Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vuosiraportti Hyväksytty hallituksessa SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vuosiraportti 2015 Hyväksytty hallituksessa 11.4.2016 SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 1

1. JOHDANTO... 3 2. TALOUDELLINEN TOTEUMA JA NÄKYMÄT ETEENPÄIN... 4 3. SOLIDAARISUUDEN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 6 3.1. PÄÄMÄÄRÄN EDISTYMINEN... 6 3.2. TAVOITE 1: NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT... 6 3.2.1. TAVOITTEEN EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS... 7 3.3. TAVOITE 2: NAISTEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN ON EDISTYNYT...14 3.3.1. TAVOITTEEN EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS...15 3.4. TAVOITE 3: KANSALAISYHTEISKUNNAT OVAT VAHVISTUNEET...19 3.4.1. TAVOITTEEN EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS...19 4. VIESTINTÄTAVOITE: SOLIDAARISUUDEN VIESTINTÄ ON LISÄNNYT IHMISTEN TIETOA GLOBAALEISTA KEHITYSKYSYMYKSISTÄ...20 4.1. KEHITYSVIESTINTÄ...21 4.1.1. Kehitysviestinnän kanavat ja toiminnot... 21 4.2. OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN...29 4.2.1. Ohjelmasta tiedottamisen viestintäkanavat ja -toiminnot... 29 4.3. SOLIDAARISUUDEN SIDOSRYHMÄTYÖ...31 5. SOLIDAARISUUDEN LAATUJÄRJESTELMÄ...32 5.1. HENKILÖSTÖ...32 5.2. OHJELMAN SUUNNITTELU, TOTEUTUS, SEURANTA JA ARVIOINTI...35 5.3. RISKIENHALLINTA...37 5.4. RAHOITUS JA VARAINHANKINTA...37 6. SOLIDAARISUUDEN JOHTAMINEN...39 LIITE 1: TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUKSET LIITE 2: HANKKEET LIITE 3: SEURANTAMATRIISI TYÖ JA TOIMEENTULO LIITE 4: SEURANTAMATRIISI SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO LIITE 5: SEURANTAMATRIISI SISÄINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA LIITE 6: SEURANTAMATRIISI KANSALAISYHTEISKUNTIEN VAHVISTUMINEN LIITE 7: SEURANTAMATRIISI VIESTINTÄ LIITE 8: EVALUAATIORAPORTTI: Enhancing Food Security of Pastoral and Agro-Pastoral Communities in Somaliland LIITE 9: EVALUAATIORAPORTTI: Evaluation of the Gender Education Programme on Prevention of Domestic Violence in Kyankwanzi and Wakiso Districts, Uganda LIITE 10: EVALUAATIORAPORTTI: Narrative Assessment of Gender Education Programme on Prevention of Domestic Violence in Kyankwanzi and Wakiso Districts, Uganda LIITE 11: RAPORTTI: How Do NGOs Learn about Monitoring? Towards a Change of Organizational Epistemology in International Solidarity Foundation LIITE 12: SOLIDAARISUUDEN TASEKIRJA 31.12.2015 SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 2

1. JOHDANTO Vuosi 2015 oli Kansainväliselle solidaarisuussäätiölle (Solidaarisuudelle) kuluvan strategiakauden (2012 2016) neljäs toimintavuosi. Säätiö edisti toimintansa tarkoitusta toteuttamalla tässä vuosiraportissa kuvattua kehitysyhteistyöohjelmaa. Toiminnan luonne muuttui radikaalisti eduskuntavaalien jälkeen kevään edetessä, kun maan uuden hallituksen kehitysyhteistyöhön ja järjestöjen ohjelmatoimintaan kohdistuneet rajut leikkaussuunnitelmat tulivat julki. Solidaarisuuden hallitus joutui tekemään kipeitä päätöksiä ohjelman supistamiseksi lähes puoleen vuoteen 2016 mennessä. Säätiön hallitus päätti tässä tilanteessa, että Solidaarisuus ryhtyy ajamaan toimintansa alas Ugandassa. Käytännössä budjetin romahtaminen 45 prosentilla osui toiminnan kaikille osa-alueille ja kaikkiin yhteistyömaihin. Vuosi 2015 oli ulkoasiainministeriön (UM) Solidaarisuudelle myöntämän kolmivuotisen ohjelmatuen viimeinen vuosi ja samalla myös Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman (2013 2015) viimeinen toteutusvuosi. Ohjelma perustui kehitysvisiolle, jonka mukaan edellytykset ihmisarvoisen ja onnellisen elämän toteutumiselle ovat parantuneet. Ohjelman tavoitteena oli, että naisten ja miesten toimeentulo on parantunut toiminta-alueillamme, naisten itsemääräämisoikeus on edistynyt ja kumppanijärjestömme ovat vahvistuneet kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Vuoden 2015 aikana valmisteltiin ja linjattiin Solidaarisuuden uusi kehitysyhteistyöohjelma vuosille 2016-2018, jota jouduttiin kuitenkin huomattavasti karsimaan UM:n ohjelmatuen leikkausten takia. Solidaarisuuden ohjelman tavoitteen ja tulosten arviointi vuoden 2015 osalta on esitetty ja analysoitu raportin luvussa 3. Vuonna 2015 Solidaarisuuden yhteistyömaita olivat Nicaragua, Somalimaa, Uganda ja Kenia. Näistä Uganda ja Somalimaa on luokiteltu vähiten kehittyneiksi maiksi. Hankkeita oli suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa yhteensä 19 ja niitä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja osuuskuntien kanssa. Solidaarisuuden työstä hyötyi vuoden aikana noin 150 000 ihmistä. Solidaarisuudella oli käynnissä vuonna 2015 yhteensä kahdeksan työ- ja toimeentulohanketta. Kaksi päättynyttä hanketta evaluoitiin ja hankesuunnitteluvaihe oli käynnissä kolmen uuden työ-ja toimeentulohankkeen osalta. Nicaraguan hankkeet muodostivat kokonaisuuden, jonka päämääränä on naisten ja miesten elämänlaadun parantuminen paikallisia arvoketjuja vahvistamalla. Pohjois-Nicaraguassa kehitettiin käsityöläisten tuotantojärjestelmiä ja tuettiin naisyrittäjyyttä sekä maanviljelijöiden edellytyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviämiseen. Somalimaassa luotiin uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia: vuoden aikana aloitettiin mm. uuden kasvin, sisalin, tuotanto ja vahvistettiin Solidaarisuuden hankealueiden vesijärjestelmiä. Somalimaahan kehitettiin myös uutta nuorten nais- ja miesyrittäjien työllistymiseen tähtäävää hanketta. Yrityshautomotyyppisen toiminnan tavoitteena on ehkäistä maastamuuttoa eli puuttua Eurooppaakin koettelevan pakolaisongelman juurisyihin. Pohjois- Ugandan tynkähankkeiden yksi tärkeä saavutus oli paikallisten laina- ja säästöryhmien alkuun saattaminen. Solidaarisuudella oli käynnissä kuusi kohdennettua, tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavaa, tasa-arvohanketta ja vuoden aikana tehtiin yhden tasa-arvohankkeen evaluaatio. Hankesuunnittelu oli käynnissä kolmen kohdennetun tasa-arvohankkeen osalta. Solidaarisuus vahvisti vuoden aikana työtään tyttöjen sukuelinten silpomisen kitkemiseksi: Somalimaassa suunniteltiin kaksi ja Keniassa kaksi uutta silpomista vähentävää hanketta. Lisäksi Kenian hankekokonaisuus täydentyi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisella hankkeella. Ugandan toimintoja hallitsi kesästä lähtien hanketoiminnan alasajon suunnittelu ja nopea toteutus. Pohjois- Ugandan kehitysprosessien edistäminen jouduttiin määrärahaleikkauksen takia lopettamaan kuin seinään. Sukupuolten välinen tasa-arvo oli saatu alueella läpileikkaavaksi kaikkiin hankkeisiin, joissa vahvistettiin mm. yhteisöjen sisäisiä neuvottelutaitoja väkivaltatilanteiden ja maakiistojen vähentämiseksi. Keski- SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 3

Ugandassa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä tehdyn arvioinnin mukaan hankkeella oli merkittäviä vaikutuksia mm. naisten väkivaltakokemusten vähentämisessä. Nicaraguassa tasa-arvotyö keskittyi läpileikkaavuuden toiminnallistamiseen kaikissa hankkeissa siten, että niillä edistetään myös naisten toimeentuloa. Kotimaassa vuosi 2015 oli Solidaarisuudelle varainhankinnallisesti monilla mittareilla menestyksellinen: lahjoittajamäärä kasvoi noin 20 prosenttia, uusia kuukausilahjoittajia rekrytoitiin lähes 2,5-kertainen määrä edellisvuoteen verraten ja uusien kertalahjoittajien määrä liki kaksinkertaistui. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen tuotti kuitenkin uusia paineita varainhankinnalle. Säätiön hallitus päätti jatkaa resurssien kohdentamista kuukausilahjoittajahankintaan, jotta ohjelman omavastuuosuus voitaisiin vähintäänkin tuplata vuonna 2016. Vuosi 2015 oli vilkkaan kehityspoliittisen keskustelun vuosi, johon Solidaarisuus otti vahvasti osaa kaikilla viestinnän keinoilla ja kanavilla. Solidaarisuus teki kokoaan huomattavasti isomman työn ja vaikutti näkyvästi kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia vastustaneessa järjestöjen Ei köyhimmiltä/pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjassa. Vuoden aikana jatkettiin digitaalisen viestinnän kehittämistä ja sosiaalisen median tehokasta hyödyntämistä. Globaalikasvatusta toteutettiin uusilla menetelmillä kuten verkkopohjaisella tietovisalla ja koululaisille suunnatuilla videotrailerityöpajoilla. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä ammentava Hyvästi Afrikka -dokumentti saavutti suuren suosion ja löi läpi niin mediassa kuin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ennennäkemättömällä tavalla. Solidaarisuuden 45- vuotissyntymäpäivää juhlistettiin marraskuussa seminaarilla, jonka yhteydessä toteutui myös somalimaalaisen kumppanijärjestön edustajan Suomen-vierailu. Ohjelman indikaattoreiden arvioinnit löytyvät liitteistä 3, 4 ja 6. Liite 7 kertoo viestinnän tuloksista. Liitteessä 1 kerrotaan Solidaarisuuden hankkeiden toimintaympäristöjen tilasta vuonna 2015 ja liite 2 kertoo Solidaarisuuden työn tuloksellisuudesta hanketasolla. Solidaarisuus jatkoi vuonna 2015 laadullisen seurannan kehittämistä ja käytti edelleen muutostarinoita tulostensa yhtenä mittarina. Jyväskylän yliopiston tutkimusraportti (liite 11), kertoo siitä, miten Solidaarisuus on kehittänyt tarinoiden käyttöä työnsä tulosten ja vaikutusten seurannassa. Liitteistä 8, 9 ja 10 löytyvät vuoden aikana tehdyt hankearvioinnit. 2. TALOUDELLINEN TOTEUMA JA NÄKYMÄT ETEENPÄIN Vuonna 2015 Solidaarisuuden toiminnan taloudellinen kokonaistoteuma oli 3 527 023,18 euroa. Toteuma kasvoi edellisvuoteen nähden lähes 17 prosenttia. Kasvua edistivät sekä rahoituslähteiden monipuolistuminen (vuokratuotot) että sijoitusvarallisuuden hyödyntäminen lähinnä varainhankinnan investointeihin. Vuosi oli ulkoasiainministeriön Solidaarisuudelle myöntämän kolmivuotisen ohjelmatuen viimeinen toteutusvuosi. UM:n myöntämän ohjelmatuen osalta kokonaistoteuma oli 3 096 932,76 euroa (vuonna 2014: 2 817 734 euroa), josta UM:n avustuksilla katettiin 2 570 454,19 euroa (vuonna 2014: 2 395 074 euroa). UM:n tukea jäi käyttämättä toteutusvuonna 95 248,90 euroa, jota esitetään siirrettäväksi vuodelle 2016. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 4

