HYÖKKÄLÄN koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
1 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
2 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Hyökkälän koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 25.9.2017
3 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Meillä arvot näkyvät iloisena meininkinä, rentona ja lapsia kuulevana asenteena, turvallisena ilmapiirinä sekä vapaan leikin mahdollisuutena ja monipuolisena luovana toimintana. Käytännössä se tarkoittaa mm. toiminnan suunnittelun väljyyttä ja joustavaa tilanteisiin tarttumista. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää.
4 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Kerhossa painottuu lasten vapaa-aika, joka on rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaista kuin koulutoiminta. Kerho on erillinen yksikkönsä, mutta samalla myös kiinteästi yhteydessä kouluun ja lasten opiskelun tukemiseen. Kerhossa voimme keskittyä yhden teeman ympärille ja toteuttaa erilaisia pitkäkestoisiakin projekteja ja työpajoja. Tarjoamme monipuolista, lasten toiveita ja tarpeita vastaavaa ja kuulevaa toimintaa. Perussisällön muodostavat ulkoilu, leikki ja liikunta, kädentaidot, tarinointi ja kaikenlainen spontaani, yhteisöllinen toiminta.
5 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä.
6 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Teemme yhteistyötä ja pyrimme avoimeen kohtaamiseen vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa, jotta lasten kerhopäivistä tulisi mahdollisimman sujuvia. Koemme tärkeänä tavoitteena mm. sosiaalisten taitojen harjoittelun, kannustamalla yhdessä tekemiseen, puuttumalla välittömästi haastaviin tilanteisiin ja myös näkemällä lasten vahvuuksia ja onnistumisia. Meillä on mm. käytössä sydän-vihko, johon kirjaamme huomioita lasten hyvästä käytöksestä ja toisten huomioimisesta. Osallisuus näkyy lasta kuulevana asenteena ja yhdessä tekemisenä mm. vastuutehtävät välipala-apulaisina ja naulakkovahteina. Lapset saavat myös mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin mm. kerhopalaverissa. Sen tarkoituksena on tiedottaa asioista ja kerätä ideoita ja toiveita, joita pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan.
7 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Hyökkälän koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii kolme ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan.
8 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhon tulevan lukuvuoden oma teema on yhdessä tekeminen ja suomi 100. Kehittämiskohteena on miettiä yhdessä toimivia keinoja ison ryhmän hallintaan mm. jakamalla ryhmää ja hajaannuttamalla toimintaa koulun eri tiloihin. Näin myös yhdessä tekeminen ja rauhallinen työskentely onnistuvat paremmin. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Päivä alkaa läksyjen teolla ja siihen pyritään järjestämään hiljainen hetki. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Välipala on päivittäin klo 14 koulun ruokalassa. Olemme suunnitelleet viikko-ohjelman väljäksi, jotta spontaani ja leppoisa tunnelma säilyisi. Ohjatut tuokiot jakavat isoa ryhmää ja tarjoavat samalla yhden ohjaajan jakamattoman huomion (liikuntasalivuorot, satutuokiot, rentoutumishetket ja askartelu). Toimintatuokioiden sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja teemme joskus retkiä lähiympäristöön. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia luku- ja juttutuokioita. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin, tarpeen mukaan, on kerhopalaveri, jonka tarkoituksena on ideoida ja tiedottaa toiminnasta. Maanantaina ja torstaina on liikuntasalit käytössämme, toisena päivänä on leikkiliikuntaa ja toisena päivänä toiminta painottuu pelailuun. Tiistaina on satutuokio ja perjantaina rentoutumishetki viereisessä luokassa. Ohjattua askartelua / kädentaitoja on perjantaisin. Ohjaajat pitävät oman palaverinsa kerran viikossa silloin kun kerhossa on hiljaisinta. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työhyvinvoinnin kannalta.
5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Teemme yhteistyötä koulunhenkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien ja koulusosionomin kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee myös puhelimen, sähköpostin sekä wilman välityksellä. Toivomme huoltajilta avointa ja aktiivista yhteistyötä ja kuulemme mielellämme myös heiltä tulleita ideoita. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Tiedostamme, että vuosittain vaihtuvat lapsiryhmät ovat dynamiikaltaan ja yhteistyötaidoiltaan erilaisia, joka näkyy myös suunnittelussa ja toiminnan sisällössä. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
10 Kellokosken koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
11 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
12 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Kellokosken koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 28.9.2017
13 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Tasa-arvoinen kohtelu, lasten erilaisuuden tukeminen ja ominaisuuksien hyväksyminen. Aktiivinen ja avoin kommunikointi sekä yhteistyö (opettajien ja) lasten vanhempien kanssa. Iltapäiväkerhossa riittävästi aikuisia paikalla. Ohjaajien sijaisena pääsääntöisesti sama tuttu aikuinen. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun
liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. 14 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Meidän kerhon ajatus toiminnasta on tarjota monipuolisesti vapaaehtoista tekemistä rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Tekeminen ja aktiviteetit suunnitellaan sen mukaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus onnistumisen tunteisiin. Kaikilla samat säännöt, joita kerrataan silloin tällöin, jotta kaikki muistavat kuinka saadaan toimiva kerho aikaiseksi. Lapsia kannustetaan osallistumaan suunniteltuihin aktiviteetteihin kuitenkaan ketään pakottamatta. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle.
15 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.
16 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Tavoite on saada lapset toimimaan ryhmänä ja innostumaan monipuolisesta tarjonnasta mitä meillä on heille tarjota. Koitamme innostaa kaikkia kokeilemaan kaikkea ja suhtautumaan asioihin positiivisesti sekä avoimin mielin.
17 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Kellokosken koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 11.30-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii 3 ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan.
18 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Teemaa on suunniteltu toteutettavaksi yhteisen tekemisen kautta (mm. askartelut, pelit, leikit ). Lapsia ohjataan toimimaan kaikkien kanssa; pareittain, pienryhmissä sekä yhtenä isona ryhmänä. Yhteisöllisyys näkyy myös yhteistyönä 5. ja 6. luokkien kanssa, josta oppilaita tulee iltapäiväkerhoon apuohjaajiksi ohjattuihin tuokioihin sekä vapaan toiminnan aikana leikittämään iltapäiväkerhon lapsia. Käymme myös ilahduttamassa askarteluin ja lauluin/runoin Kellokoskella palvelutalossa asuvia vanhuksia. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on koulun kanssa yhdessä toteutettava Liikkuva koulu ja kehittämiskohteeksi olemme valinneet tilojen toimivamman käytön (mm. pienryhmätoimintaa palvelevammaksi).. Liikkuvan koulun teema on jatkuvasti osana arkeamme (esimerkiksi välipalalle siirtymisen ohessa liikuntatuokio) sekä viikoittain erikseen toteutettavissa liikuntahetkissä. Osallistumme myös koulun järjestämiin liikuntatapahtumiin. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Päivä alkaa läksyjen teolla ja siihen pyritään järjestämään hiljainen hetki. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Välipala on päivittäin klo 14 koulun ruokalassa. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja teemme joskus retkiä lähiympäristöön. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia lukuja juttutuokioita.
19 Päivänkulku klo 11.30-13.50 Hiljainen tekeminen (läksy-/luku-/lepohetki) Ulkoilu / ohjattu toiminta 14:00-14:30 Välipala koulun ruokalassa 14:30-15.00 Ulkoilu 15.00-16.00 Vapaata leikkiä sisällä Tarina-/satutuokio Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin pidetään ohjattu kädentaitotuokio (mm. askartelua) ja torstaina on liikuntaa tai retki lähimaastoihin. 1-2 perjantaina kuukaudessa pidetään lelu- tai pelipäivä. Ohjaajat pitävät oman palaverinsa kerran viikossa silloin kun kerhossa on hiljaisinta. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työ hyvinvoinnin kannalta. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä.
20 2016 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2017 draama / askartelu koilu Elokuu- Ulkopelejä ja Syksyisiä Ulkoilu säiden syyskuu liikuntaleik- askarteluja salliessa, yh- kejä teisleikkejä Lokakuu Syysolympia- Laulu-/mu- Retki lähi- Kirjasto- laiset siikkileik- puistoon vierailuja kejä Marraskuu Liikuntaleik- Lauluesitys Askartelutyö Vierailu kejä ulkona, vanhainko- vanhainko- vanhain- (pienessä ti- dissa tiin, talviai- kodissa lassa toteutet- heisia askar- tavia) sisälii- teluja kuntatuokioita Joulukuu Talviliikunta- Jouluaskar- Retkiä lähi- Rakente- tuokioita/lii- teluja maastoihin lua lu- kuntaleikkejä mesta ulkona (mikäli on lunta)
21 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Tiivis ja toimiva yhteistyö koulun ja iltapäiväkerhon välillä tapahtuu keskustelemalla tai tarvittaessa Wilma-viestein. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee myös puhelimen ja Wilman (sekä kuukausittaisen kerhokirjeen) välityksellä.
22 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
23 Kirkonkylän koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
24 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
25 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Kirkonkylän koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 15.9.2017
26 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Meidän kerhossa toiminta on lapsilähtöistä ja vapaaehtoista. Huomioimme lapset ja olemme helposti lähestyttäviä ja läsnäolevia aikuisia. Kodin ja iltapäiväkerhon yhteistyö on mutkatonta ja sujuvaa.
27 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Iltapäiväkerho on lasten vapaa-aikaa tutussa, turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Kaikki ohjatut tuokiot ovat vapaaehtoisia, joihin lapset osallistuvat oman mielenkiintonsa mukaan. Joka päivä on mahdollisuus myös vapaaseen leikkiin.
28 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä.
29 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Henkilökunnan yhdessä laatima toimintamalli, johon kaikki ovat sitoutuneet ja toimivat sen mukaan. KK:n iltapäiväkerhossa on hyvin strukturoitu viikko-ohjelma, joka sisältää monipuoliseksi suunniteltua toimintaa, sekä ohjattua että vapaata. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Kirkonkylän koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017 Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla 23.12.17 7.1.17 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. la 2.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30.
30 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii kuusi ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevalle lukuvuodelle olemme ohjaajien kanssa valinneet koko kunnan yhteiseksi iltapäivätoiminnan teemaksi: Yhteisöllisyys. Nähdään toiminta uudella, avarakatseisella, lapsia kuuntelevalla tavalla se, mikä on ollut kiellettyä, ollaan valmiina haastamaan ja miettimään miksi ja voisiko sen tehdäkin toisin. Teema rakentui opetuksessa tällä hetkellä olevien teemojen pohjalta; oppilaan osallisuus, Liikkuva koulu ja Suomi100.
31 5.2 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Iltapäivätoiminnassa on päivittäin varattuna 30minuuttia aikaa itsenäiseen läksyjen tekoon. Ne tehdään heti koulun jälkeen ilmoittautuneiden kanssa. Välipala on päivittäin klo 14 koulun ruokalassa. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu toimintaa. Kaikki ohjatut tuokiot ovat vapaaehtoisia, joihin lapset osallistuvat oman mielenkiintonsa mukaan. Joka päivä on mahdollisuus myös vapaaseen leikkiin. 5.3 Viikon kulku ryhmässä Iltapäiväkerhossa on joka päivä ohjattuja tuokioita, jotka alkavat välipalan jälkeen ja loppuvat kello 15.00 (Tiistaisin ja perjantaisin liikunta klo 15.30 asti) -Maanantaisin ohjattua askartelua -Tiistaisin ja perjantaisin liikuntaa liikuntasalissa -Keskiviikkoisin musiikkia koulun musiikkiluokassa -Torstaisin lepo/rentoutus/lukuhetki -Perjantaisin lelupäivä (1 reppuun mahtuva lelu, omalla vastuulla) Perjantaisin kerhon aikuisilla on palaveri. Palavereista tehdään aina muistio. Tiedonkulku ja asioiden jakaminen koetaan erittäin tärkeäksi ja tarpeelliseksi. 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat 2017 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2018 draama / askartelu koilu Elokuu- Tutustuminen leikkejä syyskuu Tutustuminen eri instru- Paperi- ja rautalanka Avoimet ovet pelejä ment-teihin askartelu (säännöt)
32 Lokakuu Palloilu Tutustumi- Eläin Eläinten- (säännöt) nen eri instru- Halloween viikko ment-teihin Marraskuu Temppuilu Rytmi- Isänpäivä- luistelu Isänpäivä harjoituksia askartelu kemut Musiikki-maalaus Joulukuu Ryhmässä Rytmi- Joulu- luistelu Pikkujoulut toimiminen harjoituksia koristeet ja kortit Tammikuu yksilötaidot Soitto- Tuikut / lasiki- Pulkkamäki Mollikirja (luistelu) harjoittelua pot luistelu Talvinen puupuhallus Helmikuu soitto- liikuntataidot harjoittelua lumiukot, ys- Mollikirja tävänpäivä Maaliskuu Heittely Soitto- Tomaatipurkit Mollikirja harjoittelua Pääsiäis-istutus
33 Huhtikuu Lapset ohjaa- Eri musiikki- Linnunpöntöt jina tyylejä vappu Toukokuu Toiveita Eri musiikki- Jätskit, Puistoretki Äitien- tyylejä äitienpäivä päivä kevätaskar- kemut telu 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhossa tulevalle lukuvuodelle on nostettu kehittämiskohteeksi seuraavat asiat: ohjatun ulkotoiminnan kehittäminen ja koulun tilojen tehokas hyödyntäminen. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu jokapäiväisessä arjessa ja wilman kautta. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, wilman, reissuvihon, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Perheille järjestetään vuosittain avoimet ovet. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee myös puhelimen ja sähköpostin sekä kerhokirjeen välityksellä. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana.
