KOTIMAISET POLTTOAINEET METSÄHAKETUEN ARVIOINNISSA 2018 JA CHP-TUOTANNON EDISTÄMINEN LOPPURAPORTTI X356458

KOTIMAISET POLTTOAINEET METSÄHAKETUEN ARVIOINNISSA 2018 JA CHP-TUOTANNON EDISTÄMINEN LOPPURAPORTTI X356458

SISÄLTÖ Sivu 1 Tausta 3 2 Tukijärjestelmän toteutuksessa huomioitavaa 6 3 Metsähaketuen vaihtoehdot 7 4 Tukivaihtoehtojen tarkastelu eri skenaarioissa 10 5 Tukivaihtoehtojen vertailu 41 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 2

SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä, jonka tukiaika on nykyisessä järjestelmässä rajattu 12 vuoteen. Nykyisen tuen päättymisen lähestyessä työ- ja elinkeinoministeriö on aikeissa tarkastella metsähaketuen tarpeellisuutta ja kehittämistä vuoden 2018 aikana. Tuen mahdolliseen uudistamiseen liittyy useita huomioitavia näkökohtia: Nykyinen tuki ei juuri paranna CHP-tuotannon kannattavuutta, eikä varmista investointeja CHP-tuotantoon erillislämmöntuotannon sijaan. CHP-tuotannon tulevaisuuden näkymät on nostettu esiin myös metsähaketukikeskustelun yhteydessä. Metsäteollisuus ja erityisesti sahat ovat esittäneet metsähaketuen poistoa, sillä ne näkevät tuen vääristävän markkinoita ja vaikeuttavan sivutuotteiden käyttöä. Uudistettavien tukien on noudatettava EU:n valtiontuen suuntaviivoja, jotka ovat uudistumassa 2020-luvun alussa. Metsähakkeen tuki ja turpeen verotus ovat nousseet esiin myös osana yritystukikeskustelua. Yritystukien arviointiin ja uudistamiseen on asetettu parlamentaarinen työryhmä, jonka tulisi tehdä esitys tukien uudelleen kohdentamisesta alkuvuonna 2018. Bioenergia ry on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä tämän selvityksen tavoitteenaan valmistautua tuen uudistamisesta käytäviin keskusteluihin. Tässä raportissa on esitetty Pöyry Management Consulting Oy:n yhdessä Bioenergia ry:n jäsenyritysten kanssa tunnistamia vaihtoehtoja kiinteiden biomassajakeiden käytön sekä CHP-investointien tukemiseksi Suomessa. Eri tukivaihtoehtojen vaikutuksia metsähakkeen, turpeen, sivutuotteiden ja fossiilisten polttoaineiden kulutukseen on arvioitu 2016 2030 aikavälillä PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 3

NYKYINEN METSÄHAKEVOIMALOIDEN TUKIJÄRJESTELMÄ Metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa tuetaan ns. syöttötariffijärjestelmällä, jossa tukitaso on asetettu siten, että metsähake olisi kilpailukykyinen turpeen kanssa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Tuen tavoitteena on lisätä uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa polttoainevaihdoksien kautta, eikä tukea varsinaisesti ole suunnattu uusien investointien tukemiseen. Tukiaika on nykyisessä järjestelmässä rajattu 12 vuoteen. Tuki muuttuu päästöoikeuden hinnan muuttuessa, sekä turpeen veron muuttuessa. Päästöoikeuden hinnan ollessa alle 10 /tco2 tuki ei kuitenkaan muutu päästöoikeuden hinnan muuttuessa. Vuodesta 2019 eteenpäin tukea leikataan 40 % mikäli metsähake on valmistettu teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavista tukeista tai kuitupuusta. Tavoitteena on varmistaa että teollisuuden käyttöön soveltuva puu ohjautuisi ensisijaisesti teollisuuskäyttöön energiantuotannon sijaan eikä energiantuottajien maksukyky puusta ylittäisi teollisuuden maksukykyä. Tuki koskee tällä hetkellä ainoastaan metsähakkeella tuotettua sähköä. Metsähakkeen tukijärjestelmä voi vaikuttaa myös mm. metsäteollisuuden ja biopolttoaineiden valmistuksen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, joten tukijärjestelmää mahdollisesti uudistettaessa on huomioitava vaikutukset muille sektoreille. Puupolttoaineita voidaan myös tuoda Suomeen, jolloin sähköntuotannon tuki ei välttämättä johda automaattisesti kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Tukea ei ole rajattu ainoastaan kotimaiselle metsähakkeelle. Metsähakevoimaloiden tuen lisäksi uudet CHP-voimalat voivat hakeutua uuden kilpailutettavan sähköntuotannon tuen piiriin (HE 175/2017), mikäli tuki hyväksytään valiokuntakäsittelyn jälkeen. Esityksen mukaan CHP-voimalat voisivat osallistua mikäli vähintään 85 % polttoaineesta olisi tukikelpoista. Korkean tukikelpoisen polttoaineosuusehdon täyttäminen on laitosten osalta haastavaa. Tukea on tarkoitus jakaa 2 TWh:n sähköntuotantoa vastaava määrä lähivuosina. Tuen kokonaismäärä on pieni verrattuna potentiaalisiin kilpailutukseen osallistujiin. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 4

HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEET Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita, jotka liittyvät kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseen: Hallitusohjelmassa on asetettu uusiutuvan energian käyttötavoitteeksi 50 % ja omavaraisuusasteen nostamista yli 55 % vuoteen 2030. Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Turpeen verotuksella pyritään varmistamaan, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta kuitenkin kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Polttoaineiden väliseen kilpailukykyyn vaikuttaa turpeen hinnan ja veron lisäksi keskeisesti päästöoikeuden hinta. Puupolttoaineiden käyttöä ei edistetä tukijärjestelmän avulla, jos polttoaineiden käyttö on kannattavaa myös ilman tukea. Metsähakkeen käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa edellyttää nykytilanteessa tukijärjestelmää. Metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä sekä vahvistaa metsähakkeen toimitusketjua. Tukijärjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. Tuontihakkeen käytön määrää ja osuutta seurataan säännöllisesti. Metsähakkeen käytön ja sen tuotantoketjun yrittäjyyden ja työllisyyden kannalta olennainen päätösvalta, käyttävätkö kotimaista vai tuontihaketta, on voimayhtiöillä. Tuontihakkeella tuotettua energiaa ei lasketa mukaan energian hankinnan omavaraisuuteen. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 5

TUKIJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSESSA HUOMIOITAVAA EU:n valtiontukisäännökset asettavat haasteita tuen toteutukselle, mutta säännöksistä on mahdollista poiketa erityisesti bioenergian osalta Jos uusi tukijärjestelmä otetaan käyttöön, on se EU-säännösten mukaista valtiontukea jonka tarve on perusteltava Tällainen tavoite voi olla esimerkiksi 2030 uusiutuvan energian tavoite Nykyiset valtiontuen säännökset tullaan uudistamaan 2020-luvun alussa, jolloin on mahdollista että myös uusiutuvaan energiaan liittyvien tukien linjaukset muuttuvat joiltain osin. Valtiontukisäännösten mukaan tuen on oltava oikeasuhteista, eli tuen määrä on rajattu vähimmäismäärään jolla saavutetaan ympäristönsuojelutavoite Yleisesti energiantuotannossa määritelty että tuki ei saa ylittää kyseisen tuotannon tasoitetun tuotantokustannuksen (LCOE) ja markkinahinnan välistä eroa, ja tukea myönnetään ainoastaan siihen asti, kun laitoksesta on tehty täydet poistot Tästä poiketen, jotta biomassan käyttö jatkettaisiin olemassa olevissa laitoksissa, voidaan niille myöntää toimintatukea vielä senkin jälkeen kun laitoksesta on tehty poistot Valtiontukisäännösten mukaisesti uudet tuet on lähtökohtaisesti jatkossa myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä, jossa osa tarjoajista jää tuen ulkopuolelle. Tästä voidaan poiketa mm. seuraavista syistä: Hyvin rajallinen määrä hankkeita tai tuotantopaikkoja voisi olla tukikelpoinen Esimerkiksi strategisten tarjousten (ja sitä kautta korkeampien tukimäärien) välttämiseksi Tarjouskilpailu voidaan rajoittaa tiettyihin teknologioihin mm. seuraavista syistä: Monipuolistamistarve Tarve välttää sitä, että tuki biomassalle vääristää raaka-ainemarkkinoita PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 6