Solidaarisuuden varainhankinnan tuotto oli yhteensä 947 393,67 euroa, sisältäen Nenäpäivän tuoton ja korkotuotot (vuonna 2014: 808 811,65 euroa). Keräyskulujen osuus oli 24,9 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku oli 24,7 prosenttia. Nenäpäivä-keräys vuodelta 2014 tuotti Solidaarisuudelle yhteensä 315 082,05 euroa. Nämä tuotot käytettiin vuonna 2015 Somalimaan ruokaturva- ja FGM hankkeiden omarahoitukseen. Oman varainhankinnan tuottoja siirrettiin vuodelle 2016 yhteensä 188 111,92 euroa, josta valtaosa on puskuria varainhankintaan. Solidaarisuuden ohjelma Nicaraguassa ja Somalimaassa toteutui suunnitelmien mukaisesti. Toimintoja jouduttiin vuoden aikana jonkin verran karsimaan, alkuvuoden korkean dollarikurssin ja loppuvuoden äkillisten määrärahaleikkausten aiheuttamien paineiden takia. Ugandassa päätös toiminnan alasajosta aiheutti äkillisen suunnanmuutoksen toiminnoissa syksyn aikana, muttei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi taloudelliseen toteutumaan. Solidaarisuus vakiinnutti vuoden aikana toimintaansa Keniassa, jossa toteuma nousi oletettua suuremmaksi. Uuteen maahan siirtymisen ja hankkeiden budjetointi osoittautui varsin haastavaksi. Maakoordinaation tilintarkastukset siirrettiin vuoden aikana Kenian ja Somalimaan osalta paikalliselle tilintarkastajalle ja taloushallinnon tueksi palkattiin kenialainen tilitoimisto. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 5

Paikallisten kumppanien taloushallinnon kapasiteettia lisättiin kaikissa ohjelmamaissa mm. kirjanpitoohjelmiin liittyvillä koulutuksilla. Jatkuva kumppaneiden taloushallinto- ja johtamiskapasiteetin kehittäminen on yksi tärkeimpiä tekijöitä ohjelmatoiminnan riskienhallinnassa. Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa suoritettiin tilintarkastukset puolivuosittain. Keniassa suoritettiin yksi ylimääräinen tilintarkastus, jonka tarkoituksena oli vahvistaa uusien kumppanijärjestöjen taloushallinto-osaamista. Solidaarisuuden kaikilla kumppaneilla oli käytössään kirjanpito-ohjelmat. Tilintarkastajina toimi Nicaraguassa Agustín Antonio Arauz Soza ja Julio César Ventura Alvarez, Somalimaassa ja Keniassa Matengo & Associates ja Ugandassa Ernst & Young. 3. SOLIDAARISUUDEN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOTEUTUMINEN 3.1. Päämäärän edistyminen Edellytykset ihmisarvoisen ja onnellisen elämän toteutumiselle ovat parantuneet Naisten ja miesten toimeentulo on parantunut Naisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen on edistynyt Kansalaisyhteiskunnat ovat vahvistuneet Kehitysyhteistyöohjelmamme 2013 2015 päämääränä on parantaa edellytyksiä ihmisarvoisen ja onnellisen elämän toteutumiselle. Päämäärän toteutumiseksi edistämme naisten ja miesten toimeentuloa sekä naisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja vahvistamme paikallisia kansalaisyhteiskuntia. Vuosi 2015 oli kehitysyhteistyöohjelman viimeinen vuosi ja vuoden aikana tuotettiin myös Solidaarisuuden uusi kehitysyhteistyöohjelma 2016 2018 tavoitteineen ja odotettuine tuloksineen (lisää kohdassa 5.2). 3.2. Tavoite 1: Naisten ja miesten toimeentulo on parantunut Solidaarisuus parantaa ohjelman hyödynsaajien toimeentuloa kehittämällä heidän tuotantojärjestelmiensä kannattavuutta sekä laajentamalla heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Sekä ohjelman tavoitteelle että odotetuille tuloksille on määritelty indikaattorit, joihin kerätään seurantatietoja eri hankkeista. Alla on tiivistetty taulukko ohjelman tavoitteesta ja odotetuista tuloksista. Tarkempi seurantataulukko indikaattoreineen löytyy liitteestä 3. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 6

TAVOITE TULOKSET NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT SOLIDAARISUUDEN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA OHJELMAKAUDEN AIKANA perheiden asuinolosuhteet ovat kohentuneet perheiden ruokaturva on parantunut naisten ja miesten tulot riittävät vaatetukseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen TUOTANTO ON KEHITTYNYT tuottavuus on noussut tuotannon laatu on parantunut tuotantokustannukset ovat alentuneet TOIMEENTULOMAHDOLLISUUDET OVAT LAAJENTUNEET uusien tuotteiden määrä alueille luotujen uusien elinkeinojen määrä työllistyneiden naisten ja miesten määrä kyky toimia markkinoilla ammattimaisesti on kasvanut Vuoden 2015 aikana Solidaarisuudella oli käynnissä 11 toimeentulohanketta (suunnittelu- ja toteutusvaiheessa). Kaksi päättynyttä hanketta evaluoitiin Somalimaassa. Kolmas vuoden 2015 aikana päättynyt, Nicaraguassa toteutunut hanke evaluoidaan huhtikuussa 2016. HANKE KUMPPANI MAA TOTEUMA ( ) Ilmastokestävyyshanke COMCAVEM Nicaragua 185 801,22 Kauppaverkostojen kehittäminen COMCAVEM Nicaragua 167 009,05 Hunajan arvoketjun kehittäminen Tierra Nueva Nicaragua 192 436,03 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Pohjois-Nicaraguan Nicaragua 58 507,57 kilpailukykyisissä pienyrityksissä osuuskunnat Ruokaturvan parantaminen ADO Somalimaa 194 233,16 Ruokaturvan parantaminen CLHE Somalimaa 164 438,57 Maanviljelijöiden ja paimentolaisten toimeentulon CLHE Somalimaa 177 239,28 kehittäminen Nuorten yrittäjyyden kehittäminen SYS Somalimaa 56 437,65 Kestävän toimeentulon parantaminen CHAPS Uganda 156 293,85 Kestävän toimeentulon parantaminen COW Uganda 124 454,23 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen WORUDET Uganda 11 866,42 tukemalla naisten kestävää toimeentuloa TT-hankkeet YHTEENSÄ ( ) 1 488 717,03 Kaikkien ohjelman hankkeiden tarkemmat kuvaukset vuodelta 2015 löytyvät liitteestä 2. 3.2.1. Tavoitteen edistyminen ja tuloksellisuus Tavoite: Naisten ja miesten toimeentulo on parantunut Solidaarisuuden hankkeiden toiminta-alueilla Solidaarisuuden ohjelmaseuranta osoitti edistysmerkkejä kohti toimeentulon parantumista. Somalimaassa ADO:n ruokaturvahankkeen arvioinnin mukaan hyödynsaajaperheiden ravitsemustaso parani, tyttöjen ja poikien koulunkäyntiaste nousi ja alle 50 USD kuukaudessa elävien kotitalouksien määrä laski hankkeen aikana. Hankkeen hyödynsaajien omistaman karjan keskimääräinen lukumäärä nousi, mikä nosti perheiden varallisuustasoa. Kotitalouksien asumistaso on hieman kohonnut: yhä useammalla perheellä on pysyvä asunto ja yhä harvempi perhe asuu ylijäämätavaroista rakennetuissa majoissa. Myös CLHE:n ruokaturvahankkeen seurauksena aliravittujen määrä väheni hyödynsaajien keskuudessa, tyttöjen ja poikien koulunkäyntiaste nousi ja alle 50 USD kuukaudessa elävien kotitalouksien määrä laski. Nicaraguassa 706 mies- ja 698 naisyrittäjää paransi tuotantojärjestelmiään ja yritystoimintansa kannattavuutta. Heidän perheenjäsenensä hyötyivät turvatummasta toimeentulosta, ja lisääntynyt SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 7

