TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
2
SISÄLLYS RUOTSI... 13 Ruotsi A-kielenä... 15 Ruotsi B-kielenä... 19 VIERAAT KIELET... 24 A1 ENGLANTI... 26 KAKSIKIELINEN ENGLANTI... 32 A2 SAKSA... 34 A2 RANSKA... 38 VALINNAINEN KIELI... 44 B2 Latina... 44 Muut B2-kielet... 46 B2 Saksa... 47 B2 Ranska... 50 MATEMATIIKKA... 54 Valinnainen matematiikka... 58 MATEMATIIKKAPAINOTTEISET LUOKAT... 58 BIOLOGIA... 65 MAANTIETO... 69 FYSIIKKA... 73 Valinnainen fysiikka... 78 KEMIA... 80 Valinnainen kemia... 85 TERVEYSTIETO... 87 USKONTO... 91 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO... 91 ORTODOKSINEN USKONTO... 94 MUUT PIENRYHMÄISET USKONNOT... 102 Katolinen uskonto... 102 Buddhalainen uskonto... 112 Islamilainen uskonto... 117 Krishna-liikkeen uskonto... 123 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 128 HISTORIA... 132 YHTEISKUNTAOPPI... 136 MUSIIKKI... 139 Valinnainen musiikki... 141 KUVATAIDE... 143 Valinnainen kuvataide... 147 KÄSITYÖ... 151 TEKSTIILITYÖ... 152 Valinnainen tekstiilityö... 153 TEKNINEN TYÖ... 155 3
Valinnainen tekninen työ... 156 LIIKUNTA... 158 LIIKUNTA POJAT... 159 Valinnainen liikunta pojat... 162 LIIKUNTA TYTÖT... 164 Valinnainen liikunta tytöt... 167 KOTITALOUS... 169 TAITO- JA TAIDEAINEIDEN VÄLYS... 173 VALINNAISAINEET... 174 OPPISMISEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA... 174 ILMAISUTAITO... 176 OPPILAANOHJAUS... 177 LIITTEET... 180 4
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -opetuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin hyväksymää opetussuunnitelmaa. Liitteenä myös suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta (Liite 1). Suomi äidinkielenä TYÖTAVAT Oppiaine käyttää moninaisen luonteensa mukaisesti monia erilaisia työtapoja. Lukeminen, kirjoittaminen ja puhuminen ovat keskeisiä, ja myös draamaa käytetään työtapana. Oppisisällöt sulautuvat opetustapoihin: kun eri asioiden haltuunotossa käytetään erilaisia työtapoja, ne harjoittavat jatkuvasti erilaisia äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja. Osa työtavoista on yksilökeskeisiä, osa aineen viestinnällisen luonteen mukaisesti ryhmäkeskeisiä. Vaihtelevien työtapojen tavoitteena on ohjata oppilasta tiedostumaan oppimistavoistaan, ottamaan asteittain yhä suurempi vastuu omasta työskentelystään ja sen suunnittelusta sekä asettamaan itselleen uusia tavoitteita. ARVIOINTI Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arviointi on jatkuvaa sekä suullista että kirjallista palautetta, jonka tavoitteena on vahvistaa oppimisprosessia sekä tukea ja rakentaa oppilaan kielellistä identiteettiä ja varmuutta viestijänä. Arvioinnin pyrkimyksenä on myös lisätä oppilaan omaa kykyä arvioida realistisesti omaa suoritustaan ja omia taitojaan. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Äidinkieli ja kirjallisuus tukee ihmisenä kasvua, koska se opettaa kielentämään sekä ajatuksia että tunteita; kielen avulla sekä hahmotetaan olemassa olevaa todellisuutta että rakennetaan kuvaa maailmasta ja omasta itsestä. Oppiaineen viestinnällisen luonteen vuoksi oppilas saa jatkuvasti palautetta ajatuksistaan omilta ikätovereiltaan. Näin rakennusaineet omaan kasvuun kumuloituvat opetustilanteessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oman kielen ja kirjallisuuden tuntemus syvenee vuosiluokittain ja korostuu erityisesti 9. luokalla. Samalla oppilas kasvaa yhä selkeämpään tietoisuuteen oman kulttuurin, historian, kielen ja kirjallisuuden merkityksestä. Tuntemus edeltää vahvaa kulttuuri-identiteettiä, joka on edellytys toisten kulttuurien ennakkoluulottomalle kohtaamiselle. Viestintä ja mediataito Tiedonhakutaitoja opiskellaan heti 7. luokalla. Kriittinen lukutaito on keskeistä jokaisella vuosiluokalla, ja erityisesti 8:nnella paneudutaan erilaisiin mediateksteihin sekä niiden 5
tavoitteisiin. TAVOITTEET Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, jossa toisaalta rakennetaan kielen ja erilaisten tekstien avulla omaa kuvaa maailmasta, toisaalta eritellään ja tulkitaan maailmaa kielen avulla. Äidinkieli on tunteiden kieli, joka auttaa kielentämään omia tunteita ja kokemuksia. Tällöin kieli ja kirjallisuus rakentavat kuvaa omasta itsestä ja auttavat oman identiteetin rakentamisessa. Äidinkielellä ja kirjallisuudella on peruskoulussa erityisasema: sen tehtävä on taata hyvät kielelliset valmiudet, koska ne ovat kaiken oppimisen perusta. Äidinkieli ja kirjallisuus on siis tieto-, taito ja taideaine. SISÄLLÖT Äidinkielen ja kirjallisuuden keskeisenä tavoitteena on, että oppilas kiinnostuu kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä. kasvaa kansalaiseksi, joka