POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2018 1 (42) MYR:in sihteeristö Aika 23.05.2018 klo 09:00-11:15 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Harju Pauli Puheenjohtaja Rajala Tiina Jäsen, varapuheenjohtaja Ilola Riitta Jäsen Iwendorff Arto Jäsen Jaakola Päivi Jäsen Keisanen Päivi Jäsen Lappalainen Aki Jäsen Suutari Tiina Varajäsen Poistui asian 95 aika na Matturi Vesa Jäsen Ojala Heikki Jäsen, sihteeri Pietilä Jarkko Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Timisjärvi Katarina Jäsen Muut läsnäolleet Myllylä Raili MYR pj. Nortunen Terhi EU-tiedottaja Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pauli Harju Puheenjohtaja Heikki Ojala Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:
Kokouksen 5/2018 asiat Otsikko Sivu 80 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 81 Esityslistan hyväksyminen 4 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 83 Koheesiopolitiikan 2021+ valmistelutilanne 6 84 Seuraavan hankehaun aikataulu ja teemat 7 85 IR Investment readiness / EAKR 8 86 POR-RORO / EAKR 10 87 Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kempeleessä / EAKR 12 88 Pyhännän liikekeskuksen saavutettavuuden parantaminen / EAKR 16 89 Suurhankeoperaattori portti kansainvälistymiselle / EAKR 19 90 Tehokkaat rakenteet (TeRa) / EAKR 23 91 Suhasi-hanke / EAKR 26 92 Älyliikenne 2020 / EAKR 29 93 Koulutusorganisaatioiden koulutusviennin innovaatiotoiminnan 33 kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (KOOKOS) / EAKR 94 Luontomatkailun opaskoulutuksen kehittäminen / ESR 36 95 Nuoret urapolulle (Nuora) / ESR 37 96 Tuunataan työtä / ESR 38 97 Oikotie ammattilaiseksi Oulu / ESR 39 98 Muut asiat 40 99 Seuraava kokous 41 100 Kokouksen päättäminen 42 Pöytäkirjan tarkastajat: 2
MYR:in sihteeristö 80 23.05.2018 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS 23.05.2018 80 Esitys: Päätös: Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtai sek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon kutsutuksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3
MYR:in sihteeristö 81 23.05.2018 Esityslistan hyväksyminen MYRS 23.05.2018 81 Esitys: Päätös: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 4
MYR:in sihteeristö 82 23.05.2018 Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS 23.05.2018 82 Esitys: Päätös: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Vesa Matturi ja Jarkko Pietilä. Pöytäkirjan tarkastajat: 5
MYR:in sihteeristö 83 23.05.2018 Koheesiopolitiikan 2021+ valmistelutilanne MYRS 23.05.2018 83 Esitys: Päätös: Päivi Keisanen esittelee valmistelun ajankohtaisen tilanteen. Merkitään tiedoksi. Liite esityksestä. Viedään maakunnan yhteistyöryhmään. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 1 Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä 2021-2027 Pöytäkirjan tarkastajat: 6
MYR:in sihteeristö 84 23.05.2018 Seuraavan hankehaun aikataulu ja teemat MYRS 23.05.2018 84 Esitys: Päätös: Syksyn 2018 hankehaun aikataulut on sovittu siten, että EAKR-haku päättyy 28.9.2018 ja ESR-haku 3.10.2018. Keskustellaan hakujen mahdollisista teemoista ja painopisteistä. Päätösesitys hyväksyttiin. ESR:n haussa painotetaan erityistavoite 6.1.:n työllisyyttä edistäviä toi men pitei tä. Erityisinä kohteina ovat nuoret ja yli 54 vuotiaat. EAKR-ohjelmassa painotetaan maakuntaohjelman painopisteitä ja erityisesti vä hä hii li siä hankkeita. Pöytäkirjan tarkastajat: 7
MYR:in sihteeristö 85 23.05.2018 IR Investment readiness / EAKR MYRS 23.05.2018 85 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 ja TEM Erityistavoite: 2.1 Hakemusnumero: 305310 Hakija: Oulun kaupunki Toteutusaika: 1.8.2018 31.1.2020 Toteuttamisalue: Oulun seutukunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Oulussa on vuosien aikana tehty yrityskehitystyötä mm. erilaisissa hau to moissa, ke hit tä mis hank keis sa ja kiihdyttämöohjelmissa yritysten liiketoiminnan ja ra hoi tus kel poi suu den kehittämiseksi. Parhaat yritykset ovat saaneet pää omasi joi tuk sia ko ti mai sil ta ja kansainvälisiltäkin VC sijoittajilta ja rahastoilta. Sijoit ta jil ta tulee kui ten kin järjestelmällisesti palautetta siitä, että yritysten lii ke toimin nan tiettyjä osa-aluei ta on välttämätöntä kehittää, jotta edellytykset saada yk si tyis tä rahoitusta pa ra ne vat sijoittajien näkökulmasta. Useat kansainväliset yri tys ke hi tys toi mi jat ja asian tun ti jat ovat todenneet, että hyvän liikeidean omaa vil ta yrityksiltä usein puut tuu osaaminen ja kokemus siitä millaisia asioita sijoittajat nostavat tärkeimmiksi ar vioi des saan yritysten ra hoi tus kel poi suusta soa. Tällaisia asioita on mm. seuraavien asioi den validointi: tuo te-/mark kina fit, ansaintamalli, MVP (minimun viable pro duct), yrityksen arvolupaus, analy tiik ka ja metriikka, kilpailijoiden tunnistaminen. Investment readiness -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää yritysten lii ke toi min nan osa-alueita joita rahoittajat erityisesti katsovat ja joiden pe rusteel la tekevät si joi tus pää tök set (Investment Readiness Level, IRL). Samalla luo daan tuotteistettu in vest ment readiness -palvelu Oulun seudun yrityksille ja kar toi te taan, löytyykö mark ki noil ta yritysten sparrauksen tueksi sopivaa si joitus pro ses se ja ohjaavaa ja hel pot ta vaa työkalua, joka kehittää yritysten si joitus kel poi suus ta soa pää oma si joit ta jien edellyttämälle tasolle. Hankkeen ta voittee na on myös kehittää Bu sines soulun ja startup ekosysteemin muiden toi mijoi den ymmärrystä ja osaamista si joi tus pro ses sis ta, sijoittajien kriteereistä ja vai kut ti mis ta jotka ovat sijoituspäätösten pe rus tei na sekä saada kokeneiden yrit tä jien kokemukset ja opit pää oma si joit ta mi ses ta ja sijoitusprosesseista alka vien yritysten käyttöön. Hankkeen tavoitteena on: Kehittää yritysten liiketoiminnan osa-alueita joita rahoittajat erityisesti kat sovat ja joi den perusteella tekevät sijoituspäätökset (Investment Readiness Le vel, IRL) Luoda läpinäkyvä, tuotteistettu investment readiness -palvelu vaiheista, jotka tu lee olla kunnossa ennen sijoituksen varmistumista. Kartoittaa, löytyykö markkinoilta sopivaa ohjelmistoa yritysten spar raa misen tuek si. Tavoitteena on myös kehittää BusinessOulun ja alueen muiden toimijoiden ym mär rys tä ja osaamista sijoitusprosessista, sijoittajien kriteereistä ja vaikut ti mis ta jot ka ovat sijoituspäätösten perusteina Pöytäkirjan tarkastajat: 8
MYR:in sihteeristö 85 23.05.2018 Saada kokeneiden yrittäjien kokemukset ja opit pääomasijoittamisesta ja si joi tus pro ses seis ta alkavien yritysten käyttöön. Hankkeen toimenpiteitä ovat: 1. Investment Readiness Level (IRL) palvelun kehittäminen 2. Investment Readiness Level (IRL) ohjelmiston pilotointi 3. Pääomasijoituksiin ja sijoituskelpoisuuteen liittyvän osaamisen ke hit tä minen eko sys tee mis sä 4. Hankehallinto. Hankkeen tuloksena yritykset oppivat sijoitusprosessin yksityiskohdat ja asiat joi ta si joit ta jat edellyttävät sijoitusten tekemiseksi. Tämä edistää alueen yri tysten mah dol li suuk sia saada yksityistä kasvurahoitusta. Samalla luodaan tuotteis tet tu In vest ment Readiness -palvelu yrityksille. Hankkeen tuloksena myös Bu sines soulun ja alu een muiden toimijoiden ymmärrys ja osaaminen si joit tami ses ta, si joi tus pro ses seis ta ja niihin liittyvistä asioista kasvaa. Pitkän ai ka välin tuloksina alueen hou kut ta vuus VC-sijoittajille kasvaa ja alueen yrityskanta vah vis tuu entisestään mikä omal ta osaltaan vahvistaa alueen ekosysteemiä. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 165 700 Ostopalvelut: 94 500 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 39 768 Kustannukset yhteensä: 299 968 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 209 977 Kuntien rahoitus: 89 991 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: 299 968 Hankearviointi, pisteet: 36/55 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: KT 1 A. Valmistelija: Heikki Laukkanen, 050-9180035 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestä vää kas vua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel man mukaisesti kasvuhakuisten, kansainvälisten sekä kan sain vä lisil le mark ki noil le tähtäävien PK-yritysten liiketoimintaosaamista ja kan sain välis ty mis val miuk sia. Erityistavoitteen 2.1 mukaisesti toimien tuloksena kas vavien PK-yritysten mää rä lisääntyy. Lisäksi hankkeella kehitetään pk-yrityksille suun nat tu ja asian tun ti ja pal ve lui ta. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maa kun taoh jel man 2018 2021 mu kai nen erityisesti kehittämisteeman 1 ja painopisteen A. (Pohjois-Pohjanmaa on pa ras toimintaympäristö yritystoiminnan ke hit tä misel le ja sijoittumiselle) osalta. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 9
MYR:in sihteeristö 86 23.05.2018 POR-RORO / EAKR MYRS 23.05.2018 86 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 ja TEM Erityistavoite: 1.2 Hakemusnumero: 305274 Hakija: Raahen kaupunki Toteutusaika: 1.5.2018 31.5.2019 Toteuttamisalue: Raahe Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tavoitteena on parantaa ja modernisoida Raahen sataman pal ve luta soa se kä parantaa yritysten saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Hanke mahdol lis taa uu sien tavaravirtojen ja kuljetusten ohjautumisen Raaheen, uusien yh teys sa ta mien se kä reittien avaamisen ja tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla toimi vil le yrityksille uusia lo gis ti sia ratkaisuja tavarankuljetukseen. Hankkeessa Raahen kaupunki rakennuttaa Raahen sataman sy vä sa ta ma-altaan pää tyyn betonielementtirakenteisen RORO-rampin pää ty lai tu ri ra ken teineen. Teh tä vien toimenpiteiden ansiosta