Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit ja niiden vaikutukset loma-asuntojen käyttöön ja rakentamiseen Antti Rehunen Diat pääosin: Anna Strandell ja Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus SYKE Ympäristöpolitiikkakeskus Ranta- ja vesialueiden uusiokäyttö-, kiinteistökehitys- ja tulonhankinta- ja yrittäjyysratkaisut 20.6.2017
Esitys pohjautuu hankkeisiin: Suomen Akatemia: Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä (HOBO) 2011-2015 YM: Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastoinnin kehittäminen (VAPA) 2015 University of Canterbury, New Zealand C. Michael Hall (consortium leader) Umeå University, Sweden University of Northern British Columbia, Canada ja SYKEn käytössä oleviin paikkatietoihin ja rekistereihin. 2
Suomi mökkivaltaisin maa Taulukko 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä valituissa maissa (Lähde: Vapaa-ajan asuminen Suomessa 2015) Maa Pohjoismaat: Vapaa-ajan asuntojen määrä 1000 asukasta kohden Vuosi Suomi 498 700 91 2013 Norja 423 000 87 2010 Ruotsi 680 000 75 2005 Tanska 220 448 39 2012 Islanti 10 570 33 2011 Muut maat: Portugali 929 936 90 2001 Kreikka 924 877 84 2001 Espanja 3 681 565 79 2011 Sveitsi 513 000 65 2010 Ranska 3 098 999 50 2008 Kroatia 182 513 41 2001 Tšekki 396 000 38 2001 Uusi Seelanti 150 000 32 2013 Alankomaat 362 000 23 2000 USA 4 649 298 15 2010 Englanti* 280 000 5 2010 3
Vapaa-ajan Suomi Joka viidennessä kunnassa on enemmän mökkejä kuin vakituisia asuntoja Maaseudun näkymätön väestö: vapaa-ajan asukkaat, matkailijat, retkeilijät, metsästäjät, matkailun ja maatalouden kausityövoima jne. Tilastomenetelmät, joissa oletetaan, että ihmisellä voi olla ainoastaan yksi asuinpaikka, eivät anna täydellistä tietoa väestödynamiikasta 4
Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen, rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Kesämökkien määrä Suomessa 1970-2013 (Tilastokeskus) 176104 500422 0 1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2014
Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais- Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, Lapissa nuorta rakennuskantaa 60 000 Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013 Lähde: VTJ/VRK 6
Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailukeskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen 7
Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu Lapissa Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 1970-2013 Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 0% 200% 400% 600% 800% Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 2000-2013 Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Uusimaa 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Lähde: Tilastokeskus 8
Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten 1970-luvulla valmistuneita 100 000 Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: VTJ/VRK 9
Mökkitiheyteen vaikuttaa eniten rantojen pituus ja suurten keskusten läheisyys Rantojen pituus Mökkitiheys Punaisilla alueilla suuri mökkitiheys suhteessa rantoihin, sinisillä pieni
Rantamökkien osuus Enintään puolen hehtaarin mökkitonttien osuus
Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat melko kaukana palveluista Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010 Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asunnot 0-500m 500m-1km 1-2km 2-5km 5km- Ei tieyhteyttä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin 0-10 min 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. yli 1 h VAKITUINEN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen VAPAA-AJAN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.
Esim. Kouvolan vapaa-ajan asunnoilta keskimäärin 17,3 km lähimpään palvelukeskittymään Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä. Kuortane Kouvola Mikkeli Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17,5 2000-luvulla valmistuneet mökit 9,1 17,2 18,9 Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1 Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4 Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4 Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6 Uusi omistaja vuosina 2004-2012 9,7 17,7 17,2 Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): 13 Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24 36.
