Kotikaupunkina Helsinki Seurantaraportti 2018
Seurantaraportti 2018 Sisällys 3 Johdanto 4 Toimintaympäristön muutoksia 5 Strategialla lisää toimivuutta 6 Uusi organisaatio sujuvoittamaan prosesseja 7 Helsinki ja seutu kasvavat voimakkaasti 8 Asumisen hinta vaihtelee alueittain 10 Asumisen lainsäädäntö muutoksessa 11 MAL-suunnittelu luo pohjaa seudun kasvulle 12 Rakentamisen vilkkaus seudulla haaste Helsingille 25 Liitteet 26 Liite 1. Ohjelman keskeiset seurantamittarit 27 Liite 2. Kaupungin aluerakentamiskohteet 28 Liite 3. Helsingin seudun asuntotuotanto 2013 2017 ja tavoitteet 2012 2015 ja 2016 2019 13 Tavoitteiden toteutuminen 14 Rakentaminen ennätysvilkasta 17 Tonttivarantoa riittävästi 18 Ennätysmäärä kaavoitettua kerrosalaa asumiseen 21 Asuntorakentamiseen monipuolisuutta ja uudenlaisia ratkaisuja 22 Asuntokannan kehittäminen 23 Kaupungin yhtiöissä kohtuulliset asumiskustannukset 24 Uusia asukkaita kaupungin asuntoihin Kotikaupunkina Helsinki 2
Johdanto Avainlukuja 2017 Asuntorakentamisen määrä Helsingissä on saatu kohoamaan historiallisen korkealle, noin 5 000 valmistuvan asunnon vuosivauhtiin. Rakenteilla on jatkuvasti jo kolmatta vuotta noin 7 000 uutta asuntoa. 6 000 uuden asunnon valmistuminen vuosittain edellyttäisi jatkuvasti arviolta noin 8 500 rakennusvaiheessa olevaa asuntoa. Asuntotuotantotavoitteen korottamiseen ei ole kyetty vastaamaan, eikä tuotannon määrää kasvattamaan tavoitteen mukaiseksi. Tämä seurantaraportti 2018 on katsaus vuonna 2017 ja alkuvuodesta 2018 tapahtuneeseen kehitykseen ja toimintaan suhteessa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa 2016 (AM-ohjelma) asetettuihin tavoitteisiin. Seurantaraportti 2018 koostuu toimintaympäristön kuvauksesta sekä seuranta- ja arviointitiedoista. Ohjelman toteutumista arvioidessa tulee huo mioida toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten lisäksi asuntotuotannon ja asuntopoliittisten toimenpiteiden vaikutusten pitkä aikajänne. Kaupungin oman AM-ohjelman rinnalla on toteutettu valtion ja Helsingin seudun kuntien kesällä 2016 solmimaa MAL-sopimusta, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Vuosien 2017 2019 aikana valmistellaan Helsingin seudun yhteinen MAL 2019 -suunnitelma siten, että se voidaan hyväksyä alkuvuodesta 2019. 5 071 aloitettua asuntoa 4 890 valmistunutta asuntoa joista 8 232 myönnettyä rakennuslupaa 63 % täydennysrakentamista 91 % kerrostaloissa www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/kotikaupunki-helsinki Kotikaupunkina Helsinki 3
Toimintaympäristön muutoksia
Strategialla lisää toimivuutta Kaupunkistrategia 2017 2021, Maailman toimivin kaupunki hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.9.2017. Uuden valtuustokauden kaupunkistrategiassa tunnistetaan edelleen toimivien asuntomarkkinoiden tärkeä rooli kaupungin kasvun haasteeseen vastaamisessa. Asuntotuotantotavoitetta päätettiin strategiassa nostaa vuosittaisesta 6 000 asunnon tavoitteesta 7 000 asuntoon valtuustokauden jälkipuoliskolla (2019 2021). Myös asuinkerrosalan kaavoitustavoitteelle asetettiin nostamispaineita. Strategiassa päätettiin myös hillitä rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä (kilpailukykyä ja saavutettavuutta vaarantamatta) asteittain kohti alueellista ja markkinaehtoista pysäköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen. Lisäksi strategian mukaisesti tehdään maapoliittinen tarkastelu. Eriarvoistumisen ehkäiseminen on kaupunkistrategian yksi keskeisimmistä päämääristä. Helsinki tavoittelee jatkossakin asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa Helsinki haluaa olla aiempaa kunnianhimoisempi. Helsinki asetti tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaisti hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035. Päästövähennysten toteuttamiseksi on helmikuussa 2018 laadittu toimenpideohjelman luonnos. Myös helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen strategian sisällöllinen painopiste. Kaupunki on käynnistänyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaupunkitasoisten yhteistyörakenteiden kehittämisen. Kotikaupunkina Helsinki 5