METSÄHAKETUEN VAIHTOEHDOT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 7

TUEN PÄÄTAVOITTEET JA NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Tässä selvityksessä pyritään tuomaan esiin tukivaihtoehtoja, jotka tukisivat toista tai molempia seuraavista tavoitteista: 1. Lisätä metsähakkeen käyttöä ja ylläpitää kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä tuontipolttoaineisiin nähden Nykyisen tukijärjestelmän puitteissa metsähakkeen käyttö ei ole kasvanut viime vuosina. Metsähakkeen käyttö energian tuotannossa vuonna 2013 oli 8,0 milj. m 3 ja vuonna 2016 7,4 milj. m 3 Turpeen kulutus on pysynyt tasaisena viime vuodet, mutta laskenut pidemmällä aikavälillä metsähakkeen korvatessa turvetta Päästöoikeuden hinta on pysynyt välillä 4-8 /tco 2 viimeisen viiden vuoden ajan ja siten metsähakkeen syöttötariffi on pysynyt maksimiarvossaan Nykyisen tukijärjestelmän muodostama puustamaksukyky ei ole riittävä kalliimpien jakeiden korjuun tai pidempien kuljetusetäisyyksien mahdollistamiseksi 2. Ylläpitää ja parantaa CHP:n asemaa Nykyinen tukijärjestelmä tukee metsähakkeen käyttöä CHP-tuotannossa vaihtoehtoiseen polttoaineeseen (turve) nähden, mutta ei paranna CHP-investointien kannattavuutta suhteessa erillislämmöntuotantoon Alhainen sähkön markkinahinta on luonut epävarmuutta CHP-investointien kannattavuudelle. Nykyisen tuen piirissä CHP-tuottajan polttoainekustannukset nousevat päästöoikeuden hinnan noustessa. Mikäli sähkön hinta ei nouse päästöoikeuden hinnan suhteessa, voi CHP:n kannattavuus heiketä nykytasosta PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 8

SELVITYKSESSÄ TARKASTELTAVAT TUKIVAIHTOEHDOT Tämän selvityksen ohjausryhmän kanssa valittiin 5 tukivaihtoehtoa: Tukityyppi Käyttöpään tuotantotuki Jatkotarkasteluun Puupolttoaineiden tuotannon ja logistiikan tuki Käyttöpään investointituki Tuen kuvaus 1. Nykyisen tuen CO 2 -leikkurin laskeminen Päästöoikeuskomponentin rajan laskeminen ja tariffin nostaminen alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla 2. Metsähakkeen tuotantokustannusperusteinen käyttöpään tuki Pienpuumetsähakkeella tuotetulle sähkölle enemmän tukea suhteessa esim. päätehakkuiden metsähakkeelle 3. Tuen kilpailuttaminen ja laajentaminen kaikille biomassajakeille Tukea maksettaisiin puupolttoainejakeesta riippumatta 4. Verotuksen muuttaminen tai CO2-lattiahinnan asettaminen Biomassajakeiden käytön kannattavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi asettamalla CO2-hinnalle lattiahinta 5. Uusien CHP-investointien kapasiteettituki 6. Puupolttoaineiden kuljetustuki Kuljetustukea voisi maksaa kohdennetusti sivutuotteille tai vaihtoehtoisesti kaikille jakeille 7. Puupohjaisten polttoaineiden tuotannon tuki Tukea maksettaisiin puupolttoainejakeen tyypillisestä korjuukustannuksesta riippuen 8. Sähkön lattiahinta uusille laitoksille Puun ja turpeen järjestyksen pitäminen ennallaan Päästöoikeuden hinnan nousu ei laskisi tukea ennen kuin sähkön hinta on saavuttanut tietyn tason 9. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon investointituki Investointia sähkön tuotantoon voitaisiin tukea esimerkiksi lainoitusratkaisulla, kiinteällä sähkön hinnan päälle maksettavalla preemiolla tai suorana investointitukena Ohjausryhmän kommentit Ei yksinään ratkaise ongelmia, mutta jatkotarkastellaan yhtenä vaihtoehtona Käyttöpään tuki liian monimutkainen. Metsäpään tukena vastaavanlainen toimivampi vaihtoehto (kohta 7) Esitetty kilpailutusmalli ei semmoisenaan toimisi. Kilpailutus voisi olla jollain tapaa jossakin vaihtoehdossa Suomen tasolla toteutettuna ei edistä tavoitteita. Tarkastellaan laadullisesti tilanne, jos Euroopan tasolla asetettaisiin esim. lattia CO2-hinta Tarkastellaan uusien CHP-investointien kapasiteettituen tarvetta Yhdistettynä nykyisen kaltaiseen metsähakkeen tukeen. Voisi auttaa alueellisissa kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteissa Nykyisen kemera-tuen kaltainen metsäpään tuki yksi vaihtoehto Uusille investoinneille PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 9

TUKIVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU ERI SKENAARIOISSA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 10

TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI Vaikutusarviointi keskittyy kotimaisten polttoaineiden käytön ja CHP-investointien kannattavuuden arviointiin, sekä vaihtoehtojen toteutettavuuteen Eri tukivaihtoehtojen vaikutuksia kotimaisten polttoaineiden käyttöön on tässä selvityksessä arvioitu karkealla tasolla eri tukivaihtoehdoissa. Lisäksi on arvioitu CHP-investointien kannattavuutta Arvioinnit on tehty kahdessa eri hintaskenaariossa, jotka on esitetty oikealla Kotimaisten polttoaineiden käytön muutosta on arvioitu erotellen seuraavat käyttökohteet: 1. Käytön muutos nykyisissä laitoksissa 2. Käytön muutos uusien energiantuotanto-investointien johdosta. CHP-laitosten investointien kannattavuus vaikuttaa käyttöön Myös uudet metsäteollisuusinvestoinnit ja niiden myötä lisääntyneet hakkuut lisäävät metsähakkeen tarjontaa ja käyttöä. Näiden vaikutusta ei ole huomioitu vaikutusarvioinnissa Puupolttoaineiden käyttöä nykyisissä laitoksissa eri tukivaihtoehdoissa verrataan nykytilanteeseen CHP-investointien kannattavuutta arvioidaan laskemalla tasoitetut kustannukset (sisältää investoinnin ja kaikki käyttökustannukset) 25 vuoden aikana. Oikealla alhaalla on esitetty tarkasteluissa käytettävät sähkön ja päästöoikeuden hinnat Kannattavuustarkastelun laitosinvestoinnit on oletettu tehtävän vuosina 2018 ja 2019 ja laitosten operointi alkaisi vuonna 2020 0 Sähkön ja päästöoikeuden hinta tarkastelluissa skenaarioissa Sähkön hinta 2025 Matala skenaario 35 Perusskenaario 40 Päästöoikeuden hinta 2025 Matala skenaario 5 Perusskenaario 15 /MWh /tco2 Pitkän aikavälin sähkön ja päästöoikeuden hintakehitys 60 50 40 30 20 10 /MWh, /tco2 Sähkön hinta ( /MWh), matala Päästöoikeuden hinta ( /tco2), matala Sähkön hinta ( /MWh), perus Päästöoikeuden hinta ( /tco2), perus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 11

PUUSTAMAKSUKYVYN MÄÄRITELMÄ Puustamaksukyvyllä kuvataan energialaitoksen maksukykyä puupolttoaineesta ennen siirtymistä käyttämään vaihtoehtoista polttoainetta Kotimaisten polttoaineiden käytön muutosta arvioidaan tarkastelemalla eri tukivaihtoehtojen vaikutusta laitosten puustamaksukykyyn Yhteistuotantolaitoksessa puustamaksukyvyn määrittelee vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, päästöoikeuskustannus, vaihtoehtoisen polttoaineen vero sekä mahdollinen tuki puupolttoaineelle Lämpölaitoksissa maksukyvyn muodostuminen noudattelee samoja periaatteita sillä erolla, että lämpölaitokset eivät saa sähköntuotannon tukea ja polttoaineverotuksella on suurempi vaikutus Merkittävin yksittäinen tekijä puustamaksukyvyn määrittäjänä on vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, jossa hintatason muutokset heijastuvat suoraan maksukykyyn Päästöoikeuden hintakomponentti (CO 2 -kustannus) riippuu vaihtoehtoisen polttoaineen ominaispäästöistä Polttoaineverotuksella voidaan vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden keskinäiseen kilpailukykyyn Vaihtoehtoinen polttoaine on suurimmalla osalla metsähakkeen käyttäjistä turve. Kivihiilen käyttö on ollut hyvin vähäistä metsähaketta ja turvetta käyttävissä laitoksissa ja rajoittuu muutamiin suurempiin laitoksiin. Kivihiilen veron korotuksen ja turpeen veron laskun myötä turve on yhteistuotannossa kilpailukykyinen hiiltä vastaan ja yleisesti puustamaksukyvyn määrittävä polttoaine yhteistuotannossa Tämän vuoksi vaihtoehtojen vaikutusarvioinnissa tarkastellaan puustamaksukykyä ainoastaan turpeen osalta Esimerkki puustamaksukyvyn muodostumisesta, CHP ja erillislämmöntuotanto 30 25 20 15 10 5 0 /MWh Turve Hiili Turve CHP 2016 HOB 2016 Nykyinen metsähakkeen tuki Verot CO2- kustannus Kilpaileva polttoaine PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 12