Vapaa-ajan asunto käytössä 62 %:lla Enemmän kuin kaksi vapaaajan asuntoa 5 % Kaksi vapaaajan asuntoa 14 % Yksi vapaaajan asunto 43 % Ei vapaaajan asuntoa 38 % Käytettävissä olevat vapaa-ajan asunnot [N=1154] (HOBO-kysely 2012) omistajia 36 %, käyttäjiä 26 %, ei-käyttäjiä 38 % 19 %:lla käytössään vähintään kaksi vapaa-ajan asuntoa ympärivuotiseen asumiseen soveltuu 55 % verkkosähkö 87 %:ssa vapaa-ajan asunnoista televisio 77 % 14 -> kesämökeistä varusteltuihin vapaa-ajan asuntoihin
Käynnit Yöt Vapaa-ajan asunnolla vietetään 48 yötä/v 6 12 5 10 4 8 3 6 2 4 1 2 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Käynnit kakkosasunnolla Käynnit kolmosasunnolla 0 Kakkosasunnolla vietetyt yöt Kolmosasunnolla vietetyt yöt Vapaa-ajan asunnoilla käynnit ja vietetyt yöt kuukausittain [N=607] (HOBO-kysely 2012) Vapaa-ajan asunnolla käyntejä keskimäärin 24 vuodessa, mediaani 13 krt/v Keskimäärin 48 yötä vuodessa, mediaani 30 yötä/v
Yötä/vuosi Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten 55-80-vuotiaat Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän (Lähde: HOBO-kysely 2012) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 16
Mökillä irrottaudutaan arjesta ja vietetään aikaa perheen kanssa 4,5 Mökkeilyn motiivit iän mukaan (HOBO-kysely 2012) 4,0 3,5 3,0 Luonto ja sadonkorjuu Mukavuudet ja palvelut Irrottautuminen Perhekeskeisyys 2,5 2,0 15-29 30-49 50-64 65-74 75-90 17
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kaupunkiympäristön puutteiden kompensointi? Mitä tiiviimpi asuinympäristö, sen enemmän vietetään aikaa vapaa-ajan asunnolla Oman pihan puuttuminen on yhteydessä vapaa-ajan asunnon käyttöön Virkistysalueiden puuttumisella ei selvää vaikutusta Vapaa-ajan-asunnolla vietetyt päivät/vuosi, koko väestö keskimäärin (myös ei-käyttäjät) Strandell & Hall 2015 TALOTYYPPI Omakotitalo Rivi- tai paritalo Kerrostalo ALUETEHOKKUUS (e-luku) -0,020 0,020-0,079 0,080-0,159 0,160-0,319 0,320- YHDYSKUNTARAKENNE Taajama Haja-asutusalue TAAJAMAN KOKO (asukasluku) 100 000-50 000-99 999 20 000-49 999 10 000-19 999 3 000-9 9999 200-2 999 Haja-asutusalue ASUINALUEEN TYYPPI Kerrostaloalue Pientaloalue Harva pientaloasutus Haja-asutusalue LÄHIPUISTOJEN SAAVUTETTAVUUS 0-100 m 100-200 m 200-300 m 300- m VIRKISTYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS 0-150 m 150-300 m 300-500 m 500-1000 m 1- km 19,4 20,1 20,1 18,7 20,1 28,2 27,0 27,4 36,3 36,7 33,2 35,6 38,9 35,1 36,1 37,2 37,3 33,4 30,2 32,7 33,4 37,4 37,1 36,7 38,5 34,4 35,5 33,6 39,1 18 43,2
Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli Jyväskylä Turku Tampere Oulu Savonlinna Kuopio 19 Antti Rehunen
Mökkimatkat toiminnallisten seutujen* sisällä ja välillä *) Toiminnallinen seutu on rajattu työssäkäynnin ja palveluasioinnin suuntautumisen perusteella Kuinka suurella osalla seudun mökin omistajista mökki sijaitsee asuinseudulla? Kuinka suuri osa seutukunnan mökeistä on seudun omien asukkaiden omistuksessa?