Uusi organisaatio sujuvoittamaan prosesseja Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistölautakunta + Asuntolautakunta Kiinteistövirasto Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto Rakennuslautakunta Rakennusvalvontavirasto Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Yleisten töiden lautakunta Rakennusvirasto 1.6.2017 tapahtui Helsingin historian suurin organisaatiomuutos ja perustettiin kaupunkiympäristön toimiala. Muutoksella uskotaan olevan merkittävät vaikutukset AM-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen liittyvien prosessien sujuvoittamiselle. Asuntopolitiikan ja aluerakentamisen johtaminen ja koordinointi hoidetaan edelleen kaupunginkansliassa. Kaupunkiympäristölautakunta Ympäristö- ja lupajaosto Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunki rakenne Maankäytön yleissuunnittelu Asemakaavoitus Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Liikenne ja katusuunnittelu Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu Rakennukset ja yleiset alueet Rakennetun omaisuuden hallinta Tilapalvelut Ylläpito Rakennuttaminen Asuntotuotanto Palvelut ja luvat Kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelut Kaupunkimittaus Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut Rakennusvalvonta Ympäristöpalvelut Kotikaupunkina Helsinki 6
Helsinki ja seutu kasvavat voimakkaasti Helsingin väestönkasvu on ollut tällä vuosikymmenellä poikkeuksellisen nopeaa. Viime vuonna kasvu oli yli 8 091 asukasta. Muuttovoitto kasvoi yli 3 000 hengellä edellisvuodesta, mutta alentuneen syntyvyyden vuoksi luonnollinen väestönkasvu on vähentynyt 500:lla. Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin on pienentynyt viime vuosina. Samalla kotimainen muuttovoitto kasvoi viime vuonna ennätyssuureksi tällä vuosituhannella. Lisäksi ulkomaan kansalaisten muuttovoitto ulkomailta Helsinkiin kasvoi sekin jonkin verran. Vuonna 2017 tapahtunutta väestönkasvua selittää osittain Suomeen vuonna 2015 saapuneet 32 500 turvapaikanhakijaa, joiden oleskelulupapäätökset tehtiin pääosin vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vaikuttaa siltä, että maan eri puolilla vastaanottokeskuksissa asuneita ja oleskeluluvan saaneita on muuttanut Helsinkiin vuoden 2017 aikana. Vironkielisten määrä Helsingissä on alkanut vähentyä. Muiden eurooppalaisten kieliryhmien kasvu on ollut varsin tasaista. Sen sijaan erityisesti Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmien kasvuvauhti kaksinkertaistui aikaisemmasta vuosina 2016 2017. Juuri tähän ryhmään kuuluu pääosa turvapaikanhakijoista. Myös muun Afrikan ja Aasian kieliryhmien vuosittainen kasvu on kiihtynyt. Väestönkasvun painopiste on Helsingissä siirtynyt lähemmäs keskustaa muutenkin kuin kantakaupungin suurten rakennusprojektien, Jätkäsaaren ja Kalasataman vuoksi. Väkiluku on kasvanut kantakaupungin lisäksi kantakaupungin lähellä olevilla kerrostaloalueilla kuten Haagassa, Munkkiniemessä, Maunulassa ja Oulunkylässä sekä Herttoniemessä, Roihuvuoressa ja Kulosaaressa. Sen sijaan keskustasta etäämmällä olevissa lähiöissä ja pientaloalueilla vanhoissa asunnoissa väkiluku on pääsääntöisesti laskenut tällä vuosikymmenellä. Väestönkasvu Helsingin seudulla ja muussa maassa 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 15 2016 2017* Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Muu Suomi * ennakkoarvio Kotikaupunkina Helsinki 7
Asumisen hinta vaihtelee alueittain Vanhojen osakehuoneistojen kauppahintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla* Indeksi 2010 = 100 120 110 Keskineliöhinta /m², IV/2017 6 875 5 174 3 617 2 874 100 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Asuntojen hinnat jatkavat nousuaan, omistusasuntojen hintojen eriytyessä toisistaan. Vanhoista kerrostaloasunnoista eniten hinnat ovat nousseet kalleimmilla alueilla ja vähiten edullisimmilla alueilla. Helsingin kalleimmilla alueilla neliöhinnat lähestyvät 7 000 euroa, mutta asuntoja on tällä alueella vain 13 prosenttia koko kaupungin asuntokannasta. Kalleusalueilta III ja IV asuntoja saa edelleen kohtuullisin neliöhinnoin ja puolet kaupungin asuntokannasta sijaitseekin näillä alueilla. Vuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet vielä voimakkaammin ja siten, että edullisimmilla alueilla nousu on ollut kaikkein voimakkainta. Neliövuokrien vaihteluväli on kaupungin sisällä suurta. Vuokrien hintakehitys Helsingin kalleusalueilla* Indeksi, 2010 = 100 120 110 Keskivuokra /m²/kk, IV/2017 13,80 14,81 18,97 20,64 * Helsingin kalleusalueet Graafien lähde: Tilastokeskus 100 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kotikaupunkina Helsinki 8