34 Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
35 Klemetskogin koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
36 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
37 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Klemetskogin koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 2.10.2017
38 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Kohtelemme jokaista lasta yksilöinä sekä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Pyrimme luomaan turvallisen ja positiivisen toimintaympäristön. Olemme lapsille turvallisia aikuisia. Keskustelemme lasten kanssa säännöllisesti ja otamme huomioon lasten toiveet. Teemme yhtistyötä koulun kanssa. Koska koulumme on pieni, tapaamme vanhempia lähes päivittäin ja pääsemme keskustelemaan säännöllisesti heidän kanssaan.
39 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Teemme yhteistyötä koulun ja kodin kanssa. Tarjoamme lapsille turvallisen iltapäivän. Tavoitteena on tukea lapsen liikkuvuutta olemalla paljon ulkona. Annetaan lapsille mahdollisuus käyttää mielikuvitusta leikeissään. Kuunnellaan lapsia ja otetaan jokaisen lapsen erilaiset tarpeet huomioon. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle.
40 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.
41 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Haluamme tarjota lapsille hyvän ja turvallisen iltapäivän koulupäivän päätteeksi. Otamme huomioon lasten toiveet. Teemme koulun kanssa yhteistyötä liikkuva koulu projektissa. Hyödynnämme luonnonläheistä koulun pihaa leikkimällä paljon ulkona. Pidämme tärkeänä, että kaikki lapset leikkivät toistensa kanssa, ketään ei jätetä yksin. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Klemetskogin koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.30 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii yksi ohjaaja.
42 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Erilaisia leikkejä ulkona/sisällä. Ryhmässä toimiminen erikokoisissa ryhmissä. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on lukeminen ja Suomi 100 vuotta ja kehittämiskohteiksi olemme valinneet yhteisöllisyyden ja omatoimisuuden. Lukemista tuetaan lukemalla ääneen lapsille ja lapset lukevat toisilleen pienissä ryhmissä. Yhteisöllisyys näkyy mm liikkuva koulun toiminnassa. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset pääsevät koulusta klo 13 tai klo 14. Välipalan jälkeen on mahdollisuus läksyjen tekoon. Autamme tarvittaessa läksyissä, mutta vastuu niiden tarkastamisesta on vanhemmilla. Läksytuokion jälkeen ohjaaja lukee lapsille kirjaa. Yksi- kaksi kerta kuussa on perjantaina lautapelipäivä, jolloin lapset saavat tuoda oman pelin tai pelata kerhossa olevia pelejä. Olemme paljon ulkona, jos sää sallii.
43 Päivänkulku klo 13:00-14.:00 Vapaata leikkiä Ulkoilua 14:00-14:30 Välipala koulun ruokalassa 14:30-15:15 Läksyjen tekoa koulun puolella, ohjaaja lukee kirjaa lapsille 15:15-16:00 Ohjattua toimintaa, sisällä/ulkona 16:00-16:30 Ulkoilua Liikuntasalia voidaan käyttää iltapäivisin. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Viikon ohjelma vaihtelee riippuen säästä. Pyrimme olemaan paljon ulkona. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Kausisuunnitelmassa olemme hyödyntäneet mm vuodenaikoja liikunnassa ja ulkoilussa. Kannustamme lapsia luoviin leikkeihin ja liikkumaan tarjoten erilaisia harjoituksia liikuntasalissa. 2017 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2018 draama / askartelu koilu
44 Elokuu- koordinointi harjoi- syysaskarte- ulkoleikkejä syyskuu tuksia jumppasa- lua lissa askartelua helmistä Lokakuu tasapainoharjoituk- Suomi 100- ulkoleikkejä sia jumppasalissa askartelu metsäretki ulkoleikkejä Marraskuu pallopelejä jumppasalissa isänpäivä ulkoleikkejä askartelu Joulukuu piirileikkejä piirileikkejä jouluaskartelu Tonttukävely metsässä välipalan kanssa Tammikuu luistelua/hiihtoa
45 Helmikuu luistelua pulkkamäki askartelua romusta Maaliskuu ulkoleikkejä sirkustemppuja pääsiäisaskartelu Huhtikuu pallopelejä ulko- ulkoleikkejä leikkejä pallopelejä ulko- äitienpäivä- kevätkävely Toukokuu leikkejä askartelu metsään ulkoleikkejä 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu säännöllisillä keskusteluilla koulun opettajien kanssa. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koko koulun henkilökunnan kanssa. Melkein kaikkia vanhempia tapaamme lähes päivittäin hakutilanteiden yhteydessä.
46 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
47 Kolsan koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
48 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
49 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Kolsan koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 6.10.2017
50 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Suunnittelemme toiminnan lapsiryhmän mukaan ja otamme huomioon lasten mieltymykset. Esimerkiksi jos ryhmässä on paljon musiikista innostuneita lapsia, käymme koulun musiikkiluokassa laulamassa ja musisoimassa tai jos ryhmässä on paljon jalkapallosta kiinnostuneita lapsia, menemme useammin ulos potkimaan palloa. Pyrimme aina ottamaan huomioon lapset yksilöinä, juttelemaan päivän mittaan lasten kanssa ja kuuntelemaan lasten juttuja. Haluamme osallistaa lapsia iltapäivätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen mm. kyselemällä lasten mielipiteitä joistakin asioista ja antamalla pieniä vastuutehtäviä. Haluamme kodin ja iltapäiväkerhon yhteistyön sujuvaksi, jotta voimme avoimesti vaihtaa ajatuksia, tiedottaa ja keskustella toiminnasta ja lasten asioista. Opetamme myös lapsille avoimuutta ja rehellisyyttä.
51 Meille on esiarvoisen tärkeää, että lapset viihtyvät kerhossamme ja kokevat tulleensa hyväksytyksi omana itsenään ja saavansa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. Ristiriitatilanteissa pyrimme selvittämään asiat kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kunnioitamme lapsia, vanhempia ja yhteistyökumppaneita ja opetamme samaa kunnioitusta myös lapsille. Keskitymme toiminnassamme paljon lasten sosiaalisten- ja kaveritaitojen kehittämiseen. Tuemme lapsia onnistumaan ja toimimaan yhdessä, ryhmänä. Haluamme saada kerhoomme mahdollisimman hyvän ilmapiirin ja yhteishengen. Käytämme tässä apuna erilaisia ryhmäytysleikkejä ja hetkiä sekä teemaan sopivaa materiaalia (esim Molli-kirja). Haluamme, että jokainen lapsi tuntee olonsa turvalliseksi kerhossamme. Otamme tietysti huomioon fyysisen turvallisuuden esimerkiksi leikeissä, peleissä ja ulkoillessa, mutta sen lisäksi myös psyykkisen puolen esimerkiksi puuttumalla kiusaamiseen tms. lasten välisiin ristiriitoihin. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Tarjoamme lapsille turvallisen paikan viettää ohjattuja vapaa-aikaa koulun loppumisen jälkeen. Pyrimme pitämään toiminnan lapsille mielekkäänä ja monipuolisena ottaen huomioon kehittyvien lasten tarpeet. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteena on tukea lasten kasvua ja kehitystä ensimmäisten kouluvuosien aikana. Teemme yhteistyötä kodin ja koulun kanssa.
52 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä.
53 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Tavoitteenamme on tukea lasten kasvua ja kehitystä ensimmäisten kouluvuosien aikana. Opetamme lapsille hyviä arvoja ja tuemme sosiaalisessa kasvussa. Tasa-arvo ja kaikkien huomioonottaminen ovat tärkeitä teemoja, joita pyrimme aina käyttämään toiminnassamme. Osallistamme lapsia kerhotoiminnassa suunnittelemalla toimintaa yhdessä lasten kanssa. Teemme yhteistyötä kodin ja koulun kanssa lasten kasvatustyössä. Tavoitteena on muodostaa tiivis ryhmä, jossa jokaisella on hyvä ja turvallinen olla ja että kerhotoiminta on jokaiselle lapselle mielekästä.
54 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Kolsan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2018 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii kaksi ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa.
55 Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Omassa toiminnassamme keskitymme ryhmädynamiikan ja yhteistyö- ja kaveritaitojen kehittämiseen. Yhteisöllisyys toteutuu kerhossamme myös yhteistyönä Lepolan iltapäiväkerhon kanssa. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Huomaa hyvä ja kehittämiskohteiksi olemme valinneet lasten luovan toiminnan tukeminen, positiivisen ilmapiirin luominen, lasten ja aikuisten vahvuuksien huomioiminen. Otamme Huomaa Hyvä materiaalin käyttöön ja tutustumme siihen hyvin ohjaajien näkökulmasta. Toteutamme Huomaa Hyvä materiaalia soveltaen omaan iltapäiväkerhoomme. Pyrimme pitämään kerhon ilmapiirin positiivisena, kannustavana ja jätämme tilaa luovuudelle. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Aluksi on yleensä aikaa vapaille leikeille ja peleille. Kun kaikki ovat saapuneet kerhoon, aloitetaan jokin ohjattu toiminta (askartelu, yhteinen leikki/peli jne.) tai mennään ulos. Välipala on päivittäin noin klo 14 kerhon omissa tiloissa. Välipalan jälkeen tehdään läksyt. Iltapäiväkerhossa tehdään kaikki muut läksyt, paitsi lukuläksy. Läksyjen tekemiseen on varattu puoli tuntia rauhallista aikaa. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Jokaiselle päivälle
56 on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme useita kertoja viikossa koulun pihalla ja teemme toisinaan retkiä lähiympäristöön. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia luku- ja juttutuokioita Päivänkulku klo 12:00-13:30 Leikkiä, pelejä, ulkoilua, askartelua tai ohjattua muuta toimintaa päivästä riippuen. 13:30 Toinen ohjaaja ja välipala-järjestäjät hakevat välipalan keittiöltä ja laittavat sen tarjolle.. 14:00- n. 15:00 Välipala ja läksyt sitä mukaan kun välipala on syöty. Hiljaista aikaa niin pitkään, kunnes jokainen on saanut läksynsä tehtyä. Läksyihin varataan tarvittaessa puoli tuntia aikaa. 15:00-16:00 Leikkiä, pelejä, ulkoilua, askartelua tai ohjattua muuta toimintaa päivästä riippuen. - Maanantaisin jatiistaisin ulkoilua, vapaata leikkiä tms. tavallista toimintaa. - Keskiviikkoisin lelupäivä - Torstaisin kädentaitoja / salivuoro - Perjantaisin leipomista/ retki/ leffa tms. kivaa tekemistä. Koulun salia on mahdollisuus käyttää lähes päivittäin, mutta tarkemmat päivät muotoutuvat viikkosuunnitelmia tehdessä. Pyritään käymään kerran viikossa salissa, myöskin säästä/vuodenajasta riippuen. Ulkoilemme useamman kerran viikossa riippuen kuitenkin säästä. Ulkoilu on välillä vapaata leikkiä koulun pihalla ja toisinaan ohjattua yhteistä leikkiä ja pelaamista. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää.