kykenee arvioimaan kieltä, kirjallisuutta ja viestintää analyyttisesti ja tuntee myös oman vastuunsa kielenkäyttäjänä ja viestijänä. Tavoitteena ovat sellaiset viestintätaidot, joita jokainen kansalainen tarvitsee osallistuakseen aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Äidinkielellä ja kirjallisuudella oppiaineena on myös itseisarvo: kielestä ja kirjallisuudesta voi oppia nauttimaan niin, että ne tarjoavat myös esteettisiä elämyksiä. Jokaisen kurssin aikana luetaan vähintään yksi kokonaisteos, ja koska äidinkielen taidot vaativat jatkuvaa harjaantumista, tavoitteena on, että myös niiden jaksojen aikana, jolloin oppilaalla ei ole äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia, hän lukee yhden vapaavalintaisen kaunokirjallisen teoksen tai johonkin hänen jakson aikana opiskelemaansa aineeseen liittyvän tietoteoksen. Luettua käsitellään seuraavan kurssin aikana suullisesti tai kirjallisesti (esim. lukukortti, arvostelu, takakansiesittely). TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET 7. luokan monet tavoitteet tähtäävät opiskelutaitojen varmistamiseen ja kehittämiseen, jolloin erityisesti luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen on keskeistä. Tavoitteena on syventää ymmärtävää lukemista ja opetella yhä suunnitelmallisempaa kirjoittamista. Taitojen yhteydessä päämääränä on oppia lähestymään tekstiä tavoitteellisesti: tekstin lukeminen vaatii paneutumista, kirjoittaminen suunnittelua ja tietoisten valintojen tekemistä. ta kannustetaan viestimään sekä toimimaan aktiivisena ryhmän jäsenenä niin, että hän tiedostaa kuuntelemisen tärkeyden ja osaa halutessaan pyytää ja tarvittaessa ottaa puheenvuoron. Puheviestinnän taidot ovat osa ennen kaikkea taitoa toimia ryhmässä sen yhteisten päämäärien hyväkasi. 6
osaa kertoa kirjallisesti että suullisesti omaan elämäänsä liittyvistä asioista ja kielentää oman kokemuksensa esimerkiksi lukemastaan kirjasta. Tekstilajina on esillä kertomus ja tekstityypeistä erityisesti kertova ja kuvaava teksti. Jokaisella kurssilla luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos. Kielitiedossa varmistetaan alakoulussa hankittuja taitoja: sanaluokkien, sijamuotojen ja aikamuotojen tunnistamista ja hallintaa. Alakoulun kieliopin näkökulmaa laajennetaan niin, että tarkastelun alla on erityisesti se, miten kielelliset valinnat rakentavat kertomusta. KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkielen tunneilla tehdään ymmärtävän lukemisen harjoituksia: syvennetään sana- ja asiatarkkaa lukutapaa ja opetellaan päättelevää lukutapaa. Kirjoittamisessa tuodaan esiin kirjoittamisen tavoitteellisuus ja tarkoitus, tekstin sidoksisuus sekä erilaiset tekstityypit sekä niiden käyttö. Korostetaan tekstin suunnittelun merkitystä sekä kappalejaon tehtävää ja kappaleen rakentumista ydinajatuksen ympärille. Opiskellaan koevastauksen laatimista ja kerrataan kielenhuollon perusteita: käsitteiden lause ja virke erottaminen ja rakentuminen varmistetaan; välimerkit, isot ja pienet kirjaimet sekä yhdyssanat kerrataan. Kielenhuollon yhteydessä pohditaan, miten kielenkäyttötilanne vaikuttaa rekisterin valintaan. Kertomus on seitsemännen luokan perustekstilaji ja sitä opiskellaan sekä lukemalla että kirjoittamalla. Sen yhteydessä luetaan erilaisia kertomuksia ja opiskellaan kertomuksen perusterminologiaa: juonta, aihetta, henkilöitä, kertojatyyppiä ja näkökulmaa, miljöötä sekä aikaa kerronnan keinona. Opiskelumenetelmänä on puhumisen lisäksi lukeminen ja kirjoittaminen: näin opiskeltavat asiat integroituvat jatkuvasti harjoiteltaviin taitoihin. Kertomisessa lähdetään oppilaan omista kokemuksista: oppilas kirjoittaa oman elämänsä tärkeästä asiasta sekä kielentää lukukokemustaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisuudessa opitaan erottamaan eri kirjallisuuslajit (epiikka, draama, lyriikka).. Kieliopissa kerrataan sanaluokat ja tutkitan niitä funktionaalisen kieliopin näkökulmasta. Kerrataan sijamuodot ja tarkastellaan niiden käyttöä. Varmennetaan verbin persoona- ja aikamuotojen hallintaa. Aikamuotojen opiskelun yhteydessä opiskellaan uutisen rakennetta ja verrataan sitä kertomuksen rakenteeseen. 8. vuosiluokka TAVOITTEET 8. luokan tavoitteena on kriittisen lukutavan syventäminen. Lukuvuoden aikana tutustutaan eri lehtitekstilajeihin ja niiden 7
