistöt Toimenpiteiden tavoitteet (enintään kolme tärkeintä) Kiinteistön omistajilta tai heidän edustajilta on saatu suulliset suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti Kiinteistön omistaja/omistajien yhteyshenkilöt Kosteikkohankkeen toteuttajat (vastuu- ja yhteyshenkilö) Suunnitteluun osallistuneet Suunnittelussa oleva alue sijaitsee yhden kiinteistön alueella. Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä ravinnonhankinta- ja levähdysalueita Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turvemailla vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä Edistää luonnon monimuotoisuutta kyllä ei Kirjalliset suostumukset ovat liitteenä kyllä Jouko Härmä ja Markku Kouva (kiinteistön omistajat). Suunnittelualue näkyy suunnitelmassa vielä Vapon kiinteistönä (kiinteistötiedot haettu 7.4.2014), mutta kauppakirjat on tehty uusille omistajille jo v. 2013. Jouko Härmä (jouko.harma@upm.com) ja Markku Kouva (markku.kouva@gmail.com) J. Härmä ja M. Kouva, Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus Oulu, Kotiseutukosteikko Life+) Kosteikkosuunnitelman laatija Juha Siekkinen Maanomistajien ja paikallisten Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan osallistaminen sekä maanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää suunnittelun vaiheet paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa J. Härmä ja M. Kouva tekivät aloitteen kosteikkohankkeesta ottamalla yhteyttä Suomen riistakeskuksen Oulun aluetoimistoon. J. Siekkinen kävi heidän kanssa tekemässä vaaitusmittauksia 4.11.2013. Suunnitelma tehtiin tämän maastokäynnin perusteella Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon perustaminen toimenpidesuunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia naapurikiinteistöjen kuivatustilassa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Lisätietoja Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän 7.4.2014 tilanteen mukaan tilan 425-402-421-8 omistajina olisivat Maija Kylmänen ja Matti Kylmänen. Puhelinkeskustelussa Matti Kylmänen-J. Siekkinen 9.4.2014 Matti Kylmänen totesi hallinnan olevan vain Maija Kylmäsellä hallinnan muutos on tehty jo v. 2013. ei 2
Suunnitelman kartat, piirustukset ja taulukot Laadittu Yleissijaintikartta kuva 1 Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 2 Valuma-alue peruskartalla Ilmakuva/väärävärikuva kuva 6 Kosteikon topografia kuvat 3 ja 4 Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 6 Kosteikon veden syvyysluokat k Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus Patolaitteen rakenne Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus Toimenpiteiden kustannusarvio Lisätieto Kuva 1. Limingan Ankkalinnan kosteikon sijanti. Kosteikko sisältää kaksi osa-aluetta pohjoisen ja eteläisen kosteikon. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 3
Kuva 2. Alueen kiinteistötiedot. Suunnittelualue on kokonaan J. Härmän ja M. Kouvan hallinnoimalla kiinteistöllä. Huom! Kiinteistöaineisto ei ole päivittynyt uuden kauppakirjan mukaisesti. Suunnittelualueet eivät ole enää Vapo Oy:n hallinnoimia. Kartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. SUUNNITTELUALUEEN KIINTEISTÖ: Tilan määräalatunnus 425-402-0421-0004-L-M0611 Omistajat: Jouko Härmä, Niemelänmutka 8, 91900 Liminka ja Markku Kouva Siemenpuuntie 12, 90420 Oulu NAAPURIKIINTEISTÖT, pohjoinen osa-alue: Tila 425-402-421-7, Jussila Raitamaa, Paavo Juhani Tikantie 3a as. 2, 90450 KEMPELE Tila 425-402-421-1, MÄNTYLÄ Luukinen, Antti Einari ja Luukinen, Pirjo Sinikka Hirvinevantie 49b, 91900 LIMINKA Tila 425-402-78-33, Honkaharju Juntunen, Simo Eerik ja Niemelä-Juntunen, Kirsi Marjaana Hirvinevantie 51a, 91900 LIMINKA NAAPURIKIINTEISTÖT, eteläinen osa-alue: Tila 425-402-421-8, Vapo Kylmänen, Maija Hannele Paavolantie 97, 91900 LIMINKA Tila 425-402-313-21, HIRVINEVA Vapo Oy, Yhteystiedot, katso www.ytj.fi Tila 425-402-38-32, ALAKESTILÄ Arvola, Kalle Samuli Yhteystietoja ei saatavilla Arvola, Katri Yhteystietoja ei saatavilla Tila 425-402-32-22, ALAKOKKO Lithovius, Eevaleena ja Lithovius, Jukka Iisakki Värminkoskentie 16, 91900 LIMINKA Tila 425-402-421-4, HIRVINEVA Vapo Oy, 0174817-6 Yhteystiedot, katso www.ytj.fi 4