57 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin ja tiistaisin suuri osa lapsista tulee kerhoon vasta klo 14, joten niinä päivinä meillä ei ole erityistä toimintaa, vaan silloin keskitytään leikkiin, ulkoiluun ja yhdessä toimimiseen. Keskiviikkoisin lapset saavat tuoda kerhoon oman lelun, jolla saa leikkiä. Torstaisin teemme yhdessä kädentaitoja ja/tai käymme salissa leikkimässä ja pelailemassa. Perjantaisin meillä on yleensä ns. palkintopäivä, jolloin saatamme leipoa, mennä retkelle, pitää bileet, katsoa elokuvaa tms. mukavaa puuhaa. Ohjaajat pitävät oman palaverinsa kerran viikossa, aina maanantaiaamuisin, ja siellä suunnitellaan seuraavan viikon/lähitulevaisuuden ohjelma. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työhyvinvoinnin kannalta. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa. Kuuntelemme lapsilta tulleita ideoita ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Huomioimme lapset yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. Alla oleva suunnitelma on suuntaa antava. Tarkemmat suunnitelmat kirjataan kuukausisuunnitelmaan. 2017 Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2018 draama / askartelu koilu Elokuu- Käymme sa- Tutustumis- Omakuva Metsäretkiä Mustikkapii- syyskuu lissa/koulunpi- leikkejä... askartelu mustikoita ke- rakan leivon- halla leikki- räämään. taa. mässä ja pe- Pihlaja - ku- Luonnon tutki- laamassa sään vistyö mista. Perjantaisin mukaan. Lasten toivepäivä.
58 Teemme Ulkoilua koulun yleensä tors- pihassa taisin kuvista / askartelua Retki Notkopuistoon leikkimään. Lokakuu Käymme ker- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin ran viikossa sa- yleensä tors- pihassa Lasten toive- lissa leikki- taisin kuvista päivä. mässä vaihtu- / askartelua Halloween villa teemoilla! bileet. Marraskuu Käymme sa- Ilmaisu- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- taito/draam yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- a /Musiikki taisin kuvista päivä. mässä ja pe- Suomi100 / askartelua laamassa sään teemalla. mukaan. Joulukuu Käymme sa- Joulumusii- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- kin kuunte- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- lua ja laules- taisin kuvista päivä. mässä ja pe- kelua. / askartelua laamassa sään mukaan.
59 Tammikuu Käymme sa- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- taisin kuvista päivä. mässä ja pe- / askartelua laamassa sään mukaan. Helmikuu Käymme sa- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- taisin kuvista päivä. mässä ja pe- / askartelua Ystävänpäivä laamassa sään ja laskiaistiis- mukaan. tai -> pulkkamäkeen? Maaliskuu Käymme sa- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- taisin kuvista päivä. mässä ja pe- / askartelua laamassa sään mukaan. Huhtikuu Käymme sa- Musiikkiesi- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin lissa/koulunpi- tyksen val- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- mistelu ja taisin kuvista päivä. mässä ja pe- esitys kou- / askartelua laamassa sään lun esiinty- Vappubileet mukaan. jäisissä? Käymme sa- Teemme Ulkoilua koulun Perjantaisin Toukokuu lissa/koulunpi- yleensä tors- pihassa Lasten toive- halla leikki- taisin kuvista päivä. mässä ja pe- / askartelua laamassa sään mukaan.
60 Joku isompi retki mahdollisesti yhdessä Lepolan kanssa. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu opettajanhuoneessa työpäivän aikana. Olemme hyvin läheisissä tekemisissä koko koulun henkilökunnan kanssa ja opettajat ovat hyvin tietoisia iltapäivätoiminnasta. Etenkin iltapäiväkerholaisten omat opettajat ottavat iltapäivätoiminnan hyvin huomioon jo koulupäivien aikana. Saamme käyttää koulun tiloja ja opettajien omia luokkia. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Perheille järjestetään syksyisin avointen ovien päivä ja vanhempia kutsutaan myös kouluvuoden varrella esim. glögihetkeen, äitien- ja isänpäivän viettoon tai kevätkarkeloihin vuodesta riippuen. Päivittäinen yhteydenpito sujuu hyvin puhelimen ja Wilman välityksellä. Vastuuohjaaja lähettää kuukausittaisen kerhokirjeen koteihin Wilman kautta. Kerhokirjeessä käsitellään mennyttä kuukautta ja kerrotaan tulevista suunnitelmista. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu.
61 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
62 Lepolan koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
63 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
64 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Lepolan koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 5.10.17
65 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Meillä on vähän ohjattua toimintaa, ja annamme tilaa leikille ja lapsen omalle toiminnalle. Kannustamme lapsia positiivisesti. Otamme toiminnan suunnittelussa huomioon tilat, turvallisen ympäristön ja lasten jaksamisen. Teemme paljon yhteistyötä koulun, päiväkodin, kodin ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Teemme yhteistyötä myös muiden Jokelan alueen iltapäiväkerhojen kanssa.
66 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen, johon liittyy rehellisyys, suvaitsevaisuus sekä lasten huomioiminen yksilöinä. Monipuolinen ja virikkeellinen toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Hyödynnämme toiminnassa ohjaajien vahvuuksia. Teemme yhteistyötä kodin, koulun, päiväkodin ja vanhempainyhdistyksen kanssa. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle.
67 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.
68 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Opetamme lapsille hyviä arvoja ja tuemme sosiaalisessa kasvussa. Kannustamme lapsia huomioimaan toisensa ja käyttäytymään tasa-arvoisesti toisiansa kohtaan. Tuemme lasten omaa toiminnallisuutta. Osallistamme lapsia suunnittelemalla toimintaa yhdessä heidän kanssaan. Teemme yhteistyötä kodin ja koulun sekä päiväkodin ja vanhempain-yhdistyksen kanssa. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Lepolan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla 23.12.17 7.1.17 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2018 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1.18 la 2.6.18 Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin ma, ti, pe klo 13.00-16.00 ke, to klo 12.00 16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii 2 ohjaajaa.
69 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on yhteisöllisyys. Kerhossamme toteutamme yhteisöllisyyttä muun muassa miettimällä ryhmän toimintaa uudella, avarakatseisella, lapsia kuuntelevalla tavalla se, mikä on ollut kiellettyä, ollaan valmiina haastamaan ja miettimään miksi ja voisiko sen tehdäkin toisin. Meidän kerholla on myös liikunnalla ollut aina merkittävä osuus ja etenkin leikkien löydettävä liikuntamuoto. Jatkamme samalla mallilla kehittäen ja kannustaen lapsia liikkumaan. 5.2 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon lukujärjestyksen mukaan. Ma, ti ja pe klo 13.00 (ti 2lk klo 14.00) ja ke, to klo 12.00. Päivä alkaa usein ulkoilulla. Noin 15 min.-30 min. riippuen säätilasta. 2 lk:set pääsevät tiistaisin kahdelta ja he menevät suoraan välipalalle. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Läksykerho alkaa heti välipalan jälkeen ennalta sovittuun luokkaan. Ohjaaja auttaa tarvittaessa läksyjen teossa mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Perjantaisin emme tee läksyjä. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia luku- ja juttutuokioita.
70 Päivänkulku ma,ti, pe klo 13.00-13.30 Ulkoilua (säävaraus) omaa toimintaa 13.30-14.00 Välipala koulun ruokalassa 13.45-14.30 Läksykerho ( ei pe) / omaa toimintaa 14.00-16.00 Vapaata tai ohjattua toimintaa/leikkiä Ulkoilua (säävaraus)/ Sali Päivänkulku ke ja to klo 12.00 13.30 Ulkoilua n. 15min.Ryhmäjaot Ohjattua toimintaa 13.30 14.00 Välipala koulun ruokalassa 13.45 14.30 Läksykerho / omaa toimintaa 14.30 16.00 Vapaata tai ohjattua toimintaa
Liikunta Musiikki / draama Kädentaidot / askartelu Metsä / ulkoilu Muut/ 71 Elokuusyyskuu Yhteiset ulkoleikit, frisbeegolf, sali ma ja /tai pe musiikkihetket, lasten omat esiintymiset, levyraati luontoaiheisia piirrustuksia, luontovihko, leikataan luontoai- pihaleikit, puistoleikit lelupäivät (tiistait) heisia kuvia ja liimataan luontovihkoon Lokakuu Yhteiset satuhetket > askartelua leivonta- ulkoleikit, satumummo ohjattua ja va- pihaleikit, päivä ohjattua ja vanhustenvii- paata. puistoleikit 9.10. vapaata, kolla 40, lelupäivät sali lasten omat (tiistait) esitykset, 13.10. musiikki ja lau- isovanhem- luhetket/ pien päivä karaoke Marraskuu Yhteiset halloween Isänpäivä, pihaleikit, lelupäivät ulkoleikit, juhlat halloween puistoleikit (tiistait), ohjattua ja pe 3.11. askartelua, nenäpäivä vapaata, adventti- Sali kalenteri sisäsuunnistus Joulukuu Yhteiset jouluisia jouluista Pihaleikit, piparkak- ulkoleikit, musiikki- askartelua puistoleikit kutalo ohjattua ja hetkiä, projekti vapaata, leikkejä, Sali levyraati Jouluaihei- luistelua?? nen elokuva 21.12. + omat herkut
72 Tammikuu luistelua, hiihtoa, salileikit Helmikuu luistelua, hiihtoa, salileikit Maaliskuu Huhtikuu yhteiset ulkoleikit ohjattua/ vapaata Yhteiset ulkoleikit, ohjattua/ vapaata Toukokuu Yhteiset ulkoleikit, ohjattua/ vapaata frisbeegolf, Päiväohjelma on suuntaa-antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää.
73 5.3 Viikon kulku ryhmässä Aloitamme iltapäiväkerhon joka päivä ulkoilemalla n. 15 30 min. Se on vapaata toimintaa. Ma, ti, pe menemme ulkoilusta suoraan välipalalle ja siitä siirrymme läksykerhoon. Ne jotka ei tee läksyjä siirtyvät tekemään omia juttuja. Ohjaajat pitävät oman palaverinsa kerran viikossa maanantaisin. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työhyvinvoinnin kannalta. 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja juhlapäiviin liittyvät teemat, koulun teemat ja vapaana olevat tilat. Otamme huomioon myös lapsilta tulleet ideat ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. Tämän lukukauden yhteinen teema on yhteisöllisyys. Muita teemoja ovat liikkuva koulu ja positiivinen pedagogiikka. 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhossa tulevalle lukuvuodelle on nostettu kehittämiskohteeksi seuraavat asiat: Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen päiväkodin ja koulun kanssa. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee myös puhelimen ja wilman kautta. Perheille järjestetään kerran loppusyksystä ja keväisin avoimet ovet päivä.
74 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
75 Mikkolan koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
76 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
77 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta.mikkolan koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 31.8.2017
78 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Iltapäivätoiminta tarjoaa tukea ja vastapainoa koulutyölle sekä mahdollisuuden lepoon ja virkistymiseen. Iltapäivätoiminnassa otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitysvaihe. Iltapäivätoiminnassa ohjataan oppilasta mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan, jossa tuetaan osallistumaan eri tekemisiin. Jokaista oppilasta kunnioitetaan, arvostetaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon päivittäisessä vuorovaikutuksessa.
79 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Toiminta suunnitellaan lapsilähtöisesti niin, että se tukee lapsen kasvua ja kehitystä omana itsenään ja osana ryhmää, ja on lapsille mieluisaa. Tiedotetaan ja keskustellaan lapsen kanssa avoimesti. Ollaan oikeudenmukaisia, johdonmukaisia ja määrätietoisia. Luodaan luottamus molemminpuolisesti ja ollaan lapsille turvallisia/luotettavia aikuisia. Tuetaan ryhmäytymistä eri muodoissa (yksin, pienryhmät ja koko ryhmä).kiinnitetään erityisesti turvallisuuteen huomiota. Yleinen positiivisuus; pienien asioiden huomioiminen, kannustaminen ja ystävällisyys. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus.
80 Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti.
81 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin -Jatketaan koulun teemoja leikeillä, askartelulla jne. -Liikkuva koulu > Mahdollistetaan monipuolinen liikkuminen leikein ja ulkoilun merkeissä, suunnitellaan yhdessä kerhon aikuisten ja lasten kanssa. - Käsitellään eri kulttuureja, tapoja ja niihin liittyviä seikkoja. -Tuetaan aikuisen johdolla lapsia leikkimään kaikkien lasten kanssa ja ollaan monipuolisesti eri kavereiden kanssa. - Ollaan tukevana siltana lasten välissä (Ennaltaehkäistään syrjaytymistä) -> tuetaan uusia ystävyys-suhteita. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Mikkolan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä
82 asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii 4 ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Ulkoilua ja erilaisia leikkejä, pihalla ja sisällä -> Ryhmässä oleminen/toimiminen. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on liikutaan ja askarrellaan yhdessä. Kehittämiskohteiksi valitaan kerhossa ryhmäytyminen ja suunnitelmien toteutus. Esille laitetaan lasten tekimiä töitä.