Yhteistuotanto Erillissähköntuotanto Erillislämmöntuotanto POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ NYKYISISSÄ LAITOKSISSA Turvetta ei voida kokonaisuudessaan teknistaloudellisesti korvata puupohjaisilla polttoaineilla nykyisissä laitoksissa Kiinteitä puupolttoaineita ja turvetta käytetään energian tuotantolaitoksissa yleensä rinnakkain. Polttoaineiden välinen kilpailukyky määrittää polttoaineiden käyttösuhteet Vaikka biomassa olisi turvetta edullisempaa, ei kaiken turpeen korvaaminen energiakäytössä ole aina teknisesti mahdollisesti. Erityisesti vanhemmissa laitoksissa turvetta tarvitaan puupolttoaineiden rinnakkaispolttoaineeksi noin 20-30% verran korroosion estämiseksi. Uudemmissa laitoksissa turvetta ei välttämättä tarvita rinnakkaispolttoaineeksi Lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa käytettiin noin 39 TWh puupohjaisia polttoaineita (ei sisällä jäteliemiä) vuonna 2016. Metsähakkeen osuus oli noin 15 TWh vuonna 2016 Turpeen käyttö energian tuotannossa oli yhteensä noin 15 TWh vuonna 2016. Turpeen käyttömäärät kuvaavat karkealla tasolla puupolttoaineiden lisäyspotentiaalia nykyisissä laitoksissa, vaikkakin tekniset rajoitteet laskevat potentiaalia. Monipolttoainevoimalaitoksissa (CHP) kotimaisten polttoaineiden osuus on korkea ja siten kivihiilen käyttö vähäistä. Kivihiilen käyttö tulee laskemaan uusien laitosinvestointien myötä, mikä lisää kotimaisten polttoaineiden kysyntää energiantuotannossa (kuvattu myöhemmin tässä kappaleessa) Polttoaineiden käyttö energian tuotannossa 2016 TWh 30 25 20 15 10 Puupolttoaineet Turve 5 Kivihiili Maakaasu 0 Lähde: Tilastokeskus PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 13

TULEVIEN VUOSIEN YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN KORVAUSINVESTOINNIT Merkittävä määrä yhteistuotantokapasiteettia on tulossa korvattavaksi 2020-luvulla Seuraavan kymmenen vuoden aikana usea yhteistuotantolaitos on tulossa teknistaloudellisen käyttöikänsä päähän ja korvattava uudella tuotantolaitoksella. Viime vuosien alhainen sähkön hintataso on heikentänyt yhteistuotannon asemaa korvausinvestoinneissa ja osa toimijoista on päätynyt investoimaan erillislämmöntuotantoon yhteistuotannon sijaan Pöyryn arvion mukaan yhteensä noin 450 MW e yhteistuotannon sähkön tuotantokapasiteettia, joista ei ole tehty investointipäätöstä, on tulossa korvattavaksi 2020-luvulla. Suurin osa korvattavaksi tulevista laitoksista on kiinteän polttoaineen voimalaitoksia, mutta luvut sisältävät myös muutaman kaasua käyttävä voimalaitoksen Mahdollinen kivihiilen käytön kieltäminen johtaisi nopeampaan korvausaikatauluun ja siten nostaisi 2020-luvulla korvattavaksi tulevan kapasiteetin määrää Mikäli maakaasun kilpailukyky yhteistuotannossa pysyy viime vuosien tasolla, saattaa se johtaa nopeutettuihin korvausinvestointeihin ja siten lisätä korvattavaksi tulevien yhteistuotantolaitosten määrää Yhteistuotantolaitosten korvauspäätökset vaikuttavat sähkön tuotantokapasiteettiin Suomessa ja erityisesti huippukulutuksen aikaiseen sähkön tuotantokapasiteettiin. Korvausinvestointipäätöksillä on myös vaikutusta kotimaisten polttoaineiden käyttöpotentiaaliin. Kiinteän polttoaineen yhteistuotantolaitokset käyttävät polttoainetta noin 40 % enemmän kuin vastaavan kaukolämpökapasiteetin erillislämmöntuotantolaitokset. Suurin osa kotimaisten polttoaineiden käyttöpotentiaalin kasvusta johtuu kivihiililaitosten korvauksista, joissa nykyinen kivihiiltä käyttävä laitos korvataan kotimaisia polttoaineita käyttävällä laitoksella. Rannikolla sijaitsevien laitosten käyttämä metsähake tulee todennäköisesti olemaan osittain tuontipolttoainetta. Arvion mukaan korvaavat laitokset perustuvat lähes kokonaan kotimaisia polttoaineita käyttäviin laitoksiin ja 2020-luvun jälkeen kivihiilen käyttö rajoittuisi yksittäisiin laitoksiin. Osa nykyisestä kivihiilen käytöstä korvattaisiin uusien kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien laitosten lisäksi myös nykyisissä kaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Kivihiilen käyttö laskee vuosien 2016 ja 2017 tasosta myös kivihiileen perustuvan lauhdetuotannon laskun myötä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 14

VAIHTOEHTO 0: EI TUKEA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 15

PUUSTAMAKSUKYKY EI TUKIJÄRJESTELMÄÄ Nykyisen tuen kanssa puustamaksukyky turvetta käyttävissä yhteistuotantolaitoksissa vuonna 2017 oli noin 22,5 /MWh. Vastaavassa laitoksessa puustamaksukyky ilman tukea olisi vain noin 17 /MWh (matala skenaario) olettaen, että turpeen vero pysyisi 1,9 /MWh tasolla Tuen poistaminen tarkoittaisi merkittävää laskua laitosten puussamaksukykyyn, ellei päästöoikeiden hinta nouse yli 15 /t -tasolle. Ilman turpeen veronkorotusta maksukyky olisi huomattavasti nykyistä metsähakkeen hintatasoa alhaisempi Vaihtoehtoa, jossa ei olisi ollenkaan tukijärjestelmää, ei tarkastella tarkemmin tässä työssä. Tuen poistaminen myötä tulisi muun muassa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta arvioida laajemmin Pelkkä turpeen veron korotus voi johtaa turpeen korvautumiseen kivihiilellä. Verojen korotukset johtaisivat kaukolämmön tuotantokustannusten ja sitä kautta hinnan nousuun. Kaukolämmön kustannusten nousu voi johtaa kaukolämmöstä irtautumisiin. Ilman tukea polttoon ohjautuvat edullisimmat metsähakejakeet, jolloin on mahdollista että kuitupuuta ohjautuu enemmän energiakäyttöön. Puustamaksukyky ilman tukea eri skenaarioissa 25 20 15 10 5 0 /MWh * PMK = puustamaksukyky Metsähakkeen hintataso Polttoaine Verot CO2-kustannus Tuotantotuki Turve CHP Turve CHP Turve HOB Turve CHP Turve HOB PMK - 2017 PMK - matala 2025 PMK - perus 2025 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 16

TUKIVAIHTOEHTO 1: NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 17

VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Nykyisessä tukijärjestelmässä tuotantotuki on matalalla päästöoikeuden hinnalla maksimissa ja puustamaksukyky nykytasolla, minkä vuoksi matalassa skenaariossa kotimaisten polttoaineiden käytössä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia nykytasosta. Perusskenaarioissa puustamaksukyky nousee päästöoikeuden hinnan nousun vaikutuksesta metsähakkeen nykyistä markkinahintatasoa korkeammalle. Tämän johdosta nykyisen tuen arvioidaan nostavan metsähakkeen käyttöä nykyisissä laitoksissa korvaten pääasiassa turvetta. Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Nykyinen tukijärjestelmä laskee uusien yhteistuotantolaitosten lämmön tuotantokustannusta, mutta erillislämmöntuotanto on silti kannattavampi molemmissa markkinaskenaarioissa. Perusskenaariossa yhteis- ja erillislämmöntuotannon kustannusero on kuitenkin hyvin pieni, minkä vuoksi yksittäiset laitokset saattaisivat nykyisen tukijärjestelmän piirissä toteutua yhteistuotantolaitoksina. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 18