taloudellinen toiminta hankealueilla myös dynamisoi yleisemmin paikallista talouselämää. Esimerkiksi käsityötuotteiden myynti hankkeissa oli vuonna 2015 yli 42,000 Yhdysvaltain dollaria suurempi kuin vuonna 2014. Nicaraguan arvoketjulähestymistapa on opettanut Solidaarisuudelle, että arvoketjujen kehittämisessä tarvitaan ammattitaitoista ja erikoistunutta kaupallista toimijaa, joka palvelee suoraan arvoketjujen tarpeita ja samalla sparraa niiden tuotekehittelyä ja laadunparannusta. Tuotteiden saamisessa markkinoille tarvitaan erikoistunutta osaamista, jota yksittäisillä pientuottajilla ei sellaisenaan ole. Kumppaniosuuskunnat toimivat myyntiorganisaationa, jotka kanavoivat pienten tuottajien yhteisen tarjonnan vaativille markkinoille. Arvoketjuissa lähes kaikki varsinaiset moottorit ovat yritysmuotoisia toimijoita, joko tuotannollisia, kaupallisia taikka rahoitusalan tai muita erityispalveluita tarjoavia yrityksiä ja/tai yrittäjiä. Yksi tulevaisuuden haasteista arvoketjuja kehitettäessä liittyy siihen, miten yritysmuotoiset toimijat saadaan tärkeän, jopa välttämättömän, roolinsa edellyttämällä tavalla mukaan hankkeiden organisaatioon ja työkehikkoon. Tulos 1: Tuottavuuden kasvu ja tuotantovarmuus paransivat tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla Vuoden lopussa päättyneen nicaragualaisen Tierra Nuevan mehiläishoidon arvoketjua tukevan hankkeen tuloksena paikallisia hunajantuottajia on enemmän ja he kaikki kykenevät tuottamaan vientikelpoista hunajaa. Tarhaajat osaavat suunnitella ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, jos sää- tai markkinatekijät sellaisia edellyttävät tai jos tarhoille ilmestyy tauteja tai tuhohyönteisiä. Lähes kaikkien mehiläistarhaajien pesäkohtainen tuottavuus on noussut merkittävästi. Harvinaisen kuivalla tuotantokaudella 2014/2015 useimmat tuottajat saivat yhdestä sadosta yhtä paljon hunajaa kuin aiemmin kolmesta sadosta. Mehiläishoitajien kyky selviytyä ilmastollisesti haastavista tuotantokausista on aiempaa parempi: Tierra Nueva on parantanut täydennysruokinnan saatavuutta (mm. tekemällä sopimuksen paikallisen sokeritehtaan kanssa), sekä siirtotarhausmenetelmiä (tekemällä pesäpaikkasopimuksia paikallisten viljelijöiden kanssa sekä siirrettävien pesien avulla). Tierra Nuevan jalostustyön ansiosta pesät voidaan sijoittaa lähelle ihmisasutusta. Tierra Nuevan oman emotuotannon ansiosta menetetyt pesät voidaan korvata nopeasti. Vuonna 2015 tuotettiin jo 2262 uutta emoa. Nicaraguan maatalouden suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä ilmastotekijöihin. Pitkällä aikavälillä on mahdollista parantaa elinkeinon kannattavuutta ilmastonmuutoksesta huolimatta. Tierra Nueva tutkii osana kahviosuuskuntien verkoston Cafe Nican tutkimusta sääolosuhteiden muuttumista paikallistasolla. Tierra Nuevan jäsenosuuskunta Tierra Fertil hoitaa yhtä hankkeen puitteissa perustettua sääasemaa, missä mitataan lämpötiloja ja sademääriä. Paikallisolojen parempi tuntemus saattaa hyvinkin auttaa kehittämään uusia toimintatapoja, joiden ansiosta hunajan tuotanto voi kasvaa, mehiläishoidon vuosisyklien riskit vähenevät ja kannattavuus paranee. Tiedon lisääntyminen tukee kaikkia maatalouden arvoketjuja. COMCAVEM osuuskunnan ilmastokestävyyshankkeen ensimmäisenä vuonna rakennettiin perusteita ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviytymiselle ja sen hillitsemiselle Pohjois-Nicaraguan kuivilla alueilla. Vuoden aikana hyödynsaajat istuttivat yhteensä 12 600 puuta suojaamaan vesilähteitä. Hyödynsaajien vesihuoltoa parannettiin rakentamalla sadevedenkeruualtaita ja porakaivoja tippakastelua sekä talousveden saantia varten. Vaikka vielä on liian aikaista arvioida hankkeen tuloksia, hyödynsaajien toiminnassa näkyy kuitenkin piirteitä jotka viittaavat siihen, että muutosprosesseja on saatu liikkeelle: (1) Maanviljelyn tuotantosyklejä on sovitettu sadejaksojen ajoittumisessa tapahtuneiden muutosten mukaisesti ja entistä suurempi osa viljelijöistä osaa käyttää vettä säästävää tippakastelua tukemaan tuotantoa kuivina aikoina. (2) Entistä useammat viljelijät tuntevat kuivuuteen sopivimmat maissi- ja papulajikkeet, ja käyttävät näitä tietoisesti. (3) Vesivaroja on opittu käyttämään suunnitelmallisemmin. (4) Pienkarjanhoidon merkitys pientilojen tuotantojärjestelmissä on kasvanut ja tuottajat yhdistelevät entistä toimivammin kasvi- ja eläintaloutta. Pienkarjan kasvatus on naisten elinkeino ja monissa tapauksissa pienviljelijäperheen tuotantojärjestelmä muuttuu niin, että rehuntuotannosta tulee tärkeä osa viljelyä. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 8

Maatalouden arvoketjujen lisäksi tuotantojärjestelmiä kehitettiin onnistuneesti nicaragualaisten käsityötuotteiden arvoketjuissa. Tuotevalikoimaa laajennettiin ja tuotteiden laatua parannettiin yhteistyössä meksikolaisten, guatemalalaisten ja yhdysvaltalaisten strategisten kumppanien kanssa. Uusia, entistä laadukkaampia tuotteita kehitettiin useassa arvoketjussa: maissitaulut, korut, keramiikka, tekstiili- ja vaatelinja, männynneulaskorit, puutuotteet ja vuolukiviveistokset. Tuotekehittelyä painottavan Manos Nicas hankkeen rinnalla toteutetaan vuoden 2016 alusta lähtien uusien käsityöläisten yrittäjyyden kehittämishanketta, joka tukee käsityötuotteiden tuotantovolyymien kasvua kouluttamalla uusia laatutuotteita valmistavia yrittäjiä arvoketjuihin. Päämääränä on köyhien käsityöläisten toimeentulon turvaaminen. Hanke suunniteltiin vuoden 2015 aikana. Somalimaassa kuivuus ja toisaalta eroosiota aiheuttavat tulvavedet ovat suuria haasteita tuotantojärjestelmien kehityksessä. Vuonna 2015 kotitalouksien veden saatavuus parani, kun kolmessa hankkeessa tuettiin uusien sadevedenkeruuseen tai kapillaariseen vedennousuun perustuvien kastelujärjestelmien rakentamista, vanhojen järjestelmien korjaamista sekä rakennettiin tulvaesteitä eroosion välttämiseksi ja tulvavesien ohjaamiseksi viljelyksien käyttöön. Sadevedenkeruun ansiosta on vuodessa mahdollista tuottaa kaksi satoa sekä kasvattaa hedelmiä, vihanneksia ja palkokasveja. Vuosina 2014 ja 2015 kahdessa ruokaturvahankkeessa saatettiin yli 700 kotitaloutta jonkinlaisen kastelujärjestelmän piiriin. Somalimaan ruuantuotannon yksi haaste on alhainen peltomaan määrä ja hankkeet tukivat kylissä uuden peltomaan raivausta. Kaikki kasvuston lisäys (viljakasvit ja hedelmäpuut) vähentää eroosiota. Kahden ruokaturvahankkeen arvioinnin mukaan viljelijöiden tiedot ja taidot moderneista tuotantomenetelmistä ja teknologiasta lisääntyi kiitettävästi. Uudet tiedot ja taidot yhdistettynä parempaan vedensaantiin ja maaperän toiminnallisen viljavuuden parantumiseen, nostivat kolmen hankkeen piirissä viljeltävien rehu-, vilja- ja öljykasvien sekä vihannesten ja hedelmien tuottavuutta merkittävästi, mikä edelleen paransi kotitalouksien ruokaturvaa ja lisäsi myös tuloja. ADO:n ruokaturvahankkeessa kuivuudesta huolimatta kaikkien tuotantokasvien sekä maidon tuottavuus kohosivat. ADO:n hankealueella Togdheerissä viljely on pääosin riippuvaista sadevedestä, jolloin sadevedenkeruulla in suuri merkitys tuottavuustasojen nostamisessa kestävästi. CLHE:n ruokaturvahankkeessa hedelmien tuottavuus kohosi merkittävästi, samoin viljakasvien. CLHE:n hankealueella Maroodi jeexissä käytetään joenuomien vettä kasteluun toisin kuin Togdheerissä. CLHE:n rehu- ja sisaltuotannon kehittämishankkeessa hyvin sulavan ja ravinteikkaan rehun viljelypinta-ala kasvoi hankkeen ensimmäisen vuoden aikana ja sulavan rehun tuottavuus kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan paalaus- ja varastointimenetelmät kehittyivät. Tämän seurauksena rehun saatavuus kuivalla kaudella parani: 34 % maanviljelijöistä ilmoitti voivansa ruokkia karjaa varastoidulla rehulla kuivalla kaudella vuonna 2015, kun vuonna 2014 samaan kykeni 25 % maanviljelijöistä. Hyödynsaajat viljelevät rehua oman karjan ravinnoksi tai myyntiin. Varastoitu rehu vähentää karjan kuolemia ja lisää kotitalouksien tuloja. Samassa hankkeessa aloitettiin jalostettujen sisallajikkeiden viljely Somalimaassa, kun 3000 sisaltainta istutettiin CLHE:n taimitarhaan. Taimet siirretään naisryhmien omille pelloille vuoden 2016 aikana. Pohjois-Ugandan COW:n ja CHAPS:n toimeentulohankkeet suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi, mutta kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten seurauksena Solidaarisuus päätti ajaa toimintansa alas Ugandassa kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Hankkeissa on ensimmäisen vuoden aikana saavutettu hyviä tuloksia, mutta syvempien vaikutusten saavuttamiseksi yksi vuosi ei riitä. Toiminnot jäivät auttamattomasti keskeneräisiksi. Ugandan toimeentulohankkeissa oli tärkeää aloittaa toiminta perheen sisäisen päätöksenteon harmonisoimiseksi ja edelleen perheväkivallan estämiseksi. Kotitalouksien toimeentuloa ei voi parantaa tilanteessa, jossa sen kaikilla jäsenillä on erilainen näkemys resurssien käytöstä ja vastuunjaosta. Miehet ja naiset on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Kotitalouksien sisäisissä voimasuhteissa miesten ja naisten välillä ei vielä tapahtunut suuria muutoksia hankkeen lyhyyden takia, mutta muutamista kotitalouksista on tullut positiivisia esimerkkejä muille ja yhteisöissä on ylipäätään alettu ajatella miesten ja naisten rooleja sekä heidän välisiä voimasuhteita. Hankkeen toiminnan tuloksena joissain perheissä alkoholin käyttö ja naisiin kohdistuva väkivalta väheni. Muutamissa perheissä SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 9