Asuntojen hinnat postinumeroalueittain Kauppahintojen keskiarvo, /m² 6 000 7 500 5 000 5 999 4 000 4 999 3 000 3 999 2 000 2 999 Ei kauppoja/tieto epävarma Lähde: Tilastokeskus Kotikaupunkina Helsinki 9
Asumisen lainsäädäntö muutoksessa Vuoden 2017 alusta tulivat tulorajat voimaan valtion pitkän korkotuen asuntoihin pääkaupunkiseudulle. Vuoden 2018 maaliskuun alusta lähtien tulorajat poistettiin kuntien ja asuntoyhtiöiden toiveiden mukaisesti. Tulorajat aiheuttivat asunnonvaihtojen hankaloitumista sekä yksittäisiä kohtuuttomia tilanteita asukasvalintatilanteissa. Ympäristöministeriö valmisteli myös määräaikaisten tarkistusten käyttöönottoa pitkän korkotuen asuinkohteissa. Valmistelun yhteydessä teetettiin selvitys, jonka mukaan määräaikaisten tarkistusten hyödyt ja haitat jäävät suhteellisen vähäisiksi. Myös määräaikaisten sopimusten valmistelu on keskeytetty. Lyhyen korkotuen asuntojen valtakunnalliset tulorajat sitä vastoin säilytettiin voimassa. Vuoden 2017 aikana valmisteltiin korkotukilainsäädäntöä valtion sääntelemän pitkän korkotuen ehtojen kehittämiseksi. Myös asumisoikeuslainsäädäntö oli valmisteltavana. Helsinki lausui keväällä 2017 molemmista lakipaketeista. 1.3.2018 hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla uudistettaisiin vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Eduskunnan tarkastusvaliokunta teetti syksyllä 2017 valmistuneen selvityksen Asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Selvityksen keskeisenä piirteenä on, että tehdyt kehittämisehdotukset ovat pitkälti nykyisten keinojen vahvistamiseen liittyviä. Hallitus valmistelee sote- ja maakuntauudistusta, joka tullessaan voimaan vaikuttaisi merkittävästi Helsingissä erityisasumisen järjestämiseen. Asuntoja pienituloisille? Selvitys ARA-vuokraasukkaiden tulojen tarkistusten vaikutuksista pääkaupunkiseudulla. Asuntopolitiikan kehittämiskohteita Kotikaupunkina Helsinki 10
MAL-suunnittelu luo pohjaa seudun kasvulle Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyö tiivistyi edelleen vuonna 2017. Vuoden aikana laadittiin selvityksiä maankäytön, asumisen ja liikenteen keskeisistä teemoista ja vuorovaikutusta syvennettiin työpajoin ja seminaarein. Vuoden 2018 aikana laaditaan yhteistyössä MAL 2019 -suunnitelmaluonnos, joka lähetetään loppuvuodesta lausunnoille. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2019, jonka jälkeen tavoitteena on neuvotella valtion kanssa uusi MAL-sopimus. MAL-sopimuksessa vuonna 2016 sovittiin Helsingin seudulle 13 500 16 500 asunnon vuosittaiset asuntotuotantotavoitteet. Yhteensä vuosina 2016 2019 on tavoitteena rakentaa Helsingin seudulle 60 000 uutta asuntoa. Helsingin osuus on 24 000 asuntoa. Vuonna 2017 seudulle valmistui yhteensä 14 775 asuntoa, mikä on noin 1 900 asuntoa enemmän kuin vuonna 2016. Kasvusta määrällisesti ja suhteellisesti suurin osa sijoittui pääkaupunkiseudulle. Seudulla aloitettiin vuonna 2017 yhteensä 17 371 asunnon rakentaminen ja lupa myönnettiin kaikkiaan 23 474 asunnolle. Helsingin seudun kuntien rakennusluvat, alkaneet ja valmistuneet asunnot suhteessa tavoitteisiin 15 000 10 000 5 000 0 Muu Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Tavoite 2012 Rakennusluvat Alkaneet Valmistuneet 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Muu Helsingin seutu Muu pääkaupunkiseutu Helsinki Kotikaupunkina Helsinki 11
