Hyvinvointi Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomen hyvinvointipäivät Oulu 4.11. 20 Olli Kangas Osastopäällikkö, tutkimusprofessori Kela / Tutkimusosasto
MITÄ ON HYVINVOINTI? Allard: having, loving, being Johansson: Resurssit (koulutus, talous, poliittinen osallisuus, sosiaaliset suhteet, turvallisuus, työ) Materiaalinen hyvinvointi (raha) tulot Tulojen puute köyhyys Niukkuuden kokeminen Subjektiivinen kokemus Terveys Huostaanotot (lasten pahoinvointi) 2
KOTITALOUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TULOT 2008 (euroa vuodessa) Bruttotuloissa suurempi 50000 hajonta kuin käytettävissä olevissa tuloissa 45000 Ero rikkaimman (Åland) ja köyhimmän (Itä) 40000 välillä on 17 000 Tulosiirrot tasaavat 35000 Eniten tulonsiirtoja Lappiin ja Itään (n 11 000) 30000 Käytettävissä olevissa tuloissa ero on 13 682 25000 ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND 3
KÖYHYYS (%) 2008 Tutkimusosasto Suhteellinen köyhyys 20 60% 18 mediaanitulosta 16 Suuri alueellinen 14 vaihtelu käytettävissä olevien tulojen pohjalta 8 Köyhyys 6 yleisempää Idässä 4 ja Lapissa 2 ETELÄ 12 LOUNAS ITÄ OULU 0 LAPPI ÅLAND 4
Vaikeuksia laskujen maksamisessa; Tutkimusosasto hyvin usein ja usein (%) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 5 Pohjois-Suomessa usein toistuvia maksuvaikeuksia enemmän kuin etelässä ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND Ahvenanmaa oma lukunsa 5
Asumismenojen rasittavuus, suuri (%) 20 18 16 14 12 8 6 4 2 0 ETELÄ LOUNAS ITÄ OULU LAPPI ÅLAND Oulun alueella eniten asumismenojen rasittavuutta Lapissa ei niinkään Ahvenanmaa omasta maailmastaan 6
Pohjois-suomalaiset ovat tyytyväisiä "Asteikolla 0-, kuinka tyytyväinen olet elämääsi kokonaisuutena" Etelä- ja Länsi-Suomi 7.9 Itä- ja Pohjois-Suomi 8,1 Suomalaiset yleensäkin Euroopan tyytyväisimpiä y kansoja tanskalaisten ja sveitsiläisten jälkeen 7
terveys Subjektiivisella tasolla Suomessa on huono terveys Lähes joka kolmas sanoo kärsivänsä jostain sairaudesta, joka haittaa elämää Etelä-Suomi 30% Länsi-Suomi i 32% Itä-Suomi 40% Pohjois-Suomi 31% 8
Ikävakioitu sairastavuus 2009 kunnit-tain ja sh-piireittäin (Suomi Tutkimusosasto = 0) 9
MASENNUSLÄÄKKEITTEN KÄYTTÖ IKÄRYHMITTÄIN, PROMILLEA (Autti-Rämö & Martikainen Tutkimusosasto20) 90 80 60 UUSIMAA P-SAVO 70 P-POHJM 50 40 30 KAINUU L-LAPPILAPPI LAPPI ÅLAND Masennuslää kkeitä käytetään P- Suomessa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin SUOMI Ei välttämättä kuvaa sairauksien 20 yleisyyttä 0 7-V 11-15V 16-20V 21-26V
Sosiaaliset ongelmat Sosiaaliset ongelmat jakaantuvat kahteen ryhmään 1) sosiaaliset ongelmat: sijoitetut, päihdesäilöön otetut, yksinhuoltajat, ja pitkäaikanen totu 2) mielen ongelmat: lastenpsykiatrinen hoito ja masennuslääkkeet 11
Sosiaaliset ja mielenterveydelliset ongelmat eräissä P-Suomen kunnissa 12
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 13
Kuntien samankaltaisuus sosiaalisissa ongelmissa 14
huostaanottoja selittävät tekijät 2008 Selitysaste 68% Tärkeimpiä selittäjiä Päihderikokset Yksinhuoltajien määrä Pitkäaikainen toimeentulotuki Lasten psykiatrisessa hoidossa olevat Pohjois-Suomi ei poikkea muusta 15 Suomesta Avohuolto ja sostyön resurssit vähentävät, ei merkitsevästi
huostaanottoja selittävät tekijät 2008 Selitysaste 66% Merkitsevät kuntatason selittäjiä Päihderikokset Yksinhuoltajien määrä ä Pitkäaikainen toimeentulotuki Lasten psykiatrisessa hoidossa olevat 16 Pohjois-Suomi ei poikkea muusta Suomesta
Tekijöitten väliset yhteydet Kodin ulkopuolisiin sijoituksiin vaikuttavat Yksinhuoltajien toimeentulo-ongelmat t l t ja totu asiakkuus Totuasiakkuus- päihderikokset Totuasiakkuus ja lasten psykiatria 17
lopuksi Taloudellisesti P-Suomi muuta Suomea jäljessä j Erilaiset mielen ongelmat eivät suurempia P-Suomen kuntien välillä suuria eroja sosiaalisissa ja mielen ongelmissa Lasten kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei poikkea muista alueista Toimeentulovaikeudet, ik t yksinhuoltajuus, päihteet, t ja mielen terveydelliset ongelmat selittävät kodin ulkopuolelle sijoittamista Sosiaalityöllä "oikean suuntainen" mutta ei merkitsevä vaikutus 18