funktioihin sekä opitaan erittelemään niiden käyttämiä aineksia, lähteitä ja vaikuttamiskeinoja. Kaikkia tekstejä tarkastellaan kontekstissaan ja opitaan ymmärtämään kontekstin merkitys. Keskeisiä tekstityyppejä ovat erityisesti argumentoiva ja instruktiivinen tekstityyppi Vuorovaikutustaitojen opiskelussa korostuvat vuorovaikutus ja argumentointi. Puheviestinnän harjoituksissa opetellaan argumentoimaan ja kohdentamaan oma puhe tilanteen ja yleisön mukaisesti. Tavoitteena on syventää erilaisia ryhmäviestintätaitoja ja opetella hallitsemaan jännitystä yksilöllisissä viestintätilanteissa. Mediatekstit ovat erityisessä fokuksessa kahdeksannella luokalla. Tekstikäsitys on laaja siten, että median yhteydessä voidaan käsitellä myös esimerkiksi tietokonepelejä, jolloin myös sosiokonstruktivistinen lähestymistapa korostuu. Kertomuksen ohella uutena tekstilajina opiskellaan runoa ja sen tapaa vaikuttaa. Kirjallisuuden opiskelussa on keskeistä se, miten maailmankuva heijastuu eriaikaisissa teksteissä, miten kirjallisuus muokkaa ymmärrystämme maailmasta sekä se, miten monet tekstit ovat läsnä arjessamme ja ajattelussamme huomaamattammekin. Tässä yhteydessä avataan käsitteitä myytti ja eepos. Lukeminen ja kirjoittaminen lomittuvat opiskelussa jatkuvasti tiiviisti kaikkeen niin, että oppisisällöt otetaan haltuun jatkuvilla lukemis- ja kirjoittamisharjoituksilla. Jokaisen kurssin aikana luetaan vähintään yksi kaunokirjallinen kokonaisteos. Kieliopissa opiskellaan modukset ja lauseenjäsennys ja havainnoidaan, miten kieliopilliset ratkaisut rakentavat todellisuuksia. Kielenhuolto varmentaa oman tekstin tuottamista. KESKEISET SISÄLLÖT Kahdeksannella luokalla keskeistä on argumentointi sekä argumentoivan että vaikuttamaan pyrkivän tekstin keinojen erittely. Puheviestinnässä opiskellaan perusteluja väittelyharjoitusten avulla tai pitämällä vaikuttava puhe. Samalla opiskellaan retorisia keinoja ja tarkastellaan niiden toteutumista puheessa. Argumentointi, retoriikka, modaalisuus ja lauseenjäsennys antavat välineitä tekstien erittelyyn. Modaalisuus käsitetään laajasti eikä rajoituta vain moduksiin: tarkastellaan esimerkiksi, miten erilaisilla kielellisillä valinnoilla ilmaistaan varmuutta tai epävarmuutta. Lauseenjäsennys lähtee lausekeajattelusta, jolloin esiin nostetaan predikaatti, subjekti, objekti, predikatiivi ja adverbiaali. Kielenhuollossa syvennetään lause- ja virketajua, selvennetään puhe- ja kirjakielen välistä eroa ja kerrataan kielenhuollon 8
perusasioita tarpeen mukaan. Uutena tekstilajina opiskellaan referaatti. Mediatekstien käsittelyssä lähdetään tutusta uutisesta, opiskellaan uutiskriteereitä ja verrataan uutisen päämääriä mielipideteksteihin. Uutisen lisäksi lehtitekstilajeista esillä ovat yleisöosastonkirjoitus, arvostelu ja kolumni. Tutkitaan myös kuvan elementtejä ja taiton merkitystä sekä mainosta. Mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan myös mediaviihdettä ja sen tarjoamaa maailmankuvaa: elokuvaa, televisiota, videopelejä. Kirjallisuudessa tekstejä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: vaikuttamisen ja historiallisen kontekstin. Tutustutaan eri aikakausien ja erilaisten lajien teksteihin: valistukseen, romantiikkaan, realismiin sekä vaikuttavaan viihteeseen kuten kauhu-, fantasia-, tieteis- ja jännityskirjallisuuteen. Uutena tekstilajina on runo, jonka vaikutuskeinoja opetellaan erittelemään. Tällöin käsitteet säe, säkeistö, mitta, loppusointu ja alkusointu tulevat tutuiksi. Ainakin yksi vuoden aikana luettava teos on klassikoksi luokiteltava. 9. vuosiluokka TAVOITTEET Yhdeksännellä luokalla keskeistä on kehittää ja syventää ajattelutaitoja, niin että haetaan ja löydetään monenlaisia näkökulmia sekä kieleen että kirjallisuuteen. Päämääränä on ymmärtää, miten kieli ja kirjallisuus sekä suhtautuminen niihin heijastavat yhteiskunnallista todellisuutta ja ajan pyrkimyksiä ja miten kieli ja kirjallisuus rakentavat sekä yksilön että kansan identiteettiä. Kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataidot syvenevät. Tekstityypit ovat hallussa niin, että ne tarjoavat rakennusaineet pohtivan tekstin kirjoittamiseen. Tekstilajina opetellaan erityisesti esseetä. Kirjallisuudessa tutustutaan suulliseen kansanperinteeseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen. Kielen ja identiteetin merkityksen ymmärtämistä syvennetään tutustumalla suomalaiseen kirjallisuuteen. Yhdeksännen luokan aikana käydään myös teatterissa. Puheviestinnässä keskitytään ryhmäviestintään: erilaiset keskustelut lisäävät kuuntelutaitoja ja kykyä ottaa vastuuta kulloisestakin viestintätilanteesta. Puheviestinnässä keskeistä ovat pohtivat keskustelut, esimerkiksi paneelikeskustelu. Myös kielentuntemus painottuu oman kielen erityispiirteisiin, kehittymiseen ja variaation tuntemukseen. KESKEISET SISÄLLÖT Oppisisällöt painottavat toisaalta oman kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ominaislaadun tuntemista ja syventämistä, 9