MUUT VAIKUTUKSET NYKYINEN TUKIJÄRJESTELMÄ Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Tukea maksetaan saman verran metsähakejakeesta riippumatta (ja myös sivutuotteille jos ne otettaisiin mukaan), mikä saattaa johtaa ylitukeen joidenkin jakeiden osalta Mikäli tuki kohdennetaan vain metsähakkeelle, säilyy nykyisen kaltainen tilanne, jossa teollisuuden sivutuotteet eivät välttämättä ohjaudu energian tuotantoon optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tuki suuntautuu myös tuontihakkeelle, ja sen rajaus tuen ulkopuolelle olisi hyvin vaikea toteuttaa kun tuki maksetaan sähköntuotannon perusteella. Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Vaikutukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Järeän puun tuen rajoittamisen ansiosta energian tuottajien maksukyky puusta ei ylitä teollisuuden kuitupuun hintaa Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Tuen laajentaminen myös muille kiinteille puupolttoaineille voi joissain tapauksissa ohjata esimerkiksi kuorta ja purua suoraan energiantuotantoon muista mahdollisista käyttökohteista. Tuen kustannus riippuu metsähakkeella tuotetun sähkön määrästä, päästöoikeuksien hintakehityksestä ja turpeen verosta. Vuodelle 2018 tukea varten on varattu valtion budjetissa 54 M. Tuen laajentaminen kaikille puujakeille yli kaksinkertaistaisi nykyisen tukijärjestelmän kustannukset, sillä vuonna 2016 metsähakkeen osuus yhteistuotannon puupolttoaineista oli alle puolet. Jos päästöoikeuden hinta pysyy tällä tasolla (matala skenaario) ovat tuen kustannukset samaa luokkaa ja nousevat turpeen korvautuessa metsähakkeella ja uusien investointien tullessa käyttöön. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee perusskenaarion mukaisesti, ei tukea makseta 2028 alkaen Nykyisen järjestelmän jatkaminen ei ole suoraan yhteensopiva uusien EU:n valtiontukisääntöjen kanssa, jotka edellyttävät mm. kilpailutuksen käyttöön ottoa uusissa tukijärjestelmissä. Kilpailutettuna tuki ei välttämättä johtaisi optimaaliseen lopputulokseen metsähakkeen käytön osalta ja siten tarjouskilpailumenettelyehto olisi mahdollisesti kierrettävissä PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 19

TUKIVAIHTOEHTO 2: NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 20

NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Laskemalla CO 2 -leikkuria nykyisestä, puustamaksukykyä voitaisiin nostaa alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla Tuen toteutus Nykyisessä tuessa tariffin määrän ollessa vakio päästöoikeuden hinnan ollessa alle 10 /tco 2, puustamaksukyvyn suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta välillä 0-10 /tco 2 Puustamaksukyky ei ole kaikissa kohteissa riittävä kalliimpien tai pidempien kuljetusmatkojen päässä olevien jakeiden hyödyntämiseen Nykyistä kiikkulautaa voidaan muokata laskemalla päästöoikeusleikkurin alarajaa esimerkiksi 5 /tco2- tasolle. Muuten turpeen veron ja päästöoikeuden hintariippuvuus pysyisi nykyisen tuen kaltaisena Tuki nostaisi metsähakkeella tuotetun sähkön tukea ja siten puustamaksukykyä ja metsähakkeen käyttöä alhaisemmilla päästöoikeuden hinnoilla (kuva). Tuen maksimimäärä nousisi arvosta 18 /MWh arvoon 25 /MWh Metsähakkeen käytön kustannus CHP-tuottajalle laskisi alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla ja siten parantaisi yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa erillislämmöntuotantoon Vaikutusarvioinnissa tukea on oletettu maksettavan vain metsähakkeelle. Päästöoikeuden hinnan vaikutus puustamaksukykyyn (PMK) /MWh 30 25 20 15 PMK CHP, ilman tukea 10 PMK CHP, nykyinen syöttötariffi 5 PMK CHP, alaraja 5 /tco2 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 Päästöoikeuden hinta, /tco2 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 21

VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Päästöoikeuden hinnan leikkurin laskeminen nostaisi puustamaksukysyä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla selvästi nykyistä metsähakkeen markkinahintaa korkeammalle. Tämä lisäisi metsähakkeen käyttöä olemassa olevissa laitoksissa tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta pysyy matalana. Tukimuutoksen ansiosta puustamaksukyky olisi matalassa skenaariossa samalla tasolla kuin perusskenaariossa Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Jos päästöoikeuden hinta on matala, parantaa tukimuutos yhteistuotantoinvestoinnin kannattavuutta verrattuna nykyiseen tukijärjestelmään. Alhaisen sähkönhinnan vuoksi erillislämmöntuotannon tasoitettu kustannus olisi kuitenkin yhteistuotantoa alhaisempi eikä tukimuutos siksi riittäisi tekemään CHP:stä kannattavaa matalan hintaskenaarion tilanteessa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 22

MUUT VAIKUTUKSET NYKYISEN TUEN LEIKKURIN LASKEMINEN Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Tukea maksetaan saman verran metsähakejakeesta riippumatta (ja myös sivutuotteille jos ne otettaisiin mukaan), mikä saattaa johtaa ylitukeen joidenkin jakeiden osalta Mikäli tuki kohdennetaan vain metsähakkeelle, säilyy nykyisen kaltainen tilanne, jossa teollisuuden sivutuotteet eivät välttämättä ohjaudu energian tuotantoon optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tuki suuntautuu myös tuontihakkeelle, ja sen rajaus tuen ulkopuolelle olisi hyvin vaikea toteuttaa kun tuki maksetaan sähköntuotannon perusteella. Vaikutukset puumarkkinoihin Vaikutukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Järeän puun tuen rajoittamisen ansiosta energian tuottajien maksukyky puusta ei ylitä teollisuuden kuitupuun hintaa Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Tuen laajentaminen myös muille kiinteille puupolttoaineille voi joissain tapauksissa ohjata esimerkiksi kuorta ja purua suoraan energiantuotantoon muista mahdollisista käyttökohteista. Tukijärjestelmän kustannukset Erona nykyiseen tukijärjestelmään, tukea maksetaan enemmän matalilla päästöoikeuden hinnoilla (< 10 /tco 2 ), mikä nostaa tukijärjestelmän kustannuksia, jos päästöoikeuden hinta ei nouse. Mikäli päästöoikeuden hinta nousee, ei tukea makseta. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Tukimalli on käytännössä saman kaltainen kuin nykyinen tuki, jonka jatkaminen sellaisenaan on epävarmaa valtiontukisäännösten puitteissa (kts. edellä). Nykyistä tukea uudelleen notifioitaessa on huomioitu että leikkurin ansiosta tuki ei ole noussut liian korkeaksi. Leikkurin poisto voisi potentiaalisesti vaikeuttaa tuen hyväksyntää. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 23

TUKIVAIHTOEHTO 3: METSÄPÄÄN TUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 24

METSÄPÄÄN TUKI Tuen määrittäminen metsähakejaekohtaisesti parantaisi tuen kohdistamista eikä vaikuttaisi puun ohjautumiseen eri käyttökohteisiin Toteutus Pienpuuhakkeen (kokopuu ja rankapuu) ja myös kantojen korjuukustannus on korkea hakkuutähdehakkeen korjuukustannukseen verrattuna Metsäpään tukivaihtoehdossa tuki kohdennettaisiin pienpuulle jakeiden tuotantokustannuksiin perustuen siten, että pienpuun tienvarsikustannus on hakkuutähteen kanssa keskimäärin samalla tasolla Tässä tarkastelussa kannoille ei kohdisteta tukea, vaan tarkastelu keskittyy pienpuuhun. Kohdistettaessa korkeampi tuki kalliimman tuotantokustannuksen jakeille, johtaa se todennäköisesti niiden laajempaan hyödyntämiseen. Pienpuun käytön lisäyspotentiaali on Suomessa merkittävä Metsäpäätä tukemalla tuki olisi sama käyttökohteesta riippumatta, eikä tuki ohjaisi metsähaketta tiettyyn käyttökohteeseen Tuki voitaisiin maksaa metsänomistajalle tai metsähakkeen myyjälle. Kuvassa on esitetty eri metsähakejakeiden keskimääräinen tuotantokustannusjakauma ja pienpuun tuen tarve, joka on esimerkissä 5,5 /MWhpa. Metsähakejakeiden tuotantokustannukset ja tuen tarve* 25 20 15 10 5 0 /MWh 5.5 Hakkuutähde Pienpuu Kannot Yleiskustannukset Tienvarsihaketus Korjuu Kantohinta * Lukuarvo palkin päällä kuvaa tarvittavaa tuen määrää, jotta pienpuun keskimääräinen tienvarsikustannus olisi hakkuutähteen kanssa samalla tasolla Luvut eivät sisällä kuljetusta käyttöpaikalle PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 25

VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA METSÄPÄÄN TUKI Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Metsäpään tuki ei vaikuta muiden tukien kaltaisesti suoraan laitosten puustamaksukykyyn vaan metsähakkeen markkinahintaan. Metsäpään tukea ei ole sidottu päästöoikeuden hintaan, minkä vuoksi vaikutus energian tuottajan metsähakkeen hintaan on sama molemmissa skenaarioissa. Nykyiseen tukijärjestelmään verrattuna tässä tarkasteltu tuen määrä on alhaisempi ja siten myös metsähakkeen käyttö energian tuotannossa olisi nykyistä alhaisempi, kun edullisemmalla turpeella pyritään korvaamaan metsähaketta. Päästöoikeuksien hinnan noustessa paranisi puustamaksukyky ja turve korvautuisi metsähakkeella. Metsäpäätä tukemalla tuki ohjautuu kaikkiin käyttökohteisiin saman suuruisena. Metsäpään tuen vaikuttaessa sekä yhteistuotannon että erillislämmöntuotannon kustannuksiin, ei tuki paranna yhteistuotannon kannattavuutta. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 26

MUUT VAIKUTUKSET METSÄPÄÄN TUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Tukea ei makseta hakkuutähteelle, vaan ainoastaan kalliimmille jakeille. Vaikka hakkuutähteet ovat tyypillisesti kilpailukykyisiä ilman tukea, saattaa se vaikuttaa niiden käytön määrään joissain kohteissa. Sivutuotteiden kilpailuasema metsähakkeeseen, erityisesti hakkuutähdemetsähakkeeseen, nähden paranee verrattuna nykytilanteeseen. Tuki rajautuu pois tuontipolttoaineilta ja kohdistuu vain kotimaisille polttoaineille Metsäpään tuki ei vaikuta puun raaka-aine markkinoihin, koska tuki maksetaan metsähakkeen tuotantopäässä ja rajautuu pois järeämmältä puulta Tuki on loppukäyttäjäneutraali eli tukea maksetaan myös hakkeen muille käyttökohteille, kuten biotuotteiden valmistukseen, mikäli niiden raaka-aineena olisi tuettava hake Metsäpään tuessa tuki kohdistetaan vain niihin jakeisiin jotka tarvitsevat tukea, mistä johtuen kustannustehokkuus kasvaa. Tuki ei kuitenkaan rajaudu käyttökohteen perusteella vain CHP-tuotannolle, vaan myös muulle energiakäytölle ja mahdollisille muille käyttökohteille, mikä puolestaan lisää kustannuksia. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Metsäpään tuki olisi pienpuun energiatukea vastaava tukimuoto, jota ei hyväksytty tukivaihtoehdoksi yhdessä energian tuotantopään tuen kanssa. Mikäli nykyisen kaltaista energian tuotantopään tukea ei olisi samanaikaisesti, metsäpään tuki olisi todennäköisesti toteutettavissa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 27

TUKIVAIHTOEHTO 4: PUUPOLTTOAINEIDEN KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 28

KULJETUSTUKI 1/(2) Kuljetustuella voidaan kohdentaa tuki kuljetuskustannuksiin ja siten mahdollistaa laajempi hankinta-alue Tuen toteutus Kuljetustuki voitaisiin toteuttaa osana tukijärjestelmää ja kohdistaa vain CHP-tuotannolle. Toteutettuna yhdessä metsäpään tuen kanssa, metsäpään tuki tukisi metsähakkeen käyttöä riippumatta käyttökohteesta Tukea maksettaisiin riippumatta puupolttoainejakeesta. Kuljetustuen avulla voidaan tukea ohjata kohdistetusti kustannuskomponenttiin ja siten välttää ylituen maksaminen lyhyen kuljetusmatkan jakeille Keskimääräisiä tuotantokustannuksia käyttämällä, hakkuutähde on noin 80 km etäisyyteen asti edullisempaa kuin puustamaksukyky (turpeen käytön kustannus) matalassa skenaariossa ilman tukea. Muut jakeet ovat ainoastaan perusskenaariossa edullisempia kuin vaihtoehtoinen polttoaine lyhyillä etäisyyksillä Kuljetustuki ei siis yksinään riitä ohjaamaan pienpuuhaketta ja kantomursketta polttoon alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla Kuljetustukea voitaisiin soveltaa myös pidemmille kuljetusetäisyyksille ja eri kuljetusmuodoille, kuten raidekuljetuksille. Tällöin tukea voitaisiin ohjata erityisesti Etelä-Suomen lisääntyvälle biomassan kysynnälle, jolla korvattaisiin pääasiassa kivihiiltä. Tuen suuruutta ei ole tässä työssä erikseen arvioitu Kuljetustuki voidaan sitoa päästöoikeuden hinnan kehitykseen ja maksaa kuljetusetäisyyksille välillä 80-150 km kaikille kiinteille puupohjaisille polttoaineille. Kuljetustuki maksettaisiin energiantuottajalle. Kuljetusetäisyyden vaikutus puupolttoaineiden hintaan käyttöpaikalla* 30 /MWh 25 20 15 10 5 0 Pienpuun kustannus Kantojen kustannus Hakkuutähteen kustannus Sivutuotteen kustannus PMK - perusskenaario 2025 -ilman tukea PMK - matala skenaario 2025 -ilman tukea 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100110120130140150160170180190200 Kuljetusetäisyys, km * Eri jakeiden tuotantokustannukset (kuljetusetäisyys 0 km) vastaavat keskimääräisiä kustannuksia. Kuljetuskustannuksena on käytetty 3,6 /100 km kaikille jakeille (rekkakuljetus) PMK = Puustamaksukyky PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 29

KULJETUSTUEN TOTEUTUSTAPA 2/(2) Kuljetustuki laajentaisi hankinta-aluetta matalilla päästöoikeuden hinnoilla Kuljetustuki on voidaan asettaa siten, että hakkuutähdehakkeen käyttö suhteessa turpeeseen on matalassa skenaariossa kannattavaa 150 kilometrin kuljetusetäisyyteen asti. Alle 5 /tco2 päästöoikeuden hinnoilla turpeen kustannus energiantuotannossa on alhaisempi kuin metsähakkeen Alla on kuvattu kuljetusetäisyyden vaikutus matalassa skenaariossa kiinteiden puupohjaisten polttoaineiden hintaan käyttöpaikalla huomioiden kuljetustuki 80 km pidemmille kuljetusetäisyyksille Jakeiden hinta käyttöpaikalla tuen kanssa matalassa skenaariossa /MWh 30 25 20 Tuki on sidottu päästöoikeuden hintaan, minkä vuoksi tukea ei maksettaisi perusskenaariossa puustamaksukyvyn ollessa ilman tukea korkeampi kuin hakkuutähteen hinta käyttöpaikalla (150 km asti) Kuten kuva osoittaa, pienpuun käyttö ei olisi perusskenaariossa kannattavaa yli 40 km kuljetuksille pelkällä kuljetustuella. Tukemalla metsäpäätä pienpuun ja kantojen kustannus asetettaisiin samalle tasolle hakkuutähteiden kanssa ja siten käyttöpaikkakustannus olisi hakkuutähdettä vastaava Jakeiden hinta käyttöpaikalla tuen kanssa perusskenaariossa /MWh 30 25 20 15 10 5 0 Pienpuun kustannus - kuljetustuen kanssa Kantojen kustannus - kuljetustuen kanssa Hakkuutähteen kustannus - kuljetustuen kanssa Sivutuotteen kustannus - kuljetustuen kanssa PMK - matala skenaario 2025 -ilman tukea 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100110120130140150160170180190200 Kuljetusetäisyys, km 15 10 5 0 Pienpuun kustannus - kuljetustuen kanssa Kantojen kustannus - kuljetustuen kanssa Hakkuutähteen kustannus - kuljetustuen kanssa Sivutuotteen kustannus - kuljetustuen kanssa PMK - perusskenaario 2025 -ilman tukea 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100110120130140150160170180190200 Kuljetusetäisyys, km PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 30

VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Kuljetustukea maksettaisiin alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla CHPlaitoksille, mutta tuen määrä olisi pienempi kuin nykyinen tuki. Tämän vuoksi kuljetustuki yksinään ohjaa vain edullisimpia metsähakejakeita, pääasiassa hakkuutähteitä, energian tuotannon polttoaineiksi. Yhdessä metsäpään tuen ja kuljetustuen kanssa, voidaan metsähakkeen hintatasoa laskea ja nostaa yhteistuotantolaitosten puustamaksukykyä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla. Tämä johtaisi arviolta nykyisen tuen suuruiseen metsähakkeen käytön määrään Korkeammilla päästöoikeuden hinnoilla kuljetustukea ei maksettaisi ja vaikutukset metsähakkeen käyttöön olisivat metsäpään tuen kaltaiset Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Kuljetustuki parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta matalilla päästöoikeuden hinnoilla verrattuna ainoastaan metsäpään tukivaihtoehtoon. Tuen ei kuitenkaan arvioida riittävän tekemään CHP-investoinneista kannattavia suhteessa erillislämmöntuotantoon. Mikäli kuljetustuen ja metsäpään tuen yhdistelmällä haluttaisiin parantaa yhteistuotannon investointien kannattavuutta, tulisi kuljetustukea suurentaa huomattavasti. Vaihtoehtoisesti metsäpään tuki voitaisiin mahdollisesti rajoittaa vain yhteistuotantolaitoksille. Sen toteuttamisen arvioidaan kuitenkin olevan haastavaa ja monimutkaista, sillä tuen maksua varten metsäpään toimijan tulisi tietää mikä osa mistäkin jakeesta on käytetty yhteystuotantolaitoksessa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 31