5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Päivä alkaa läksyjen teolla ja siihen pyritään järjestämään hiljainen hetki. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Välipala on päivittäin klo 14 koulun ruokalassa. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja teemme retkiä lähiympäristöön mikäli se on mahdollista. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia luku- ja juttutuokioita 83 Päivänkulku klo 12.00-13.40 Läksyjen tekoa ja vapaata leikkiä 13:40-14:00 Satuhetki 14:00-14:30 Välipala koulun ruokalassa 14:30-15.00 Ulkoilua 15.00-16.00 Ohjattua toimintaa Vapaata leikkiä/askartelua Liikuntasali iltapäiväkerhon käytössä Keskiviikkoisin klo 12:45-14:00 Viikoittain perjantaisin on leffapäivä ja lelupäivä. Vaihtuva teema esim. Halloween ja muita tapahtumia. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin on lapsille suunnattu kerhopalaveri, jonka tarkoituksena on ideoida ja tiedottaa toiminnasta. Siinä harjoitellaan myös asioiden esiintuomista ja toisen kuuntelemista. Maanantaina ja torstaina on ohjattua luovaa toimintaa, keskiviikkona on liikuntatuokio ja liikuntasali on tuolloin käytössä. Perjantai on lelupäivä. Ohjaajat pitävät oman palaverinsa kerran viikossa joka maanantai ennen lasten tuloa kerhoon. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työhyvinvoinninkin kannalta.
84 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilöinä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 2017 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2018 draama / askartelu koilu Elokuusyyskuu Erilaisia ulkoleikkejä; Jalkapalloa, polttopalloa, ynm. Salissa suunnitellaan ohjattua toimin- Äänibingo Puhelimesta kuunnellaan satua. Rentoutumista. Syksyn värikkäät lehdet. Mahdollisuuksien mukaan tehdään pienillä porukoilla metsään retki, kerätään pieniä kiviä. Muistetaan joka maanantai ohjaajien palaveri 11:45-12 taa viikottain. Lokakuu Salissa leikitään aikuisen ohjauksella peiliä ja muuta ohjattua toimintaa. Voidaan leikkiä keholla tehtäviä kirjaimia ja opetellaan ryhmässä tekemään jokainen vuorollaan. Kivien maalausta, Askarrellaan Syksyyn liittyen. Askartelua liittyen Aleksis Ki- Tehdään kävelyretki urheilukeskukseen. Muistetaan joka maanantai ohjaajien palaveri 11:45-12 Yk:n päivä ven teemaan. 24.10.
85 Marraskuu Halloween disko/naamiaiset. Satujen kuuntelua/rentou-tumis ohjelmia. Pulkkamäkeen Tehdään halloween värityskuvia. urheilukeskukseen. Muistetaan joka maanantai ohjaajien palaveri 11:45-12 Joulukuu Pulkkamäkeen mikäli on lunta! Lumihiutaleita ja lepäillään joululomaa odotellessa. Tehdään kerhoon joulukoristeita koko ryhmän kanssa. Koulun kentällä luistelua,mikäli mahdollista. Muistetaan joka maanantai ohjaajien palaveri 11:45-12 Keskiviikkona on Harjoitellaan Maanantaina ja Ulkoillaan koulun Perjantai: Tammikuu salipäivä, leikimme erilaisia leikkejä ja pihalla pelaamassa sään lasten kanssa ilmaisutaitoja tiistaina askarrellaan vaihtuva teema. pihalla (uusittu piha) Lelu ja Leffa Päivä mukaan. Helmikuu Keskiviikkona on Hiihtolomaa Maanantaina ja Ulkoillaan koulun Tiistaina; salipäivä, odotellessa tiistaina askar- pihalla (uusittu Seuraavan leikimme erilaisia leikkejä ja pihalla pelaamassa sään mukaan. rentouttavaa olemista kerhossa. rellaan vaihtuva teema. piha) viikon suunnittelu palaveri 11:30-12 Maaliskuu Keskiviikkona on Pieni muotoi- Maanantaina ja Ulkoillaan koulun Keskiviikko; salipäivä, sia esityksiä tiistaina askar- pihalla (uusittu Wilmaan leikimme erilaisia esim.tanssi/ rellaan vaihtuva piha) lasten van- leikkejä ja pihalla laulu teema. hemmille ns. pelaamassa sään viikko tie- mukaan. dote
86 Huhtikuu Keskiviikkona on Lauletaan yh- Maanantaina ja Ulkoillaan koulun salipäivä, dessä ke- tiistaina askar- pihalla (uusittu leikimme erilaisia vät/kesään rellaan vaihtuva piha) leikkejä ja pihalla liittyviä lau- teema. pelaamassa sään luja. mukaan. Keskiviikkona on Lapset ohjaa- Maanantaina ja Ulkoillaan koulun Toukokuu salipäivä, jina aikuisille tiistaina askar- pihalla (uusittu leikimme erilaisia Musiikin/ rellaan vaihtuva piha) leikkejä ja pihalla näytelmän teema. pelaamassa sään kera. mukaan. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu hyvällä/avoimelle keskustelemalla opettajien ja muiden koulun ohjaajien kanssa. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman,sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Teemme yhteistyötä koulun koko henkilökunnan kanssa, johon kuuluvat monien ammattiryhmien edustajat. Päivän kuulumiset vaihdamme vanhempien kanssa haku tilanteissa. Kaikesta muusta tiedottamisesta ja tiedonkulusta vastaa vastuuohjaaja (tiedonkulun selkeys, tiedon tasa-arvoisuus ja huhujen ennalta ehkäisy). 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana.
87 Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
88 Paijalan koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
89 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
90 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Paijalan koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 7.9.2017
91 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Kaikki toimintamme on vapaaehtoista, esimerkiksi läksyjä tekevät vain lapset, joiden vanhemmat niin haluavat. Kohtelemme kaikkia lapsia yksilöinä ja tasapuolisesti. Kuuntelemme lasten toiveita ja pyrimme toteuttamaan ne aina, jos se on mahdollista. Käytämme ei-sanaa mahdollisimman vähän asiat ovat ensi sijaisesti sallittuja, eivät kiellettyjä. Turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Suunnittelemme ja organisoimme toimintamme siten, että lapset ovat aina aikuisen valvonnan alla. Olemme avoimia sekä koulun että vanhempien suuntaan. Jututamme vanhempia aina kun he hakevat lapsen. Pidimme oman vanhempainillan. Opastamme lapsia leikkimään yhdessä ja kukaan ei jää ulkopuolelle.
92 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Kerhomme järjestää lapsille mukavaa ja turvallista vapaa-ajan toimintaa aikuisten läsnä ollessa. Järjestämme monipuolista toimintaa vapaa-aikaa levon tärkeyttä unohtamatta. Toimintamme on vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Otamme lapset huomioon yksilöinä ja harjoittelemme yhteistyö- ja ryhmäytymistaitoja. Tuomme kodin ja koulun kasvatusmenetelmiä toimintaamme. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus.
93 Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti.
94 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Pyrimme lisäämään yhteistyötä koulun- ja esikoulun kanssa. Ryhmämme on nyt pienempi kuin edellisen vuonna, joten voimme nyt tehdä asioita, joita suuri ryhmäkoko on aiemmin rajoittanut (esim. tekninen työ / musiikki / elokuvan teko). Tavoitteiden toteutuminen näkyy iloisina lapsina, joilla on turvallista ja tekemistä. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Paijalan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista.
95 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii viisi ohjaajaa 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Yritämme rakentaa yhtenäistä ryhmää erilaisilla leikeillä ja ohjelmilla. Teemme myös pidempiä projekteja, joissa jokainen lapsi pääsee näyttämään osaamistaan. Kehitämme yhteistyötä koulun ja esikoulun kanssa 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Jos kaikki olisi mahdollista ja kehittämiskohteiksi olemme valinneet monipuolisemmin koulun tilat käyttöön. Pyrimme myös hyödyntämään aiempaa enemmän tvt-laitteita ja toteutamme toimintaamme pienemmissä ryhmissä. Tavoitteenamme on myös pitää enemmän ohjaajien välisiä palavereja.
96 Teema näkyy siinä, ettemme vastaa heti lapselle, että ei vaan pohdimme voisiko sen toteuttaa. Saimme oman tabletin koululta, joten se mahdollistaa esim. kerhon esittelyvideon yms. tekemisen. Pienemmissä ryhmissä toimiminen onnistuu, mutta edellyttää parempaa suunnittelua. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Välipala on päivittäin klo 14 koulun ruokalassa. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja teemme joskus retkiä lähiympäristöön. Päivänkulku klo 12.00-13.45 Vapaata leikkiä Ulkoilu 13:45-14:15 Välipala koulun ruokalassa 14:15-15.00 Ohjattu toiminta tai vapaa leikki 15.00-16.00 Läksyt/ Vapaaleikki Maanantaina englannin kerho Tiistaina liikuntasali on käytettävissä Keskiviikkona askartelua Torstaina ohjattua liikuntaa salissa Perjantaina lelupäivä ja kerran kuussa special-perjantai 5.4 Viikon kulku ryhmässä Kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena keskiviikkona pidämme ohjaajien kanssa palaverin klo 10-10.30. Muuten aikataulumme selviää edellisestä luvusta ja alla olevasta kausisuunnitelmasta.
97 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Huomioimme lapset myös yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. Pyrimme käyttämään moderneja laitteita ja kokeilemaan uusia juttuja. 2016 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2017 draama / askartelu Oma elo- koilu kuva ja esittelyvideo Elokuu- Ryhmäleikit ja Enkku- Helmet ja kenttä käyt- Muut/ syyskuu ryhmäytymi- kerho koko nauhat töön nen vuoden Oma elokuva ja esittelyvideo Lokakuu jatkuu Piilosleikit Hirviöt Pihaleikkejä
98 Marraskuu Hallo- Ohjaajat vs Muovailu ja takakentälle ween ta- lapset maalaus meno pahtuma Joulukuu Joulu temppurata lähimäen las- Pikkujou- kua lut Tammikuu Kaupunkisota lumitaide Luistelu/ Helmikuu Vivianin juttu paperi askartelu lumisota Maaliskuu 6 luokkalaiset pääsiäis as- Uff paidan vs kerholaiset kartelu painatus Huhtikuu Toive leikit ötökät ja vappu askarterlu Scootti ja pyöräily päivä. Vappu Tyttöjen/poi- Kevät Vesipyssy Toukokuu kien sali sota
99 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu Wilmalla ja opettajan huoneessa käydyillä keskusteluilla. Olemme kaikki myös koulunpuolella, niin tieto kulkee ihan ok. Vanhempainilta pidetään kerran vuodessa, keskustelemme vanhempien kansa kun näemme. Wilma, tekstiviestit ja soittaminen. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
100 Pertun koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
101 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
102 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Pertun koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 4.10.2017
103 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Pertun iltapäiväkerhossa toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa ja toiminnassa huomioidaan lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen itsenään sekä osana ryhmää. Iltapäiväkerhon asioista tiedotetaan ja keskustellaan lasten, sekä heidän vanhempiensa kanssa. Ohjaajat toimivat lasten kanssa oikeuden mukaisesti, johdonmukaisesti, sekä määrätietoisesti. Yhtenäisellä toiminnallaan ohjaajat luovat lapsille turvallisuuden tunnetta. Harjoitellaan ja tuetaan toimimista erilaisissa ryhmissä, jota erityisesti viikoittaiset pienryhmätuokiot tukevat. Päivittäisessä toiminnassa huomioidaan turvallisuusseikat niin yksilön kuin ryhmänkin näkökulmasta. Noudatamme koulun turvallisuussuunnitelmaa. Pertun iltapäiväkerholla yhtenä vuoden teemana toteutamme yhteisöllisyyttä ja kerhollamme on käytössä Huomaa hyvä!-positiivisen pedagogiikan opetuspaketti.
104 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Pertun iltapäiväkerhossa pyrimme tarjoamaan päivittäin sopivassa suhteessa ohjattua toimintaa, vapaata leikkiä sekä lepohetkiä vaihtuvien tarpeiden mukaan. Keskustelemme päivittäin lasten kanssa ja muokkaamme suunniteltua ohjelmaa lasten toiveiden mukaisesti. Osallistumme lasten peleihin ja leikkeihin. Yhteistyötä vanhempien kanssa toteuttavat kaikki ohjaajat heitä hakutilanteissa tavatessaan, puhelimitse, sekä Wilman välityksellä. Iltapäiväkerholaiset saavat viettää päivittäin aikaa myös esikoululaisten kanssa samassa pihapiirissä ja yhteistyötä heidän kanssaan suunnitellaan syys- ja kevät kaudelle. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus.
105 Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti.