Rakentamisen vilkkaus seudulla haaste Helsingille Suomen talous kasvaa ja rakentamisen tahti on ennätysmäinen. Lukumääräisesti laskien kerrostaloasuntoja valmistuu nyt eniten sitten vuoden 1975. Talouskasvu on vaikuttanut viimein myös kotitalouksien arkeen. Yhä useampi on lähtenyt mukaan asuntomarkkinoille. Viime vuonna pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 3,3 prosenttia ja asuntojen vuokrat nousivat 2,4 prosenttia. Uudisrakentamisen vilkastuminen ja rakennusmarkkinoiden alueellinen painottuminen kasvu keskuksiin ovat kärjistäneet työvoimapulaa etenkin toimihenkilötason tehtäviin. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus onkin noussut alan keskeisimmäksi kasvun esteeksi. Työmaatoimihenkilötason tehtävien lisäksi kasvavaa kysyntää kohdistuu myös esimerkiksi kokeneisiin kirvesmiehiin, betonielementtiasentajiin sekä laatoittajiin. Osaajavajeen arvioidaan kasvavan edelleen. Rakennuskustannusten nousuvauhti nopeutuu tänä vuonna. Niiden ennakoidaan nousevan 2,5 prosenttia. Ensi vuonna rakennuskustannusten nousuvauhdin ennakoidaan jatkavan 1,5 prosentin nousussa. Helsingissä toimivat rakennuttajat ovat pyrkineet tehostamaan omia prosessejaan, lisäämään hankkeittensa kiinnostavuutta ja alentamaan hankintahintoja kilpailuttamalla suuria kohteita ja sisällyttämällä osan suunnittelusta urakoitsijalle. Tämä kehitys on kuitenkin samalla rajannut kyvykkäiden tarjoajien määrää. Rakennuttajat eivät saa käynnistymässä oleviin hankkeisiinsa urakkatarjouksia. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon vedossa säänneltyyn tuotantoon ei riitä tekijöitä. ARA-tuotannon osalta saadut tarjoukset ovat myös niin kalliita, että niitä ei hyväksytä rahoitettavaksi. Helsingin hankkeet kilpailevat rakentajista muun seudun rakennushankkeiden kanssa. Muualla työmaat voivat olla urakoitsijoille houkuttelevampia nopeampien kulkuyhteyksien, helpompien työmaajärjestelyiden, vähemmän vaativien käyttöolosuhteiden ja näin muodoin vähäisempien kustannus-, toteutus- ja takuuriskien vuoksi. Kulku yhteyksien sujuvuus on tärkeää sekä työmaiden materiaalilogistiikalle, että työntekijöiden ja alihankkijoiden liikkumiselle. Kotikaupunkina Helsinki 12
Tavoitteiden toteutuminen
Rakentaminen ennätysvilkasta Asuntorakentamisen määrä Helsingissä on saatu kohoamaan historiallisen korkealle, noin 5 000 valmistuvan asunnon vuosivauhtiin. Rakenteilla on jatkuvasti jo kolmatta vuotta noin 7 000 uutta asuntoa. Myös koko pääkaupunkiseudun rakentamisen volyymi on korkealla. Viime vuonna Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelle valmistui yli 11 500 asuntoa. Valmistuneiden asuntojen suurin keskittymä vuonna 2017 oli Jätkäsaaren projektialueella, jossa valmistui yli 1 100 asuntoa. Muilla projektialueilla valmistuneita oli melko vähän ja projektialueiden osuus valmistuneista jäikin alle 40 prosentin. Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Kuninkaankolmion projekteissa kuitenkin aloitettiin paljon asuntoja samoin kuin myönnettiin paljon uusia rakennuslupia, joten seuraavina vuosina projektialueiden osuus tulee kasvamaan. Täydennysrakentamisalueen suurimmat asuntomäärät valmistuivat Vuosaaren, Lauttasaaren, Suurmetsän ja Herttoniemen kaupunginosissa. Kaikista valmistuneista asunnoista yli 10 prosenttia valmistui Vuosaareen. Aloituksiin ja myönnettyihin lupiin perustuen Vuosaaren asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana seuraavinakin vuosina. Erityisen paljon täydennysrakentamisalueen asuntoja tulee rakentumaan Herttoniemeen. 6 000 4 000 2 000 0 Asuntorakentaminen Helsingissä 2000-luvulla Rakennusluvat Aloitetut asunnot Valmistuneet asunnot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kotikaupunkina Helsinki 14
Kaupungin omana tuotantona alkaneiden ja valmistuneiden asuntojen määrä 1 500 Tuotantotavoite 1 000 500 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Aloitetut välimuodon asunnot Aloitetut ARA-vuokra-asunnot Valmistuneet välimuodon asunnot Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot Vuonna 2017 aloitettujen asuntojen hallintamuodot Sääntelemätön 51,7 % Välimuoto 19,0 % ARA vuokra 29,2 % Omistus 1 913 Vuokra 710 Vuonna 2017 valmistuneiden asuntojen hallintamuodot Hitas ja hintakontrolloitu 410 Asumisoikeus 555 ARA/tavallinen 1 002 Opiskelijat ja nuoriso 406 Erityisryhmät 75 Sääntelemätön 58,8 % Välimuoto 18,2 % ARA vuokra 23,1 % Omistus 2 009 Vuokra 864 Hitas ja hintakontrolloitu 392 Asumisoikeus 373 Takauslaina 123 ARA/ tavallinen 883 Opiskelijat ja nuoriso 214 Erityisryhmät 32 Kotikaupunkina Helsinki 15