syvälaiturien käyttöpituus kasvaa noin 370 metriin. Toi men pi teet ovat: Työpaketti 1. RORO-rampin ja muun infran rakentaminen Raahen kaupunki rakennuttaa Raahen syväsatama-altaan päätyyn be to ni element ti ra ken tei sen RORO-rampin sisältäen päätylaiturirakenteen. Ra ken nustöi hin kuu luu myös muun tarvittavan infran rakentaminen, purku- ja poh justus työt sekä muut tar vit ta vat maa- ja vesirakennustyöt. Rakentamisen ko konais kus tan nus ar vio on 3,0 miljoonaa euroa. Raahen kaupungin nimeämä projek ti-/työ maa pääl lik kö vastaa hank keen operatiivisesta toiminnasta, asian mukai ses ta palvelujen hankinnasta, lu vi tuk ses ta ja valvonnasta sekä do ku mentoin nis ta ja raportoinnista. Työ maa ko kous pöy tä kir jat ja muut rakentamiseen liit ty vät asiakirjat toimitetaan tarvittaessa mak sa tus ha ke mus ten liitteenä rahoit ta jal le. Rakentaminen toteutetaan kahden vuoden aikana. Rakennustöiden on suunni tel tu al ka van toukokuussa 2018 ja niiden on määrä olla valmiina tam mikuu-hel mi kuus sa 2019. Työpaketti 2. Hankkeen hallinto, raportointi ja tiedottaminen Hankkeen toteuttamisen yksi osakokonaisuus on hankehallinto rahoittajan edel lyt tä mäl lä tavalla. Työpakettiin kuuluu hankkeen hallinnointi, raportointi ja mak sa tus ten hoitaminen sekä tiedottaminen. Lyhyen aikavälin tavoitteet: RORO-laivaliikenteen käynnistäminen Projekti- ja muiden merikuljetusten lisääntyminen Uusien reittien ja yhteyssatamien neuvottelujen käynnistäminen Tokolan ja muiden teollisuusalueiden investointien vauhdittaminen, yri tysten toi min nan kehittyminen ja työpaikkojen syntyminen Syvälaiturin käyttöpituuden kasvattaminen joka mahdollistaa isompien Pöytäkirjan tarkastajat: 10
MYR:in sihteeristö 86 23.05.2018 aluk sien tu lon Raahen satamaan Pitkän aikavälin tavoitteet: Uusien kansainvälisten yhteyssatamien lisääntyminen Läpikulkuliikenteen volyymin kasvu Alueen pk-yritysten ja niiden tekemien investointien, liikevaihdon ja työ paikko jen mää rän kasvu Hankkeessa tehtävät investoinnit parantavat alueen huoltovarmuutta ja vähen tä vät huoltoinvestointien tarvetta ja vähentävät siten ympäristön kuormit ta mis ta Sataman palvelujen kehittyminen lisää alueen houkuttelevuutta uusien yritys ten si joit tu mis ta alueelle Hanke edistää syväsataman radan rakentamista Mahdollistaa yritystoiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen Raahen sy vä sa ta mas sa Mahdollistaa laivamatkailun kehittämisen Raahen satama on osa Jäämeren kuljetusyhteyttä. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 28 000 Ostopalvelut: 3 000 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 6720 Kustannukset yhteensä: 3 034 720 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 1 517 360 Kuntien rahoitus: 1 517 360 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: 3 034 720 Hankearviointi, pisteet: 15/30 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: KT 3 A. Valmistelija: Heikki Laukkanen, 050-918 0035 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kes tä vää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:l le esi te tään, että hanketta ei rahoiteta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuettaisiin myös Raahen Satama Oy:n liiketoimintaa ja lisäksi hanke ha ke muk ses ta ei käy ilmi, mille pk-yritystoiminnan kehittämisen pää tu ki toimel le ko. investointi olisi lisäosa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 11
MYR:in sihteeristö 87 23.05.2018 Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kempeleessä / EAKR MYRS 23.05.2018 87 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 ja TEM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: 305062 Hakija: Kempeleen kunta Osahakija(t): Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Oulun yliopisto Toteutusaika: 1.4.2018 31.12.2020 Toteuttamisalue: Kempele ja Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): 2000-luvun taantuma näkyi selvästi Kempeleen kunnan elin kei no ra ken teessa; kun nas sa sijaitsevat teollisuuden työpaikat miltei puolittuivat. Tämä oli vah vas ti teol li suu teen nojautuneelle kunnalle iso haaste, jonka toistumista halu taan ehkäistä. Elin kei no ra ken teen monipuolistaminen Kempeleessä -hankkeen tavoitteena on li sä tä muiden kuin teollisuuden alan työpaikkoja alueen mui ta aloja kehittämällä. Hank kees sa keskitytään matkailu- ja puu tarha-alaan, joissa nähdään tu le vai suu den mahdollisuuksia. Hanke koostuu seitse mäs tä työpaketista: matkailustrategia, Hon ka sen alue, Köykkyrin alue, Zeniit ti, Vihiluoto, tapahtumapaketti ja äly kas vi huo ne. Matkailun kehittämisen lisäk si hankkeessa selvitetään älykasvihuoneen pe rus ta mi sen edellytyksiä OSA On toiminnan yhteyteen. Hanketta tarvitaan: Kempeleen matkailustrategian luomiseen ja kunnan asemointiin Oulun seu dun mat kai lun kehittämisen kentässä, Verkostoimaan matkailualan