resursseja jaettiin uudella tavalla miesten ja naisten kesken ja miehet auttoivat naisia kotitöissä. COW:n hankealueella perustettiin perheiden tukiryhmä (Family Support Group), joka koulutustyön lisäksi toimi välittäjänä 45 väkivalta-ja maakiistatapauksessa. Perheiden akuutin ruokaturvattomuustilanteen ratkaisemiseksi hanke tuki kotitalouksien tuotantoa koulutuksilla (tuotantotavat, sadonkäsittely- ja varastointimenetelmät) sekä koulutuksen jälkeisellä neuvontatyöllä. COW:n hankkeessa perustettiin 10 tuotantoryhmää, joissa oli jäseninä 110 naista ja 92 miestä. Ryhmät perustivat 50 hehtaaria maniokkipeltoa. Kummassakin hankkeessa tuettiin pienimuotoista kotipuutarhanhoitoa ruokaturvan parantamiseksi. Tulos 2: Laajentuneet toimeentulomahdollisuudet vähensivät hyödynsaajien haavoittuvuutta ja edistivät paikallista talouselämää Nicaraguan pohjoisosissa Tierra Nuevan hunajahanke loi mehiläistarhauksesta varteenotettavan elinkeinon alueelle. Tuottavuuden noston lisäksi hunajan laatuketju toimii hankkeen ansiosta hyvin. Kaikki hankkeeseen osallistuvat mehiläishoitajat ovat tietoisia laadukkaan mehiläishoidon käytänteistä, kuten geneettisen aineksen kehittäminen, ruokinta, hygienia ja luomusertifikaatin laatuvaatimukset. Hunajan vastaanotto- ja varastointikeskus pystyy varmentamaan kaiken vientihunajan laadun luotettavasti, eikä vientihunajasta ole tullut laatuvalituksia koko hankkeen aikana. Tierra Nueva on saanut käyntiin vahalevyjen, suojapukujen, savuttimien ja pesälaatikoiden tuotannon. Liitännäispalvelut luovat alueelle uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta ovat ratkaisevan tärkeitä hunajan tuotannon arvoketjun toimivuudelle. Liitännäispalveluita tuottaa yhteensä 37 pienyritystä. Pohjois-Nicaraguan uudessa ilmastollisessa tilanteessa perinteisten arvoketjujen rinnalle tarvitaan uusia elinkeinoja. Osana ilmastokestävyyshanketta COMCAVEM osuuskunta on onnistuneesti aloittanut hankealueella vuohitalouden kehittämisen. Vuoden aikana COMCAVEM:n omalle vuohitilalle saatiin uutta geneettistä ainesta ja hyödynsaajat aloittivat neljä pientä vuohitilaa, joissa tuotettiin 1500 litraa vuohenmaitoa. Selvitysten mukaan vuohenjuustolle löytyy kysyntää ja hankkeen tavoitteena on kehittää myös vuohenjuuston tuotantoa. Lisäksi COMCAVEM valitsi 7 miestä ja 2 naista kokeiluohjelmaan, jossa perustetaan pieniä tuotantopalstoja inkiväärin ja maustekurkuman kasvattamista varten. Mausteiden arvoketjuja edistetään yhteistyössä Tierra Nuevan kanssa, joka kartoittaa mausteiden vientimahdollisuuksia. Nicaraguan osuuskuntien markkinointia tukevassa kauppaverkostojen kehityshankkeessa tunnistettiin tuoretuotteille uusia markkinoita paikallisista hotelleista ja ravintoloista. Käsityötuotteiden osalta hanke lanseerasi markkinoille Manos Nicas tuoteperheen, joka edustaa käsityöläisten valikoituja, laadukkaimpia tuotteita. Hankkeen tuloksena Manos Nicas tuoteperheen tuotteiden näkyvyys markkinoilla lisääntyi perustettujen kolmen Manos Nicas myymälän ansiosta. Myymälöissä kävi vuoden 2015 aikana yhteensä yli 9500 asiakasta ja niissä myytiin vuoden aikana Manos Nicas tuotteita 23,673 Yhdysvaltain dollarilla. Yhteensä käsityötuotteita myytiin hankkeen piirissä vuoden aikana 42,254 Yhdysvaltain dollarilla, kun mukaan lasketaan COPRODEC osuuskunnan myyntitilat. Lisäksi messukäynnit kasvattivat näkyvyyttä kansallista televisiota myöten. Hanke on onnistunut erinomaisesti avaamaan kansainvälisiä yhteyksiä erityisesti Yhdysvaltoihin ja Meksikoon. lisäksi on yksi kiinnostava linkki Kiinan markkinoille. Manos Nicas tuotemerkki pääsi mukaan yhdysvaltalaisen Aid to Artisans järjestön markkinoinninedistämisohjelmaan. Myyntijärjestelmän kehittäminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja sen kehittäminen vaatii tuotevalikoiman laajentamista entistä laadukkaimmilla tuotteilla. Vuoden aikana aloitettiin tuotekehittelyprosesseja meksikolaisten, guatemalalaisten ja suomalaisten muotoilijoiden kanssa kaikissa arvoketjuissa. Somalimaan kahdessa ruokaturvahankkeessa (ADO ja CLHE) laajennettiin kanataloutta Maroodi jeexin ja Togdheerin alueilla. Kanatalous tuottaa hyödynsaajille 10 % enemmän tuloja hankkeen lopussa kuin hankkeen alussa ja siitä on kehkeytynyt merkittävä tulonlähde naisille. Kanaloiden koko on kasvanut ja naiset ovat antaneet kanoja edelleen hankkeen ulkopuolisille naisille oman tuotannon aloittamiseksi. Molemmissa hankkeissa naisten ryhmät saivat koulutusta säästämisestä ja aloittivat tuotantoryhmien SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 10

sisäisiä säästö- ja lainaryhmiä, joiden toiminnan perustana ovat perinteiset hagbad ryhmät. Naisryhmät ovat laajentaneet kanaloitaan lainojen avulla sekä perustaneet munien myynnillä saaduilla tuloilla pienyrityksiä, esimerkiksi teehuoneen. Uudesta elinkeinosta, hunajantuotannosta saa hankkeiden lopussa tuloja useampi hyödynsaaja kuin hankkeen alussa, mutta hunajasta saatavat tulot ovat marginaalisia. Sisalin tuotanto ja tuotteistaminen on uusi elinkeino Somalimaassa ja sen kehittäminen aloitettiin raakakuidun eli kasvin viljelyn kehittämisestä. Kasvintuotannon aloittamisen ohella CLHE:n hanke tehosti sisalin jatkokäsittelyä vuoden 2015 aikana, kun naisten sisalryhmät saivat Keniasta neljä sisalinkuorintakonetta, naruntekokonetta ja kuorimisjätettä polttoaineena käyttävää biokaasuyksikköä. Kenialainen mekaanikko asensi koneet kyliin ja koulutti viisi kyläläistä koneiden käytössä ja huollossa. Yhteensä 60 naista oppi uusia sisalkorien punontatekniikoita kenialaisen asiantuntijan johdolla. Biokaasuyksiköiden käyttö on vähentynyt naisten työtaakka ja edelleen parantanut heidän mahdollisuuksiaan osallistua hankkeeseen. Sisaltuotteiden kehitysprosessi on liian aikaisessa vaiheessa, jotta sen kannattavuutta elinkeinona voitaisiin vielä arvioida. Kaikkien Somalimaan hankkeiden yhtenä tärkeänä osa-alueena oli kasvattaa paikallisten osuuskuntien jäsenmääriä, lisätä naisten osallistumista osuuskuntien toimintaan ja parantaa osuuskuntien toimintakapasiteettia. ADO:n ruokaturvahankkeessa osuuskuntien jäsenmäärät nousivat, niihin kuuluu jo 95 % hyödynsaajista ja 29 % osuuskuntien johtopaikoista on naisten hallussa (pääosin naisten omissa ryhmissä). Osuuskunnat paransivat hankkeen aikana hallintoaan sekä lisäsivät tuotantoon liittyvää rekisteröintiä. Lisäksi hankkeen lopussa kaikki osuuskuntien jäsenet osallistuivat yhteismyyntiin. CLHE:n ruokaturvahankkeessa osuuskuntien toimintakapasiteetin kehittämisessä ei tapahtunut huomattavaa edistystä. Osana osuuskuntien kapasiteetin vahvistusta hyödynsaajat saivat kaikissa hankkeissa koulutusta pienryityksen aloittamisessa, menojen ja kulujen kirjaamisessa, myyntisuunnitelman teossa, asiakkaiden segmentoinnissa sekä yrityksen hallinnoinnissa. Hyödynsaajille järjestettiin myös oppimiskäyntejä läheisten kaupunkien markkinoilla. Somalimaan kaltaisessa kontekstissa kapasiteetin vahvistaminen aloitetaan luku-, kirjoitus- ja laskentokoulutuksilla, jotka voimaannuttavat erityisesti naisia. Uudet taidot antoivat naisille aivan uudenlaiset mahdollisuudet hoitaa itse omaan elämään ja tuotantoon liittyviä asioita naiset pystyvät allekirjoittamaan omia asiakirjojaan, he voivat tehdä sopimuksia ja pitää kirjaa yrityksen tuloista ja menoista, naiset voivat seurata kylän asioita itse ilmoitustaululta ja he voivat lukea sanomalehtiä, naiset kykenevät hoitamaan maksuja mobiilirahalla. Osuuskuntien toimintakapasiteetin kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää markkinoinnin kannalta: yhdessä tuottaminen lisää tuotantovolyymejä sekä tuotantovarmuutta, mikä lisää edelleen tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla. Lisäksi arvoketjun toimivuuden kannalta tarvittavia palveluita, kuten kuljetus ja laadunvalvonta, on mahdollista kehittää osuuskunnan sisällä. ADO:n ruokaturvahankkeessa hankittiin osuuskunnille neljä koneellista pienmyllyä jauhon valmistusta varten. Kaikki myllyt ovat käytössä, mutta myytävät tuotevolyymit ovat erittäin pieniä. Yhtenä haasteena on edelleen jauhatusmateriaalin vähyys. Hyvin alkanut tuottavuuden kehittämisprosessia on jatkettava edelleen ja osuuskuntien toimivuutta on kehitettävä vielä paljon, jotta ne toimisivat jäseniään hyödyttävinä yhteisyrityksinä. Tulevaisuuden haasteena hyödynsaajilla on linkittyminen markkinoihin sekä oman ja osuuskunnan yrittäjyyden kehittäminen. Tällä saralla vuoden 2015 hyvä saavutus oli arvoketjulähestymistavan ankkuroiminen Somalimaan hankkeisiin. ADO aloitti vuoden 2015 lopussa uuden jatkohankkeen suunnittelun, joka perustuu järjestelmälliseen arvoketjulähestymistavan käyttämiseen hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Solidaarisuus on myös aloittanut Buraon alueella arvoketjuihin liittyvien hankkeiden ohjelmallisemman yhteistyön. Vuoden 2015 uusi kumppani Somaliland Youth Society (SYS) suunnitteli vuoden mittaisen pilottihankkeen Buraon kaupungissa asuvien nuorten miesten ja naisten ruokaketjuihin liittyvän yritystoiminnan tukemiseksi. Somalimaassa on vähän yritystoiminnan tukemiseen tähtäävää osaamista (yrityshautomot). Siksi Solidaarisuus aloittaa toiminnan SYS:n kanssa vuoden mittaisella pilottihankkeella, jossa on vain 15-20 SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 11

hyödynsaajaa. Ensimmäisenä vuonna nuoret kehittävät yhdessä yritystoimintaansa SYS:n tuella, SYS etsii käytännön työn avulla omanlaista toimintatapaa yrittäjyyden tukemiseen Somalimaassa ja Solidaarisuus etsii keinoja kasvattaa SYS:n kapasiteettia tässä työssä. Pilottivuoden aikana SYS laatii hankesuunnitelman kolmen vuoden varsinaiselle hankkeelle. Pohjois-Ugandan kahdessa toimeentulohankkeessa uusina elinkeinoina alueelle tuotiin mehiläishoito ja pienimuotoinen kotipuutarhaviljely lähinnä tukemaan kotitalouksien ruokaturvaa. CHAPS:n hankkeessa perustettiin kolme hunajantuotantoryhmää ja COW:n hankkeen hyödynsaajista 16 uutta mehiläishoitajaa investoivat omien mehiläispesien ostoon. Hankkeissa autettiin mehiläishoitajia löytämään potentiaalia myyntikanavia hunajalle. Lyhyiden hankkeiden yksi saavutus oli paikallisten laina- ja säästöryhmien alkuun saattaminen. CHAPS:n hankkeessa 379 naista ja 153 miestä ovat ryhmien jäseniä ja lainavarallisuutta kertyi vuoden aikana noin 7300 euroa. COW:N hankkeessa yksi ryhmä perusti lainalla oman leipomon. Pohjois-Ugandalaisten kokema elämä pakolaisleireillä passivoi ihmisiä, katkaisee maataloustaitojen siirtämisen vanhemmilta lapsille ja rikkoo yhteisön päätöksentekorakenteita. CHAPS:n hankkeessa yhteisöllisyys kasvoi jo ensimmäisenä vuonna odotettua enemmän. Hankkeen käyttämä Reflect-menetelmä kouluttaa aikuisia, mutta tähtää samalla sosiaaliseen muutokseen dialogin kautta. Yhdessä kylässä asukkaat rakensivat omilla resursseillaan kylään lasten päiväkodin sekä koulun, joissa on tällä hetkellä 65 oppilasta ja kaksi opettajaa. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 12

SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 13

3.3. Tavoite 2: Naisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen on edistynyt Sukupuolten välinen tasa-arvo oli edelleen vuonna 2015 yksi Solidaarisuuden toiminnan kulmakivistä ja läpileikkaavasti mukana kaikessa toiminnassa. Solidaarisuus edistää työssään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ihmisoikeutena että kehityksen keinona. Se on tärkeää sekä työn lopputuloksen kannalta että prosessina. Koska naiset elävät Solidaarisuuden kohdemaissa epätasa-arvoisessa asemassa sukupuolensa takia, kiinnitetään työssä erityishuomiota naisten aseman vahvistamiseen ja siihen, että myös naisten edellytykset ihmisarvoisen ja onnellisen elämän toteutumiselle parantuvat. Alla on tiivistetty taulukko ohjelman tavoitteesta ja odotetuista tuloksista. Tarkempi seurantataulukko (indikaattoreineen) löytyy liitteestä 4. TAVOITE TULOKSET NAISTEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN ON EDISTYNYT SOLIDAARISUUDEN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA OHJELMAKAUDEN AIKANA NAISTEN JA TYTTÖJEN RUUMIILLISEN KOSKEMATTOMUUDEN SUOJA ON VAHVISTUNUT NAISTEN TALOUDELLINEN ASEMA ON PARANTUNUT SUHTEESSA MIESTEN TALOUDELLISEEN ASEMAAN NAISTEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA PAIKALLISIIN KEHITYSPROSESSEIHIN OVAT KASVANEET Solidaarisuudella oli vuonna 2015 käynnissä 2 kohdennettua tasa-arvohanketta, joilla edistettiin tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamista. Lisäksi vuoden aikana oli kaikkinensa käynnissä 7 hankesuunnittelua ja näistä viisi hanketta käynnistyi vuoden 2016 alussa. Kahden suunnitteluvaiheessa olleen kumppanin kanssa yhteistyö päätettiin vuoden 2015 aikana. Sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaavuutta edistettiin myös kaikissa toimeentulohankkeissa. Vuoden aikana Solidaarisuus jatkoi laadullisen seurannan kehittämistä, jonka uskotaan tuovan apua monimuotoisten asennemuutoksiin perustuvien tasa-arvoprosessien vaikuttavuuden mittaamiseen. Syksyllä 2014 aloitettu yhteistyö Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen Counteracting development amnesia jatkui. Solidaarisuus toimi hankkeessa yhtenä tapaustutkimuksena. Kesällä 2015 Solidaarisuus palkkasi Jyväskylä Yliopistosta maisterivaiheen opiskelijan sekä Ugandasta nuoren tutkijan toteuttamaan tarinoihin perustuvan kokeellinen arvioinnin (liite 11). Kokeilu oli kaikille osapuolille hyvin antoisa ja opettavainen. Tarinoihin perustuva arviointi näytti sopivan eritäin hyvin Ugandan kontekstiin ja käsiteltyyn aiheeseen perheväkivallan vähentäminen. Vuoden aikana toteutettiin myös pilottihanke yhteistyössä Suomen Somalia-verkoston (SSV) kanssa, jonka tavoitteena oli edistää sukupuolten tasa-arvoa Somaliassa vahvistamalla SSV:n jäsenjärjestöjen kykyä ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa sekä laajemmin sukupuolten tasa-arvoa Somaliassa. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi tasa-arvokoulutusta SSV:n jäsenjärjestöille. Kaikkien ohjelman alaisten hankkeiden tarkemmat kuvaukset vuodelta 2015 löytyvät liitteestä 2. Solidaarisuuden sisäisen tasa-arvosuunnitelman seurantataulukko löytyy raportin liitteestä 5. Vuonna 2015 toteutetut sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän ohjelman alaiset kohdennetut hankkeet, niiden toteuttajat, kohdealueet ja hankkeiden taloudellinen toteuma on esitetty alla olevassa taulukossa: HANKE KUMPPANI MAA TOTEUMA ( ) Perheväkivallan ehkäisy suunnittelu MCJL Uganda 27 729,75 Perheväkivallan ehkäisy UMWA Uganda 175 058,85 Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vähentäminen CLHE Somalimaa - suunnittelu 91 349,62 Silpomisen vastaisen vaikuttamistyön vahvistaminen NAFIS Somalimaa suunnittelu 34 273,28 SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 14

Sukupuolistuneen väkivallan ennaltaehkäiseminen SOYDAVO Somalimaa 200 498,48 Kenian hankekokonaisuus: tyttöjen sukuelinten Manga Heart, silpomisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy THUMP, CECOME, Kenia RWAYDO 246 988,21 KOHDENNETUT SVT-HANKKEET YHTEENSÄ ( ) 775 898,19 Kaikkien ohjelman hankkeiden tarkemmat kuvaukset vuodelta 2015 löytyvät liitteestä 2. 3.3.1. Tavoitteen edistyminen ja tuloksellisuus Toimintaympäristöissä, joissa sukupuoliroolit ovat hyvin syvään juurtuneita, tasa-arvoa on työstettävä pitkäjänteisesti, askel askeleelta, sillä se edellyttää merkittäviä asennemuutoksia niin naisten kuin miestenkin osalta. Tavoite: Naisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen edistäminen Solidaarisuuden hankealueilla Ohjelman seuranta osoittaa, että naisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on tapahtunut vahvistumista. Ugandassa UMWAn hankkeesta tehdyissä arvioinneissa tuli vuoden 2015 lopulla esille, että perheväkivallan parissa toimivien viranomaisten ammattitaito on kasvanut ja yhä useammat naiset ovatkin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Viranomaiset kertovat myös, kuinka heidän suhteensa yhteisöihin on lähentynyt ja miten he kokevat perheväkivallan vastaisen työn tärkeäksi. Naisten mahdollisuus hakea oikeutta on siis vahvistunut. Useammista hankkeista löytyy merkkejä siitä, kuinka miesten ja naisten vuorovaikutuksessa on tapahtunut muutoksia ja perheissä keskustellaan ja päätetään yhä enemmän yhdessä esimerkiksi rahankäytöstä. Keskustelun lisääntyminen on saanut miehet myös ymmärtämään naisten halun hankkia ja kehittää omaa toimeentuloaan. Kaikissa hankkeissa on myös merkkejä siitä, kuinka hankkeisiin osallistuminen ja erilaisten taitojen oppiminen ovat vahvistaneet naisten itseluottamusta osallistua myös enemmän yhteisöjen päätöksentekoon. Tulos 1: Naisten ja tyttöjen ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistumisen eteni Naisten ja tyttöjen ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistaminen on hyvin haastavaa ja vaatii pitkäaikaista työskentelyä yhteisöissä. Vuosi 2015 kuitenkin osoitti edistysaskelia tuloksen suuntaan. Ugandassa UMWA:n loppuarvioinneissa tuli esille, että väkivaltaa kokevien naisten määrä on selvästi vähentynyt. Taustalla voi nähdä vaikuttavan muun muassa sen, että yhä useammat naiset ja miehet tunnistavat perheväkivallan rikokseksi ja hankkeessa koulutetut vastuunkantajat toimivat yhä aktiivisemmin perheväkivallan kitkemiseksi. Hankkeessa tehdyssä tarinaarvioinnissa löytyi kertomuksia esimerkiksi siitä, kuinka miehet ovat alkaneet ymmärtämään, miten heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vaikuttaa perheiden hyvinvointiin. Myös halukkuus myöntää virheensä ja pyytää 100 80 60 40 20 0 Uganda UNWA: Naiset, jotka kertovat kumppaninsa olleen väkivaltainen 80,9 50,5 Alkukartoitus 2009 Arviointi 2015 anteeksi käyttäytymistään lisääntyi. Yhteisöaktivistimiehistä 6/14 mainitsi tarinoissaan esimerkkejä siitä, että koulutusten ansiosta he ovat pystyneet muuttamaan omaa käyttäytymistään ja ratkaisemaan perhepiirinsä ongelmia väkivallatta. Somalimaassa SOYDAVOn väkivallan vastaista hanketta on toteutettu vasta hieman yli vuosi mutta jo nyt on nähtävillä, että esimerkiksi naisten ja miesten määrä, jotka kokevat, että heidän oikeutensa on olla SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 15