Vuodenvaihteessa 2017 2018 rakenteilla olevat asunnot 100 500 1 000 Suutarila 116 Kuninkaantammi 521 Malminkartano 354 Oulunkylä 279 Myllypuro 364 Munkkiniemi 101 Pasila 454 Kumpula 326 Kalasatama 923 Herttoniemi 403 Vuosaari 111 Lauttasaari 72 Länsisatama 779 Kruunuvuorenranta 817 Kotikaupunkina Helsinki 16
Tonttivarantoa riittävästi Kaupunki luovutti tontteja asuntorakentamiseen vuoden 2017 aikana noin 255 600 kem². Luovutetusta asuinrakennusoikeudesta noin 29 prosenttia luovutettiin myymällä (73 500 kem²) ja noin 71 prosenttia (182 000 kem²) vuokraamalla. Vuonna 2017 ilmoitettiin haettavaksi rivi- ja kerrostalomaiseen asuntorakentamiseen noin 120 000 kem² kaupungin asuntotonttimaata. Tontit esitetään varattavaksi pääasiassa säänneltyyn asuntotuotantoon kuten Hitas-omistusasuntotuotantoon, asumisoikeustuotantoon tai valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Marraskuussa päättyneen haun varauspäätökset tehdään vuoden 2018 puolella. Vuoden 2017 lopussa kaupungin asuntotontteja oli varattuina noin 1,65 miljoonaa kem², mikä mahdollistaa noin 22 000 asunnon rakentamisen. Varauksista noin 60 prosenttia sijoittuu viiden suurimman (Länsisataman, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Kuninkaankolmion ja Pasilan) aluerakentamisprojektin alueelle. Tontinvarauskanta 31. 12. 2017 hallintamuodon ja toimijan mukaan Sääntelemätön Välimuoto ARA-vuokra 21,4 % Kaupungin oma tuotanto Muu rakennuttaja Kilpailut 30,0 % 0 5 000 10 000 48,6 % Kotikaupunkina Helsinki 17
Ennätysmäärä kaavoitettua kerrosalaa asumiseen Kaupunginvaltuuston vuonna 2016 hyväksymästä yleiskaavasta tehdyt valitukset olivat hallintooikeuden käsittelyssä. Helsingin hallinto-oikeus antoi 5. 2. 2018 päätöksensä, jolla kumottiin osa yleiskaavan merkinnöistä sekä Vartiosaaren osayleiskaava. Kaupunki on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa ja muutosta hallinto-oikeuden päätökseen. Asemakaavoitukselle asetettu 600 000 kem² tavoite ylittyi reilusti, kun kaavoja lainvoimaistui yli 700 000 kem². Kaavoituksen tahti jatkuu edelleen korkeana, kun kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunkiympäristölautakunta käsittelivät jo toista vuotta perätysten ennätysmäärän kerrosalaa asumiseen. Lainvoimaistuneet ja lautakunnan puoltamat kaavat 2017 Lautakunnan puoltamat kaavaehdotukset Lainvoimaistuneet kaavat Rakennusoikeus asumiseen 16 000 80 000 160 000 Kotikaupunkina Helsinki 18
Uusi asuinkerrosala lautakunnan puoltamissa sekä lainvoimistuneissa asemakaavoissa 1 000 kerrosneliömetriä Lautakunnan puoltamat kaavaehdotukset 725 Lainvoimaistuneet kaavat Lainvoimaistuneet, 4 v. liukuva keskiarvo 590 600 600 564 507 455 434 369 248 322 329 315 300 300 300 369 115 75 0 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kotikaupunkina Helsinki 19
Vuoden 2017 asumiseen kaavoitetun kerrosalan jakautuminen kaavoihin Lainvoimaistuneet Yhteensä 724 700 kem² Verkkosaaren pohjoisosa 151 500 kem² Koskelan sairaala ja pesulan alue 139 072 kem² Keski-Pasilan Ratapihakorttelit 136 600 kem² Fallkullan kiila 51 400 kem² 20 000 50 000 kem² 4 kaavaa 2 000 5 000 kem² 5 kaavaa 5 000 20 000 kem² 9 kaavaa alle 2 000 kem² 5 kaavaa Kaavaehdotukset Yhteensä 913 737 kem² Postipuisto (Metsäläntie 2 4) 237 400 kem² Työnjohtajankadun korttelit 136 000 kem² Arabian tehdaskortteli (Hämeentie 133 135) 127 135 kem² Stansvikinkallio (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) 89 650 kem² Aromikujan alue 75 000 kem² Käskynhaltijantien ympäristö 73 140 kem² 20 000 50 000 kem² 3 kaavaa 5 000 20 000 kem² 9 kaavaa 2 000 5 000 kem² 6 kaavaa Alle 2 000 kem² 5 kaavaa Kotikaupunkina Helsinki 20