yrityksiä sekä keskenään että julkisten toi mijoi den kans sa, Kehittämään ja käyttöönottamaan uusia palvelukokonaisuuksia ja konsep te ja, Edistämään yritysten sijoittumista alueelle, Laatimaan selvityksiä ja suunnitelmia matkailun kehittämiseen liittyen, Tuoda näkyvyyttä ja tunnettuutta Kempeleelle matkailupaikkakuntana Selvittämään älykasvihuoneen mahdollisuudet alueella sekä tekemään laskel mat ja suunnitelmat rakennusprojektia varten. Kontaktoimaan potentiaaliset tahot älykasvihuoneen rakentamisprojektia var ten. Kehittämään OSAOn koulutusta ja toimintamallia älykasvihuonekonseptia var ten. Hankkeen toimenpidekokonaisuudet ovat: 1. Matkailustrategian ja kehittämispolun laatiminen Kempeleen kunnalle luodaan matkailustrategia. Strategiassa Kempele ase moi daan osana Oulun seudun matkailua ja luodaan kehityspolku kohti seu dul lis ta yh teis työ tä. Strategiassa otetaan kantaa kunnan, ur hei lu seu rojen ja yritysten roo liin matkailupalvelujen tarjoajana ja arvioidaan matkailun Pöytäkirjan tarkastajat: 12
MYR:in sihteeristö 87 23.05.2018 mer kit tä vyyt tä kun nan elinvoiman ja elinkeinorakenteen kannalta. Stra tegias sa tunnistetaan pal ve lu jen kehittämistarpeet. Matkailustrategian ra kenta mi sen tueksi voidaan hankkia os to pal ve lu na erilaisia laskelmia ja sel vityk siä. 2. Honkasen alueen työpaketti Honkasen alueelle on syntynyt merkittävä virkistys- ja vapaa-ajan kes kit tymä, jo hon kuuluvat Zeppelin, Zemppi, Zimmari ja Leo s Leikkimaa. Zempin yrit tä jät ovat aloittaneet yhteismarkkinoinnin, ja tuloksena on mm. PHT ry:n lo ma jak sot Zem pis sä. Yhteismarkkinointi on siis lähtenyt hyvin liikkeelle, mut ta sitä pitäisi laa jen taa koskemaan alueen muita toimijoita ja uusia kohde ryh miä. Yritysten tar joa maan olisi hyvä lisätä myös kunnan ja seurojen pal ve lu ja kulttuurin ja lii kun nan parista (Kempele Akatemia ja Köykkyrin toimin not). Hankkeen hen ki lö kun ta saattaa yrityksiä yhteen innovoimaan yhtei siä palvelukonsepteja valituille koh de ryh mil le. Palvelut tuotteistetaan ja niis tä tuotetaan markkinointi- ja esit te ly ma te ri aa le ja. Yhteismarkkinoinnin to teut ta mi sel le rakennetaan hankkeen jäl keen toimiva malli. Työpaketin tar koi tuk se na on nimenomaan vahvistaa yri tyk sil tä tulevia aloitteita ja verkot taa yrityksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. 3. Köykkyrin työpaketti Köykkyrin virkistysalue sijaitsee Honkasen alueen välittömässä lä hei syydes sä. Alu eel la voi harrastaa mm. hiihtoa, lenkkeilyä, frisbeegolfia, las kette lua ja ala mä ki luis te lua. Kunnan ylläpitämän infran lisäksi alueella toimii ak tii vi ses ti Kem pe leen Pyrintö ry pyörittäen mm. laskettelutoimintaa. Hankkeen puitteissa sel vi te tään, onko alueen palveluilla matkailullista po ten ti aalia ja kuinka palveluja voi tai siin tuotteistaa matkailun tarpeisiin. Potentiaalia voi si olla virkistyspalvelujen yh dis tä mi sel lä Honkasen alueen tarjoamaan. Mi kä li palveluilla todetaan mat kai lul lis ta vetovoimaa, luodaan niistä esit te lyma te ri aa le ja ja rakennetaan mark ki noin ti mal li. 4. Zeniitin työpaketti Zeniitti on uusi virkistys- ja matkailualue, jonka pohjatyöksi on valmistunut Mas ter Plan vuonna 2015. Hankkeen tavoitteena on toimijoiden si tout ta minen alu een kehittämiseen ja saada alueen kehittyminen liikkeelle. Hankkeen puitteissa laa di taan erilaisia laskelmia, selvityksiä ja esit te ly ma te ri aale ja alueen ke hit ty mi sen tueksi (ostopalvelu). Hankehenkilöstö vastaa alueen markkinoinnista invest in tyyppisesti potentiaalisille toimijoille ja rahoit ta jil le. Zeniitin osalta tehdään yh teis työ tä Kempeleen Kirin ja Ajax Sarkki ran nan kanssa, jotka suunnittelevat pal loi lu hal lin rakentamista alueelle. Hank kees sa selvitetään, voisivatko ur hei lu seu rat tarjota matkailullisia palve lu ko ko nai suuk sia ja näitä mahdollisesti myös pi lo toi daan. Tavoitteena on luo da pohja vähintään 5 yritysten sijoittumiseksi alueelle ja 20 m mat kai luin ves toin tien saamiseksi alueelle. 5. Vihiluodon työpaketti Vihiluoto on rikas lintuvesi ja alueen palvelut ovat valmiit luontopoluista hotel liin saak ka. Alueella toimii aktiivinen asukasyhdistys. Kunta ei kuitenkaan ole mark ki noi nut aluetta matkailullisesti eikä sen kehittämiseksi ole jär jestel mäl lis tä suun ni tel maa. Hankkeen tavoitteena on nostaa Vihiluoto osaksi mat kai lu stra te giaa ja tart tua prosessin mukana esille nouseviin ke hit tä miskoh tei siin. Tällaisia voivat ol la mm. luontoreittien ja retkiluistelun ke hit tä minen, golfkenttähankkeen edis tä mi nen ja palvelujen tuotteistaminen sekä nii den esilletuonti. 6. Tapahtumapaketti Kempeleessä järjestetään paljon tapahtumia sekä kunnan että yksityisten toi mes ta. Hankkeen tavoitteena on määritellä ne tapahtumat, joilla on mat- Pöytäkirjan tarkastajat: 13