Kaupungistuminen korostaa kaupunkiseutujen saavutettavuutta 15 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 50 km 15 km 30 km 15 km 15 km 30 km 15 km 50 km 100 km 15 km Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Lähde: Juha Kostiainen/Timo Widbom 2014 Lähde: Asuntotuotantotarve 2015-2040 (VTT 2016)
Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta Käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa Omistaa itse vapaaajan asunnon Aikoo tulevaisuudessa hankkia vapaa-ajan asunnon 0% 20% 40% 60% 80% 5% 11% 40% 44% 66% 61% Y-sukupolvi (1982-2004 syntyneet) Nuorilla mökki yhtä usein käytössä kuin muilla, mutta viettävät siellä vähemmän aikaa Nuoret kaikkein kiinnostuneempia hankkimaan mökin tulevaisuudessa Nuoret eivät kaipaa mökille muita enempää mukavuuksia tai palveluita Nuoret (15-30 -vuotiaat, N=160) Vanhemmat vastaajat (N=1023) Lähde: HOBO-hankkeen asukaskysely 22
Mökkeily kiinnostaa myös nuoria Luonto ja perheen yhdessäolo tärkeää Suurella osalla nuorista vahva kokemus mökkeilystä ja vapaa-ajan vietosta maaseudulla Mökin rooli pysyvänä paikkana muuttuvassa maailmassa Kilpailevat vapaa-ajan viettomuodot MÖKKEILYN SUOSIO JATKUNEE MYÖS TULEVIEN SUKUPOLVIEN MYÖTÄ Mutta: mökkeily elämänvaiheisiin sidottua mahdotonta ennustaa tulevaisuutta varmasti Pitkänen, Puhakka, Semi, Hall 23
Yötä/vuosi 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän Lähde: HOBO-kysely 2012 Mökinomistajien keskiikä on 62 vuotta Alle 40-vuotiaita omistajia vain noin 7 % Yli 40% omistajatalouksista pariskuntia 14% lapsiperheitä (Lähde: Tilastokeskus 2015) 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 24
Tulevaisuus Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5 10 vuoden aikana (Lähde: Hobo-kysely, N=668) Loppuu 3 % En tiedä 10 % Vähenee 8 % Päättä-nyt Haluaisi muuttaa muuttaa pysy-västi pysyvästi 0,4 % 2 % Pysyy ennal-laan 58 % Lisään-tyy 18 % Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai lisääntyy lähitulevaisuudessa Kaksi prosenttia vastaajista harkitsee muuttamista vapaaajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaa-ajan asunnolle seuraavan 5 vuoden aikana -> seuraavan 5-10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n. 20 000 ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja lähemmäs palveluita 25
26
Mökkeilyn tulevaisuus Nuorten mökkeily on erilaista kuin heidän vanhempiensa. 25-45-vuotiaista puolet sanoo, ettei halua omistaa mökkiä. Nuoret haluavat viettää aikaa esimerkiksi kavereiden mökeillä tai vuokramökeillä. Muutenkin halutaan vapaampaa ajanviettoa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen perusteella peräti 40 prosenttia nuorista uskoo, että mökkeily vähenee tulevaisuudessa, koska ihmiset haluavat sosiaalisempia ja vähemmän sitovia vapaa-ajanviettotapoja. Muutos voi heijastua aluekehitykseen paikoissa, joissa mökkejä on paljon. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa mökkikunnassa Mikkelissä vapaa-ajan asumisen merkitys on seudun elinvoimalle poikkeuksellisen suuri. Mökkiläiset kuluttavat paljon palveluja ja käyvät kaupassa. Osittain se korvaa kysynnän vähenemistä, mikä muuten on tapahtumassa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo. Monin tavoin taantuvassa Etelä-Savossa mökkiläiset ovat yksi harvoja alueen elämää ylläpitäviä asioita. Etelä-Savon matkailun kokonaiskysyntä on 384 miljoonaa euroa, josta vapaa-ajan asumisen osuuden arvioidaan muodostavan noin puolet. Tavoitteena on saada mökkiläisistä irti vielä enemmän tulevaisuudessa, mutta miten, se on vaikea kysymys mökkeilyn muuttuessa. 27
Vetääkö maaseutu sittenkin entistä enemmän? MMM:n selvityksessä, jossa nuoriso tylytti mökkeilyä ajanviettotapana, samat nuoret arvelivat oman mökkeilynsä lisääntyvän tulevaisuudessa. Mökkeilyä puoltaa luontoarvojen tärkeys ja se, että mökiltäkin pääsee nettiin. Yksi visio on, että mökkeilystä tuleekin ihmisille jopa niin mieluisaa, että aletaan puhua esimerkiksi monipaikka-asumisesta. Samaan aikaan voisi asua Espoossa ja Mikkelissä ilman, että kumpikaan koti on mökki. Tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että mökit ovat yhä paremmin varusteltuja ja mökkiläisten toiveissa on, että mökkitonttien rakentamisoikeutta voisi kasvattaa. Ihmiset voivat asua eri paikoissa, ja heillä on suhde kaikkiin asumispaikkoihinsa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, että asuntoja on, vaan se, miten paljon niissä vietetään aikaa, Rantanen sanoo. Mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa. 28