3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy 106 Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Pertun iltapäiväkero tarjoaa lapsille päivittäin monipuolista toimintaa, kuten leikkiä, liikuntaa, kädentaitoja ja paljon ulkoilua. Pertun iltapäiväkerhon yksi vuoden teemoista on koulun kanssa yhteinen Liikkuva Perttu. Vastapainoksi annamme myös mahdollisuuden lepoon ja työskentelyyn pienryhmissä. Järjestämässämme toiminnassa otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitysvaihe, mutta annetaan myös mahdollisuus tarttua haasteisiin. Iltapäiväkerhossamme lapsia kunnioitetaan ja arvostetaan yksilöinä ja heidän mielipiteitään kuunnellaan päivittäisissä keskusteluissa. Kaikki Pertun iltapäiväkerhon ohjaajat toimivat aamupäivät koulun puolella, joten mahdollisuus yhteistyöhön opettajien kanssa on hyvät. Tarvittaessa meillä on mahdollisuus toimia päivittäin yhteistyössä, rehtorin, kouluterveydenhoitajan, kuraattorin ja perhetyöntekijän kanssa. Lisäksi teemme yhteistyötä mm. puheterapeutin kanssa. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Pertun koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle
107 lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii 3 ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys Pertun iltapäiväkerholla näkyy päivittäisessä yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa. Iltapäiväkerholaiset saavat käyttää kaikkia koulun tiloja ja kerholla on omat liikuntasalivuorot. Kerhomme tavoitteena on järjestää koulun tiloihin näyttelyitä iltapäiväkerholaisten tekemästä taiteesta vuodenaikojen mukaan. Olemme myös suunnitelleet yhteistä makkaranpaistoa esikoululaisten kanssa koulun piha-alueella, sekä yhteistä puistoretkeä alueen iltapäiväkerhojen kanssa. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet
108 tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Pertun koulun kanssa yhteinen Liikkuva Perttu ja kehittämiskohteiksi olemme valinneet positiivisen pedagogiikan ja oppilaan osallisuuden. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Iltapäiväkerholaiset tulevat kerhoon lukujärjestyksen ryhmäjaoista riippuen. Päivä alkaa usein ulkoilulla, jonka jälkeen osa lapsista siirtyy pienryhmätoimintaan oman aikuisen kanssa. Syömme välipalaa ja teemme läksyt koulun ruokalassa klo 14 15.00. Ohjaajat auttavat läksyissä tarvittaessa, mutta päävastuu lapsen läksyistä on huoltajilla. Viikko-suunnitelmassa on joka viikonpäivälle suunniteltu erilaista ohjelmaa ja liikunnallista toimintaa. Pienryhmätuokioilla sisältö muuttuu kausisuunnitelman mukaisesti ja läpi lukuvuoden käytämme Huomaa Hyvä!- positiivisen pedagogiikan materiaalia, sekä mediakasvatuksen materiaalia. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja metsässä, sekä teemme retkiä lähiympäristöön. Pyrimme järjestämään päivittäin myös rauhallista toimintaa ja mahdollisuuden lepoon. Päivänkulku klo 12.15 13.00 Ulkoilua tai kerhoilua, vapaata tai ohjattua toimintaa 13.00 14.00 Pienryhmätoiminta, liikuntasali ja ulkoilu 14.00 15.00 Välipala ja läksyt koulun ruokalassa 15.00 16.00 Ulkoilua tai kerhoilua Liikuntasali iltapäiväkerhon käytettävissä tiistaisin klo 15-16, keskiviikkoisin klo 12-16, torstaisin klo 12-14 ja perjantaisin 13-14. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Ohjaajat suunnittelevat toimintaa yhdessä viikon kerrallaan. Viikon kulkuun vaikuttaa muuttuvat teemat ja toiminnat pienryhmissä. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Lapsilta tulleet ideat
109 kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilönä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 2017-2018 Liikunta Musiikki / Kädentaidot / Metsä / ulkoilu Muut/ draama askartelu Elokuu-syyskuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Lauletaan, kuunnellaan musiikkia, askarrellaan omat soittimet, Helmi-askartelua ja synttärikalat akvaarioon Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa Hyvä! näytelmän harjoittelua Lokakuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Kummitusjuhla, Halloweennäytelmä ja disko helmi-askartelu jatkuu, Halloween-askartelua ja puutyöt Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Marraskuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Musiikkiesityksiä, pantomiimia, näytelmä Halloween-askartelua ja puutyöt isänpäivä-askarte- Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu lua
110 Joulukuu Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Luistelua ja hiihtoa jos on lunta Joululaulut, pikkujouludisko Jouluisia askarteluja ja korttipaja Siivoillaan kerholta syksyn askartelut ko- Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu tiin vietäviksi Tammikuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Luistelua ja hiihtoa jos näytelmän harjoittelua talvisia askarteluja puutyöt Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu on lunta. Retki pulkkamäkeen. Helmikuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Luistelua ja hiihtoa jos lauluja ja leikkejä talvisia askarteluja puutyöt Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu on lunta. Maaliskuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. lasten musiikkiesityksiä ja lauluja aloitetaan keväiset askartelut ja tekstiilityöt Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu Huhtikuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. vierailut musiikkiluokassa äitienpäiväaskartelua ja tekstiilityöt kankaanpainantaa Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa, Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu retkipäivä Notkopuistoon Toukokuu pallopelejä, hippaa, metsäleikkejä Salissa ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. vierailut musiikkiluokassa äitienpäiväaskartelua Askartelujen siivoilua kerholta kotiin Joka päivä ulkoilua koulun pihalla, metsässä sekä lähipuistossa Huomaa hyvä! Suuri mediaseikkailu vietäväksi.
111 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu avoimesti kaikkien ohjaajien ja opettajien kesken. Kaikki iltapäiväkerho-ohjaajat ovat myös tarvittaessa yhteydessä lasten huoltajiin ja keskustelevat heidän kanssaan hakutilanteissa. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Lisäksi teemme tarvittaessa yhteistyötä kouluterveydenhoitaja, kuraattorin ja perhetyöntekijän kanssa. Lasten kuulumiset keskustelemme huoltajien kanssa hakutilanteissa. Pääasiassa koteihin tiedottamisesta vastaa vastuuohjaaja. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
112 Riihikallion koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
113 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
114 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Riihikallion koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 6.10.2017
115 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Meillä kerhotoiminta on lapsilähtöistä ja pääsääntöisesti vapaaehtoista. Liikunta on kerhossamme merkittävässä osassa päivittäin. Kerhossa luodaan jokaiselle turvallinen ja mielekäs iltapäivä. Kerhossamme korostetaan hyviä kaveritaitoja ja reilua ryhmähenkeä. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää.
116 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Meidän kerhon toiminta perustuu turvalliseen ja monipuoliseen leikkiin/toimintaan. Tarjoamme lapsille tutun ja turvallisen paikan viettää iltapäivää. Toiminnassamme lapsilla on mahdollisuus valita itselleen mieleistä tekemistä. Koemme tärkeäksi yhteistyön kodin ja koulun välillä. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen
perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 117 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Tavoitteenamme on taata lapsille turvallinen ja viihtyisä kerhopäivä. Kerho-aika sisältää vapaata sekä ohjattua toimintaa ja mahdollistaa rauhoittumisen koulupäivän jälkeen. Jokainen lapsi kohdataan yksilönä ja heidän tarpeet otetaan huomioon. Kerhossa kannustetaan lapsia liikkumaan ja leikkimään sekä ottamaan toiset huomioon.
118 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Riihikallion koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii 4 ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan.
119 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Teeman mukaisesti ohjaamme ja kannustamme lapsia osallistumaan erilaisiin toimintoihin, monissa eri kokoonpanoissa. Kaikki me (niin aikuiset kuin lapset) luodaan yhdessä meidän kerhon yhteisö ja ollaan sitoutuneita osallistumaan ja kehittämään ryhmän toimintaa. Näin saamme luotua hyvän hengen ja yhteisöllisyyden tunteen koko porukalle. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Yhteisöllisyys - Yhtenäinen koulu ja erityisiksi kehittämiskohteiksi olemme valinneet yhteisten pelisääntöjen noudattamisen, hyvän ruokalakäyttäytymisen ja sen ajatuksen, että kaikki ovat kaikkien lapsia. Valitsemamme teemat näkyvät päivittäisessä toiminnassa jatkuvasti. Sääntöjä kertaillaan ja muistutellaan pitkin kerhopäivää ja huolehdimme siitä, että olemme kaikille tasapuolisia. Tiedotamme myös koteja kerhoon liittyvistä säännöistä ja käytänteistä, jotta pystymme toimimaan mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. Ruokalakäyttäytymistä ohjaillaan aikuisten tekemillä istumajärjestyksillä, välipalatilanteeseen liittyvillä säännöillä sekä oikeanlaisella tapakasvatuksella. Erityisesti meitä aikuisia herätellään puuttumaan tilanteisiin ja oppilaiden/kerholaisten ohjaamiseen ajatuksella kaikki ovat kaikkien lapsia. Vaikka kyseessä on iso koulu ja sen myötä iso iltapäiväkerho, meidän on huolehdittava siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi tarpeidensa mukaan. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset saapuvat kerhoon lukujärjestyksen mukaan. Kerhopäivän alussa on halukkailla mahdollisuus tehdä läksyjä rauhallisessa tilassa. Ohjaaja auttaa läksyissä, mutta tarkistaminen ja päävastuu läksyjen teosta on kuitenkin vanhemmilla. Kerhopäivän aikana jokaiselle lapselle mahdollistetaan mielekäs ja turvallinen iltapäivä. Välipala on päivittäin koulun ruokalassa klo 14. Ulkoilemme koulun alapihalla ja iltapäiväkerhon viereisillä piha-alueilla. Toteutamme myös liikuntahetkiä koulun lähiympäristössä.
120 Päivänkulku klo (Suuntaa antava) Lapset saapuvat koulusta klo 12 14 välillä. 12.00-14.00 Läksyt Vapaata leikkiä/ toiminta Ulkoilu 14:00-14:30 Välipala koulun ruokalassa 14:30-15.30 Ulkoilu/vapaata leikkiä sisällä 15.30-16.00 Yhteinen lukuhetki - Kokkikerho on kaksi kertaa kuussa yhteistyössä palvelukeskuksen ikäihmisten kanssa. - Perjantaisin kerhossamme vietetään lelupäivää. - 5.4 Viikon kulku ryhmässä Toimintamme sisältä on joustavaa ulkopuolisten kerhotoimintojen vuoksi. Kerhomme ohjattu toiminta sijoittuu maanantaille ja keskiviikolle. Tiistai on vapaan leikin päivä. Torstaisin osa ryhmästämme käy kokkikerhossa. Perjantaina vietämme lelupäivää. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Kausisuunnitelmassa huomioimme iltapäiväkerhon ja koulun yhteiset teemat. Juhlapyhät on huomioitu suunnitelmassa. Kerhon toiminta perustuu valvottuun ja vapaaseen leikkiin. Otamme huomioon lasten toiveita ja ajatuksia sekä suunnittelemme kerhon toimintaa niiden pohjalta. Toiminnassamme on otettu huomioon suuri ryhmäkoko. Jaamme lapsia pienempiin ryhmiin kerhopäivän aikana. 2016 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2017 draama / askartelu koilu Elokuusyyskuu Ryhmään tutustuminen, Ulkoleikit ja pelit, Elokuva Kerhopuu Pihapelit Kokkikerho
121 Liikuntahetki (yhteistyössä koulun kanssa) Syksyn lehdet Lokakuu Ulkoleikit ja pelit Metsäretket Levyraati Hamahelmet Pihapelit Kokkikerho Marraskuu Ulkoleikit ja pelit Isänpäiväaskartelut Muovailut Pihapelit Kokkikerho Joulukuu Ulkoleikit ja pelit Pikkujoulut Suomi 100/ itsenäisyys- Pihapelit Kokkikerho päivä-askar- joulusatu telut joulukortit Tammikuu Draama- ja Ulkoleikit, pulkkailu näytelmä- Talviset askartelut Pihapelit kortit
122 Helmikuu Ulkoleikit, pulkkailu, luistelu Ystävänpäivädisco Ystävän- päivä-askar- Pihapelit telut Maaliskuu Ulkoleikit Levyraati Hamahelmet Pihapelit Huhtikuu Ulkoleikit Elokuva Pääsiäisaskartelut Pihapelit Toukokuu Ulkoleikit Vappudisco Äitienpäiväaskartelut Muovailut Pihapelit 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö opettajien kanssa tapahtuu puolin ja toisin päivittäin, pääsääntöisesti kaikki toimii hienosti. Välipala koulun ruokalassa sujuu moitteettomasti. Satunnaisia toimintahetkiä koulun eskareiden kanssa. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu.
123 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
124 Ruotsinkylän iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
125 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
126 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Ruotsinkylän koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 6.10.2017
127 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Turvallinen meidän kerhomme rakentuu tasavertaisesta kohtelusta, huumorista ja kaikille avoimesta lämminhenkisestä ilmapiiristä. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää.