Asuntorakentamiseen monipuolisuutta ja uudenlaisia ratkaisuja Asuntorakentamisen kehittämisen keskeinen väline Helsingissä on Kehittyvä kerrostalo -ohjelma. Ohjelma on perustettu noin kymmenen vuotta sitten monipuolistamaan kerrostalotuotantoa ja lisäämään sen vetovoimaa. Määrällisten asuntotuotantotavoitteiden ohella on tärkeää pitää yllä keskustelua kerrostalorakentamisen ja -asumisen laadusta sekä pyrkiä edistämään uudenlaisia asumisen ja rakentamisen innovaatioita. Vuonna 2017 Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan hyväksyttiin yksi hanke puurakentamiseen liittyen, ja useita hankkeita on kehitteillä. Rakennusluvan sai neljä hanketta. Haagassa alkaa kahden kohteen rakentaminen. Toisessa tavoitellaan uudenlaista muuntojoustavaa lapsiperheille soveltuvaa kerrostaloa ja toisessa rakennetaan mm. asuntokohtaisia ulkotiloja kerrospihojen muodossa. Kalasatamassa rakennusluvan sai urbaaneja lapsiperheitä varten suunniteltu kerrostalo ja Jätkäsaaressa kerrostalo, jossa yhdistyy asuntojen valoisuus ja energiatehokkuus. Loppuvuodesta Kuninkaantammeen valmistui kohde, jossa vertailtiin puu- ja betonirakentamista. Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hankkeista Sukupolvienkortteli Jätkäsaaressa sai vuonna 2017 vuoden ARA-neliöt tunnustuspalkinnon sekä Yhdyskuntasuunnittelun seuran vuoden 2017 Ruusut. Vihreistä vihrein -kerrostalo Jätkäsaaressa sai Rakentamisen Ruusu -palkinnon vuonna 2017. Tavoitteena on, että uudenlaisten konseptien myötävaikutuksella kerrostaloasuminen moni puolistuu ja yhä useammalle kaupunkilaiselle löytyy kerrostaloasumisesta mieluisa vaihtoehto. Kotikaupunkina Helsinki 21
Asuntokannan kehittäminen Uusien asuntojen rakentaminen kasvattaa asuntokantaa (noin 360 000 asuntoa) vain noin prosentin Helsingin asuntokanta rakentamisajankohdan mukaan 31. 12. 2016 verran vuodessa. Koska valtaosa helsinkiläisistä asuu jo olemassa olevassa asuntokannassa, on sen peruskorjauksesta ja laadusta huolehtiminen 60 000 tärkeää. Yksi keskeinen keino olemassa olevan asuntokannan laadun parantamiseen on jälkiasennushissien rakentaminen. Vuonna 2017 kaupunkiin rakennettiin 76 jälkiasennushissiä, joihin kaupunki myönsi 10 prosentin hissiavustuksen yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. 40 000 Osa vuotuisesta asuntotuotannosta tapahtuu muuttamalla olemassa oleva rakennuskantaa asunnoiksi. Vuonna 2017 käyttötarkoituksenmuutoksina valmistui 370 uutta asuntoa. Helsingin asuntokannasta lähes 30 prosenttia on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja on siten peruskorjausvaiheessa. Lukumäärä on suuri, 20 000 yhteensä yli 100 000 asuntoa. Kaupunki huolehtii omassa omistuksessaan oleva asuntokannan peruskorjauksista systemaattisesti. Helsingin asuntokannasta 85 prosenttia on kerrostaloissa. Vuonna 2017 valmistuneista asunnoista 91 prosenttia oli kerrostaloissa. 0 5 % 1920 7 % 1921 29 7 % 1930 39 3 % 1940 49 11 % 1950 59 17 % 1960 69 12 % 1970 79 11 % 1980 89 10 % 1990 99 9 % 2000 09 7 % 2010 16 Kotikaupunkina Helsinki 22
Kaupungin yhtiöissä kohtuulliset asumiskustannukset Vuokra- ja vastiketaso on edelleen maltillisella tasolla kaupungin omistamien asuntojen osalta. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Hekan, osalta keskivuokra on vuonna 2018 kuukaudessa 11,61 /m². Hekan asuntokanta on nyt noin 48 500 asuntoa. Heka ottaa käyttöön uuden vuokrantasausjärjestelmän vuoden 2019 vuokria määriteltäessä. Uuden mallin tavoitteena on, että vuokrat jakautuisivat tasapuolisemmin alueille ja vuokra olisi suhteessa saman verran edullisempi verrattuna yleiseen vuokratasoon riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu. Hekan vuokrien tasaus toteutetaan jatkossa omakustanteista kokonaisvuokraa tasaamalla. Vuokrat perustuvat tulevaisuudessa aiempaa tarkemmin asuntojen käyttöarvoon, kuten asuntojen sijaintiin, varustetasoon ja kuntoon. Mallin käyttöönotto tehdään yhtiössä suunnitelmallisesti ja hallitusti eikä suuria kertakorotuksia tulla tekemään. Hekan uudiskohteet valmistuvat kaikki savuttomina kohteina ja kesästä 2018 alkaen kaikissa uusissa vuokrasopimuksissa edellytetään savuttomuutta. Helsingin asumisoikeus Oy:n, Hason käyttövastike on kuukaudessa 9,75 /jyvitetty m². Hasolla on 85 asuinkohdetta, joissa on liki 4 000 asuntoa. Koy Auroranlinna on kaupungin vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö. Yhtiöllä on omassa omistuksessaan noin 2 200 asuntoa. Yhtiö hoitaa lisäksi Kkoy korkotukiasuntojen (1 600 asuntoa), Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n (3 500 asuntoa) sekä muutaman pienemmän yhtiön hallinnointia (400 asuntoa). Kaupungin asuntokantaa käytetään pääosin tavanomaisessa vuokrakäytössä. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n osalta hallinnon kehittämistä on tavoitteiden mukaisesti jatkettu ja alueyhtiöiden fuusioituminen 21 yhtiöstä viiteen yhtiöön tapahtui vuoden 2018 alussa. Uusina alueyhtiöinä aloittivat Heka Itä Oy, Heka Länsi Oy, Heka Kaakko Oy, Heka Koillinen Oy ja Heka Etelä Oy. Kotikaupunkina Helsinki 23
Uusia asukkaita kaupungin asuntoihin Vuonna 2017 kaupungin vuokra-asuntoja välitettiin 3 609 Muuttajien perhetyypit 463 asuntoa Asunnonvaihtajia 3 146 asuntoa Uusia asukkaita 1 567 583 777 616 66 Lisäksi keskinäisiä vaihtoja Yksittäisiä henkilöitä Pariskuntia Pariskuntia lasten kanssa Yksinhuoltajia Muita perhetyyppejä 698 asuntoa Kiireellisyys Vuoden 2017 lopussa aktiiviset hakemukset Muita 3 286 Yksin hakevia 10 416 69 % Erittäin kiireellisiä Ikäjakauma 27 % Kiireellisiä 5 % Asunnon tarpeessa Pariskuntia 3 418 Yhteensä 17 120 24 % 18 24-vuotiaita 35 % 25 34-vuotiaita 18 % 35 44-vuotiaita 18 % 45 64-vuotiaita 5 % Yli 65-vuotiaita Kotikaupunkina Helsinki 24
Liitteet
Liite 1. Ohjelman keskeiset seurantamittarit Asuntotuotantoluvut ilmaistu asuntoina Tavoite/vuosi Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 Valmistuneet asunnot 6 000 4 395 / 73,3 % 4 890 / 81,5 % ARA-vuokra-asunnot 1 500 / 25 % 510 / 11,6 % 1 129 / 23,1 % Opiskelija-asunnot 300 204 122 Nuorisoasunnot 100 95 92 Kaupungin ARA-vuokraasunnot 750 130 564 Välimuodon asunnot 1 800 / 30 % 1 041 888 / 18,2 % Kaupungin toteuttamat 750 352 274 Sääntelemättömät asunnot 2 700 / 45 % 2 844 2 873 / 58,8 % Alkaneet asunnot 6 000 5 129 / 85,5 % 5 071 / 84,5 % ARA-vuokra-asunnot 1 500 / 25 % 1 043 / 20,3% 1 483 / 29,3 % Opiskelija-asunnot 300 122 406 Nuorisoasunnot 100 92 0 Kaupungin ARA-vuokraasunnot 750 607 912 Välimuodon asunnot 1 800 / 30 % 1 357 965 / 19,0 % Kaupungin toteuttamat 750 915 515 Sääntelemättömät asunnot 2 700 / 45 % 2 729 / 53,2% 2 623 / 51,7 % Asunnoille myönnetyt rakennusluvat Tavoite/vuosi Toteutunut 2016 Toteutunut 2017 6 000 5 597 / 93,3 % 8 232 / 137,2 % Luovutetut tontit, kem² 380 000 378 199 / 99,5 % 255 600 / 67,3 % Tonttivaranto 4 vuotta 5,1 vuotta Varatut tontit, kem² 380 000 289 110 Lainvoimaistuneet asemakaavat, kem² 600 000 433 953 / 72,3 % 724 700 / 120,8 % Kaupunginvaltuuston hyväksymät asemakaavat, kem² Lautakunnan hyväksymät asemakaavat, kem² 600 000 561 289 581 062 600 000 828 987 913 737 Asemakaavavaranto 5 vuotta 3,4 vuotta* 4,1 vuotta Täydennysrakentamisalueen valmistuneet asunnot Täydennysrakentamisalueen asemakaavat 40 % 54 % 63 % 40 % 35 % 46 % * Laskettu tyhjien tai lähes tyhjien kaavayksiköiden varannosta. Kotikaupunkina Helsinki 26
Liite 2. Kaupungin aluerakentamiskohteet Sairaala-alueet Täydennysrak. 2025 mennessä 3 000 asukasta Kuninkaan tammi 2009 2025 5 500 asukasta 1 000 työpaikkaa Siltamäki Suutarila Tapuli kaupunki Täydennysrak. 10 v. aikana 1 900 asukasta Malmin lento kentän alue 2019 2045 25 000 asukasta 2 000 työpaikkaa Alppikylä Jakomäki Täydennysrak. 10 v. aikana 1 600 asukasta Viikki Kivikko 1989 2020 23 500 asukasta 9 000 työpaikkaa Östersundom¹ 2020 2060 80 100 000 asukasta 15 30 000 työpaikkaa Honkasuo 2009 2025 2 000 asukasta Pasila 2010 2040 30 000 asukasta 50 000 työpaikkaa Mellunkylä Kontula Täydennysrak. 10 v. aikana 5 500 asukasta Myllypuro 2007 2030 10 000 asukasta uusiin asuntoihin 5 800 työpaikkaa Tulevaisuudessa Pasilan asemalla joukko liikenne matkustajia yli 120 000 / vrk Keskusta 200 000 työpaikkaa Vuosaari 1989 2027 40 000 asukasta 6 000 työpaikkaa 1,6 milj. m² toimisto-, myymälä- ja asiakas palvelutiloja Raide-Jokerin reitin varteen² Täydennysrak. 