MUUT VAIKUTUKSET KULJETUSTUKI + METSÄPÄÄN TUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Kuljetustukea voidaan maksaa kaikille puupolttoaineille, jolloin niiden kohtelu on tältä osin tasapuolista. Metsäpään tuki taas tasoittaa eri jakeiden keskinäistä asemaa. Kuljetustukea voidaan maksaa myös sivutuotteille ja siten varmistaa niiden käyttö ja tasapuolinen kilpailuasema metsähakejakeisiin verrattuna energiantuotannossa. Tuontipolttoaineet rajautuisivat tuen ulkopuolelle esitetyssä tukimallissa Kuljetustuen ulkopuolelle voidaan rajata järeä puu, jolloin vaikutukset teollisuuden puun hankintaan jäävät vähäisiksi Kuljetustuki ohjattaisiin lähtökohtaisesti vain energiakäyttäjille (CHP ja erillislämmöntuotanto), kun taas metsäpään tuki ei erottelisi käyttökohdetta. Nykyiseen tukeen verrattuna tuella olisi vähäisempi ohjausvaikutus metsähakkeen käyttökohteiden kannalta koska vain osa tuesta erottelee käyttökohteen. Tukijärjestelmän kustannukset Tukea maksetaan kohdistetusti tarpeen mukaan minkä vuoksi kuljetustuki on kustannustehokas. Tuen taso voi kuitenkin olla vaikea asettaa siten että se johtaa aina optimaaliseen puun hankintaan kustannusten mukaisesti. Tukea ei maksettaisi jos päästöoikeuden hinta nousee siten että metsähakkeen käyttö on pidemmälläkin kuljetusetäisyydellä kannattavaa turpeeseen nähden Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Puupolttoaineiden energiakäytön kuljetustuen voisi mahdollisesti lisätä nykyisen alueellisen jalostustuotteiden kuljetustuen piiriin Metsähakkeen hankintaketjut poikkeavat toisistaan. Mikäli metsähake toimitetaan terminaaleihin, voi kuljetusetäisyyksien seuranta olla haastavampaa verrattuna suoraan käyttöpaikalle toimitettuna PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 32

TUKIVAIHTOEHTO 5: SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 33

SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE 1/(2) Sähkön lattiahinnan asettaminen vähentäisi CHP-investoinnin kannattavuusriskiä Asettamalla nykyiseen tukijärjestelmään sähkön lattiahinta, tuotantotuki pysyisi korkeammalla tasolla kunnes sähkön markkinahinta saavuttaa asetetun tason, minkä jälkeen tuki laskisi vaihtoehtoisen polttoaineen kustannuskehityksen mukaisesti Tuki auttaisi yhteistuotantolaitosten investointien kannattavuuden ennustamisessa ja vähentäisi epävarmuutta Korkeampi puustamaksukyky mahdollistaisi myös korkeampien käyttöpaikkakustannusten metsähakejakeiden käytön ja siten lisäisi metsähakkeen käyttöä Sähkön hinta huomioitaisiin tuessa vain esimerkiksi ensimmäiset 10 vuotta, jonka jälkeen tuotantotuki laskisi nykyisen tukijärjestelmän mukaisesti Tuki olisi tarkoitettu investointien riskin pienentämiseksi ja siten kohdennettaisiin uus-/korvausinvestoinneille. Olemassa oleville laitoksille voitaisiin maksaa nykyisen tukimuodon ja alhaisemman päästöoikeusrajan kaltaista tukea metsähakkeen kilpailukyvyn varmistamiseksi Sähkön lattiahinta voidaan määrittää siten, että se on sama kaikille toimijoille. Vaihtoehtoisesti tuki voidaan toteuttaa kilpailuttamalla Kilpailutuksessa tuottaja tarjoaisi sähkön lattiahintaa ja tuen piiriin valittaisiin edullisimmat tarjoajat. Toimijoille, jotka eivät pärjää kilpailussa, maksettaisiin nykyisen tukijärjestelmän tukea, ilman sähkön lattiahintaa. Maksimitason tukea maksettaisiin enintään kymmenen vuotta Uus-/korvausinvestointien määrä vaihtelee vuosittain ja välttämättä joka vuosi ei valmistu uusia laitoksia. Tämän vuoksi kilpailuun osallistujien määrä on hyvin rajallinen, eikä kilpailutus lähtökohtaisesti ole toimiva vaihtoehto. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 34

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE 2/(2) Sähkön lattiahinnan avulla voidaan parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta alhaisilla sähkön markkinahinnoilla Investointien kannalta ensimmäisten vuosien kannattavuus on äärimmäisen tärkeää. Kuten kuvaaja osoittaa, lattiahinta-tukea maksettaisiin alhaisemmilla sähkön hinnoilla, vaikka päästöoikeuden hinta nousisi. Matalassa skenaariossa päästöoikeuden hinnan ollessa alhainen, maksetaan tuotetulle sähkölle maksimitukea läpi tarkastelujakson myös nykyisellä tuella. Tämän vuoksi kannattavuus ei poikkea nykyisestä tuesta matalassa skenaariossa Mikäli yhteistuotannon kannattavuutta haluttaisiin nostaa matalilla päästöoikeuden hinnoilla, voisi esimerkiksi CO 2 - leikkurin rajaa laskea aikaisemmin esitetyn vaihtoehdon mukaisesti Tuen tarve korostuu markkinaympäristössä, jossa päästöoikeuden hinnannousu ei vaikuta odotetulla tavalla sähkön markkinahintaa nostavasti Sähkön lattiahinta on asetettu siten, että yhteistuotantoinvestointi on hieman kannattavampi suhteessa erillislämmöntuotantoon Sähkön lattiahinta (45 /MWh) tarkoittaa sitä, että sähkön hinnan ollessa alle kyseisen rajan, tuottajalle maksetaan täysi tuki riippumatta päästöoikeuden hinnasta Sähkön lattiahinnan vaikutus tukeen perusskenaariossa 60 50 40 30 20 10 0 /MWh, /tco2 Sähkön lattiahinta 45 /MWh Syöttötariffi ( /MWh), lattiahinta 45 /MWh Sähkön hinta ( /MWh), perus Päästöoikeuden hinta ( /t), perus Syöttötariffi ( /MWh), nykyinen PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 35

VAIKUTUKSET KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÖN NYKYISISSÄ JA UUSISSA LAITOKSISSA SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE Vaikutukset puupolttoaineiden käyttöön nykyisissä laitoksissa Sähkön lattiahinta-tukijärjestelmä on tarkoitettu uusille yhteistuotantolaitoksille. Nykyisiä laitoksia tuettaisiin nykyisen tuen kaltaisesti. Uusissa laitoksissa metsähakkeen suhteellisen osuuden arvioidaan kuitenkin olevan korkeampi kuin muilla tukivaihtoehdoilla (mikäli investoinnit toteutuvat CHP-laitoksina), sillä tukea maksetaan nykyisen tuen kaltaisesti metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Vaikutukset CHPinvestointien kannattavuuteen Perusskenaarion markkinatilanteessa tuki tekisi CHP-investoinneista kannattavia suhteessa erillislämmöntuotantoon Päästöoikeuden hinnan ollessa matala, CHP:n kannattavuus vastaa nykyistä tukea ja yhteistuotantoinvestoinnit eivät olisi kannattavia erillislämmöntuotantoon verrattuna PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 36