128 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Meidän kerhomme toiminta-ajatuksen keskiössä on turvallisen ympäristön luominen lapsille. Turvalliseen ympäristöön kuuluvat tutut ja turvalliset aikuiset, joita on helppo lähestyä. He kuuntelevat lasta ja toteuttavat heidän toiveitaan mahdollisuuksien mukaan. Pyrimme ottamaan huomioon lasten toiveita mahdollisuuksien mukaan toimintaamme suunniteltaessa. Tärkeintä on monipuolinen toiminta, johon kuuluu paljon leikkiä ja ulkoilua. Pyrimme siihen, että kaikille löytyisi kaveri ja olisi mielekästä tekemistä kavereiden kanssa. Panostamme tänäkin vuonna liikkumiseen, leikkiin ja ulkoiluun. Ryhmän poikavoittoisuus lisää tarvittavaa liikkumista. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus.
129 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Meidän kerhon tavoitteita:
130 Olla mukana Suomi 100-teemassa. Yhteinen teema me yhdessä kerhossa otetaan huomioon kaikki yksilönä. Opitaan liikkumaan liikenteessä turvallisesti. Tutkitaan yhdessä luontoa. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Ruotsinkylän koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori Jyrki Kaarila. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii yksi ohjaaja. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Keskuskeittiö lähettää välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka ovat myös mukana jälkien siivouksessa.
131 Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Lisätään yhteistyötä koulun ja vanhempien kanssa. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on liikenne ja Suomi 100 ja kehittämiskohteiksi olemme valinneet lisätä ulkoilua, liikuntaa ja yhteisiä projekteja koulun eri luokkien kanssa. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset ilmoittautuvat tullessaan ohjaajalle. Päivän eteneminen alla olevassa taulukossa. Liikuntasali iltapäiväkerhon käytössä muutamana päivänä viikossa vaihdellen. Perjantaisin on palkintopäivä ja läksyvapaa. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää.
132 5.4 Viikon kulku ryhmässä Kerhopalaveri pidetään viikoittain keskiviikko aamuisin. 12-13.40 OHJATTUA TOIMIN- ULKOILUA VAPAATA ULKOILUA VAPAATA ULKOILUA VAPAATA PALKINTO PERJANTAI TAA VAPAATA LEIKKIÄ LEIKKIÄ LEIKKIÄ LEIKKIÄ 13.40-14.30 VÄLIPALA VÄLIPALA VÄLIPALA VÄLIPALA VÄLIPALA 14.30-15.00 LÄKSY- HETKI LÄKSYHETKI LÄKSYHETKI LÄKSYHETKI LÄKSYVAPAA 15.00- ULKOILUA OHJATTUA OHJATTUA OHJATTUA PALKINTO 16.00 VAPAATA TOIMINTAA TOIMINTAA TOIMINTAA PERJANTAI LEIKKIÄ ASKARTELUA 6.lk järjestää LIIKUNTA- SALI /ATK / SATUJA JATKUU HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! Teemat vaihtelevat kuukausittain. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat. Kädentaidot ja liikunta ovat mukana koko lukuvuoden. Suomi 100 on syksyn teema ja kierrätys pysyy koko vuoden. Kerran viikossa tapahtuva yhteistyö 6.lk kanssa läpi lukuvuoden.
133 ELOKUU TUTUSTUMISTA YHTEINEN KERHO VK32 YHTEISLEIKKIÄ TUTUSTUMISTA SYYSKUU LIIKENNE JA UL- KOILU VK36 MINÄ LIIKEN- TEESSÄ BINGO LOKAKUU MEDIAKASVATUS VK 40 MUFFE JA KADON- NUT AVAIN MEDIAMUFFINSSI MARRASKUU SUOMI 100 VK 44 TAIDETTA LIIK- KUEN SUOMALAISIA PERINNESATUJA KUUNTELUUN JOULUKUU JOULUN ODOTUS VK 49 ASKARTELUA KIRJEET JOULUPU- KILLE VK33 KERHOSÄÄNNÖT TAVAT JA TOIMIN- NAT VK37 LIIKENNEVIIKKO KÄVELLEN JA PYÖRÄLLÄ PELIPÄIVÄ VK 41..MUFFE JA KA- DONNUT AVAIN MEDIAMUFFINSSI VK 45 SUOMALAISEN SÄVELTÄJÄN SIL- MIN TARINOIN- TIA VK 50 LEIVONTAA TARINA TUOKIO VK 34 RYHMÄLIIKUNTAA TULEVAN SUUN- NITTELUA LASTEN KANSSA VK35 MEIDÄN KERHO TEEMALLA SYKSYN PUUT TYÖT ELOKUVA VK 38 PELLEN LIIKEN- NEOHJEET HEIJASTIN SEIK- KAILU VK39 LIIKENNEVISA PERINNELEIKIT VK 42 SYYSLOMA VK 43..MUFFE JA KA- DONNUT AVAIN JATKUU VK 46 SUOMI 100 AS- KARTELUA LEVYRAATI VK 47..ASKARTELU JAT- KUU SUOMALAISIA PERINNESATUJA KUUNTELUUN VK 51 JOULUELOKUVA JOULUVISA VK 48 PIKKUJOULUT
134 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu yhteisissä tapaamisissa. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman,sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee muuten puhelimen ja Wilma välityksellä. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
135 Rusutjärven koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
136 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
137 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Rusutjärven koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. Päivitetty 18.9..2017
138 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Lasten toiveet ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat ohjatun toiminnan sisältöön. Yhdessä tehdyt pelisäännöt ja runko luovat turvallisuutta. Annetaan lapsille valinnan mahdollisuus. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää.
139 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Lasten kerhossa viettämä aika ei ole koulua vaan ohjattua vapaa-aikaa. Meidän kerhossamme tehdään asioita paljon yhdessä. Monet kädentaitoihin liittyvät toiminnat ovat koko kerhon yhteisiä projekteja, joiden lisäksi toki mahdollistamme lasten omat askartelut. Monipuolinen toiminta takaa sen, että kaikkien kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet tulevat esille. Kerhossa kiusaaminen ja toisen ulkopuolelle jättäminen ovat kiellettyjä ja niihin puututaan heti. Toiminta muokkautuu syksyn kuluessa ryhmän näköiseksi. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen
perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 140 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Tavoitteenamme on, että meidän kerhostamme muotoutuu lasten näköinen. On tärkeää, että kaikki viihtyvät, syntyy toimivia kaverisuhteita ja lasten sosiaaliset taidot karttuvat.
141 Kerhomme omana teemana on leikki ja liikunta sekä yhteisöllisyys. Lapsilla on joka päivä vapaata leikki-aikaa sekä sisällä että ulkona. Salissa liikumme noin kerran viikossa. Lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun ja siten vaikuttaa siihen, millainen kerhosta tulee. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Rusutjärven ja Nahkelan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii yksi ohjaaja. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa.
142 Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Teemme vuoden aikana yhteisiä projekteja ja toteutamme toimintahetkiä koulun muiden luokkien (esim. yhteinen liikuntatunti 6.lk.) kanssa. Osallistumme koulun juhlien koristeluun ja muihin tempauksiin. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Suomi 100, sekä leikkivä liikunta. Kehittämiskohteeksi olemme valinneet ohjaajien välisen tiedonkulun parantamisen. Tavoitteen toteuttamiseksi pidämme maanantaiaamuisin tiimipalavereja, joissa käymme läpi mennyttä viikkoa ja sovimme tulevan viikon asioista. Toisena kehittämiskohteena meillä on melutason pitäminen mahdollisimman alhaisena, koska tilamme on melko pieni (koulun käsityöluokka). Jaamme leikkejä tilan eri osiin ja hyödynnämme vieressä olevaa eteistä sekä koulun muita tiloja. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksestä. Päivä alkaa leikillä tai ohjatulla toiminnalla. Välipala on päivittäin klo 13.30 koulun ruokalassa. Välipalan jälkeen on aikaa läksyille ja rauhoittumiselle esim. kirjaa lukien. Ohjaajat auttavat läksyissä tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkistamisesta on kodilla. Lukuläksy tehdään aina kotona. Jokaiselle päivälle on viikkoohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan
niin paljon kuin on mahdollista. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla ja teemme joskus retkiä lähiympäristöön. Yritämme sisällyttää päiviin myös rauhoittavia luku- ja juttutuokioita. 143 Päivänkulku klo 12.15-13.30 Vapaata leikkiä tai toimintatuokio 13.30-14.00 Välipala koulun ruokalassa 14:00-14.30 Läksyhetki 14:30-16:00 Ohjattua toimintaa Ulkoilua leikkiä Liikuntasali on iltapäiväkerhon käytössä välipalan jälkeen, lasten kanssa päätetään yhdessä maanantaisin minä päivänä saliin mennään. Maanantaisin 12:15-13:30 musiikkihetki musaluokassa elo-lokakuussa, sekä tammi- helmikuussa. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin, tarpeen mukaan, on kerhopalaveri, jonka tarkoituksena on ideoida ja tiedottaa toiminnasta. Siinä harjoitellaan myös asioiden esiin tuomista ja toisen kuuntelemista. Maanantaisin on myös musiikkihetki musaluokassa. Kerran viikossa on salipäivä, jonka tarkempi ajankohta sovitaan lasten kanssa yhdessä maanantaisin. Kädentaitoja ja vapaata leikkiä on muina viikonpäivinä. 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhomme tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Kerhomme teeman: Suomi 100 pohjalta huomioimme Aleksis Kiven, Jean Sibeliuksen, Runebergin, Kalevalan ja
144 tietysti itsenäisyyspäivän. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme paljon kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, jotka antavat tilaa luovuudelle ja mielikuvitukselle. Huomioimme lapset myös yksilöinä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 2016 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2017 draama / askartelu koilu Elokuu- liikuntaleik- musaluo- retki koulun syyskuu kejä ulkona, kassa eri naulakkoon rantaan ja temppurata ja soittimiin nimimerkit, metsäpirtille, yhteisleikkejä tutustu- yhteisen 6.lk. kanssa salissa mista ja nii- majan ra- valokuva- den kokei- kennuspro- suunnistusta, lua jekti, kau- punkipro- jekti alkaa Lokakuu kaupunki- Hallo- musaluo- projekti jat- ween kassa mu- kuu, Hallo- juhla sisointia ween askar- metsäretki Aleksis Ki- teluja ven päivä Marraskuu
145 Isien ilta- Isänpäivä- leikitään ja päivän lahja ja pelaillaan Isien ilta- suunnitte- kortti, joulu- päivä lua ja tekoa kalenterin Lapsen teko oikeuksien päivä Joulukuu jouluaskar- salissa liikun- elokuva- teluja leivotaan, taleikkejä, pe- päivä, jou- Itsenäi- lejä ja muuta lulauluja syys- mukavaa päivä, Jean Sibeliuksen päivä Tammikuu maanantai luistelu, musahetket hiihto, mäen- musaluo- lasku kassa Helmikuu maanantain Ystävän luistelu, hiihto, laskiaspul- musahetket päivä kortit mäenlasku lien leivon- musaluo- taa, Rune- kassa, Kale- bergin valan päivä päivä, Ystävän päivä Maaliskuu pääsiäislau- pääsiäisas- pajuoksien luja kartelut haku retki Huhtikuu Äitien ilta- metsäretki päivän suunnittelu
146 äitienpäivä- retkeillään kou- vappu,äi- Toukokuu lahja-ja kortti lun rannalla tien iltapäivä 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa on vaivatonta ja luontevaa. Keskustelemme päivittäin opettajien kanssa päivänkulusta ja lapsista. Toimimme joustavasti puolin ja toisin tilojen ja toiminnan suhteen. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman, reissuvihon, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa, päivittäin. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja yhteydenpitoa tapahtuu myös wilman ja puhelimen välityksellä. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu. 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa ar-
147 vioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
148 Vanhankylän koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
149 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
150 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Vanhankylän koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti.
151 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Lasten mielipiteet otetaan kerhossamme hyvin huomioon. Lapsille annetaan mielekkääseen tekemiseen vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen mieleisen. Tiedotamme vanhempia ja keskustelemme heidän kanssaan, kun näemme heidän hakiessa lapsiaan kerhosta. Huomioimme kaikki lapset tasapuolisesti ja toimimme johdonmukaisesti lasten henkiset ja fyysiset tarpeet huomioiden. Kerhossamme järjestetään yhteisiä peli- ja leikkihetkiä. Huomioimme lapset ja olemme helposti lähestyttäviä ja läsnäolevia aikuisia. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun
liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. 152 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Kerhossamme on vapaata ja ohjattua toimintaa. Lapsella on mahdollisuus tehdä läksyjä kerhon aikana. Kuuntelemme lasten ajatuksia ja toiveita. Teemme vanhempien kanssa yhteistyötä. Osallistumme lasten leikkeihin ja toimintahetkiin. Kaikki lapset ovat samalla viivalla, arvostamme heitä ja tuemme heidän kehitystään. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle. 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen
perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 153 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.