toisaalta niiden suhdetta sukukieliin, muuhun kirjallisuuteen ja laajempiin kokonaisuuksiin Yhdeksännen luokan kielikäsityksessä korostuu se, miten kieli on jatkuvassa muutoksessa. Tutustutaan suomen kirjakielen kehitykseen, minkä myötä kielenhuollon merkitys avautuu. Kielen variaation tutkiminen tuo alueellisen variaation rinnalle ennen muuta sosiaalisen ja tilanteisen variaation. Uutena kielioppiasiana opitaan erottamaan nominaalimuodot persoonamuotoisista verbeistä ja opiskellaan lauseenvastikkeet. Kielenhuoltoa kerrataan tarpeen mukaan. Yhdeksännen luokan tekstilaji on essee. Vuoden aikana kirjoitetaan esimerkiksi kirjallisuusessee ja jokin sellainen tieteellisen esseen kaltainen teksti, jossa oppilas joutuu yhdistämään käyttämiensä lähteiden tietoja omaan pohdintaansa ja ratkaisemaan, miten rakentaa ehyen tekstikokonaisuuden erilaisista aineksista (esimerkiksi Nimityö ). Kirjoittamisen yhteydessä kerrataan, miten tekstilaji, sisältö, vastaanottaja tilanne, kanava ja konteksti vaikuttavat tekstin rakentumiseen ja sen kieleen. Nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet opiskellaan ennen muuta käytön ja kielenhuollon näkökulmasta. Kielenhuoltoa kerrataan tarpeen mukaan: tarkastellaan pronominien viittaussuhteita, suoran esityksen referointia ja kiilalauseita sekä lauseiden symmetriaa ja epäsymmetriaa. Kielitiedossa pohditaan kielen olemusta ja ihmisen kehittymistä kielelliseksi olennoksi sekä tutustutaan suomen kielen sijaintiin maailman kielikartalla; perehdytään kielikuntiin ja erityisesti sukukieliin sekä niiden kansoihin ja kulttuureihin. Keskeistä on, mitkä seikat vaikuttavat kielen säilymiseen ja minkälainen on maailman kielitilanne, minkälainen Suomen muuttunut ja jatkuvasti muuttuva kielitilanne. Laajennetaan oman kielen tuntemusta ja opitaan suomen kielen keskeiset erityispiirteet. Sanaston ja nimistön tarkastelu avaa näköaloja sekä kulttuurien kehittymiseen että omaan identiteettiin. Kieltä ja identiteettiä tarkasteltaessa luetaan aiheeseen liittyvä kaunokirjallinen teos. Kaunokirjallisuus keskittyy suomalaisen kirjallisuuden tuntemukseen. Opiskellaan kansanperinteen lajeja ja niiden funktioita. Tutustutaan Kalevalaan. Kirjallisuuden historiassa nostetaan esille tärkeimmät aikakaudet ja kirjailijat ja tuodaan esille kirjallisuuden yhteys muihin taiteisiin ja syntytilanteeseensa. Kirjallisuudessa uutena tekstilajina esitellään näytelmä, jolloin käsitteet kohtaus, näytös, parenteesi ja draamallinen ristiriita tulevat tutuiksi. Jokainen oppilas tutustuu vielä tarkemmin vähintään yhteen suomalaiseen kirjailijaan, jonka esittelee kulloinkin sovitulla tavalla. Luettavien tekstien aiheet liittyvät sekä oppisisältöihin että oppilaan oman elämän kokemuksiin. Suomalaiseen kaunokirjallisuuteen rakennetaan omakohtaista suhdetta tekemällä kirjallisuudenhistorian opiskelun yhteydessä pieniä kirjallisia harjoituksia: uutisia, artikkeleita 10
päiväkirjatekstejä, kirjeitä. Samalla harjoitellaan ja laajennetaan eri tekstilajien tuottamista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmaratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojen kehittämiseksi; antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstien yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia mediatekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämän fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi 11
sanavalintojen, käytetyn kuvakielen. lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmauksen yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen niin, että ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssä tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeiset ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä 12
muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 13
TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävä on totuttaa oppilasta käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään pohjoismaisia kulttuureita sekä tarjota uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä. Oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan. harjoittelee päättelemään sanojen merkityksen asiayhteyksistä. ARVIOINTI Arvioinnin pohjana ovat seuraavat seikat: Jatkuva näyttö on yritteliäs ja ottaa vastuun opiskelustaan. tekee kotitehtävänsä säännöllisesti. osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn. osallistuu tavoitekieliseen keskusteluun. Tuntitestit Kirjalliset tai suulliset sana-, verbi- ja rakennetestit yms. Kokeet Kokeilla mitataan asetetun tavoitteen saavuttamista monipuolisin ja eritasoisin tehtävin. Kokeessa voidaan testata puheen ja tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä sanaston ja rakenteiden hallintaa. Koe antaa oppilaalle tilaisuuden osoittaa osaamistaan ja kerrata tiettyjä asiakokonaisuuksia. Kokeet voivat olla myös suullisia. Omat tuotokset Nämä voivat olla esimerkiksi lyhyitä kirjoitelmia, elokuvan kommentoimista tai oppilaan omia sovelluksia opitusta kieliaineksesta (seinälehtiä, haastatteluja, 14