MUUT VAIKUTUKSET SÄHKÖN LATTIAHINTA UUSILLE LAITOKSILLE Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Vaikutukset puumarkkinoihin Tukijärjestelmän kustannukset Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Ilman laajennusta myös muille polttoainejakeille ei muuta nykyistä tilannetta esimerkiksi sivutuotteiden osalta. Tuki asettaisi uudet laitokset erilaiseen asemaan puun hankinnassa, ja voisi ohjata metsähakkeen käyttöä tukea saaviin laitoksiin ja vaikuttaa markkinahintoihin alueella. Uusissa laitoksissa puustamaksukyky voisi nousta nykyistä tukea korkeammalle tasolle jos tukea maksetaan (tukea ei välttämättä makseta ollenkaan markkinatilanteesta riippuen), mikä saattaa ohjata kuitupuuta energiakäyttöön ellei kuitupuuta rajattaisi tuen ulkopuolelle. Rajauksen avulla vaikutukset teollisuuden puun hankintaan jäävät vähäisiksi Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia. Myös vanhat CHP-laitokset voisivat kärsiä kohonneista kustannuksista jos lähellä on korkeampaa tukea saava uusi laitos. Nykyisten laitosten osalta tukijärjestelmän kustannukset vastaavat leikkurin poistamisvaihtoehdon kustannuksia Uusien yhteistuotantolaitosten osalta tuen määrä on hieman korkeampi, mutta korkeampaa tukea saavien laitosten määrä on alhainen ja tukea ei välttämättä makseta ollenkaan tai sitä maksetaan hyvin vähän. Tuki on nykyisen tukimallin muutos, jolloin yhteensopivuus EU:n valtiontukisäännösten kanssa voi olla ongelmallista samoista syistä tukea uudistettaessa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 37

TUKIVAIHTOEHTO 6: UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 38

UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI Uusien CHP-investointien kapasiteettituella voidaan varmistaa että korvausinvestoinnit toteutuvat yhteistuotantolaitoksina erillistuotannon sijaan Uusien CHP-investointien kapasiteettituki olisi erillinen tuki yhteistuotantoinvestointien kannattavuuden parantamiseksi ja siten sähkön tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Tuki on kohdistettu vain uus-/korvausinvestoinneille Puupolttoaineiden kilpailukyky suhteessa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin varmistetaan lisäksi jollain muulla edellä mainituista tukivaihtoehdoista CHP-kapasiteettituki maksettaisiin talvikuukausina käytettävissä olevan kapasiteetin perusteella ja tukea maksettaisiin enimmillään kymmenen vuotta. Tuki voitaisiin sitoa sähkön hintakehitykseen Tukea maksettaisiin polttoaineesta riippumatta ja siten se lisäisi kotimaisten polttoaineiden käyttöä Tuki voitaisiin toteuttaa siten, että kaikille toimijoille maksetaan sama tukimäärä tai vaihtoehtoisesti tuki voitaisiin jakaa kilpailutuksen perusteella PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 39

MUUT VAIKUTUKSET UUSIEN CHP-INVESTOINTIEN KAPASITEETTITUKI Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Kapasiteettituki voi kohdistua kaikille kotimaisille polttoaineille CHP-käytössä. Lähtökohtaisesti järeä puu voidaan rajata tuen ulkopuolelle. Näin myös mm. sivutuotteiden käyttö ja turve voitaisiin ottaa tuen piiriin mukaan. Vaikutukset puumarkkinoihin Yksittäiset tukea saavat laitokset voivat aiheuttaa polttoainehinnan nousua samalla hankinta-alueella sijaitseville lämpö- ja CHP-laitoksille. Tukijärjestelmän kustannukset Kapasiteettituki kohdistuisi vain uusiin investointeihin, joiden määrä on rajoitettu. Tuen määrä riippuu voimakkaasti muista tukijärjestelmistä Mikäli sähkön hinta nousee, laskee maksettavan tuen määrä eikä tukea makseta ollenkaan jos sähkön hinta nousee riittävästi Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa Valtiontuen näkökulmasta tuki tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Osallistuvien hankkeiden pienen määrän vuoksi kilpailutusvaatimuksesta voitaisiin kuitenkin poiketa. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 40

TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 41

ERI TUKIVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN MUUTOKSEEN NYKYISISSÄ LAITOKSISSA Matalilla päästöoikeuden hinnoilla leikkurin alarajan laskeminen johtaa suurimpaan puupolttoaineiden käytön lisäämiseen. Metsäpään tuella käytön arvioidaan laskevan nykytasosta, mutta yhdessä kuljetustuen kanssa käytön arvioidaan hieman lisääntyvän nykytasoon verrattuna Perusskenaariossa puupolttoaineiden käyttö nykyisissä laitoksissa kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen saman verran. Lisääntyvään käyttöön vaikuttaa perusskenaarion nykyhetkeä korkeampi turpeen käytön kustannus sekä tukijärjestelmä. Sähkön lattiahinta-vaihtoehdossa uusien yhteistuotantolaitosten myötä puupolttoaineiden käyttö kasvaa muita vaihtoehtoja enemmän Taulukossa esitetyt indikatiiviset muutokset nykyisten laitosten puupolttoaineiden käytössä korvaisivat pääasiassa turpeen käyttöä. Kivihiilen käyttö nykyisissä laitoksissa, joissa vaihtoehtoisesti voidaan polttaa puupolttoaineita ja turvetta, on vähäistä Taulukossa on esitetty myös puupolttoaineiden käytön muutos nykyhetkeen verrattuna ilman tukijärjestelmää Uudet metsäteollisuusinvestoinnit lisäävät metsähakkeen ja sivutuotteiden tarjontaa ja siten myös puupolttoaineiden käyttöä nykyisissä laitoksissa, mitä ei ole sisällytetty taulukon vaikutusarviointiin Puupolttoaineiden käytön muutos suhteessa vuoteen 2016 Tukivaihtoehto Matala skenaario Perusskenaario Metsäpään tuki Sähkön lattiahinta Nykyinen tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Leikkurin laskeminen Ei tukijärjestelmää* Käyttö laskee Käytössä ei merkittäviä muutoksia Käyttö kasvaa * Tuen poistaminen myötä tulisi muun muassa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta arvioida laajemmin. Pelkkä turpeen veron korotus voi johtaa turpeen korvautumiseen kivihiilellä. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 42

YHTEISTUOTANTOINVESTOINTIEN KANNATTAVUUS Yhteistuotantoinvestointien toteutuminen vaatii useimmissa tukivaihtoehdoissa erillisen CHP-investointituen Eri tukivaihtoehdot vaikuttavat vaihtelevasti yhteistuotannon kannattavuuteen. Arvioiduista tuista ainoastaan sähkön lattiahinta-vaihtoehdossa yhteistuotanto on erillislämmöntuotantoa kannattavampi perusskenaariossa. Muissa tukivaihtoehdoissa tarvittaisiin erillinen yhteistuotannon investointien tuki. Esimerkiksi kuljetustuen ja metsäpään tuen lisäksi CHP-investointien kapasiteettituella voitaisiin kustannustehokkaasti varmistaa CHP-investoinnit Oikealla on esitetty tarvittavan uusien investointien kapasiteettituen suhteellinen suuruus eri vaihtoehdoissa, jotta edellä mainitut laitosinvestoinnit toteutuisivat yhteistuotantolaitoksina Matalassa skenaariossa yhteistuotannon kannattavuus on alhaisin ja siten yhteistuotantoinvestointien tukitarve on perusskenaariota korkeampi Arvion mukaan Suomessa on tulossa korvattavaksi seuraavan 10 vuoden aikana noin 450 MWe edestä yhteistuotantokapasiteettia, josta ei ole tehty päätöstä korvataanko se yhteistuotannolla vai erillislämmöntuotannolla Mikäli hankkeet toteutuisivat CHP-investointeina, lisäisi se kotimaisten polttoaineiden käyttöä noin 3 TWh enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa kapasiteetti korvataan lämpökattiloilla On huomioitavaa, että kannattavuustarkastelu on herkkä käytetyille oletuksille. Erityisesti investointi- ja rahoituskustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti ja sähkön hintakehityksellä on merkittävä vaikutus CHP-investointien kannattavuuteen CHP-investointien kapasiteettituen tarve Tukivaihtoehto Matala Perus Nykyinen tuki Leikkurin laskeminen Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta * Tuen tarve, jotta korvattava yhteistuotantokapasiteetti korvattaisiin uudella yhteistuotantokapasiteetilla. Ei tukitarvetta Symboleilla kuvataan eri vaihtoehtojen välistä kapasiteettituen tarvetta: = kapasiteettituen tarve vähäinen = suuri kapasiteettituen tarve PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 43