154 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Tavoitteemme on monipuolinen toiminta: liikunta, musiikki, askartelu, pelit, leikit jne. Toisinaan pidämme koulun kanssa yhteisiä teemaviikkoja. Pyrimme edistämään lapsen myönteistä kehitystä ja tarjoamme turvallisen toimintaympäristön. Toimimme tasa-arvoisesti. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Vanhankylän koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla la 23.12.17 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2017 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. pe 1.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.00-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista. 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii yksi ohjaaja. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa.
155 Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tulevan lukuvuoden yhteinen teema on sama kuin kaikilla Tuusulan kouluilla eli yhteisöllisyys. Toteutamme tätä kerhossamme koulun kanssa yhteisen Huomaa hyvä! toiminnan kautta. Muita teemojamme ovat mm. positiivisuus, kehurinki, unelmakartta, ystävänpäiväkortit. 5.2 Oman kerhon teemat ja kehittämiskohteet Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhomme tulevan lukuvuoden oma teema on Huomaa hyvä! ja kehittämiskohteeksi olemme valinneet kerhotilan kohentamisen. Haluamme tehdä kerhotilasta vielä nykyistä mukavamman ja toimivamman. Huomaa hyvä teema näkyy monin eri tavoin toiminnassamme: kannustaminen, positiivinen palaute, yhdessä tekeminen erilaisten projektien parissa. Kerhotilan kohentamista pyrimme tekemään mahdollisimman paljon koulun sisäisillä järjestelyillä. 5.3 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksestä. Päivä alkaa joko ulkoilulla tai kerhotilassa touhuilemalla. Välipala tarjotaan koulun ruokalassa päivittäin klo 14.00. Tämän jälkeen on mahdollisuus tehdä läksyt. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkastamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Jokaiselle päivälle on viikko-ohjelman mukaisesti suunniteltu erilaista toimintaa, huomioiden kuitenkin että vapaalle leikille jää myös aikaa. Toimintatuokion sisältö rakentuu joustavasti ajankohdan ja kausisuunnitelman mukaisesti, myös lasten omia toiveita kuullaan ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ulkoilemme päivittäin koulun pihalla.
156 Päivänkulku klo 12.15-13.00 kerhotila / askartelu 13:00-13:45 ulkoilu 14:00-14:20 välipala 14:20-14:40 läksyt 14:40-15:30 liikuntasali / kerhotila / musiikki / ulkoilu 15:30-16:00 ulkoilu Liikuntasali iltapäiväkerhon käytössä maanantaisin ja perjantaisin Perjantaisin, kun ei tule läksyjä, meillä on mahdollisuus järjestää vaihtuvalla teemalla ohjelmaa esim. pikkujoulut. Perjantaisin pidämme lelupäivän. Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät, sää ja lasten toiveet. 5.4 Viikon kulku ryhmässä Maanantaisin kerhossamme on salipäivä, jolloin on ohjattua sekä vapaata liikkumista liikuntasalissa. Tiistaisin ja keskiviikkoisin on ohjattua askartelua / kädentaitoja. Torstaisin järjestämme musiikkituokion, laulamme, kuuntelemme musiikkia ja harjoittelemme rytmiikkaa eri soittimilla. Pidämme kerran viikossa aamuisin palaverin, jossa suunnittelemme viikon kulkua ja käymme läpi lapsiin ja kerhoon liittyviä asioita.
157 5.5 Kerhon kausisuunnitelma Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Lapsilta tulleet ideat kirjaamme ylös ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan. Suosimme myös omaehtoista vapaata leikkiä ja tuemme lasten oman luovuuden käyttöä. Käytämme mm. materiaaleja, jotka inspiroivat mielikuvitusta ja haastavat kokeiluihin. Huomioimme lapset myös yksilöinä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 2017 - Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ 2018 draama / askartelu koilu Elokuu- pihaleikkejä eläinaihei- kerhosään- majametsä syyskuu salileikit sia lauluja nöt vapaata leik- toiveleikit per- ja rytmiik- laatikkomer- kiä jantaisin kaa rytmi- kit hyppynarut soittimilla koruja hamahelmet syksy askarteluja
158 Lokakuu temppurata nukketeat- emoji askar- Huomaa toiveleikit per- teri telut hyvä: po- jantaisin robottilau- robotti sitiivi- rentoutus (ly- luja teema suus, tar- hyt) rapalkin- not Emojijuhlat Marraskuu toiveleikit per- soittimet isäinpäivä- jantaisin Suomi lau- askartelu varjoleikit luja Suomi 100 Huomaa hyvä: askartelut kehurinki Joulukuu piilosta Suomi lau- Suomi 100 kerhon rentoutus luja askartelut jouluka- (pitkä) joululauluja jouluaskar- lenteri telut Suomi 100 leivokset Tammikuu talvilauluja Huomaa hyvä: unelmakartta talviaskarteluja Helmikuu tennispallohieronta ystävälauluja Huomaa hyvä: ystävänpäiväkortit kaikille Maaliskuu pääsiäisaskartelut pääsiäismunien etsintää
Huhtikuu vesivärit retki? 159 Toukokuu pihaleikkejä äitienpäivä askartelu 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu luontevasti. Näemme päivän aikana kaikki 1.-2. luokan oppilaat sekä opettajat ja päivitämme oleelliset asiat. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Yhteydenpito tapahtuu meillä kodin kanssa pääasiallisesti Wilman ja puhelimen välityksellä. Akuutit asiat ilmoitetaan kerhon puhelimen avulla. Hakutilanteissa keskustelemme lasten vanhempien kanssa. Olemme tavattavissa koulun vanhempainillassa. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu.
160 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
161 Vaunukankaan koulun iltapäiväkerhon toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Opetus Koululaisten iltapäivätoiminta
162 1. JOHDANTO... 2 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Arvot... 3 2.2 Toiminta-ajatus... 3 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus... 4 3. TOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 5 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 5 3.3 Eettisen kasvun tukeminen... 6 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy... 6 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin... 6 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi... 7 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta... 7 4.3 Välipala ja vakuutukset... 7 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA... 8 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema... 8 5.2 Päivän kulku ryhmässä... 8 5.3 Viikon kulku ryhmässä... 8 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat... 9 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle... 8 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ... 9 7. PELASTUSSUUNNITELMA... 9 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA... 9
163 1. JOHDANTO Kerhokohtainen toimintasuunnitelma tehdään joka lukuvuodelle ja se antaa tarkempaa tietoa omasta kerhosta ja sen toiminnasta. Vaunukankaan koulun iltapäiväkerho on osa kunnallista iltapäivätoimintaa ja toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori. Koulun rehtori vastaa koululla tapahtuvasta toiminnasta ja toimii lähiesimiehenä koulun iltapäiväkerhon työntekijöille. Palvelut toteutetaan Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kunnan tulee järjestää toimintaa Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivä-toiminnan perusteiden 2011 (Määräykset ja ohjeet 2011:1) sekä perusopetuksen laatukriteerien (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) mukaisesti. 23.9.2017
164 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Iltapäivätoiminta pohjautuu yleisesti perusopetuksen arvoihin. Tuusulan kunnassa iltapäivätoiminnalle on työntekijöiden kanssa yhdessä luotu omaa toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet. 2.1 Arvot Lapsilähtöisyys Luomme kiireettömän ja empaattisen ilmapiirin, huomioimme lapsen yksilöllisyyden ja lapsen edun sekä mietimme toiminnan lapsen näkökulmasta. Avoimuus Tiedotetaan, keskustellaan ja kohdataan yhteistyötahot onnistuneen viestinnän avulla sekä työskentelemme yhteisöllisesti. Oikeudenmukaisuus Toiminnan lähtökohtana on tasapuolinen kohtelu, luottamuksen herättäminen ja kunnioitus molemmin puolin sekä kasvatuskumppanuus. Positiivisuus Kannustetaan ja ohjataan lapsia onnistumaan sekä oppimaan yhdessä. Luodaan meidän kerho ja me-henki. Turvallisuus Luodaan sekä fyysinen että psyykkisesti turvallinen toimintaympäristö. Meidän kerhon toiminnassa arvot näkyvät: Kohtelemme jokaista lasta yksilönä sekä kohtelemme heitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Käytämme paljon huumoria kasvatustyössä. Pyrimme luomaan lämminhenkisen toimintaympäristön. Pyrimme keskustelemaan vanhempien kanssa sekä viestittelemme myös reissuvihkojen välityksellä. 2.2 Toiminta-ajatus Koululaisten iltapäivätoiminta on lasten vapaa-ajan toimintaa tutussa paikassa, missä aikuisen läsnäolo ja ohjaus luovat lapselle turvallisen iltapäivän sekä turvallisen kasvuympäristön. Lapsen yksilöllinen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, onnistumisen elämykset ja sosiaalisen kasvuun
liittyvät näkökohdat ovat suunnittelun lähtökohtana. Iltapäivätoiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävää. 165 Lapsi voi osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään vapaa-ajan toimintaan, joka on suunnitelmallista, ohjattua ja valvottua, unohtamatta lasten omaa toimintaa, leikkiä, rentoutumista ja lepoa. Iltapäivän aikana tarjotaan välipala. 2.3 Meidän kerhon toiminta-ajatus Meidän kerhon toiminta-ajatuksemme keskiössä turvallisen ympäristön luominen. Kerhossamme on turvallisia aikuisia, joita lasten on helppo lähestyä. Kerhossamma kuunnellaan lasta ja heidän toiveitaan. Pyrimme ottamaan huomioon lasten toiveita toimintaa suunniteltaessa. Liikkuva koulu -teemaan liittyen meillä järjestetään tiistai-iltapäivisin liikuntahetki koulun salissa tai ulkona liikunta-alueella. Toimintamme on monipuolista. Jätämme paljon tilaa vapaalle leikille ja ulkoilemme koulun pihalla. Pyrimme siihen, että kaikille löytyisi kaveri, ja olisi mielekästä puuhaa kavereiden kanssa. Tänä vuonna liikkuva koulu -hankkeen myötä panostamme kerhossamme kädentaitoja enemmän liikkumiseen, ulkoiluun ja vapaaseen leikkiin. 3. TOIMINNAN TAVOITTEET Tuusulan kunnassa toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen kasvatustehtävälle. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Keskeistä on nähdä opetus- ja oppimisprosessien sekä vapaa-ajan toimintojen kasvatuksellinen ja opetuksellinen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Turvallisen aikuisen läsnäolo helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Iltapäivätoiminnalle on ominaista monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Iltapäivätoiminnanohjaaja on vastuullinen aikuinen, joka luo turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Turvallisuuden tunne tulee mm. yhteisesti luotujen sääntöjen noudattamisesta sekä keskinäisestä arvostuksesta ja luottamuksesta. Ohjaaja on johdonmukainen ja antaa perustelut toiminnalleen. Ohjaaja on myös omalla käyttäytymisellään malli lapselle.
166 3.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatustyöstä. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäisen kunnioituksen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus auttaa myös ongelmatilanteiden kohtaamiseen. 3.2 Tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Tavoitteena on ohjata lasta ilmaisemaan ja nimeämään erilaisia tunteita sekä oppimaan niiden säätelyä. Itsensä hyväksyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset ovat myös iltapäivätoiminnan tavoitteita. Osallistumisen ilo, onnistumisen kokemukset, rohkaisu ja kiittäminen tukevat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan myös edistämällä lasten yhteistoimintaa. Kaverisuhteet ja yhdessä toimiminen luovat yhteenkuuluvuutta, vastavuoroisuutta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. 3.3 Eettisen kasvun tukeminen Lapsi nähdään arvokkaana yksilönä, joka tarvitsee aikuisen ohjausta, mallia ja tukea eettiseen ajatteluun ja vuorovaikutustaitoihin. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsen huomio kiinnitetään vastuuseen omasta hyvinvoinnista, terveellisistä elämäntavoista, toisen hyvinvoinnista, oman toiminnan ja käyttäytymisen aiheuttamista seurauksista ja tunteista sekä itselle että toisille. Tavoitteena on luoda yhteisöllinen ilmapiiri hyödyntäen ryhmän vuorovaikutusta ja tilanteisiin liittyviä keskusteluja sekä lapsia ohjataan käsittelemään ristiriitatilanteet myönteisesti ja rakentavasti. 3.4 Osallisuuden edistäminen, tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lapsia kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Luodaan tilanteita, jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan poikien ja tyttöjen kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Osallisuus ja tasa-arvo ennaltaehkäisevät syrjäytymistä. Lapsen syrjäytymistä aiheuttavat tekijät pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota.