pienimuotoisia näytelmiä tms.). AIHEKOKONAISUUDET Toisen kielen opetuksessa erityisesti läpikäytäviä aihekokonaisuuksia ovat seuraavat: 15
Ihmisenä kasvaminen keskittyminen ja ponnistelu vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu) yksin ja yhdessä tekeminen vastuuntuntoisuus tavoitteellisuus erilaisuuden hyväksyminen kulttuurinen aktiivisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kehitetään taitoja toimia kansainvälisessä ja kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutustutaan kohdekielen kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja tapoihin. Opetellaan suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Opetellaan oman kulttuurin tuntemista ja siitä vieraalla kielellä kertomista. Tutustutaan arkeen ja juhlaan meillä ja muualla. Opiskellaan tapakulttuuria. Tutustutaan Suomeen osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Viestintä ja mediataito harjoittelee viestinnän perustaitoja kohdekielellä tutustuu kohdekieliseen lehdistöön, kohdekielisiin radio- ja tv-kanaviin sekä Internetissä oleviin verkkosivustoihin opettelee suhtautumaan kriittisesti tietoon harjoittelee tiedonhankintaa vieraskielisistä lähteistä kehittää omaa ilmaisuaan vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti omaksuu kohdekielen kulttuurille tyypillisimpiä ilmaisutapoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan oman mielipiteen muodostaminen vastuu omasta työstä pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä toivottu tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat 16
Ihminen ja teknologia Tietotekniikkaa käytetään opetusvälineenä erilaisten kieltenohjelmien ja verkkosivuilla olevien kielellisten harjoitusten avulla. Käytetään Internetiä tiedonhaussa kohdekielellä. 17
Ruotsi A-kielenä TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa melko yksinkertaisissa arkielämän vuorovaikutustilanteissa ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa lyhyin lausein näihin liittyviä tekstejä. Kulttuuritaidot oppii perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria toisiinsa arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyötä, sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely) liittämään uuden tiedon vanhaan ymmärtämään työrauhan merkityksen arvostaman omaa ja muiden työtä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 18
KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tervehtiminen tutustuminen kirjeenvaihto 19
tekstiviestit ja sähköposti yksinkertaiset puhelinkeskustelut erilaiset ostostilanteet Aihepiirit koti koulu perheenjäsenet ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto Rakenteet kertaa substantiivien, adjektiivien ja verbien perustaivutukset sekä tärkeimmät sanajärjestyssäännöt perehtyy adjektiivien vertailuun. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu 8. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsennettyä yleiskieltä, puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista kirjoittamaan käsiteltyihin aiheisiin liittyviä suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria viestimään kohdemaan kulttuurille hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita 20
sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 21
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet erilaiset asiointitilanteet, esim. puhelimessa, postissa, pankissa, sairaalassa ja tavaratalossa Aihepiirit terveys hyvinvointi toisten huomioonottaminen vapaa-ajanvietto ja harrastukset (esim. kirjallisuus, elokuvat, musiikki) lisätietoa Pohjoismaista ja juhlapäivistä Rakenteet syventää ruotsin kielen sanajärjestyssääntöjen tuntemusta oppii substantiivien ja adjektiivien yhteistaivutusta, myös omistussanojen jälkeen oppii käyttämään tavallisimpia pronomineja tutustuu konditionaalilauseisiin sekä s-passiiviin. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten, käyttö 9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää yleis- ja asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 22
kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. 23
Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä ymmärtämään oman vastuunsa kielen opiskelussa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet Kerrataan ja syvennetään aiemmin opittuja viestintätilanteita. Aihepiirit kestävä kehitys erilaiset elämänkatsomukset yhteiskunnalliset asiat työharjoittelu, työnhaku ja työelämä ammatinvalinta lisää tietoa Pohjoismaista Suomesta ja Helsingistä kertominen Rakenteet tutustuu partisiippeihin ja vara- ja bli-passiiveihin. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten, käyttö 24
PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen ymmärtäminen A2.2 A2.1 Kehittyvä Peruskielitaid peruskielitait on alkuvaihe Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen A2.2 A2.1. Kehittyvä Peruskielitaid peruskielitait on alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Ruotsi B-kielenä Opetuksen keskeisenä tavoitteena on oppilaan mielenkiinnon herättäminen ruotsin kielen opiskelua kohtaan ja suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuurista. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii lukemaan jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä sekä puhumaan yksinkertaisissa viestintätilanteissa ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvien tekstien ja puheiden keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään tavallisissa arkitilanteissa. 25
Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin käyttämään eri välineitä tiedonhankintaan ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tervehtiminen ja tutustuminen erilaiset ostotilanteet yksinkertaiset puhelinkeskustelut Aihepiirit koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet oppii substantiivien, adjektiivien ja verbien perustaivutukset tavallisimmat apuverbit tekemään kysymyksiä muodostamaan yksinkertaisia päälauseita. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi oman kielenkäytön tarkkailu Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. osaa tavanomaisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 8. vuosiluokka TAVOITTEET 20
Kielitaito oppii 20
kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä korvaamaan kielitaitonsa puutteita esim. hakemalla korvaavia sanoja tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan hankkimaan tietoa eri välineillä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tien kysyminen ja neuvominen ravintolassa ja lääkärissä asiointi Aihepiirit matkustaminen ja tutustuminen Tukholmaan ja Norjaan Rakenteet oppii käyttämään järjestyslukuja, imperatiivia ja perfektiä adverbien muodostuksen adjektiivien vertailumuodot helpoimmat sivulauseet. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 21
9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelua ja oppimista edistäviä työtapoja ja eri tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet opittujen viestintätilanteiden kertaus ja syventäminen mielipiteen ilmaiseminen Aihepiirit elämänkatsomukselliset asiat koulu läheisten ihmisten luonnehdinta ja kuvaaminen maalla ja kaupungissa asuminen työelämä (TET) ja harrastukset Suomesta ja Helsingistä kertominen Rakenteet oppii verbeistä pluskvamperfektin, konditionaalin ja infinitiivin käytön 22
lisää pronomineja adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutuksen. Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat 23
puuttuvan kielitaidon korvaaminen likimääräisellä ilmaisulla ja nonverbaalisilla keinoilla PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa noudatetaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaisia kriteerejä. Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaid on alkuvaihe Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitai Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaid on alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitai Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 24
VIERAAT KIELET TAVOITTEET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja oppilas hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä. Oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan. harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä. ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan kullekin luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Ääntämisen hyvä hallinta vaikuttaa myönteisesti arvosanaan. 25
AIHEKOKONAISUUDET 26