Paljon kiinni palveluista Manu Rantanen uskoo, että mökkiseuduilla voidaan omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, tyhjenevätkö mökit vai tuleeko niistä kakkoskoteja. Rantanen kannustaa mökkiseutuja panostamaan nyt vapaa-ajan asukkaille tärkeisiin palveluihin. Mökkiläiset haluavat nykyisin ostaa esimerkiksi remontointia sen sijaan, että tekisivät työn itse. Sellaisia viestejä on kuitenkin kaikunut, että mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa. Mökkiläisten edunvalvonnassa nousee esille sellaisia asioita kuin nettiyhteyden laatu, yksityisteiden kunto, helppo pääsy lääkäriin ja se, ettei esimerkiksi jätehuollosta tai sähköstä tarvitsisi maksaa ympäri vuoden, kun käyttöäkin on vain osan vuodesta. Kauppaan täytyy päästä suhteellisen helposti. Rantala peräänkuuluttaa kuitenkin yrittäjien ja tavallisten kansalaisten aktiivisuutta mökkeilyn muutoksen kynnyksellä. Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin kysymys. 29
Mökkeilijän sote-palvelut? 30
Hyödyt ja haitat kunnalle TALOUDELLISET HYÖDYT Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa Luo uusia työpaikkoja alueelle Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut) Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan Tuo uusia investointeja alueelle Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita TALOUDELLISET HAITAT Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut) Talouden ja tulojen kausivaihtelut Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnan ulkopuolelta Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannukset Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeita kohtaan YMPÄRISTÖHYÖDYT Maiseman kaunistuminen Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- ja maisemanhoitoon Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelun edistämiseen Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla YMPÄRISTÖHAITAT Maaperän tai vesistöjen saastuminen Meluhaitat Valosaaste/keinovalo Visuaalinen maiseman muutos Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille Yhdyskuntarakenteen hajautuminen Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajan asuinrakennukset Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen Tieverkon kuormitus Roskaaminen 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 * * ** ** ** ** ** ** ** ** ** * ** ** ** * * * ** Maankäytön suunnittelu Elinkeinotoimi HOBO-kuntakysely 2014 31
Rantarakentamisesta yli 90 % perustuu kaavoitukseen Jo 92 % vapaa-ajan rantarakentamisesta ja 96 % vakituisesta rantarakentamisesta tapahtuu kaavoitetuilla alueilla Poikkeamislupien määrä rantojen uudisrakennuksille vähenee rantayleiskaavoituksen myötä Uudet vapaa-ajan asunnot sijoittuvat kuitenkin entistä kauemmas keskuksista ja yhä useammin rannoille Noin 200 vapaa-ajan kiinteistön käyttötarkoitus muutetaan vuosittain vakituiseksi asunnoksi 23 000 ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla Vuosi 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Vapaa-ajan rantarakentami sesta perustuu kaavoitukseen 2003 83 % 2004 85 % 2005 86 % 2006 86 % 2007 88 % 2008 90 % 2009 91 % 2010 92 % 2011 91 % 2012 90 % 2013 92 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa ranta-alueisiin 96 432 2 841 407 403 14 962 Kaikki mökit 2013 Yli 200 m rannasta Uudet mökit Korkeintaan 200 m rannasta Ympäristö-ELYjen poikkeamispäätökset ranta-alueilla 2002-2013 200220032004200520062007200820092010201120122013 Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojen poikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl] Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojen poikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl]