MYR:in sihteeristö 87 23.05.2018 kai lul lis ta merkitystä ja tehdä suunnitelma matkailutapahtumien ke hit tä misek si. Lisäksi sel vi te tään tapahtumien merkitys kunnan elinvoiman kan nalta. 7. Älykasvihuoneen työpaketti Tuotantotalouden tutkimusyksikkö selvittää erilaisten älykasvihuoneiden tar joa mia mahdollisuuksia tehdä kannattavaa kasvihuonetoimintaa alu eella. He kar toit ta vat myös sopivat yhteistyökumppanit sekä tekevät suun ni telman hankkeen to teut ta mi sek si. OSAO tukee kehitystyötä omalla osaa misel laan ja kehittää kou lu tuk sen oppimisympäristöjä ja luo yrittäjämäistä toimin taa osaksi koulutusta. Hankkeen tulokset ovat: Kempeleen kunnan matkailustrategia ja kehityspolku osaksi seudun matkai lu ke hit tä jien verkostoa on valmis. Suunnitelma ja verkosto älykasvihuoneen rakentamiseksi on valmis. Kempeleen alueen matkailuyritykset ovat verkottuneempia ja heillä on mark ki noin nis sa usean yrityksen yhteisiä matkailupaketteja (vähintään 15 uut ta pa ket tia). Köykkyrin alueen matkailupotentiaali on tunnistettu ja soveltuvin osin tuotteis tet tu. Zeniitin kehittämiseen on sitoutunut vähintään 5 yritystä. Vähintään 7 uutta yritystoimipaikkaa / uudistettua toimipaikkaa. 30 uutta työpaikkaa Yöpymisten määrä kasvanut 20 % Saatu liikkeelle 20 m investoinnit. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 193 000 Ostopalvelut: 80 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 46 320 Kustannukset yhteensä: 319 320 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 223 524 Kuntien rahoitus: 79 160 Muu julkinen rahoitus: 11 636 Yksityinen rahoitus: 5000 Rahoitus yhteensä: 319 320 Hankearviointi, pisteet: 30/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: KT 1 A. Valmistelija: Heikki Laukkanen, 050-9180035 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kes tä vää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hankkeen toiminnan voidaan katsoa olevan ainakin osittain yksittäisen kunnan elinkeinotoiminnan ns. normaalia kehittämistoimintaa, jolloin hankkeen tuel la ei olisi niin merkittävä vaikutus toimenpiteiden toteutumiseen. Pöytäkirjan tarkastajat: 14
MYR:in sihteeristö 87 23.05.2018 Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Arto Iwendorff jääväsi itsensä. Pöytäkirjan tarkastajat: 15
MYR:in sihteeristö 88 23.05.2018 Pyhännän liikekeskuksen saavutettavuuden parantaminen / EAKR MYRS 23.05.2018 88 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1/ TEM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: 304840 Hakija: Pyhännän kunta Osahakija: Toteutusaika: 15.5.2018 30.7.2019 Toteuttamisalue: Pyhäntä Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeella mahdollistetaan uusien palveluyritysten syntyminen ja nykyisten lii ke toi min to jen kasvu ja kehittäminen Pyhännän kunnassa. Palveluyrityksille ei ole ollut tyh jiä tiloja keskustaajamassa Pyhännällä 10 vuoteen ja osa ny kyisis tä tiloista so vel tuu huonosti palveluyritysten käyttöön ja niissä osassa on sisä il ma on gel mia. Ti lat ovat myös pieniä ja siten niissä ei ole mahdollista laajen taa liiketoimintaa. Li säk si hankkeella varaudutaan asuin- ja lii ke kort te li alueen ottamiseen liikerakennuksen käyt töön. Hankkeella edistetään myös muiden alueelle tulevien palveluiden ja toi min to jen kehittämistä (monipuolipuisto ja liikennepuisto). Hankkeen kautta voidaan parantaa kunnan tunnettavuutta ja kohentaa kun taku vaa. Viihtyvyyden ja palveluiden kautta saadaan kuntaan ulkopuolisia käyttä mään alu een elinkeinoelämän tarjoamia palveluita. Viihtyvyys ja palvelut anta vat hyvän poh jan muuttaa kuntaan niiden henkilöiden osalta, jotka kulkevat töis sä muilta paik ka kun nil ta (kunnan työpaikkaomavaraisuus on 129,7 > 2013). Uusi liikekeskus sijoittuu keskustaajamaan liikenteellisesti ve to voi mai sempaan paik kaan, missä liikkuu noin 2000 autoa /vrk. Liikekeskukseen tarvitaan jous ta vat ja turvalliset sekä liiketoimintaa tukevat liikenneyhteydet pääteiltä (KT88 ja VT28). Lii ken ne jär jes te ly jä tarvitaan myös keskustaajaman suunnas ta, joten alueelle ra ken net taan myös toimivat kevyenliikenteenväylät tu kemaan palveluiden saa ta vuut ta. Toimenpiteenä on rakentaa 70 m pitkä liittymä liiketontilta Kantatie 88 saakka. Li säk si rakennetaan 70m pitkä kääntymiskaista ja 50 m pitkä tulokaista se kä teh dään 40 m matkalla liittymälevennyksiä ja kaistojen jakajia kt 88.Rakennetaan 80 m pitkä Kairantie Liikekeskuksen tontin ja Manuntien välil le. Lisäksi rakennetaan 450 m kevyenliikenteenväylää kt 88 ja Manuntielle se kä Roopintielle saakka. Ka tu va lais tus rakennetaan Kt 88 ja Manuntien vä lille. Valaistukseen liittyy myös Kt 88 ka tu va lo muu tos liittymän osalta. Lisäksi ra ken ne taan 12m korkea mainosmasto, jo hon tulee paikallisten yrittäjien mainok set sekä kuntapalveluista kertova liikkuva va lo tau lu mai nos. Tuloksena ovat joustavat liikennejärjestelyt, mitkä mahdollistavat uusien lii ketoi min to jen synnyttämisen sekä nykyisen elinkeinoelämän kehittämisen. Viih- Pöytäkirjan tarkastajat: 16
