Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y.
Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000 metsästäjää petoyhdyshenkilöinä (RKTL) V. 2000 2013 laillisiin pyyntilupiin perustuvia suurpetokaatoja (RKTL) susi p.hoitoalue 144 + muu Suomi 103 yht. 247 sutta ilves p.hoitoalue 189 + muu Suomi 1989 yht. 2178 ilvestä karhu p.hoitoalue 414 + muu Suomi 1063 yht 1477 karhua) Mittava (kasvava) määrä kalustoa, vapaaehtoista ja maastokelpoista työvoimaa, suurriistakoiria (mm. SRVA), riistakameraverkostoa sekä tietoa jatkuvasti tai varoituksesta toimintavalmiina
Vaatimukset metsästäjille Osallistuminen kanta arvion pohjatiedon tuottamiseen (massiiviset laskennat, Tassu ym.)- ( SML sääntöjensä mukaan edistää riistantutkimusta) Raskas lupahallintobyrokratia havaintojen kirjaaminen, byrokratiaosaaminen, tiukat lupaehdot( jopa mahdottomilta tuntuvat lupaehdot) Metsästystaidot (jäljitys, motittaminen, jahdin organisointi, tunnistaminen, kaataminen, saaliin käsittely, suorat kustannukset) Mediaosaaminen, tiedottaminen Ankara rikosoikeudellinen vastuu (törkeä tekomuoto) vaikutukset?
Suurpedot ja Metsästäjäliitto Suurpetokeskustelu ajoittain paisunut kärpäsestä härkäseksi, mikä johtuu pohjimmiltaan vallitsevista epäkohdista Ei prioriteettikysymys jos ongelmia ei olisi, mieluummin keskityttäisiin muihin asioihin salatappojen käsittely mediassa ajoittain ala arvoista Toimintapaine jäsenistöstä, mutta myös muualta tyytymättömyys petopolitiikkaan priorisointi ulostulot vaikutukset (lopultakin on myönnetty, että suurpetopolitiikassa on epäonnistuttu) Vahva edunvalvonnallinen tavoite priorisointi - julkikuva (mutta, esim. Svenska Jägareförbundet menetti lähes 50 000 jäsentä pääsyy: epäonnistuminen suurpetopolitiikassa)
Suurpetojen riista - arvo Kuva: Hannu Huttu Riista arvon kasvu voisi koitua suurpetojen hyväksi Edellyttää järkevää ja joustavaa petopolitiikkaa sekä lupakäytäntöjä haasteet tunnetaan, mutta tämä voisi ratkaista paljon Edellyttää myös runsaita saaliseläinkantoja kilpailun vähentämiseksi Suurpetojen metsästyksen, trofeiden arvostus kasvaa. Myös petojen hyväksyntä voisi kasvaa Toteutuu karhulla jo nyt huomattava arvo saaliilla suuri osallistujajoukko virkistysarvo suhteellisen tuore, mutta vahva karhunmetsästyksen uusperinne Toteutumassa toivottavasti ilveksellä Arvo muodostuu metsästyksen kautta Ei poista kaikkia ongelmia
Suomalainen metsästyskulttuuri ja koiran käyttö Kuva: Tapani Pääkkönen Asian ydin Suurpetojen tappamat koirat (RKTL Kaikki yhteensä ilves 33 karhu 8 susi 370 kaikki yhteensä 411 kpl (v.2000 2013) Tässä ei ole koko todellisuus. Kaikkia ei ilmoiteta ja myös paljon tapauksia, joissa koira ei ole kuollut! Ei ratkaisua näköpiirissä SML sääntömääräinen tehtävä on edistää metsästyskoiraharrastusta Karhu ja ilves tarjoavat mahdollisuuksia Susi rajoittaa jahtia, harjoittelua ja koetoimintaa merkittävästi tuntuva vaikutus Tuskin voidaan korvata rahalla petojen väistäminen (jahtimahdollisuuden menettäminen) koulutetun metsästyskoiran menettäminen (käyttö- ja jalostusarvo, tunnearvo) - korvauskäytännöt Voimakas tunnelataus koiramenetyksissä Tasapaino vaatisi metsästystapojen mukauttamista eli perinteisen koirankäytön lopettamista ei realistista
Suurpedot - rikollisuus Suurpetojen salatapot ( SML nojaa tietolähteinään julkisiin tietoihin RKTL, Poliisi, riistaviranomaiset, media) 25 kpl poliisille ilmoitettuja törkeä tekomuoto 2011 2013 (Poliisihallitus). Tutkitut / tuomitut? Epäilyt media ja eri tahojen kannanotot Käytetty myös lyömäaseena Metsästäjäliitolla selvä kanta - ei hyväksytä ( 1) edistää metsästystä koskevien sääntöjen kunnioitusta, 2) törk. mets. rikos kannanotto) Toisaalta ei olla myöskään tutkintaviranomainen, syyttäjä tai tuomitseva tahokaan kansalaisjärjestö (metsästäjien puolustaja) - kurinpitomahdollisuus Yleinen mielipide huolestuttaa Kuva: Hannu Huttu
Petopoliittisen mielipiteen muodostaminen SML riippumaton järjestö Jäsenistön (metsästysseurat ja metsästäjät) kanta vahvasti esillä (suurpetopoliittinen ohjelma, kannanotot MMM lupamääräyksiin, kannanhoitosuunnitelmiin, suora poliittinen vaikuttaminen kansallinen taso) Myös suorat kontaktit komissioon ja muihin EU toimielimiin Muiden maiden tilanteen seuraaminen (Ruotsi) Kv. Yhteistyö (FACE, NJS) Yhteinen näkemys suurpedoista Koskee jatkossa monia maita Euroopassa. Ruotsin tilanne ehkä lähimpänä Suomea Kuva: Hannu Huttu
Tulevaisuus Metsästäjät toiveikkaina ja odottavalla kannalla, (Kansallisen suurpetopoliitikan kehittämisarvionti Helsingin yliopisto /Ruralia insituutti/ Mari Pohja - Mykrän selvitys 2013 antaa toiveita) Selvityksessä esitetyt asiat tutkittava perusteellisesti sosiaalinen ulottuvuus otettava vakavasti Ensimmäinen askel on otettu ja myönnetty epäonnistuminen petopolitiikassa Ongelmat olemassa Myös muut kuin luonnonsuojelijat ja metsästäjät mukana keskustelussa Nopeita ratkaisuja ja selviä uusia linjauksia tarvitaan metsästäjillä perinteiset ratkaisumallit Paikallisten ihmisten hyväksyntä ehdoton edellytys Korvausjärjestelmä uskottavaksi ja kunnolliset taloudelliset kannustimet käyttöön Haaskanpidon sääntely saatettava ajan tasalle
Toiveita ja toimenpiteitä Virkamiehiltä vaaditaan jalkautumista Todettu luottamuspula tutkijoiden ja kentän välillä otettava vakavasti Kansalaisjärjestöjen ääripäiden tulisi pyrkiä sovittelevampaan yhteistoimintaan mahdollisimman pian - tehokas sopiminen? Keskustelu muualla kuin medioissa? Kaikki osapuolet samaan pöytään ja asioista sovittava tärkein asia on kanta - arvio Riistantutkimuksen ja metsästäjien on kehitettävä yhteistyötään edelleen Avoimuutta lisättävä Tietoa tarjolle riittävästi ja oikeaan aikaan Vaikka kritiikkiä esiintyy, on paljon hyvääkin ilman kritiikkiä harvoin tapahtuu kehitystä
Kiitos!