Tulevaisuus Vähenee 8 % Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5 10 vuoden aikana (N=668) Päättänyt muuttaa pysyvästi 0,4 % Haluaisi muuttaa pysyvästi 2 % Loppuu 3 % En tiedä 10 % Pysyy ennallaan 58 % Lisääntyy 18 % Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai lisääntyy lähitulevaisuudessa 2 % vastaajista harkitsee muuttamista vapaa-ajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaaajan asunnolle seuraavan 5 vuoden aikana -> seuraavan 10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n. 20 000 ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja lähemmäs palveluita 33
Lomakiinteistöjen kauppa (Lähde: MML) Lomatonttien kauppojen määrä vähentynyt voimakkaasti 2000- luvullla Rakennettujen kiinteistöjen osalta vain loivaa laskua Kaavoitettujen kohteiden osuus noussut voimakkaasti, nykyisin yli 40% kohteista Maantieteellisesti kaupat siirtyneet koko ajan kauemmas Helsingistä Hinnat nousivat voimakkaasti 2007 saakka, jonka jälkeen kehitys epäselvempää Nopeimmin ovat kallistuneet Etelä- ja Keski-Suomen tontit sekä kaavatontit 34
Kylämäiset mökkitihentymät 35
Kylien ja taajamien mökkitiheys Noin 27 % kesämökeistä kyläasutuksen tihentymien ja taajamien yhteydessä. 36
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Kesämökki ja/tai kakkosasunto (n=440) Varasto (n=136) Harrastustoiminta (n=108) Muu käyttö (n=83) Toimitila/tuotantorakennus (n=15) % Tyhjät erillispientalot Lukumäärä kasvanut tasaisesti, suurin osa vapaa-ajan käytössä. 70,4 80 70 60 Suuruusluokkaa 100 000 mökkiä piilossa tilastoinnilta. 120 000 Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden pientalojen määrä haja-asutusalueella 21,8 17,3 13,3 2,4 50 40 30 20 10 0 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Lukumäärä vuosina 2002-2012 Trendiennu ste vuosille 2012-2022 0 Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset. Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua. (N=625) 37
Kesämökkikannan dynamiikka Vakituiset asuinrakennukset/ erilliset pientalot Uudisrakentaminen (vuosittain 3000-4000 kpl) Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen muutosta V. 2011 kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3 vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista mökkikäytössä Kesämökkikanta 500 400 kpl, v. 2014 Tyhjät 100 116 erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei asuttu vakinaisesti, v. 2014 Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen muutosta (Maistraatin kotikuntapäätös, luvaton käyttötarkoituksen muutos) Vuoden 2011 lopussa n.13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi, lisäys 200-300 vuosittain Purkaminen, tuhoutuminen
Rakennuskannan suurimmat muutokset alueellisesti Rakennuskannan lukumäärältään suurin muutos eri alueilla 2000-2010 R Asuntojen uudisrakentaminen Loma-asuntojen rakentaminen Asuntojen jääminen tyhjilleen 9.2.2018 40
Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden erillispientalojen määrä suhteessa asuttujen asuntojen ja kesämökkien määrään 9.2.2018 41
Millaisia ovat vailla vakituisia asukkaita olevat erillispientalot verrattuna kesämökkeihin? Tyhjät asuinrakennukset Noin 27 % taajamassa Noin 27 % lähellä rantaa Noin 10 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen Kesämökit Noin 4 % taajamassa Noin 80 % lähellä rantaa Noin 15 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen Rakennuksen mediaanipinta-ala Rakennuksen mediaanipinta-ala 60-70 m 2 40 m 2 Kiinteistön mediaanikoko > 2 ha Yöpymisiä keskimäärin 53 yötä vuodessa Rakennettu suurelta osin 1940-1950-luvuilla Kiinteistön mediaanikoko noin 0,5 ha Yöpymisiä keskimäärin 75 yötä vuodessa Rakennettu suurelta osin 1960-1990-luvuilla 9.2.2018 42
Keskeisiä havaintoja vailla vakituisia asukkaita olevista pientaloista toteutetun kyselyn (N=625) ja paikallisten työpajojen perusteella Vapaa-ajan asuntokäytössä 70 % (kesämökki- ja kakkosasuntokäyttö). Noin kymmenesosa on purkukunnossa. Pääosa omistajista asuu sijaintikunnan ulkopuolella. Myyntiin saaminen ja vuokraus usein kiven takana, sillä perikuntien on vaikea tehdä päätöksiä. Käytön sanotaan pysyvän tulevaisuudessa ennallaan tai lisääntyvän. Rantasijainti houkuttelee yöpymään ja lomailemaan. Tyhjenemisellä on vaikutuksia mm. infrastruktuurin ylläpitoon, maaseudun yhteisöllisyyteen ja rakennusten energiankulutukseen. Maan eri osien välillä on selviä eroja tyhjien pientalojen iässä, kunnossa ja käytössä. Tyhjien talojen kiinteistöllä rakennuskantaa ja tilaa esim. elinkeinotoimintaan. Kesämökkien määrä on todellisuudessa yli kymmenyksen virallisia tilastoja suurempi. 43