kokematta häirintää ja hyväksikäyttöä on lisääntynyt reilusti. Myös klaanipäälliköiden määrä, jotka uskovat, että sukupuolittuneen väkivallan tapaukset voidaan ratkaista oikeudessa, on lisääntynyt. Toisaalta SOYDAVOn seuranta osoitti käytännössä, kuinka hankalaa välillä voi olla saada tietoja hyvin sensitiivisistä aiheista. Jo alkukartoitustietojen tullessa SOYDAVO kritisoi joitakin arvoja ja toi esille, etteivät ne vastanneet heidän käsitystään todellisuudesta. Nyt SOYDAVOn oman henkilökunnan tehdessä seurantatutkimus joidenkin indikaattorien arvot olivat muuttuneet sen suuntaisesti, että alkukartoitustietojen paikkansa pitävyys voidaan jossain määrin kyseenalaistaa. Tulevat seurannat tulevat kuitenkin näyttämään mihin suuntaan muutosta tapahtuu. Vuoden 2015 aikana suunniteltiin Keniassa kolme ja Somalimaassa kaksi uutta naisten ja tyttöjen ruumiillisuuden koskemattomuutta vahvistavaa hanketta. Suunnitteluvaiheisiin osallistettiin yhteensä lähes 900 naista ja miestä. Hankkeiden tarkemmat kuvaukset ja lähtöarvot löytyvät liitteestä 2. Tulos 2: Kohti naisten taloudellisen aseman parantamista Naisten taloudellinen asema on parantunut monilla hankealueilla mutta suhteessa miesten parempaan taloudelliseen asemaan ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia. Solidaarisuuden työ ja toimeentulo hankkeissa keskeistä on naisten tietojen ja taitojen lisääminen, naisten aseman vahvistaminen arvoketjuissa ja asenneilmapiirin muuttaminen siten, että naisten mahdollisuudet ansaita omia tuloja, toimia yrittäjinä ja hallita omia tulojaan vahvistuvat. Nicaraguassa vuoden 2015 aikana toteutetussa uudenlaisessa kauppaverkostojen kehittämishankkeessa huomioitiin puolestaan naisten valmistamien tuotteiden saaminen laajemmille ja paremmille markkinoille. All along I thought beating wife is disciplining. I used to beat my wife from time to time which caused my wife to go her home. But after getting training from COW Foundation, I was able to bring back my wife and now we are living happy. We draw our vision on what to do next year. Said Obema Micael Apyeta, Pohjois- Uganda Erityisesti Nicaraguassa on saatu erittäin hyviä tuloksia yhdistämällä yrittäjyys- ja tasa-arvokoulutusta. Myös Pohjois- Ugandassa tasa-arvotyö ja toimeentulon vahvistamiseen tähtäävä työ on linkitetty vahvasti toisiinsa. CHAPS:n hankkeessa järjestettyihin tasa-arvokoulutuksiin osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 175 naista ja 61 miestä. Vaikka koulutukset eivät vielä yhden vuoden aikana vaikuttaneet merkittävästi perheiden sisäisiin voimasuhteisiin miesten ja naisten välillä, on muutamista perheistä jo nyt tullut positiivisia esimerkkejä muille. Koulutusten seurauksena yhteisöissä on myös ylipäätään alettu ajatella miesten ja naisten rooleja ja heidän välisiä voimasuhteita. COW:n hankkeessa puolestaan koulutettiin hanketyöntekijöitä ja vapaaehtoisia Gender Action Learning -metodologian soveltamisessa ja vuoden aikana tuettiin 40 perhettä, jotka saivat muun muassa psykososiaalista tukea ja ohjausta. Lisäksi 3 naista ja 17 miestä koulutettiin sukupuolistuneiden väkivaltatapausten käsittelystä, ratkaisusta ja ehkäisemisestä. Koulutusten tuloksena hankealueelle perustettiin perheiden tukiryhmä (Family Support Group). Ryhmä toimi vuoden aikana välittäjänä 45 väkivalta- sekä maakiistatapauksessa. Näiden toimintojen tuloksena joissain perheissä alkoholin käyttö ja naisiin kohdistuva väkivalta väheni. Joissain perheissä resursseja jaettiin uudella tavalla miesten ja naisten kesken ja miehet auttoivat naisia kotitöissä. Toimeentulohankkeissa tehdyt tasa-arvokoulutukset vaikuttavat siis merkittävästi muun muassa siihen, että naisten mahdollisuudet ansaita omia tuloja vahvistuvat kun naiset ja miehet alkavat tehdä enemmän yhdessä päätöksiä perheen rahankäytöstä ja miesten ymmärrys naisten toimeentulon hankinnalle kasvaa. Tämän suuntaisia muutoksia havaittiin myös Ugandassa UMWA:n hankkeesta tehdyissä arvioinneissa. Ugandassa perheväkivallan tautalla vaikuttavat hyvin usein rahankäyttöön liittyvät kysymykset. Tästä syystä se, että perheiden yhteinen päätöksenteko ja naisten ja miesten vuorovaikutustaidot parantuvat estää tehokkaasti myös perheväkivaltaa. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 16

Erityisesti Somalimaassa ja Pohjois-Ugandassa luku- ja kirjoitustaidon oppiminen auttaa naisia toimentulonsa kehittämisessä. Vuonna 2015 Somalimaassa päättyneiden ADO:n ja CLHE:n ruokaturvahankkeiden loppuarvioinnissa 100 todetaankin, että hankkeissa on pystytty 90 voimaannuttamaan naisia ja luku- ja 80 73,6 kirjoitustaito-opinnoilla on ollut tässä suuri 70 57,4 merkitys. Naiset ovat myös ensimmäistä kertaa 60 lähteneet aktiivisesti mukaan 50 osuuskuntatoimintaa. Lisäksi kanojen 40 30 kasvatuksen ja munien myynnin kehittäminen 20 oli merkittävä keino vahvistaa naisten 10 vaihtoehtoisia elinkeinoja. Hankkeen aikana 0 naiset perustivat kaksi pienlainarinkiä ja he CLHE saivat koulutusta myös kirjanpidosta ja osuuskunnan perusteista. Alle 50 USD kuukaudessa elävien naisten määrä vähentyikin hankkeen aikana mutta toisaalta miehiä nousi köyhyydestä suhteessa enemmän. Naiset, joiden tulot ovat alle 50 USD kuukaudessa Tulos 3: Naisten mahdollisuudet vaikuttaa paikallisiin kehitysprosesseihin kasvoivat kaikilla hankealueilla Naisten parempiin vaikutusmahdollisuuksiin vaikuttivat esimerkiksi naisten kasvanut itseluottamus ja erilaisten taitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon, oppiminen. Vuoden 2015 aikana naisten osallistuminen Solidaarisuuden tukemien hankkeiden suunnittelussa pysyi lähes samana verrattuna vuoteen 2014 (0,93). Naispuolisten työntekijöiden määrä lisääntyi hieman molemmissa temaattisissa ohjelmissa ja naistyöntekijöitä on suhteessa jonkin verran enemmän kuin miehiä (1,14). Hankkeiden koulutuksiin ja erilaisiin aktiviteetteihin, kuten messuille, osallistuu kaikkinensa naisia enemmän suhteessa miehiin. Kuitenkin vuonna 2015 miehiä osallistui merkittävästi enemmän kohdennettujen tasa-arvohankkeiden koulutuksiin (vuosi 2014: 1,11 ja vuosi 2015: 0,97). Tämä johtuu siitä, että erityisesti UMWA:n hankkeessa panostettiin vuoden aikana miesten osallistumiseen ja järjestettiin miehille suunnattuja tilaisuuksia. Miesten osallistuminen tasa-arvoa ja väkivaltaa käsitteleviin koulutuksiin nähdään tärkeänä työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta miesten osallistumiseen vaikuttaa hankealueiden sosiaaliset rakenteet. Esimerkiksi SOYDAVO tekee hankkeessaan paljon yhteistyötä alueen viranomaisten ja klaanipäälliköiden kanssa, joiden joukossa on vain hyvin harvoja naisia. Hankkeissa on myös edelleen parannettavaa naisten osallistumisessa erilaisiin maanviljelytekniikoita, markkinointia ja arvoketjujen toimivuutta käsitteleviin koulutuksiin. 79 ADO Alkukartoitus Arviointi 2015 66,7 SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 17

SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 18

3.4. Tavoite 3: Kansalaisyhteiskunnat ovat vahvistuneet Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2013-2015 kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen muodostaa Solidaarisuuden kolmannen tavoitekokonaisuuden. Vuonna 2015 valmistuneessa, uudessa (2016-2018) kehitysyhteistyöohjelmassa, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen nostettiin yhdeksi ohjelman läpileikkaavista teemoista sillä sitä tehdään kaikessa Solidaarisuuden työssä niin kehitysmaissa kuin kotimaassakin. kehitysyhteistyöohjelmassa 2013-2015 kansalaisyhteiskuntatavoite ja sen tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa. Tarkempi seurantataulukko (indikaattoreineen) löytyy liitteestä 6. TAVOITE TULOKSET KUMPPANIJÄRJESTÖT OVAT VAHVISTUNEET KANSALAISYHTEISKUNNAN TOIMIJOINA OMISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄÄN KANSALAISYHTEISKUNNAT OVAT VAHVISTUNEET KUMPPANIJÄRJESTÖJEN VAIKUTUSPIIRISSÄ OLEVIEN IHMISTEN MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA KANSALAISYHTEISKUNTIEN TOIMINTAAN OVAT VAHVISTUNEET 3.4.1. Tavoitteen edistyminen ja tuloksellisuus Vuoden 2015 Solidaarisuuden kumppanijärjestöt vahvistuivat edelleen kansalaisyhteiskuntiensa toimijoina. Kaikilla Solidaarisuuden pitkäaikaisilla kumppaneilla on vahva rooli omilla temaattisilla osaamisalueillaan ja järjestöjen osaamista arvostetaan yhteiskunnassa. Keniassa, jossa Solidaarisuuden kumppanijärjestöt ovat pieniä ja aloittelevia järjestöjä, vuoden aikana panostettiin erityisen paljon järjestöjen talous- ja henkilöstöhallinnollisen, organisatiivisen ja menetelmällisen kapasiteetin vahvistamiseen, jotta myös nämä järjestöt pystyisivät vahvistamaan omaa asemaansa Nyanzan läänissä. Somalimaassa CHLE aloitti prosessin, jolla FGM-tematiikka saadaan läpileikattua kaikkeen organisaation työhön. ADO:n osaaminen maatalouselinkeinojen rakenteiden kehittämiseksi näyttäytyi edelleen hyvin ammattitaitoisena, jonka johdosta Suomen luonnonvarakeskus lähti kehittämään yhteistyötä Solidaarisuuden ja ADOn kanssa.. Järjestöt paransivat myös edelleen tasa-arvo-osaamistaan, jonka kehitykseen Solidaarisuus panosti myös vuonna 2015 erityisen paljon. Kaikkien kumppaneiden strategiseen verkostoitumiseen panostettiin edelleen. Strateginen verkostoituminen on tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tae. Kumppaneista 8/10 oli voimassa oleva strategiasuunnitelma. Tasa-arvostrategiat olivat voimassa 6/10 järjestöllä. Naisten mahdollisuudet osallistua kasvoivat kaikilla hankealueilla. Naisten osallistuminen Solidaarisuuden tukemien hankkeiden suunnittelussa pysyi lähes samana verrattuna vuoteen 2014 (0,93). Naispuolisten työntekijöiden määrä lisääntyi hieman molemmissa temaattisissa ohjelmissa ja naistyöntekijöitä on suhteessa jonkin verran enemmän kuin miehiä (1,14). Hankkeiden koulutuksiin ja erilaisiin aktiviteetteihin, kuten messuille, osallistuu kaikkinensa naisia enemmän suhteessa miehiin. Kuitenkin vuonna 2015 miehiä osallistui merkittävästi enemmän kohdennettujen tasa-arvohankkeiden koulutuksiin (vuosi 2014: 1,11 ja vuosi 2015: 0,97), joka on merkittävä saavutus sillä tasa-arvoprosesseissa nimenomaan miesten osallistuminen jää helposti heikoksi. Solidaarisuuden kehitysyhteistyö vahvisti vuoden aikana ihmisten mahdollisuuksia osallistua kansalaisyhteiskuntiensa toimintaan eri tavoilla. Lähes kaikissa hankkeissa ihmisiä kannustettiin erilaiseen yhteistoimintaan. Kumppanien vaikutuspiireissä olevat ihmiset osallistuvat useisiin koulutuksiin, joissa heidän tietonsa mm. omista oikeuksistaan vahvistuvat. Kaikissa hankkeissa ihmisiä myös kannustettiin puhumaan koulutuksissa oppimistaan teemoista vertaisryhmilleen ja toimimaan vertaiskouluttajina tai vertaistukihenkilöinä. Tavoitteen tarkemmat seurantatiedot löytyvät tämän raportin liitteestä 6. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 19