167 3.5 Meidän kerhossa tavoitteet näkyvät näin Pyrimme toteuttamaan koulussa olevia teemoja myös iltapäiväkerhossa mahdollisuuksien mukaan. Tämän vuoden liikkuva koulu -teema näkyy suuresti toimintaa suunniteltaessa. Kuuntelemme lasten toiveita suunniteltaessa päiväohjelmaa ja yritämme mahdollisuuksien mukaan toteuttaa niitä. Tavoitteenamme on tehdä toimintaympäristöstä mahdollisimman viihtyisä ja lapset saavat leikkiä paljon koulutyön vastapainoksi. Ulkoilemme myös paljon ja lapset saavat leikkiä ja pelata kavereiden kanssa pihalla. Säännöllisellä liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen motorisille oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. 4. TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Iltapäiväkerho järjestetään Vaunukankaan koulun oppilaille. Iltapäiväkerho on avoinna syyslukukaudella to 10.8. pe 22.12.2017. Syyslomaviikolla 42 sekä joululoman ajalla pe 22.12.16 su 7.1.18 toimintaa ei järjestetä. Kevätlukukaudella 2018 iltapäivätoiminta on avoinna ma 8.1. la 2.6.2018. Talvilomaviikolla 8 toimintaa ei järjestetä. Toiminta-aikamme on arkipäivisin klo 12.30-16.00 sekä Hyökkälän ja Mikkolan kouluilla klo 12.00 16.30. 4.1 Toimintaan hakemisen prosessi Iltapäiväkerhoon haetaan erillisellä hakulomakkeella, joka toimitetaan iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Paikkapäätös lähetetään huoltajille ja koordinaattori ilmoittaa rehtorille sekä vastuuohjaajalle lapsilistat. Huoltajan tehtävä on ilmoittaa palvelutarpeen päättymisestä kirjallisesti iltapäivätoiminnan koordinaattorille. Tuusulan kunnan Perusopetuksen toimintasuunnitelmassa ja nettisivuilla (www.tuusula.fi/iltapaivatoiminta) on tarkemmin tietoa irtisanoutumisista ym. toimintaan liittyvistä asioista.
168 4.2 Toiminnan muotoutuminen ja henkilökunta Ryhmät muodostetaan tilojen saatavuuden, toiminnassa mukana olevien lapsimäärän, iltapäivätoimintaan tuloajan sekä oppilaiden erityistarpeiden mukaan. Iltapäivätoiminnan esimiehenä toimii koulun rehtori. Vastuuohjaajan lisäksi kerhossa toimii neljä ohjaajaa. 4.3 Välipala ja vakuutukset Toimintaan kuuluva välipala tarjotaan koulumme ruokalassa. Koulun keittiö valmistaa välipalan oppilaille. Työntekijät huolehtivat välipalatilanteen järjestelyn, käsienpesun, opettavat hyviä ruokatapoja ja mahdollisuuksien mukaan valitsevat oppilaista ruoka-avustajan, joka voi olla myös mukana jälkien siivouksessa. Iltapäivätoiminta kuuluu koulujen kanssa samaan kunnan järjestämän tapaturmavakuutuksen piiriin. Koulusta löytyy vahinkoilmoituskaavakkeet, mitkä täytetään ja toimitetaan eteenpäin. Suositus on, että kaikki tapaturmat kirjataan, vaikka suurempaa vahinkoa ei tulisikaan. 5. RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA 5.1 Iltapäivätoiminnan yhteinen teema Tuusulan iltapäivätoiminnan yhteinen teema on yhteisöllisyys. Nähdään toiminta uudella, avarakatseisella, lapsia kuuntelevalla tavalla se, mikä on ollut kiellettyä, ollaan valmiita haastamaan ja miettimään miksi ja voisiko sen tehdäkin toisin. Kerhomme omana teemana on liikunta ja sitä onkin lisätty nyt tuntuvasti. Kerhollamme ulkoillaan päivittäin ja liikuntasalia käytämme mahdollisuuksien mukaan. 5.2 Päivän kulku ryhmässä Lapset tulevat kerhoon eri aikoihin riippuen lukujärjestyksen ryhmäjaosta. Päivä alkaa läksyjen teolla ja siihen pyritään järjestämään hiljainen hetki. Ohjaajat auttavat tarvittaessa, mutta vastuu läksyistä ja niiden tarkistamisesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Välipala on päivittäin klo 13.45 koulun ruokalassa. Päivittäiseen ohjelmaan kuuluvat läksyjen teko, välipala, satuhetki, joka on päivän rauhoittumishetki, leikki ja ulkoilu. Päivänkulku klo
169 12.30-13.15 Lapset tulevat kerhoon välitunnin jälkeen suoraan ulkoilusta. Läksyjen tekoa ja sen jälkeen vapaata leikkiä ja pelaamista 13.15-13.45 Läksyjen tekoa ja aikaisemmin tulleet vapaata leikkiä ja pelaamista koulun puolella. 13.45-14.10 Välipala koulun ruokalassa. 14.15-14.30 Satuhetki, joka on päivän rauhoittumisaika Ulkoilua Askartelua Tiistaisin liikuntaa 14.15-15.00 koulun liikuntasalissa. Perjantaisin lelupäivä Päiväohjelma on suuntaa antava! Siihen vaikuttavat mm. lasten koulupäivät ja sää. 5.3 Viikon kulku ryhmässä Kerhomme viikon kulusta kerrottiin jo edellisessä luvussa, että tiistaisin liikumme liikuntasalissa ja perjantaisin on lelupäivä. Tietenkin leikin, pelaamisen, piirtämisen, ulkoilun, satuhetken lisäksi välillä askartelemme pienissä ryhmissä. Joka vuosi otamme huomioon lasten toiveet toiminnassa ja tänä vuonna liikutaan ja leikitään enemmän. Me ohjaajat juttelemme kerran päivässä klo 12.00-12.30 ruokatauon yhteydessä päivän kulusta ja mitä sen päivän ohjelmaan kuuluu. Palavereita pidämme noin kerran kuukaudessa. Tiedonkulku, tehtävien jakaminen ja yhdessä suunnittelu koetaan tärkeäksi työhyvinvoinnin kannalta. 5.4 Kerhon kausisuunnitelma ja teemat Olemme huomioineet kausisuunnitelmassamme mm. vuodenaikoihin ja pyhiin liittyvät teemat, joiden pohjalta suunnittelemme meidän kerhon tarpeita vastaavaa toimintaa ja juhlia. Suosimme lasten
170 omia vapaata leikkiä ja luovuuden käyttöä. Askarteluissa ja päivittäisissä toiminnoissa pyrimme käyttämään kierrätettäviä materiaaleja. Huomioimme lapset myös mahdollisuuksien mukaan yksilöinä ja pyrimme järjestämään jokaiselle mielekästä ja mieluisaa tekemistä. 2017-2018 Liikunta Musiikki / Kädentaidot Metsä / ul- Muut/ draama / askartelu koilu Elokuusyyskuu Liikuntaa 14.15-15.00 Vapaaehtoista metsäleikkejä Lokakuu Liikuntaa tiis- Leffapäivä Isäinpäivä Ulkoilua ja taisin 14.15- ennen askartelut leikkiä 15.00 syyslomaa Halloween askartelut korujen tekoa kumilenkeis- tä Marraskuu Liikuntaa tiistaisin Halloween syksyisiä Ulkoilua ja 14.15-15.00 kemut askarteluja leikkiä hyödyntäen luonnosta saatuja materiaaleja
171 isänpäiväaskartelut Joulukuu Liikuntaa Jouluaskar- Ulkoilua ja tiistaisin Pikkujoulut telut leikkiä 14.15-15.00 ja kuvasuunnistus Tammikuu Liikuntaa tiis- levyraati Liskojen te- Ulkoilua ja taisin koa leikkiä 14.15-15.00 Helmikuu Liikuntaa tiistai- Leffapäivä Ystävänpäi- Ulkoilua ja leik- sin ja mahdolli- ennen hiih- väaskartelut kiä suuksien mu- tolomaa kaan luistelua koulun kentällä Maaliskuu Liikuntaa tiistai- Levyraati keväisiä as- Ulkoilua ja leik- sin ja mahdolli- karteluja kiä suuksien mukaan luistelua ja hiihtoa Huhtikuu Tiistaisin liikun- Pääsiäis-ja Ulkoilua ja leik- taa vappu askar- kiä telut Tiistaisin liikun- kerhon päät- Äitienpäivä- Ulkoilua ja leik- Toukokuu taa täjäiset grilli- askartelut kiä bileiden merkeissä 5.5 Kehittämiskohteet meidän kerholla tulevalle lukuvuodelle Koululaisten iltapäivätoimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Keväällä arvioimme mennyttä kautta ja mietimme yhdessä tiimimme jäsenten kanssa, mitä olisimme voineet
172 tehdä toisin ja mitä kehittämiskohteita toiminnassamme voisi olla tulevalle kaudelle. Meidän kerhossa tulevalla lukuvuodella jatkuu edelleen kehittämiskohteena kokouskäytännöt, joka on aina haasteellista järjestää yhteistä aikaa sovittaen viiden aikuisen aikatauluja. Tilojen pienuus ja ryhmän suuruus on jokavuotinen haaste ja kehittämisen kohde, miten jaetaan isoa ryhmää tasapuolisesti koulun tiloihin. Ryhmä on poikavoittoinen ja se tuo päivittäiseen toimintaan omat haasteensa. Yhteistyö iltapäiväkerholaisten opettajien kanssa on ollut edellisinä vuosina kehittämiskohteita, mutta tällä lukukaudella olemme keskustelleet paljon iltapäiväkerholaisten opettajien kanssa ja pitäneet yhteisiä palavereja. Tämä yhteistyö on antanut meille keinoja toimia eritavalla joidenkin lapsien kanssa iltapäiväkerhossa. 6. TIEDONKULKU JA YHTEISTYÖ Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin, koulun sekä iltapäivätoiminnan välillä. Yhteistyö koulun kanssa tapahtuu opettajien ja rehtorin kanssa keskustellen tai Wilma viesteillä. Yhteistyö kodin ja iltapäivätoiminnan välillä tapahtuu puhelimen, Wilman, reissuvihon, sähköpostin sekä päivittäisten hakutilanteiden yhteydessä. Perheille järjestetään vuosittain avoimet ovet tilaisuus koulun vanhempainillan yhteydessä. Teemme yhteistyötä koulun henkilökunnan, erityisesti iltapäiväkerholaisten omien opettajien kanssa. Osaa vanhemmista tapaamme päivittäin kotiin hakemisen yhteydessä ja molemminpuolinen tiedottaminen kulkee myös puhelimen ja sähköpostin sekä reissuvihkon välityksellä. 7. PELASTUSSUUNNITELMA Iltapäivätoiminnan käytössä on sama pelastussuunnitelma kuin koulussa. Lukuvuoden alussa päivitetään iltapäivätoiminnan pelastussuunnitelma yhteistyössä koulun kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin ensimmäisten työviikkojen aikana. Iltapäivätoiminnassa vastuuohjaaja kartoittaa ja tarkistaa jokaisen ryhmän käytössä olevan tilan riski- ja vaaratekijät ja tekee raportin, jonka perusteella vaaratekijät korjataan mahdollisuuksien mukaan välittömästi. Koulu järjestää poistumisharjoitukset, joihin myös iltapäivätoiminta osallistuu.
173 8. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan sisällön arviointi on jatkuvaa ja sitä tekevät kaikki työntekijät. Palautetta saadaan ja otetaan vastaan päivittäin vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, reissuvihon ja Wilman välityksellä sekä puhelimitse ja sähköpostilla. Palaute käsitellään mahdollisimman pian iltapäivätoiminnan palavereissa. Myös lapsilta tullut palaute huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Toimintaa arvioidaan ja seurataan lisäksi asiakaskyselyillä, käyttöastetilastoinnilla, henkilökunnan määrän tilastoinnilla sekä toimintakertomuksilla. Toiminnan arviointia tapahtuu ohjaajien säännöllisissä tapaamisissa, syksyllä järjestettävässä kehittämispäivässä sekä keväällä järjestettävässä menneen kauden arviointi-illassa.
174 Erityisluokkien iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma LUKUVUOSI 2017-2018 Tuusulan kunta Kasvatus- ja sivistystoimi Koululaisten iltapäivätoiminta Erityisluokkien iltapäivätoiminta