MYR:in sihteeristö 88 23.05.2018 ty vyy den li sään ty mi nen ja elinvoimaisuuden kasvaminen sekä pal ve lu ra kenteen mo ni puo lis ta mi nen tukevat muuttoliikettä kuntaan ja edistävät voi makkaas ti kasvavien yri tys ten työvoiman saatavuutta. Liikekeskukseen tulee uusia ja nykyisiä palveluita, joita kehitetään en ti sestään mm. terveyspalveluja, apteekkitoimintaa, kahvio/ konditoriotoimintaa, erä lii ke, lä hi ruo ka, majoitustoimintaa, parturi- ja fysikaalinen hoitolaitos sekä päi vit täis ta va ra kaup pa. Liikekeskus parantaa palvelutarjontaa ja mahdollistaa pal ve lu yrit tä jien kas vun Pyhännällä. Palvelujen parantaminen on välttämätöntä Pyhännällä, että saadaan työn te kijöi tä teh tai siin jotka ovat laajentamassa ja lisäämässä työntekijöitä. Haasteet Py hän näl lä ovat kovat ja palvelujen parantamiseen haluamme panostaa. Huo mat ta vaa on myös, että majoituskapasiteetti on tällä hetkellä selvästi liian vä hän ja se ei vastaa asiak kai den tarpeita. Pyhännälle on tulossa myös Tuu livoi ma puis ton ra ken ta mi nen, mikä lisää majoituskapasiteetin tarvetta tulevina vuo si na merkittävästi (ma joi tus tar ve on usean vuoden ajan sadalle hen ki lölle). Majoitustilojen yhteyteen tulee myös satelliittitoimisto palvelemaan lii kemat kaa jia. Liikekeskukseen on suun nit teil la yrittäjävetoista majoitustilaa joka si ten tulisi helpottamaan majoitustilojen saantia Py hän näl lä. Liikekeskukseen tulee eräiden pyhäntäläisten yritysten, mm. Maustaja Oy, Fee lia Oy, Real Snacks Oy ja Yrjänän Mansikkatilan tehtaan myymälät. Piha-alu eel le tu lee yritysten tuotteiden esittelytilaa mm. Salvos Oy. Py hän tä läisten yritysten nä ky vyyt tä ja markkinointia parannetaan rakentamalla alueelle yri tyk sien logoilla va rus tet tu mainosmasto. Kaikki liiketoiminnat kaup pa keskuk ses sa ovat yrittäjävetoisia. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1. ELY:n päätös liittymälle 2. Asemakaavan muutos 3. Tiejärjestelyjen suunnittelu 4. Sopimukset maanomistajien kanssa 5. Kiinteistöyhtiön perustaminen > yritysvetoinen 6. Yritysten hankkiminen kiinteistöyhtiöön 7. Rakennussuunnittelu 8. Joustavien liikennejärjestelyjen rakentaminen 9. Muiden liittymien rakentaminen 10. Kohteen rakentaminen > 6/2018 > 1/2019 11. Liiketoiminnan käynnistäminen Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 4 032 Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Rakennukset ja maa-alueet: 395 000 Välilliset kustannukset: 968 Kustannukset yhteensä: 400 000 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 160 000 Kuntien rahoitus: 240 000 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: 400 000 Hankearviointi, pisteet: 20/ 60 Pöytäkirjan tarkastajat: 17
MYR:in sihteeristö 88 23.05.2018 Maakuntaohjelman kehittämisteema: KT 3 A Valmistelija: Aki Lappalainen, 040-502 1851 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kes tä vää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta kielteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Kuntien liikenne- ja logistiikkahankkeisiin kohdennettava perusrakenteen inves toin ti tu ki on tarkoitettu pääsääntöisesti sellaisiin liikenne- ja lo gis tiik kahank kei siin, jotka edis tä vät teollisen ja tuotannollisten pk-yritysten kil pai lu kykyä ja toi min ta edel ly tyk siä (MYR 4.2.2015). Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta teollisen ja tuo tan nol listen pk-yritysten uudistumiseen tai kasvuun. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 18
MYR:in sihteeristö 89 23.05.2018 Suurhankeoperaattori portti kansainvälistymiselle / EAKR MYRS 23.05.2018 89 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1/ TEM Erityistavoite: 2.1 Hakemusnumero: 305266 Hakija: Raahen kaupunki Osahakija: Toteutusaika: 1.8.2018 31.12.2020 Toteuttamisalue: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Yli vies kan, Oulun ja Kokkolan seutukunnat Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Tämän hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen monistettava ja skaa lat tava suur han ke ope raat to ri mal li, jonka avulla sujuvoitetaan ja edistetään suurhan ke ym pä ris tön ja yritysympäristön keskinäistä toimintaa ja vuorovaikutusta hal li tus ti ja sys te maat ti sel la tavalla, toimimalla molempien ympäristöjen vä lises sä ra ja pin nas sa. Hankkeessa kehitettävän suurhankeoperaattorimallin avul la lisätään myös eri toi mi joi den välistä tiedonvaihtoa, edistetään yritysten kas vua, suurhankeosaamista se kä osallistumis- ja kan sain vä lis ty mis val miuksia. Toimintamallin avulla ma dal le taan yritysten kynnystä toimia kan sain vä lisis sä suurhankeympäristöissä ja pa ran ne taan yritysten mahdollisuuksia osallis