4. VIESTINTÄTAVOITE: SOLIDAARISUUDEN VIESTINTÄ ON LISÄNNYT IHMISTEN TIETOA GLOBAALEISTA KEHITYSKYSYMYKSISTÄ Kehitysyhteistyöohjelman 2013 2015 mukaisesti Solidaarisuuden viestinnän tavoitteena on, että se on lisännyt ihmisten tietoa globaaleista kehityskysymyksistä, ja että se kohdistuu sekä kaikkiin suomalaisiin että erityiskohderyhmiin. Tavoitteen ja tulosten seuranta on määritelty kehitysyhteistyöohjelmassa yksityiskohtaisesti, ja niitä seurataan vuosittain kehitysyhteistyöohjelman liitteenä olevan viestinnän seurantamatriisin avulla (ks. liite 7). Solidaarisuuden oman viestin kärki kertoo, kuinka tasa-arvon ja ihmisarvoisen toimeentulon edistäminen ihmisten osaamista vahvistamalla saa aikaan yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumista ja omatoimista kehitystä. TAVOITE TULOKSET SOLIDAARISUUDEN VIESTINTÄ ON LISÄNNYT IHMISTEN TIETOA GLOBAALEISTA KEHITYSKYSYMYKSISTÄ KEHITYSVIESTINTÄ ON TAVOITTANUT UUSIA IHMISIÄ, ERITYISESTI ERITYISKOHDE- RYHMÄN SISÄLLÄ KEHITYSVIESTINTÄ ON LISÄNNYT IHMISTEN OSALLISTUMISTA SOLIDAARISUUDEN TYÖHÖN PERINTEI- SILLÄ JA/TAI UUSILLA MUODOILLA KEHITYSVIESTINTÄ ON VAHVISTANUT SOLIDAARISUUDEN TUNNETTAVUUTTA ASIANTUNTIJANA SOLIDAARISUUS KÄYTTÄÄ KOHDERYHMIEN KANNALTA TARK. MUKAISIA VIESTINNÄN KANAVIA JA TUOTTEITA SEKÄ KEH. VIESTINTÄÄN ETTÄ OHJELMASTA TIEDOTTAMISEEN OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN VASTAA NYKYISTEN TUKIJOIDEN TARPEITA JA SITOUTTAA HEIDÄT SOLIDAARISUUDEN TOIMINTAAN JA TEEMOIHIN Vuonna 2015 jatkettiin digiviestinnän monipuolista kehittämistä ja sosiaalisen median laajaa hyödyntämistä. Globaalikasvatusta kehitettiin ja toteutettiin myös uusilla menetelmillä kuten verkkopohjaisella tietovisalla ja koululaisille suunnatuilla videotrailerityöpajoilla. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä ammentava Hyvästi Afrikka -elokuva saavutti suuren suosion yleisön ja elokuva-alan ammattilaisten keskuudessa ja löi läpi niin mediassa kuin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ennennäkemättömällä tavalla. Viestinnän strategiaan valituista erityiskohderyhmistä lähestyttiin globaalikasvatuksen kohderyhmiä sekä lisättiin Solidaarisuuden tunnettuutta mielipidevaikuttajien avulla, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Kehitysviestintä ja kehitysyhteistyön merkityksestä ja tuloksista kertomisen tärkeys korostui viime vuonna entisestään. Vuosi 2015 oli vilkkaan kehityspoliittisen keskustelun vuosi, johon Solidaarisuus otti vahvasti osaa kaikilla viestinnän keinoilla ja kanavilla. Eduskuntavaaleja edeltänyt Kepan koordinoima järjestöjen Maailmantalouden tekijät -kampanja muistutti päättäjiä globaaleista teemoista ja vaalien lopputuloksen tuomat poliittiset muutokset ja kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kokosivat Solidaarisuuden ja muut järjestöt yhteiseen Ei köyhimmiltä/pelastetaan kehitysyhteistyö -kampanjaan. Solidaarisuuden oma 45-vuotisjuhlaseminaari osallistui vuoden kehityspoliittiseen keskusteluun tuomalla muun muassa Somalimaan näkökulman turvapaikan hakijoiden määrän ennätyskasvuun sekä määrärahaleikkauksiin. Vuosi oli nimetty kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi (European Year for Development) ja Solidaarisuuden viestintä toi tasa-arvoon ja ruokaturvaan liittyviä kehitysteemoja esille osallistumalla Kehyksen toteuttamaan teemavuoden kampanjaan, josta kerrotaan myöhemmin tarkemmin. Vuonna 2015 selvitimme perusteellisesti viestinnän tavoitteiden toteutumista ja Solidaarisuuden viestinnän seuraajien tyytyväisyyttä Solidaarisuuden viestinnän sisältöihin, kanaviin ja tuotteisiin sekä seuraajien näkemyksiä viestinnän kehityskohteista niin yleisesti kuin kanavakohtaisesti (esim. Facebook, uutiskirje, julkaisut). Toteutimme kaksi tutkimusta: kvalitatiiviisen työpajatutkimuksen /Taloustutkimus oy (tutkimus 1, N:19) sekä verkkopohjaisen kyselytutkimuksen/oma toteutus Webropol-työkalulla (tutkimus 2, N:173). Molemmat tutkimukset sisälsivät sekä kehitysviestinnän tutkimuksen että tukijatutkimuksen osuudet (ks. lisää liite 4, viestinnän seurantamatriisi). Lisäksi toteutimme Facebook-seuraajakyselyn (N: 110). SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 20

Tutkimukset osoittivat, että viestintä on onnistunut erinomaisesti välittämään tietoa kehityskysymyksistä. Tieto globaaleista kehityskysymyksistä on lisääntynyt 91 prosentilla vastanneista (tutkimus 2). Solidaarisuuden viestinnän vaikutuksista tuotiin esille muun muassa se, että se auttaa ymmärtämään globaaleja asioita sekä kehitysmaiden haasteita ja vahvuuksia. Se poistaa ennakkoluuloja sekä motivoi ja sitouttaa auttamaan (tutkimus 1); (ks. lisää liite 4, viestinnän seurantamatriisi). Saatua tietoa ja ajankohtaisia kehityskysymyksiä hyödynnetään tulevan ohjelmakauden suunnittelussa ja Solidaarisuuden strategian laadinnassa, joihin nyt panostetaan. Edellisenä vuonna aloitettu Solidaarisuuden visuaalisen ilmeen uudistaminen toteutettiin loppuun ja kaikki keskeiset viestinnän tuotteet sekä logo saivat uudistuneen, nykyaikaisen ilmeen. 4.1. Kehitysviestintä Solidaarisuudessa kehitysviestinnäksi on määritelty ulkoinen viestintä, joka käsittelee globaaleja kehityskysymyksiä, kuten tasa-arvoa, kehitysmaiden toimeentulokysymyksiä, ruokaturvaa, hyvää hallintoa ja demokratian kehitystä, koulutusta ja köyhyyden vaikutuksia. Kehitysviestinnän luotettavuutta ja vakuuttavuutta vahvistavat Solidaarisuuden osaamisalueiden tasa-arvo, työ ja toimeentulo, sekä maakohtaiset erityiskysymykset hyödyntäminen sekä vuosien kehitysyhteistyöstä ja toimintaympäristöistä kerrytetty kokemus. Kehityskysymyksiä valotetaan Solidaarisuuden ja paikallisten yhteistyökumppaneiden asiantuntemuksen ja työn tulosten antamien tapausesimerkkien kautta. Näin kehityskysymykset tulevat helpommin ymmärrettäviksi ja luovat kehitysyhteistyölle myönteistä ilmapiiriä Suomessa. Kehitysviestinnän tulokset Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2013 2015: 1. Kehitysviestintä on tavoittanut uusia ihmisiä, erityisesti erityiskohderyhmän sisällä 2. Kehitysviestintä on lisännyt ihmisten osallistumista Solidaarisuuden työhön perinteisillä ja/tai uusilla muodoilla 3. Kehitysviestintä on vahvistanut Solidaarisuuden tunnettavuutta asiantuntijana 4. Solidaarisuus käyttää kohderyhmien kannalta tarkoituksenmukaisia viestinnän kanavia ja tuotteita 4.1.1. Kehitysviestinnän kanavat ja toiminnot Solidaarisuuden viestintäkanavat ja toiminnot viestinnän tavoitteen ja tulosten saavuttamiseksi kuvataan tiiviisti alla sekä seurantaindikaattorien avulla liitteenä olevassa viestinnän seurantamatriisissa (ks. liite 4). JULKAISUT: Solidaarisuus-lehti ilmestyi uudella valoisammalla ja selkeämmällä ilmeellä ja rakenteella. Lehden painosmäärät vuonna 2015 olivat 28 000 (Kevät 2015) ja 28 000 (Syksy 2015). Kasvua edellisvuoteen oli 3000 kappaletta. Uusia tilaajia lehdelle tuli 1355 (2014: 858). Näistä 876 (2014: 331) henkilöä tilasi lehden Solidaarisuudelle tekemänsä ensilahjoituksen yhteydessä. Vastaavasti vuoden aikana lehden rekisteristä poistui kaikkiaan 538 tilausta (2014: 696) (pääosin luonnollisen poistuman kautta). Solidaarisuus-lehteä markkinoitiin myös opetusalalla työskenteleville ja lehden teemanumeroita vuosilta 2014 ja 2015 välitettiin koulujen, ammattioppilaitosten ja opistojen globaalikasvatuksen ja muun opetuksen tarpeisiin Subject Aid - palvelun kautta yhteensä 3534 kappaletta vuonna 2015 (vrt. vuonna 2014: 3235 kpl, kasvua 299 kpl). Hyvä menekki selittyy Solidaarisuus-lehden onnistuneella markkinoinnilla verkkomediassa, sosiaalisessa mediassa sekä tapahtumissa. Solidaarisuus-lehti on tilattavissa ilmaiseksi, joten se on helposti saatavilla kehityskysymyksistä kiinnostuneille. Lehden sisältöjen hyödyntämistä monikanavaisesti vahvistettiin: verkossa on tarjolla SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 21