2 ALUEEN NYKYTILA Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot. Tarkoituksena on osoittaa, missä toimenpiteet ovat perusteltuja. Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta 46,1-47.30 mmpy Suunnittelualueen alimmat ja ylimmät osat Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä Pohjoinen kosteikko: alle 5 ha Kosteikot tehdään kaivamalla ja viereisten ojitusalueiden vesiä voidaan ohjata vain pohjoiselle kosteikolle Eteläinen kosteikko: alle 1 Kohteen vaaitus ha ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella Tasolasermittaus: 4.11.2013. Mittaukset: J. Siekkinen, J. Härmä ja M. Kouva Kohteen suunnittelussa on käytetty myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa Pohjoisen osa-alueen metsä on avohakattua ja osittain ojitettua kuivahkoa kangasta tai kangasrämettä. Turpeen paksuus on enimmillään n. 50 cm. Eteläinen osa-alue on koivuvaltaista kangasrämemuuttumaa, jossa turpeen paksuus vaihtelee n. 50 120 cm välillä. Puustoa on harvennettu ja sillä on talousmetsän ominaispiirteet: puusto on melko tasaikäistä ja tasavälistä. Lahopuuta on vain yksittäisiä pieniläpimittaisia koivuja. Alueen itäreunaan on aiemmin kaivettu n. 0,3 ha:n suuruinen kosteikko turvekerrokseen. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa Lisätiedot tai tietolähde kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen Uhanalaisten lajien havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä kyllä ei tietoa EU:n direktiivilajeja kyllä ei Suojelualue alle 200 m etäisyydellä Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Muinaisjäännöksiä alle 100 m etäisyydellä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa kyllä ei ei tietoa Pohjavesialue kyllä ei ei tietoa Virkistyskäyttöä tai siihen kyllä ei liittyviä rakenteita Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei Ei ole. Isojen petolintujen pesiä ei ole tiedossa alle 2 km säteellä. Lähde: sähköpostiviesti suunnittelija Susanna Anttila, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus/8.4.2014 Luontodirektiivin liitteen IV tai lintudirektiivin lajeille epätodennäköinen lisääntymis- tai levähdysalue. Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 6.4.2014 Kiinteistönomistajan mukaan alueella ei ole Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 6.4.2014 Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 6.4.2014 Muita erityispiirteitä kyllä ei Kartoitustapa Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t) Kasvillisuus ja kasvisto keskeiset alueet kartoitettu hajahavaintoja ei kartoitettu Linnusto tehty seurantalaskentoja hajahavaintoja ei kartoitettu Muu eläimistö kyllä ei Lisätiedot 5
46,15 mmpy 46,40 mmpy 46,40 mmpy 46,50 mmpy 46,70 mmpy 46,60 mmpy 46,60 mmpy 46,70 mmpy 46,45 mmpy 46,70 mmpy 46,80 mmpy 46,85 mmpy 47,0 mmpy 48,20 mmpy 47,30 mmpy 47,30 mmpy ojan pohja 46,35 mmpy 100 m tien pinta 48,1 48,2 mmpy Kuva 3. Ankkalinnan pohjoisen kosteikkoalueen ja ympäristön korkotietoja. Kosteikko on rajattu kaavamaisesti pinkillä viivalla. Korkeusarvot ovat metriä merenpinnan yläpuolella N2000- korkeusjärjestelmässä. Korkeusarvot ovat pääasiassa laserkeilausaineistosta saatuja maanpinnan lukemia ja ne on pyöristetty 5 cm:n tarkkuudelle. Tasolaserin suhteelliset arvoja on käytetty myös tason määrityksessä ja ne vastaavat 5-30 cm:n tarkkuudella laserkeilauksesta saatuja arvoja, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tarkkuutena, kun huomioidaan metsämaanpinnan epätasaisuudet. Laserkeilauskuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 6
tien pinta 48,1 48,2 mmpy 47,50 mmpy 47,15 mmpy 46,80 mmpy 46,50 mmpy 47,00 mmpy 47,00 mmpy 45,85 mmpy 46,55 mmpy 46,85 mmpy 46,60 mmpy 46,65 mmpy 100 m 45,90 mmpy kaivetun kosteikon vedenpinta 46,20mmpy Kuva 4. Ankkalinnan eteläisen kosteikkoalueen ja ympäristön korkotietoja. Kosteikko on rajattu kaavamaisesti pinkillä viivalla. Korkeusarvot ovat metriä merenpinnan yläpuolella N2000- korkeusjärjestelmässä. Korkeusarvot ovat pääasiassa laserkeilausaineistosta saatuja maanpinnan lukemia ja ne on pyöristetty 5 cm:n tarkkuudelle. Kaakkoisreunassa on rakennettu kosteikko, mutta se ei näy keilauskuvassa, koska on rakennettu laserkeilauksen jälkeen. Sen vedenpinnan korkeus maanpintaan on katsottu maastossa tasolaserilla. Laserkeilauskuva Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 7