Vuodessa n. 200 vapaa-ajan asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi, toimivalta siirtyi kokonaan kunnille 2011, kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) lomaasuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suunnittelutarveratkaisut Kunnan poikkeamispäätökset Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013 Lapin ELY-Y Kainuun ELY-Y Pohjois-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan ELY-Y Keski-Suomen ELY-Y Pohjois-Karjalan ELY-Y Pohjois-Savon ELY-Y Etelä-Savon ELY-Y Kaakkois-Suomen ELY-Y Pirkanmaan ELY-Y Hämeen ELY-Y Varsinais-Suomen ELY-Y Uudenmaan ELY-Y Myönteiset 90% 90% 91% 85% 90% 94% 79% 96% 97% 95% 98% 99% 99% 10% 10% 9% 15% 10% 6% 21% 4% 3% 5% 2% 1% 1% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Kielteiset Lähde: Hertta/KATSE 44
Noin 23 000 ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä 25 000 20 000 17 872 18 463 18 712 19 309 20 062 20 566 20 950 21 476 21 928 22 531 22 820 23 103 23 626 23 224 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: VTJ/VRK 45
Vapaa-ajan asunnolla asutaan vakituisesti eniten Uudellamaalla 3 000 Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna 2013 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat Lähde: VTJ/VRK 46
Kuntakysely vapaa-ajan asumisesta Touko-heinäkuu 2014, nettikysely, täydentävät puhelinhaastattelut Vastaava kysely toteutettu aiemmin Uudessa Seelannissa Vapaa-ajan asumisen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja haitat Vapaa-ajan asumisen strateginen merkitys, ristiriidat, kehittämistoimenpiteet Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja kaavoitus N=360, vastaus 237/320 kunnasta 163 kunnasta vastasi maankäytön suunnittelusta vastaava 101 elinkeinotoimesta vastaava 78 kunnasta vastaaja ilmoitti toimialakseen molemmat 158 kunnasta vastaukset kaikkiin kysymyksiin
30 25 20 Vapaa-ajan asumisen merkitys kunnan strategisessa kehittämisessä (N=187) 23 26,7 26,2 20,3 % 15 10 5 0 erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän tärkeä ei lainkaan tärkeä 3,7
Taloudelliset hyödyt [q2_4] Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle [q2_3] Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut) [q2_1] Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa [q2_2] Luo uusia työpaikkoja alueelle [q2_7] Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita [q2_6] Tuo uusia investointeja alueelle [q2_5] Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä [q3_8] Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeita kohtaan [q3_7] Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset [q3_5] Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnan ulkopuolelta [q3_4] Talouden ja tulojen kausivaihtelut [q3_6] Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannukset kuntataloudelle [q3_1] Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin [q3_3] Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut) [q3_2] Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu Taloudelliset haitat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
Ympäristöhyödyt [q6_5] Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla [q6_4] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelun edistämiseen [q6_3] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- ja maisemanhoitoon [q6_1] Maiseman kaunistuminen [q6_2] Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä Ympäristöhaitat [q7_9] Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen [q7_8] Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajan asuinrakennukset [q7_7] Yhdyskuntarakenteen hajautuminen [q7_11] Roskaaminen [q7_10] Tieverkon kuormitus [q7_6] Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille [q7_4] Visuaalinen maiseman muutos [q7_5] Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen [q7_3] Valosaaste/keinovalo [q7_2] Meluhaitat [q7_1] Maaperän tai vesistöjen saastuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä
Kuinka suuri osuus rantaviivasta kaavoitettu loma-asumisen tonttien käyttöön? Kuinka suuri osuus kaavoitetuista loma-asumisen rakennuspaikoista on rakentamattomia?
Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja kaavoitus Tarve kaavojen uudistamiseen seuraavan viiden vuoden aikana: 129 kuntaa kyllä: kaavat vanhentuneita, muuttuneet tarpeet (esim. rakennusoikeuden mitoitus, lainsäädännön muutokset), kaavoituksen puute, tarve vähentää poikkeuslupamenettelyä, tarve lisätä rakennuspaikkoja, vapaa-ajan asuntojen muuttamien vakituisiksi asunnoiksi 72 kuntaa ei: kaavoitus ajan tasalla, ei merkittäviä vapaa-ajan asumisen alueita Kaavojen sisältö ei yksinkertaisesti vastaa nykyaikaisen loma-asumisen tarpeita. Merkinnät ja määräykset ovat vanhanaikaisia, jopa puutteellisia. Osa rannoista vailla kaavaa
Kuntien työkalut Kaavoitus, ympäristömääräykset, lainsäädäntö Rakennus- ja huoneistorekisteri Suurin osa kunnista pitää riittävänä (133 kyllä / 22 ei) Kehitystarpeet: verotusarvojen tarkistaminen (korjaukset, lisärakennukset), muutosten kirjaaminen (mm. käyttötarkoituksen muutokset, ilmoitusvelvollisuuden selkeyttäminen), käyttöaste, todellinen käyttö Rakennusjärjestys 25/30m etäisyys rantaviivasta 158 rakennuspaikan minimikoko 134 2000-3000m2 maksimikerrosala jätevesihuolto 128 121 150m2 muuten 60 ei loma-asumisesta koskevia määräyksiä 26 0 50 100 150 200 Muuten: rakentamiskorkeus, sopeuttaminen ympäristöön (esim. väritys), kasvillisuuden säilyttäminen/muokkaaminen, rantaviivan vähimmäispituus
Kuntien työkalut 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Suunnittelutyökalujen riittävyys 184 56 Kyllä Ei Kyllä/ei Radikaaleja. Lisää henkilöstöresursseja tai budjettiin rahaa konsulttihankintoihin Vapaampi oikeus kaavoittaa kunnan päätöksellä 28 Millaisia muutoksia tarvitaan? Lisää resursseja, suunnittelijoita, asiantuntijoita, rahaa ja aikaa Kunnille lisää päätäntävaltaa ja oikeuksia, suhde ELY-keskuksiin Maaseudun ja hajaasutusalueiden erityispiirteet suhteessa kaavoitukseen, mitoitukset, kaavavaatimukset Vapaa-ajan asumisen muutoksen hallinta: kasvava varustetaso ja koko, vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi Vuorovaikutuskanavat, poikkihallinnollinen yhteistyö (myös kunnan sisällä) Selvitykset, tutkimukset, seminaarit
Suurimmat suunnittelukysymykset tällä hetkellä Maankäytön & rakentamisen suunnittelu, kaavoitus ja ohjaus: kaavoittamattomien alueiden kaavoitus, kaavojen muutostarpeet, vanhentuneiden kaavojen ja rakentamismääräysten päivitys Tietyn mökkialueen tai konseptin kehittäminen (mm. puutarhakylä, matkailukeskukset, loma-asuntomessualueet, siirtolapuutarhakylät, lähellä keskuksia sijaitsevat mökkialueet, jokivarsimökkeily, taajamien mökkialueet) Infrastruktuurin rakentaminen/mitoitus ja jätehuolto: vesihuolto, jätevesikysymykset, valokuitu, yhteysalukset, joukkoliikenne matkailualueiden kehittäminen, vapaa-ajan matkailun kehittäminen, palveluiden kehittäminen, kaupallisten palveluiden lisääminen (eism. Alko) Erilaisten maankäytön intressien yhteensovittaminen: suojelu vs. matkailu/mökkeily, vakituinen asuminen vs. vapaa-ajan asuminen, Elykeskusten vastustus rakentamiselle/kaavoittamiselle säädösten noudattaminen ja toteutuminen (ympäristöön, rakentamiseen, energiamääräyksiin, liittyen), valvonta, tarvitaan lisää ammattitaitoista väkeä Maanomistajien haluttomuus myydä ja kaavoittaa rantoja, Ahvenanmaan erityissäädökset
Suurimmat suunnittelukysymykset: Vakituinen asuminen mökillä puolesta: pitäisi voida vapaammin muuttaa vakituiseksi, nykyiset vapaaajan asunnot yhtä tasokkaita kuin vakituiset vastaan: kohtuuttomat kustannukset (palveluiden ja infran tarjoaminen), yhdyskuntarakenne vääristyy, vapaaajan asuntojen tekniset vaatimukset erilaisia puuttuu yhteiset kriteerit ja työkalut, kuntien ja maistraattien käytännöt epäyhteneviä ja lainsäädäntö epäselvää % 35 30 25 20 15 10 5 0 Hyötyisikö kuntanne jos vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutosta vakituiseen asumiseen helpotettaisiin (N=185) 29,2 erittäin paljon 23,2 22,7 paljon jonkin verran 11,4 10,3 vähän ei lainkaan 3,2 en osaa sanoa Lähes ainoa merkittävä ongelma on lomaasuntojen luvaton käyttö vakituiseen asumiseen. Asia kaipaisi lainsäädännöllistä selkeyttämistä. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi laatukriteerien täyttyessä olisi tehtävä helpommaksi. vapaa-ajan asumisen rakennustaso sellaista luokkaa, että siinä on mahdollisuuksia pysyvään asumiseen loma-asumisen hyväksyminen pysyväksi asumiseksi on estettävä Befintliga fritidshus ändras till permanenta bostäder och nya byggs så, att de i framtiden kan ändras till permanenta. Detta splittrar samhällsstrukturen och belastar kommunens service (hemvård, skolskjuts) när den skall täcka också periferin. Ongelma on ylipäätään ajattelu, että vapaa-ajan asuminen on erillistä muuhun asumiseen verrattuna. vrt. Ruotsi
Monipaikkaisen asumisen hallinnan haasteita Varustetason kasvu ja ympärivuotinen käyttö -> vapaa-ajan ja vakituisten asuinrakennusten eron hälveneminen Vakituinen asuminen mökillä, kunnissa suhtaudutaan ristiriitaisesti Mökkien käyttöasteen nosto Rantojen kestävä käyttö Kuntien lkm Kuntien % Kyllä 129 60,8 Ei 66 31,1 En osaa sanoa 17 8,0 Yht. 212 100,0 Taulukko 1. [K7] Onko kunnassanne tarvetta vanhojen kaavojen uudistamiseen tai uusien kaavojen laatimiseen loma-asumisen osalta seuraavan viiden vuoden aikana? Liian vähäiset resurssit (rantayleis)kaavoitukseen Poikkeamistoimivallan siirtäminen kuntiin kuntien resurssit? Mitä tarkoittaa ympäristön kannalta? Näkymätön väestö huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa Rekistereiden kehittäminen, käytäntöjen yhtenäistäminen, lainsäädännön selkeyttäminen Kaksoiskuntalaisuus, verotus, äänioikeus, palveluiden järjestäminen? Asumisen suunnittelu monipaikkaisuuden ehdoilla, kaupunkisuunnittelu Tarvitaan uudenlaisia työkaluja muuttuvan vapaa-ajan asumisen ja monipaikkaisuuden hallintaan
Loppupäätelmiä Vapaa-ajan asumisen kasvava merkitys ja positiivinen suhtautuminen Maaseudun kunnissa vapaa-ajan asumisen suunnittelun suhteen keskustelua aiheuttavat teemat Resurssien riittävyys, suunnittelutyökalujen ja ohjauksen sopeuttaminen maaseudun ja haja-asutusalueiden tarpeisiin Vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi Maankäytön ristiriidat: tuulivoima, suojelu, vakituinen asuminen, kaivokset Tarvitaan työkaluja vapaa-ajan asumisen muutoksen hallintaan
Lisää aiheesta Adamiak C, Vepsäläinen M, Strandell A, Hiltunen M J, Pitkänen K, Hall C M, Rinne J, Hannonen O, Paloniemi R, Åkerlund U (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089 Pitkänen K, Hiltunen M J, Adamiak C, Furman E, Hall C M, Hannonen O, Kietäväinen A, Paloniemi R, Rinne J, Strandell A, Tuulentie S, Vepsäläinen M & Åkerlund U (2015). Kesämökistä kakkosasunnoksi. Teoksessa Häkli J, Vilkko R & Vähäkylä L (toim.). Kaikki kotona. Asumisen uudet tuulet. ss. 146-157. Gaudeamus. Vepsäläinen M, Strandell A ja Pitkänen K (2015). Muuttuvan vapaa-ajan asumisen hallinnan haasteet kunnissa. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:2, ss. 13-38. Strandell A & Hall C M (2015). Impact of the residential environment on second home use in Finland Testing the compensation hypothesis. Landscape and Urban Planning 133, 12-23. Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot diasarja: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Rantaalueiden _kaavoitus Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa, vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, no 6. Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana asumisen maaseutua. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), 43-55. Kesämökkibarometri 2004 ja 2009 Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88. Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24 36. Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1. 59