luettava ja ladattava pdf-versio, jota levitettiin laajoille yleisöille myös sosiaalisen median kautta. Lisäksi Solidaarisuus-lehden sisältöä alettiin tuottaa digiartikkeleiksi. Lehdessä keskityttiin pääasiassa yleisiin kehityspoliittisiin kysymyksiin ja kehitysyhteistyöhön. Lehdessä käsiteltiin sukupuolten välistä tasa-arvoa, ruokaturvaa, demokratian ja hyvän hallinnon edistämistä, köyhyyden vähentämistä, seksuaaliterveyttä ja perheväkivallan vähentämistä. Teemanumerot Järjestöjen kehitysyhteistyö (kevät 2015) ja Koulutuksella tasa-arvoa (syksy 2015) valottivat näitä teemoja syvällisemmin kehitysyhteistyön näkökulmista sekä maaesimerkkien avulla. Lehden lukijoiden näkemyksiä kartoitettiin Solidaarisuuden verkkosivuille pysyvästi linkitetyn palautekyselyn avulla sekä vuoden aikana toteutetuissa tutkimuksissa. Teemaesitteet kertovat Solidaarisuuden erityisteemojen merkityksestä ja haasteista kehitysyhteistyössä. Vuonna 2014 ilmestynyttä 12-sivuista Tavoitteena tasa-arvo -teemaesitettä tilattiin Subject Aid -palvelun kautta kouluihin 1124. Solidaarisuuden painopalvelut kilpailutettiin ja painotaloa vaihdettiin. GLOBAALIKASVATUS Solidaarisuus toteutti globaalikasvatusta lisätäkseen kehitysyhteistyölle suotuisaa ilmapiiriä sekä globaalien kehityskysymysten inhimillisten vaikutusten ymmärtämistä Suomessa. Vuoden aikana verkostoiduttiin entistä vahvemmin globaalikasvatusta tekevien järjestöjen ja toimijoiden kanssa sekä testattiin uusia toimintamuotoja. Globaalikasvatuksen pääkohderyhminä olivat opetusalan henkilökunta sekä nuoret ja nuoret aikuiset, joita lähestyttiin eri metodein. Tiedon ja opetusmateriaalin välittäminen: Opetushenkilökunnalle suunnatun globaalikasvatuksen keskiössä oli keskeisen ja innostavan tiedon ja opetusmateriaalin välittäminen sekä Subject Aid -palvelun kautta että opetusalan tapahtumissa. Solidaarisuuden lehteä ja teemaesitteitä hyödynnettiin laajasti ja monien eri oppiaineiden opetuksessa. Tämän lisäksi opetushenkilökunnan hyödynnettäväksi tuotettiin globaalikasvatuksellinen oppimateriaali dokumenttielokuvasta Hyvästi Afrikka yhteistyössä Koulukinon kanssa. Myös Solidaarisuuden erityisosaamiseen, kuten sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perustuvia omia kouluvierailuja toteutettiin. Tarinoita solidaarisuudesta -globaalikasvatushanketta edistettiin yhteistyössä Nuorten Akatemian, mediakasvatuskeskus Metkan ja Suomen Somalia-verkoston kanssa. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu globaalikasvatushanke pohjautuu Solidaarisuusteot-kampanjaan ja koostuu videotrailerityöpajoista, joissa kouluvierailijat käsittelevät oppilaiden kanssa solidaarisuutta ja solidaarisuustekoja hyödyntäen uusia, innovatiivisia menetelmiä, kuten lisätyn todellisuuden sovellusta. Solidaarisuuden ohjelmamaista kerättyjen nuorten solidaarisuustekojen avulla tuodaan esille niin eroja kuin yhtäläisyyksiä ihmisten arjessa eri puolilla maailmaa. Näin vahvistetaan globaalin vastuun ymmärrystä. Vuonna 2015 hankkeessa suunniteltiin ja luotiin kouluvierailukonsepti perustuen solidaarisuustekoihin ja videotrailereihin, järjestettiin nuorten kuulemispajoja ja testityöpajoja, tuotettiin ohjaajan opas sekä rekrytoitiin ja koulutettiin kouluvierailijat. Sähköinen Solidaarisuus-visa tuotettiin ja julkaistiin uuden, laajan yleisön käyttöön vuonna 2015. Vuoden aikana kartoitettiin mahdollisuuksia mobiilisovelluksen tai -pelin toteuttamiseen ulkopuolisen toimijan kanssa ja päädyttiin tuottamaan yhteistyössä SanomaGamesin kanssa sähköinen tietovisa, joka soveltuu hyvin myös globaalikasvatuksessa hyödynnettäväksi. Solidaarisuus-visa aukesi suositulle pelisivustolle Älypää.comiin sekä Solidaarisuuden omille verkkosivuille syyskuussa 2015. Vuoden 2015 loppuun mennessä Solidaarisuus-visaa oli pelattu 10 434 kertaa. Solidaarisuus-visa tarjosi laajalle ja osittain täysin uudelle yleisölle tietoa Solidaarisuudesta ja globaaleista kehityskysymyksistä innostavan pelin muodossa. Visailu kannustaa jakamaan oman solidaarisuustekonsa, joka liitetään osaksi Solidaarisuusteot-kampanjaa. Visailun teemoja ovat muun muassa kestävä kehitys, tasa-arvo, toimeentulo ja kehitysyhteistyö. Solidaarisuusteot/Insatser för solidaritet -kampanja oli näkyvästi esillä eri tapahtumissa. Kampanjan keskiössä ovat ihmisten solidaarisuusteot sekä Suomessa että Solidaarisuuden ohjelmamaissa. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 22

Solidaarisuustekoja kerättiin muun muassa Maailma kylässä -festivaalilla ja muissa yleisötapahtumissa. Valokuvaaja Anna Aution kanssa järjestettiin tasa-arvon päivän ympärille Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista -valokuvanäyttely Helsingin Lasipalatsin aukiolla sekä näyttelytila Tovissa, joissa kerrottiin ugandalaisten naisten solidaarisuusteoista ja kerättiin vierailijoilta solidaarisuustekoja. Näyttelytila Tovissa oli esillä myös videoteos osuuskunnan naisista. Solidaarisuuden kohdemaissa tuotettiin Solidaarisuusteotkampanjaan liittyvää kuva- ja videomateriaalia globaalikasvatuksessa käytettäväksi. Maailma kylässä - festivaalilla sekä Solidaarisuuden 45-vuotisjuhlaseminaarissa oli esillä valokuvanäyttely solidaarisuusteoista, jotka oli kerätty Solidaarisuuden eri ohjelmamaista. Kampanjasivuston toiminnallisen ja interaktiivisen sovelluksen avulla ihmiset voivat sekä jakaa omia solidaarisuustekoja että tutustua muiden tekoihin ympäri maailmaa. Vuonna 2015 Solidaarisuusteot-kampanjassa solidaarisuustekonsa jakaneet osallistuivat arvontaan, jonka palkintona oli elämysmatka Nicaraguaan tutustumaan Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeisiin. DIGITAALINEN VIESTINTÄ: Verkkoalustat Solidaarisuus.fi-verkkosivuston uudistus saatiin valmiiksi helmikuussa 2015. Uudistuksessa panostettiin käytettävyyteen ja selkeyteen. Uudella sivustolla vieraili ajanjaksolla huhti-joulukuu 2015 12 990 uniikkia käyttäjää. Vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna verkkosivun kävijöissä oli 37 % kasvu. Koko vuoden aikana kaikilla Solidaarisuuden verkkoalustoilla liikenne kasvoi noin 36 % verrattuna vuoteen 2014. Solidaarisuus.fi-sivuston optimointia jatkettiin. Erityisenä painopisteenä oli Solidaarisuuden ajankohtaisten sisältöjen jakamisen kehittäminen. Vuonna 2014 uudistettiin juttusarjoja ja muita sisältöjä, joten vuonna 2015 haluttiin panostaa niiden löydettävyyden parantamiseen. Solidaarisuuden ajankohtainen viestintä sai uudistetun alasivun, joka kerää yhteen kaikki järjestön ajankohtaiset viestit ja sisällöt kokonaisuudeksi. Solidaarisuus-lehden juttuja alettiin tuottaa digiartikkeleiksi, jotta lehden uutiset, artikkelit ja kolumnit saavuttavat tehokkaammin uusia yleisöjä. Kehitystyössä huomioitiin erityisesti blogiosuus, jota kuvataan lisää sosiaalista mediaa käsittelevässä osiossa. Sivuston kieliversioiden asteittainen laajentaminen aloitettiin uuden hankemaan Kenian englanninkielisellä osuudella. Tiedon jaottelua ja hakua kehitettiin tekemällä sivustolle hakuominaisuus ja avainsanat eli tägit. Medialle luotiin oma helppokäyttöinen alasivunsa. Vuoden 2015 lopussa investoitiin Googlen AdGrants-tilin optimoimiseen liikenteenohjauksen tehostamiseksi. Verkkoalustojen merkittävin liikenteen lähde oli sosiaalinen media. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on jatkanut kasvuaan kehitysviestinnän kanavana Solidaarisuuden viestinnässä. Facebook-sivut tavoittavat tyypillisesti 25-44-vuotiaan naisen. 45-64-vuotiaat naiset keskustelevat kaikkein todennäköisimmin Facebook-sivuillamme, jakavat sisältöjä ja tykkäävät julkaisuista. Seuraajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 23

Solidaarisuuden Facebook-sivun seuraajarakenne vuonna 2015 Syksyllä tehty Facebook-seuraajakysely tuotti 110 yksilöityä vastausta. Suurin osa vastaajista asui pääkaupunkiseudulla ja kertoi tukevansa Solidaarisuutta pääasiallisesti osallistumalla sosiaalisessa mediassa (n. 65 %), ei lahjoituksin. Seuraajakyselyn mukaan Solidaarisuuden Facebook-sivu palvelee käyttäjiensä tarpeita hyvin ja vastaa seuraajien odotuksia. Jopa 98 % oli joko täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä, että Facebook-päivitykset ovat kiinnostavia. 95 % kertoo saavansa sivuilta hyödyllisiä tietoja. 85 % on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Solidaarisuuden sivuja seuraamalla pysyy ajan tasalla kehitysyhteistyön ajankohtaisista teemoista. Seuraajat toivoivat eniten lisää tietoa Solidaarisuuden työn tuloksista ja vaikutuksista. Selkeänä kehitystoiveena oli myös saada enemmän tietoa ja linkityksiä ajankohtaisiin uutisiin muualla verkossa. Video- ja kuvamateriaalin kehittäminen oli seuraajien mukaan keskeistä. Vuoden 2015 aikana seuraajien sitoutuminen julkaisuihin, eli osallistuminen viestintään kasvoi loppuvuodesta kuukausittain noin 1,9 % erityisesti kesän viestintäkampanjoinnin seurauksena. Ei köyhimmiltä -sosiaalisen median kampanja aiheutti selkeän aktiivisuuspiikin sosiaalisen median kanavissa. Se toimi tehokkaana liikenteenohjaajana myös verkkosivuille. Erityisen paljon keskustelua ja kommentointia herättivät Solidaarisuuden tekemät julkisuudessa tunnettujen mielipidevaikuttajien kuvameemit. Facebookissa: Kuvia jaettiin 433 kertaa. Kuvista tykättiin 1929 kertaa. Kuvat keräsivät noin 30 kommenttia. Kampanja tavoitti noin 82 000 henkilöä. Twitterissä: Kampanja tavoitti noin 26 000 henkilöä. Seuraajamäärässä selkeä piikki: 50 seuraajaa kolmen viikon kampanja-aikana (normaali kasvu on noin 30 uutta seuraajaa / kk). Twitter on profiloitunut yhä enemmän paitsi suoran keskustelun kanavana, myös median ja mielipidevaikuttajien tavoittamisessa toimivana välineenä. Vuoden aikana Solidaarisuus on panostanut keskusteluun erityisesti median kanssa, minkä seurauksena useat toimittajat ovat alkaneet seurata Solidaarisuuden viestintää Twitterissä. Tärkeitä Twitterissä tavoitettuja mielipidevaikuttajia ovat muun muassa Arman Alizad, Tiina-Raakel Liekki, Marianne Heikkilä ja Tommy Lindgren. Viestintätiimi järjesti vuonna 2015 kaksi Twitter-koulutusta henkilökunnalle, jotta Solidaarisuuden kaikilla asiantuntijoilla olisi yhä vahvemmat välineet sosiaalisen median viestintään. Lisäksi blogeja alettiin kehittää vastaamaan ihmiskeskeisemmän, keskustelevamman viestintäkentän tarpeisiin. SOLIDAARISUUS: VUOSIRAPORTTI 2015 24