20 v. aikana 25 000 asukasta 10 000 työpaikkaa Koivusaari 2012 2030 5 000 asukasta 4 000 työpaikkaa Lauttasaari Täydennysrak. 10 v. aikana 1 400 asukasta Herttoniemi Täydennysrak. 10 v. aikana 5 500 asukasta Länsisatama 2009 2030 25 000 asukasta 10 000 työpaikkaa Jopa 17 000 matkustajaa / vrk Kalasatama 2009 2040 25 000 asukasta 10 000 työpaikkaa Kruunu vuoren ranta 2013 2030 12 500 asukasta 800 työpaikkaa Laajasalo Täydennysrak. 15 v. aikana 6 000 asukasta 300 000 m2 asuinrakentamista, palveluita ja liiketilaa 1. Östersundomin luvut ovat yleiskaava ehdotuksesta (Sipoo, Vantaa, Helsinki) 2. Noin 30 % Raide-Jokerin asukas määrästä sisältyy myös Viikin ja Mylly puron ilmoitettuihin asukasmääriin. Päivitetty 19 huhtikuuta 2018 7:47 ip., Helsingin kaupunki / kaupunginkanslia Kotikaupunkina Helsinki 27
Liite 3. Helsingin seudun asuntotuotanto 2013 2017 ja tavoitteet 2012 2015 ja 2016 2019 Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot Alkaneet asunnot Rakennusluvat asunnoille 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 Espoo 2 552 2 190 2 409 2 474 3 269 2 423 2 394 2 800 3 500 4 095 2 129 2 122 3 617 3 105 5 287 Helsinki 4 687 4 050 4 059 4 395 4 890 3 575 3 497 5 967 5 129 5 071 3 555 5 419 5 717 5 597 8 232 Kauniainen 68 210 14 27 187 64 12 111 106 62 10 97 40 92 113 Vantaa 1 675 2 022 2 689 2 973 3 289 2 466 2 307 3 311 4 411 5 063 2 433 3 002 2 802 5 519 5 045 Pk-seutu 8 982 8 472 9 171 9 869 11 635 8 528 8 210 12 189 13 146 14 291 8 127 10 640 12 176 14 313 18 677 Hyvinkää 363 213 273 288 365 206 266 311 279 275 199 383 245 254 442 Järvenpää 285 350 355 709 1 023 396 331 903 623 451 328 382 960 606 656 Kerava 252 239 162 354 314 328 217 247 746 499 119 197 238 844 874 Kirkkonummi 331 367 438 345 298 372 503 271 247 463 314 535 347 348 454 Mäntsälä 104 268 102 165 134 216 126 359 126 39 151 298 141 * 47 Nurmijärvi 436 363 267 355 356 329 347 157 453 717 423 238 321 442 1 109 Pornainen 22 26 20 18 14 13 22 12 17 6 28 * 37 9 7 Sipoo 95 129 288 344 170 104 350 329 219 351 103 508 312 559 785 Tuusula 155 424 196 357 282 251 275 422 188 121 287 383 153 173 272 Vihti 223 121 208 80 184 136 227 110 228 158 90 226 197 227 151 Kuuma-kunnat 2 266 2 500 2 309 3 015 3 140 2 351 2 664 3 121 3 126 3 080 2 042 3 150 2 951 3 462 4 797 Helsingin seutu 11 248 10 972 11 480 12 884 14 775 10 879 10 874 15 310 16 272 17 371 10 169 13 790 15 127 17 775 23 474 * Ei tiedossa. Kotikaupunkina Helsinki 28
Tavoitteet 2012 2015 2016 2017 2018 2019 Espoo 2 500 2 700 2 900 3 100 3 300 Helsinki 5 000 5 400 5 800 6 200 6 600 Kauniainen 60 65 70 75 80 Vantaa 2 000 2 160 2 320 2 480 2 640 Pk-seutu 9 560 10 325 11 090 11 855 12 620 Hyvinkää 300 324 348 372 396 Järvenpää 430 464 498 532 566 Kerava 390 421 452 483 514 Kirkkonummi 330 356 382 408 434 Mäntsälä 160 173 186 199 212 Nurmijärvi 330 356 382 408 434 Pornainen 60 65 70 75 80 Sipoo 330 356 382 408 434 Tuusula 350 378 406 434 462 Vihti 260 281 302 323 344 Kuuma-kunnat 2 940 3 174 3 408 3 642 3 876 Helsingin seutu 12 500 13 499 14 498 15 497 16 496 Kotikaupunkina Helsinki 29
Kotikaupunkina Helsinki Seurantaraportti Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia Valokuvat Helsingin kaupungin aineistopankki Kansi (Gunillantie 23, Kruunuvuorenranta), s. 12 (Gunillantie 20, Kruunuvuorenranta) ja 21 (Föglönkuja 7, Kruunuvuorenranta) Lauri Rotko; s. 5 (Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari) Risto Musta & Johannes Romppanen; s. 10 (Sörnäistenniemi, Kalasatama) Riku Pihlanto; s. 23 (Virtarannankatu 3 5, Kontula) Kimmo Räisänen. Taitto ja toteutus Tuomas Kärkkäinen Julkaisunumerot Kotikaupunkina Helsinki : Seurantaraportti 2018 Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:10 ISBN 978-952-331-419-1 (nid.) ISBN 978-952-331-420-7 (pdf) ISSN-L 2242-4504 ISSN 2242-4504 (painettu julkaisu) ISSN 2323-8135 (verkkojulkaisu) Kotikaupunkina Helsinki 30
Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluosasto Pohjoisesplanadi 15 17 B, 00170 Helsinki PL 20, 00099 Helsingin kaupunki Puhelinvaihde 09 310 1641 www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/kotikaupunki-helsinki