TUKIVAIHTOEHTOJEN TOTEUTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Eri puupolttoainejakeiden kohtelu Useimmissa vaihtoehdoissa ainoastaan metsähakkeen tukeminen johtaa suurimpaan puupolttoaineiden käytön lisäämiseen kohtuullisin kustannuksin. Sivutuotteita voitaisiin tukea erikseen esimerkiksi kuljetustuella. Vaikutukset puumarkkinoihin Suurella tukimäärällä laitosten puustamaksukyky voi nousta kuitupuun tasolle. Tämän vuoksi järeä puu on tarpeen jättää tuen ulkopuolelle useimmissa vaihtoehdoissa. Ainoastaan yhteistuotantolaitoksille kohdistuva tuki vaikuttaa alueen metsähakkeen hintaan ja siten kasvattaa saman hankinta-alueen erillislämmöntuottajien polttoainekustannuksia Metsäpään tuki voisi kohdistua myös puun muihin käyttökohteisiin energian tuotannon lisäksi. Tukijärjestelmän kustannukset Tukijärjestelmien kustannukset vaihtelevat voimakkaasti eri vaihtoehdoissa. Tuissa, joissa tuki kohdistetaan suoraan kustannuskomponentteihin voidaan päästä alhaisempiin kokonaiskustannuksiin. Tuen laajentaminen sivutuotteisiin lisää hieman kustannuksia. Tuen sitominen päästöoikeuden hinnan kehitykseen rajoittaa tukikustannuksia mikäli päästöoikeuden hinta nousee. Yhteensopivuus valtiontukisäännösten kanssa ja toteutettavuus Metsäpään ja kuljetustukien osalta toteutettavuus ei ole itsestään selvää. Valtiontukisäännösten vaatima tarjouskilpailumenettely on teknisesti mahdollista toteuttaa useimmissa vaihtoehdoissa, mutta kilpailutus ei välttämättä johda optimaaliseen lopputulokseen. Kilpailutusvaatimuksesta voidaan mahdollisesti poiketa PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 44

TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 1/(2) Tukivaihtoehto Edut/hyödyt Haitat/haasteet Leikkurin laskeminen Korkea puustamaksukyky lisää puupolttoaineiden käyttöä ja toisaalta korkeampi tuki parantaa CHPinvestointien kannattavuutta matalilla päästöoikeuden ja sähkön hinnoilla Tukea maksetaan nykyistä enemmän nykyisessä markkinatilanteessa, mikä nostaa kustannuksia. Kaikille metsähakejakeille maksetaan tukea saman verran, mikä nostaa tukijärjestelmän kustannuksia Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta uusille laitoksille CHP-investointien kapasiteettituki Tuki kohdennetaan erikseen metsäpään kustannuksille, mikä parantaa tukijärjestelmän kustannustehokkuutta Kohtelee kaikkia metsähakkeen loppukäyttäjiä tasapuolisesti Tuki kohdennetaan merkittävimmille kustannuskomponenteille, mikä parantaa tukijärjestelmän kustannustehokkuutta Kuljetustuki kohtelisi eri puupohjaisia jakeita tasapuolisesti Parantaa uusien CHP-investointien kannattavuutta ja pienentää sähkön hintariskiä Lattiahinnan tukea ei välttämättä makseta ollenkaan Tuen voisi toteuttaa myös kilpailuttamalla. Hankkeiden määrä on kuitenkin rajallinen Kohdistetaan uusille yhteistuotantoinvestoinneille ja lisää siten kotimaisten polttoaineiden (kiinteät puupolttoaineet ja turve) kysyntää Tuen voisi toteuttaa myös kilpailuttamalla. Hankkeiden määrä on kuitenkin rajallinen Ei paranna CHP-investointien kannattavuutta suhteessa erillislämmöntuotantoon Tarvittavan tuen määrä saattaa olla haastava määrittää Tukijärjestelmä saattaa olla haastava toteuttaa ja lisätä toimijoiden työmäärää Tuki kohtelee uusia ja nykyisiä laitoksia eriarvoisesti, ja voi johtaa paikallisesti metsähakkeen hinnan nousuun muille käyttäjille Ei kohdistu nykyisille laitoksille PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 45

TUKIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 2/(2) Väreillä kuvataan tukivaihtoehtojen keskinäistä suhdetta toisiinsa Nykyinen tuki Leikkurin laskeminen Metsäpään tuki Metsäpään tuki + kuljetustuki Sähkön lattiahinta uusille laitoksille Metsähakkeen käytön lisäys Kotimaisten polttoaineiden yhtäläinen kohtelu* CHP-investointien kannattavuus (ilman CHP-investointien kapasiteettitukea)** Energiantuottajien yhtäläinen kohtelu Tukijärjestelmän kustannukset (ei sisällä CHP-investointien kapasiteettitukea) Järjestelmän toteutettavuus valtiontukisäännösten puitteissa Järjestelmän toteutuksen yksinkertaisuus Vaikutukset muihin käyttökäyttökohteisiin (kuin energiantuotanto) * Keltaisella värillä on kuvattu vaihtoehtoja, joissa sivutuotteet voidaan ottaa tukijärjestelmään mukaan tai ovat osittain mukana ** Uusien CHP-investointien kapasiteettituki voidaan yhdistää kaikkiin tukiin ja siten tukea yhteistuotantoinvestointeja PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 46

YHTEENVETO 1/(2) Nykyinen metsähakkeen sähköntuotantotuki päättyy tuen piirissä oleville laitoksille 12 vuoden tukiajan jälkeen 2020-luvun alkupuolella. Markkinatilanteen kehitys erityisesti päästöoikeuksien ja sähkön hinnan osalta on epävarmaa, mistä johtuen ilman tuen uudistamista riskinä on, että tuen loppuessa puupolttoaineiden käyttö CHP-laitoksissa vähenee ja metsähake korvautuu turpeella ja mahdollisesti osin jopa kivihiilellä. Sivutuotteet eivät ole nykyisen sähköntuotannon tuen piirissä, mutta koko maan tasolla sivutuotteiden arvioidaan ohjautuvan lähes kokonaisuudessaan teollisuuden tai energiateollisuuden käyttöön. Kaukana energialaitoksista tai sahanpurua hyödyntävästä teollisuudesta sijaitseville sahoille sivutuotteiden hyödyntäminen täysimääräisesti voi kuitenkin olla haastavaa ja niistä saatava myyntitulo voi olla alhainen pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi. Uusien metsäteollisuusinvestointien myötä metsähakkeen, purun ja kuoren tarjonta kasvaa useita terawattitunteja. Samalla myös uusia käyttökohteita on suunnitteilla, sisältäen myös uudenlaisia käyttökohteita biopolttoaineiden valmistuksessa. Tukea mahdollisesti uudistettaessa voidaan nykyisen tuen ongelmakohtia korjata, suunnata tukea täysin erilaisella tavalla metsäenergian tuotannon kustannuksiin, ja lisäksi pyrkiä parantamaan CHPinvestointien kannattavuutta. Esitetyistä esimerkeistä tukijärjestelmän voisi toteuttaa esimerkiksi yhdistelemällä useita eri vaihtoehtoja tai niiden elementtejä. Esimerkiksi lisäämällä sähkön lattiahinta-tukeen päästöoikeuden hinnan alhaisempi leikkuri, jolloin voidaan saavuttaa tarkastelluista vaihtoehdoista arviolta suurin lisäys kotimaisten polttoaineiden käytössä ja parantaa yhteistuotantoinvestointien kannattavuutta. PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 47

YHTEENVETO 2/(2) Energiantuotantosektorilla yhteensä jopa 450 MW e yhteistuotannon sähköntuotantokapasiteettia on tulossa korvattavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laitosten korvaaminen vastaavalla yhteistuotantolaitoksella on epävarmaa ja kapasiteetin poistuminen vaikuttaisi sähkötehon riittävyyteen talviaikaan. Metsähakkeen tukea uudistettaessa voidaan vaikuttaa myös CHP-investointien kannattavuuteen joko erillisellä CHP-investointeihin kohdistuvalla tuella tai vaikuttamalla CHP-investointien kannattavuuteen uudistettavalla metsähaketuella. Uudet vuoteen 2030 mennessä tehtävät energialaitosinvestoinnit kasvattavat kotimaisten polttoaineiden kysyntää. Kysynnän kasvun suuruus riippuu yhteistuotantoinvestointien kannattavuudesta Tuen tulisi lisätä kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä huomioiden turpeen rooli energian tuotannossa Sähköntuotannolle kohdistettava metsähakkeen tuki voi joissain tapauksissa ohjata puun käyttöä epäoptimaalisesti muiden käyttökohteiden kannalta Mahdollisen tukijärjestelmän ei tulisi vaikuttaa kohtuuttomasti pelkkää lämpöä tuottavien laitosten puupolttoaineiden hankintahintaan Tuen ei tulisi ohjata puuta (ja mm. sivutuotteita) pois muista jalostuskohteista epäoptimaalisella tavalla, huomioiden myös uudet käyttökohteet mm. biopolttoaineiden tuotannossa Valtiontukisäännösten mukainen tarjouskilpailumenettely on haastava toteuttaa eri tukivaihtoehdoissa muun muassa hankkeiden rajallisen määrän ja mahdollisten strategisten tarjousten vuoksi, minkä vuoksi tarjouskilpailu ei välttämättä johda tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY 48