3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa kaivamalla patoamalla avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiivistelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Toimenpide Puuston poisto Patopenkereet ja patolaitteet 2 osa-aluetta, Pohjoinen 2,5 ha ja Eteläinen 1,0 ha Vesialueet rajataan patopenkereillä Kosteikon vedenkorkeuden säätelyyn ja tyhjentämiseen asennetaan patolaitteet Ohjataan mahdollisuuksien mukaan ojitettujen turvemaiden vesiä kosteikolle Toimenpiteiden tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Pohjoisella osa-alueella on tehty avohakkuu, joten puuston poistoon ei ole tarvetta. Eteläisellä osa-alueella on koivuvaltainen metsikkö, joka täytyy hakata pois ennen toimenpiteitä. Kaivuutyöt molemmilla osa-alueilla Kaivetaan matalalla kaivuulla kosteikko ja maa-ainekset kasataan keinosaariksi ja reunoille penkereiksi. Kaivuumaat levitetään ja maisemoidaan. Otetaan kaivuussa huomioon mahdollinen happamien sulfaattimaiden esiintyminen (ks. kappale 4 Hankkeen haittojen arviointi). Patolaitteet: pohjoinen kosteikko Kosteikon patolaitteeksi rakennetaan kiviverhoiltu pohjakynnys ja tiivisteseinä settilankuilla varustettuna. Se on toimintavarma ja huoltovapaa patolaite. Jos patolaite tukkeutuu ja vesi nousee, se pääsee virtaamaan itäreunan ojaan padotun kohdan yli. Patolaitteen avulla vedenkorkeutta voidaan säädellä tasoilla 46,10-46,60 Patolaitteet: eteläinen kosteikko Kosteikolle rakennetaan yksinkertainen pieni kiviverhoiltu pohjakynnys pohjoiskulmaan tasoon 46,50 m + N2000. On todennäköistä, että sen kautta ei virtaa vettä lainkaan, koska kosteikko on suljettu systeemi: vettä tulee kosteikolle vain sadeveden ja lumien sulamisvesien myötä. Kosteikon vedet voivat virrata pohjakynnyksen kautta viereiseen pohjoispuolella sijaitsevaan ojaan ja edelleen luoteeseen. Tulvakynnystä ei tarvitse rakentaa, koska valuma-alue on hyvin pieni ja alueelle tulevat vesimäärät ovat vähäisiä. Kosteikon muut kaivuutyöt Muut työt Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Kuivatustilanne Suunnittelualueen itäpuolella oleva kosteikkoalue yhdistetään kaivettavaan kosteikkoon. Kosteikosta tulee pitkä ja kapea. Pohjoinen kosteikko Keinosaaria tehdään siten, että tavoitteena on niiden osuus avovesialasta enintään 50 %. Vesi ohjataan kosteikoille kaakkoisosan ojasta. Sitä patomalla vedenpintaa voidaan nostaa enintään 50 cm tasolle 46,60 m +N2000, millä pyritään vähentämään kosteikon kaivuutyön syvyyttä ja kaivettavien maa-ainesten määrää. Ojassa vesi virtaa nykyisin pohjoiseen ja kääntyy sen jälkeen luoteeseen kiinteistön rajaa pitkin. Kosteikolle vesi ohjataan aluksi matalalla uomalla ja noin 100 metrin jälkeen aloitetaan varsinaisen kosteikkoalueen kaivuutyöt. Eteläinen kosteikko Rakennettava kosteikko yhdistetään aiemmin sen kaakkoispuolelle kaivettuun kosteikkoon ja niille tulee sama vedenkorkeus tasolle 46,20 m +N2000. Riistapelto. Tehdään tarvittaessa kosteikkojen reunapenkereille. Kosteikoilla ei ole luonnonpuroja. Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteillä ei ole vaikutusta naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen. Kiinteistön rajoilla on kuivatusojia ja kaivuumaiden kasauksen myötä syntyneet penkereet rajaavat kosteikkoalueet ympäröivistä alueista. Patolaitteilla voidaan säädellä molempien kosteikkojen vedenpinnan korkeutta. Eteläisen kosteikon lounaispuolella olevan tilan 425-402-421-8 (omistaja Maija Kylmänen) kuivatustilanne ei pitäisi muuttua, koska ko. kiinteistöltä ei virtaa vettä pohjoiskulman ojasta pohjoiseen. 8