Vieraiden kielten opetuksessa erityisesti läpikäytäviä aihekokonaisuuksia ovat seuraavat: Ihmisenä kasvaminen keskittyminen ja ponnistelu vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu) yksin ja yhdessä tekeminen vastuuntuntoisuus tavoitteellisuus erilaisuuden hyväksyminen kulttuurinen aktiivisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kehitetään taitoja toimia kansainvälisessä ja kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutustutaan kohdekielen kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja tapoihin. Opetellaan suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Opetellaan oman kulttuurin tuntemista ja siitä vieraalla kielellä kertomista. Tutustutaan arkeen ja juhlaan meillä ja muualla. Opiskellaan tapakulttuuria. Tutustutaan Suomeen osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Viestintä ja mediataito harjoittelee viestinnän perustaitoja kohdekielellä tutustuu kohdekieliseen lehdistöön, kohdekielisiin radio- ja tv-kanaviin sekä Internetissä oleviin verkkosivustoihin opettelee suhtautumaan kriittisesti tietoon harjoittelee tiedonhankintaa vieraskielisistä lähteistä kehittää omaa ilmaisuaan vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti omaksuu kohdekielen kulttuurille tyypillisimpiä ilmaisutapoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan oman mielipiteen muodostaminen vastuu omasta työstä pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä 27
toivottu tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat Ihminen ja teknologia Tietotekniikkaa käytetään opetusvälineenä erilaisten kieltenohjelmien ja verkkosivuilla olevien kielellisten harjoitusten avulla. Käytetään Internetiä tiedonhaussa kohdekielellä. 28
A-KIELET A1 Englanti 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen kykenee seuraamaan eri tavoin äännetyn, selkeän asiapuheen pääkohtia. ymmärtää tavallista sanastoa ja jonkin verran idiomeja. tunnistaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen selviytyy jokapäiväisistä formaaleista ja informaaleista sosiaalisista tilanteista. pärjää lyhyissä vuoropuheluissa. Ääntäminen on ymmärrettävää. käyttää useimpia keskeisimpiä rakenteita. Luetun ymmärtäminen ymmärtää muutaman kappaleen pituisia asiatekstejä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä esim. niiden asiayhteydestä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista. osaa käyttää perusaikamuotoja sekä yksinkertaisia rinnasteisia lauseita. Kulttuuritaidot oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden. oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Tutustutaan brittiläiseen kulttuuriin ja maantieteeseen. Opiskelustrategiat oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukana, pitkäjänteinen työskentely, tiedonhaku oppi- ja sanakirjoista) oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin 29
harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman oppimistyylinsä 30
käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa soveltamaan oppimaansa tietoa käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ymmärtämään työrauhan merkityksen arvostamaan omaa ja muiden työtä työskentelemään yhteistoiminnallisesti ja projektiluontoisesti antamaan positiivista palautetta seuraamaan omaa oppimistaan ja tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielenoppimisen alueilla. KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet Kerrataan ja syvennetään tarpeen mukaan vuosiluokilla 3 6 opittua: preesens, imperfekti kestopreesens omistus- ja itsenäiset pronominit ja pronomininen objektimuodot there is / there are- ja it is -rakenteet artikkelit prepositioita kysymysten teko substantiivien monikko genetiivit. Opetellaan uutena perfekti, pluskvamperfekti. Aihepiirit itsestä ja lähiympäristöstä kertominen, koti ja perhe lemmikit koulu ystävyys Viestintätilanteet esittäytyminen kuulumisten vaihtaminen tien neuvominen Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttämällä englannin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja suunnittelemaan eri asiayhteyksissä tarvitsemiaan viestejä tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa 31
käyttämään tavallisimpia kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia tiedostamaan likimääräisten ilmausten käytön viestintätilanteessa ja pyrkimään niiden käyttöön. 32
8. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevää keskustelua. pystyy seuraamaan eri tavoin äännetyn puheen pääkohtia. ymmärtää tuttua sanastoa ja idiomeja. tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi arkielämän tilanteissa ja ylläpitämään keskustelua jonkin verran. puhuu sujuvasti itselleen tutuista aiheista. Keskeisimpien rakenteiden käyttö vahvistuu. hallitsee perussanastoa. Ääntäminen on ymmärrettävää. Luetun ymmärtäminen ymmärtää erilaisia laajempiakin tekstejä tutuista aiheista. ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista teksteistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä esim. niiden asiayhteydestä. pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista helpohkoista teksteistä. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla tavanomaisista arkitilanteista. osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä, kuvauksia ja vuoropuheluita tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden. oppii viestimään ja toimimaan luontevalla tavalla arkipäivän tilanteissa. Syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta erityisesti Irlannin ja Yhdysvaltojen osalta. Opiskelustrategiat vahventaa 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä 33
hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä. 34
KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet futuuri 1. konditionaali ja ehtolause perussanajärjestys laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit ja artikkelin käyttö relatiivipronominit epäsuora kysymyslause refleksiivipronominit adjektiivien vertailu adverbit ja niiden vertailu modaaliapuverbit liitekysymykset Aihepiirit harrastukset vaatteet ruokailutottumukset matkustaminen ja lomailu lisää tietoja pohjoisamerikkalaisesta ja irlantilaisesta elämästä ja kulttuurista kiusaaminen ihmissuhteet o terveys ja hyvinvointi tunne-elämä nuorisokulttuuri amerikanenglannin ja brittienglannin erot Viestintätilanteet uutisten kertominen mielipiteen ilmaisu harrastuksista keskusteleminen ehdottaminen kohteliaisuudet tarjoaminen ja pyytäminen matkatoimistossa asioiminen tien kysyminen ja neuvominen Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttämällä tavallisia kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua tekemään päätelmiä viestintätilanteen perusteella käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia tiedostamaan oman kielenkäyttönsä ulottuvuuksia ja pyrkimään likimääräisten ilmausten käyttöön kompensoidakseen puuttuvaa kielitaitoa keskustelemaan omaan elämäänsä ja lähipiiriinsä kuuluvista keskeisistä asioista. 35
9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta ja kerronnasta. pystyy myös seuraamaan puhetta, joka käsittelee yhteiskuntaan ja lähiympäristöön liittyviä, yleistietoon perustuvia teemoja. tavoittaa pääkohdat median välittämistä viesteistä. tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi ja ylläpitämään keskustelua. osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristään. pystyy pitämään lyhyen suullisen esityksen. Oppilaan ääntäminen on kohtalaisen hyvää. käyttää monipuolisesti keskeisimpiä rakenteita. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmauksia. Luetun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään monenlaisia muutaman sivun pituisia tekstejä tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatusta ja avainsanoja. pystyy lukemaan erilaisia, tuttuja aihepiirejä koskevia tekstejä myös valmistautumatta. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä. Kirjoittaminen oppii selviytymään tavallisista kirjoittamista vaativista tilanteista. osaa kirjoittaa lyhyen kuvauksen tapahtumista tai kokemuksista elinympäristössään. osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan erilaisia kulttuureja ja ihmisten välisiä erilaisuuksia. oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. syventää edelleen englantia puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan. Opiskelustrategiat 30
vahventaa 7. ja 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä. 30
KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet passiivi -ing-muoto infinitiivi konditionaalit ja ehtolauseet epäsuora kysymyslause paljoussanat artikkelin käyttö maantieteellisissä nimissä Aihepiirit oman ja vieraan kulttuurin vertailu Suomi ja suomalaisuus, Helsinki ja helsinkiläisyys sankarit ja idolit kestävä kehitys opiskelu, työ ja elinkeinot tiedotusvälineet arkielämän teknologia Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä tavallisia englannin kielelle ominaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita osaa pyytää lisätietoja tilanteeseen sopivalla tavalla pystyy käyttämään hyväkseen kielellisiä vihjeitä ja viestintätilannetta tehdessään päätelmiä viestin sisällöstä tarkkailee omaa kielenkäyttöään ja pystyy kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisillä ilmauksilla pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta kielellisessä vuorovaikutustilanteessa osaa pitää yllä keskustelua ja pystyy sovittamaan puheenvuoronsa luontevasti keskusteluun kykenee tekemään suppeita muistiinpanoja englanninkielisen esityksen pääkohdista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa noudatetaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaisia kriteerejä. Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitait Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitait Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja 31