tua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ja toi mi tus ket jui hin. Hankkeessa py ritään myös kehittämään ja varmistamaan alueen lo gis tiik ka toi mi joi den ja eri liiken ne muo to jen sujuva yhteensovittaminen suurhanke- ja yritysympäristöön se kä niiden toimitus- ja kuljetusketjuihin. Samalla kehitetään mo ni kult tuu ris ta toi min taa edistäviä verkostoja, toimintatapoja ja - ympäristöjä. Hank keen tavoit tee na on saada kehitettyä pilotoitavasta suur han ke ope raat to ri toi min nas ta toi mi ala riip pu ma ton, muihin suurhankeympäristöihin sovellettava ja yk si tyi sen sek to rin vapaasti kaupallistettava toimintamalli. Pyhäjoelle rakennettava Hanhikivi 1 -ydinvoimalahanke tarjoaa loistavan mah dol li suu den kehittää ja pilotoida hankkeessa luotavan suur han ke ope raatto ri mal lin toi mi vuut ta haastavassa kansainvälisessä suurhankeympäristössä. Han hi ki vi 1 -ydin voi ma la han ke on siirtymässä varsinaisen laitosrakentamisen vai hee seen lä hi vuo sien aikana saatavan rakentamisluvan myötä. Tässä vaihees sa suur han ke ym pä ris töön avautuu paljon uusia mahdollisuuksia pää urakoit si joi den toimituslaajuuteen liit tyen, jolloin toimintamallia päästään stres sites taa maan. On todennäköistä, että alu een yritysympäristöön tulee etab loi tumaan useita uusia ulkomaisia sekä ko ti mai sia yrityksiä, vähintään ra ken nustöi den ajaksi. Alueella toimivat ja alueelle saa pu vat yritykset tarvitsevat myös ali hank ki joi ta urakoiden toteuttamiseen ja mo nen lais ta apua ja koordinointia su ju van alueelle sijoittumisen ja alueella toimimisen mah dol lis ta mi sek si. Suur han ke ope raat to ri mal lin ideana on tuottaa monenlaista li sä ar voa sekä kul loin kin kohteena olevalle suurhankeympäristölle eri tasoineen että yri tysym pä ris töl le. Pilotoimalla suurhankeoperaattorimallia Hanhikivi 1 -toimintaympäristössä, Pöytäkirjan tarkastajat: 19
MYR:in sihteeristö 89 23.05.2018 suur hank keen kotimaisuusaste on mahdollista saada hyvälle tasolle sekä alihan kin ta ket jui hin ja muihin tarvittaviin palveluihin mukaan mahdollisimman pal jon alueellisia ja paikallisia toimijoita maakuntaohjelman tavoitteiden mukai ses ti. Samalla alueelle etab loi tu vien yritysten sijoittuminen alueelle saadaan tapahtumaan ope raat to ri mal lin avulla mahdollisimman sujuvasti. Pi lotoin nis sa kerättävän informaation sekä mal lin kehittämisen ja viisaan so vel tami sen myötä, toimintamalli on laa jen net ta vis sa muille toimialoille ja muualla maa il mal la toteutettaviin suurhankeympäristöihin ja sa mal la se toimii hankkee seen osallistuville yrityksille porttina kan sain vä lis ty mi sel le. Hanketta on valmisteltu Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johdolla yh des sä toteutusalueen kuntien ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Hankkeen kun ta ra hoit ta jien kanssa on keskusteltu resursseista sekä rooleista ja vastuis ta hank keen toteuttamisessa. Kullakin hanketta rahoittavalla taholla on aito halu ja tahto osal lis tua hankkeen toteuttamiseen, suur han ke ope raat to ri mallin kehittämiseen se kä hyvien käytänteiden ja kokemusten keräämiseen uuden tyyp pi ses tä kan sain vä lis tä suurhankeliiketoimintaa edistävästä ja hankkeen toiminta-alueen pk-yri tys ten toi min ta edel ly tyk siä ja kan sain vä lis ty mis valmiuk sia kehittävästä toimintamallista. Hankkeen tavoitteena on ratkaista suurhankeympäristöjen ja yritysympäristöjen välillä tunnistettuja on gel mia luomalla uudenlainen, monistettava ja skaalattava suur han keope raat to ri mal li. Toimintamallin avulla sujuvoitetaan ja edistetään suur hanke ym pä ris tön ja yri tys ym pä ris tön keskinäistä toimintaa ja vuorovaikutusta hal li tus ti ja sys te maat ti sel la tavalla, toimimalla molempien ympäristöjen väli ses sä rajapinnassa edesauttaa yritysten kasvua, osaamisen ja laadun kehittymistä, suur han keosaa mi sen ja kansainvälistymisvalmiuksien maturiteetin kehittymistä ja uusien mark ki na mah dol li suuk sien avautumista sekä pitkällä aikavälillä saada yri tyk set osal lis tu maan ulkomailla toteutettaviin suurhankkeisiin -> portti kan sain vä lis ty mi sel le sujuvoittaa ja hallita yritysympäristön ja suurhankeympäristön välistä toimin taa ja pa ran taa tehokkuutta, edesauttaa alihankkijaverkostojen muodos tu mis ta ja li sä tä ympäristöjen välistä tiedonvälitystä eri menetelmin, mahdollistaa eri logistiikkatoimijoiden ja liikennemuotojen kytkeytyminen suur han ke ym pä ris tön toimitus- ja kuljetusketjuihin kerätä informaatiota, mallintaa ja edelleen kehittää suunniteltua toi min tamal lia pi lo toi mal la sitä haastavassa kansainvälisessä suur han ke ym pä ristös sä (Han hi ki vi 1) selvittää suurhankeoperaattorimallin liiketoiminta- ja kau pal lis ta mis po ten tiaa li se kä laatia toimintamallille liiketoimintasuunnitelma varmistaa pilotoinnissa mahdollisimman