Kiviverhoiltu pohjakynnys, jossa tiivisteseinä settilankuilla. Säätelymahdollisuus vedenpinnan tasoille 46,10-46,60 m + N2000 Kaivuumaiden kasaus reunoille tehdään välittömästi kosteikon viereen (kosteikko=pinkillä rajattu alue) tai eteläpuolella ojitetulle alueelle kiinteistön sisälle. On mahdollista, että osa kaivuumaista Kosteikkoalueelle tehdään keinosaaria kasattavista maa-aineksista. Tavoite: keinosaarten pinta-ala enintään 50 % avovesialasta On mahdollista, että osa kaivetuista turvemaista siirretään traktorilla ja maisemoidaan tälle ojitetulle alueelle Uusi oja kosteikolle, jota pitkin vedet ohjataan ojasta kosteikolle Oja tukitaan Ojaan rakennetaan pato tasolle 46,70 m +N2000. Pato toimii myös tulvakynnyksenä, jolloin vedet voivat virrata ojaa pitkin pohjoiseen ja kiinteistönrajalla kääntyä luoteeseen Tätä ojaa pitkin vettä ei virranne pohjoiseen Kiviverhoiltu pohjakynnys, jonka taso = 46,50 m + N2000 Kosteikkoalueelle tehdään keinosaaria kasattavista maaaineksista. Tavoite: keinosaarten pinta-ala enintään 50 % avovesialasta Aiemmin kaivettu kosteikko Kuva 5. Ankkalinnan kosteikkojen toimenpiteet. Pohjoinen ja eteläinen osa-alue on rajattu pinkillä viivalla. Rajausten alueella tehdään kaivuutyöt. Läjitysalueet ovat välittömästi kosteikon ympärillä samalla kiinteistöllä. Kummallekaan alueelle ei ole piirretty karttaan keinosaaria. Keinosaaria tehdään siten, että niiden osuus avovesialasta on enintään 50 %. Taustakartta Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 9
Kuva 6. Ankkalinnan kosteikkojen alueen ilmakuva. Pohjoinen ja eteläinen osa-alue on rajattu keltaisella viivalla. Taustakartta Maanmittauslaitos, lupanro 053/MML/13. 10
4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI Lomakkeella kuvataan haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia ympäristöön suunnittelualueella tai sen lähellä. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Kivennäismaassa mahdollisesti esiintyvä hapan sulfaattimaakerros on alueella riskitekijä. Kivennäismaahan asti ulottuva kaivuu voi paljastaa sulfaattimaakerroksen ja aiheuttaa sen hapettumisen, mikäli ko. maa-aines pääsee ilman hapen kanssa tekemisiin. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu kosteikolle. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Ongelmia ei tule, mikäli kivennäismaahan asti ei kaiveta. Mikäli kivennäismaahan asti kaivetaan, täytyy seurata onko maaperässä kerrosta, joka poikkeaa väriltään muusta maaaineksesta. Happamat sulfaattimaat voivat erottua hyvin tummana harmaana vyöhykkeenä, halkeamat usein ruosteensävyisiä. Mikäli todetaan sulfidikerros, noudatetaan seuraavia ohjeita: I. Kaivuumassat sijoitetaan kauemmaksi kosteikon reunalta, jolloin hapettunutta sulfaattimaata ei pääse valumaan mahdollisen sadeveden mukana ei kosteikon veteen tai ympäröiviin ojiin. II. Kaivuumassat peitetään orgaanisella aineksella: pintaturve sijoitetaan sulfidisaven päälle, jolla hidastetaan saven hapettumista. III. Kosteikon maaperässä paljastunut sulfidi ei saisi päästä hapettumaan ilman hapen vaikutuksesta. Tämä voidaan tehdä ns. märkäkaivuuna, jolloin kosteikolla pitää olla vettä sulfidikerroksen päällä. Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku ja koneen kuljettaja tietää miten toimia öljyvahingon sattuessa. Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Olisi hyödyllistä, mikäli kiinteistön omistaja voisi tehdä laskentoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), 1.-20.7. poikuelaskenta ja 1.-19.8. kertymälaskenta. Laskentoja ei ole tehty ennen kosteikon perustamista. Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Vesilintumetsästys Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannalla. Vastuutaho: kiinteistön omistaja Kiinteistönomistajat seuraavat kosteikon tilaa ja tekevät tilanteen mukaiset hoitotyöt. Kosteikkolajiston säilymisen kannalta on hyödyllistä, jos alueella pyydetään pienpetoja. Vastuutaho: kiinteistön omistaja Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Vastuutaho: kiinteistön omistaja Pesäpöntöt Pesimispaikka Kosteikolle kannattaa laittaa 1-2 telkänpönttöä. Vastuutaho: kiinteistön omistaja Riistapelto Ruokailualue Tehdään tarpeen mukaan Vastuutaho: kiinteistön omistaja 11
6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Lähialueella ei ole asutusta Ilmoitus ELY-keskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei 12