hyvä kotimaisuusaste sekä su juvoit taa etab loi tu vien yritysten asettautumista alueelle. Hanke muodostuu neljästä toinen toistaan tukevasta työpaketista: Työpaketti 1. Operaattorimallin määrittely, suunnittelu ja kehittäminen Ensimmäisessä työpaketissa määritellään ja suunnitellaan suur han ke operaat to ri mal li sekä toiminnalliset rajapinnat suurhanke- ja yritysympäristöihin. Sa mal la näille ym pä ris töil le suunnitellaan arvoa tuottavia aktiviteetteja ja toimen pi tei tä sekä niihin liit ty viä tukitoimintoja, joilla pyritään ratkaisemaan ympä ris tö jen välillä tunnistettuja on gel mia. Oleellista suurhankeoperaattorimallin toi min nal le on tiedon kerääminen ja eritasoisten verkostojen muodostaminen se kä niiden hallinta, jalostaminen ja hyö dyn tä mi nen kaikkia osapuolia hyö dyntä väl lä tavalla oikea-aikaisesti. Työ pa ket tiin kuuluu myös operaattorimallin pilo toin nis sa havainnoitujen asioiden perusteella teh tä vä mallin kehittäminen ja sää tä mi nen sekä mallin kaupallistamis- ja lii ke toi min ta po ten ti aa lin sel vit tä mi- Pöytäkirjan tarkastajat: 20
MYR:in sihteeristö 89 23.05.2018 nen ja liiketoimintasuunnitelman laadinta. Työpaketti 2. Operaattorimallin pilotointi sekä informaation ja kokemusten kerää mi nen suurhankeympäristössä Toisessa työpaketissa pilotoidaan suurhankeoperaattorimallia kan sain vä li sessä ja haas ta vas sa toimintaympäristössä. Pilotoinnin aikana toteutetaan suunni tel tu ja ak ti vi teet te ja ja tukitoimia, joiden avulla suurhanke- ja yri tys ym pä ristö jen välistä toi min taa sekä etabloituvien yritysten sijoittumista sujuvoitetaan, edes au te taan ali hank ki ja ver kos to jen muodostumista ja niihin mukaan pää semis tä. Pilotointiin kuu luu olennaisena osana dokumentointi ja tiedottaminen se kä suur han ke ym pä ris töi hin että yritysympäristöihin kuuluvien vaatimuksien, toi min ta ta po jen ja toimijoiden yh teen so vit ta mi nen ja kohtauttaminen sekä eri työ vai hei den, toimenpiteiden ja ai ka tau lu jen hahmottaminen suurhankkeen ede tes sä. Hankkeen yhteyspäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä suurhanke- ja yri tys ympä ris tön li säk si muiden hankkeiden ja toiminta-alueen elinkeinotoimijoiden kans sa, jotta pi lo toin nin alueellinen vaikuttavuus ja hyöty sekä erimuotoisen in for maa tion ja ko ke mus ten kerääminen ja jakaminen saadaan mah dol li simman kattavaksi ja laajaksi. Sa mal la kokeillaan eri menetelmiä ja toi min ta ta poja, joiden avulla saadaan kar tu tet tua tietoa sekä suurhankeympäristön tarpeis ta että yritysympäristön osaa mi ses ta ja osaamisverkostoista sekä mahdol li suuk sis ta vastata niihin. Työpaketti 3. Yritysten suurhankeosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien ke hit tä mi nen Kolmannessa työpaketissa kehitetään hankkeeseen osallistuvien yritysten suur han ke osaa mis ta ja vaatimuksenmukaisuutta sekä kan sain vä lis ty mis valmiuk sia. Suur hank kei siin eri alihankkijatasoille osallistuvilta yrityksiltä ja yhä ene ne väs sä mää rin myös kansainvälisen kaupankäynnin ehdoissa edel ly tetään laatu- ja joh ta mis jär jes tel mää. Suurhankeoperaattorimallin pilotoinnissa yh teys pääl li köi den teh tä viin kuuluu myös tunnistaa esimerkiksi suur han ke ympä ris tö jen asettamat ja kan sain vä lis ty mi sen edellyttämät dokumentoidut ja toi min nal li set vaatimukset ja pei la ta niitä yritysten valmiuksiin, osaamiseen ja ma tu ri teet tiin. Tässä hankkeessa edesautetaan yritysten suurhankeosaamista ja vaa ti muksen mu kai suut ta sekä kansainvälistymisvalmiuksien kehittymistä ja tason nostoa yh teys pääl li köi den tunnistamien tarpeiden perusteella. Hankkeessa hyödyn ne tään mui den meneillään olevien hankkeiden toimenpiteitä varsinaisen ke hit tä mis työn to teut ta mi sek si ja pyritään muodostamaan myös yri tys ryh mähank kei ta yritysten osaa mis ta son nostamiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi. Työpaketti 4. Hankehallinto, raportointi ja dokumentointi sekä tiedottaminen Hankkeen toteuttamisen yksi osakokonaisuus on hankehallinto rahoittajan edel lyt tä mäl lä tavalla. Työpaketin piiriin kuuluu hankkeen hallinnointi, ra portoin ti ja mak sa tus ten hoitaminen. Työpakettiin sisältyy myös tiedottaminen sekä hankkeen toi men pi tei siin liittyvien asiantuntijatilaisuuksien ja seminaarien jär jes tä mi nen. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 275 966 Ostopalvelut: 50 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Rakennukset ja maa-alueet: Pöytäkirjan tarkastajat: 21
MYR:in sihteeristö 89 23.05.2018 Välilliset kustannukset: 66 234 Kustannukset yhteensä: 392 200 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 274 540 Kuntien rahoitus: 104 630 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: 13 030 Rahoitus yhteensä: 392 200 Hankearviointi, pisteet: 26/ 55 Maakuntaohjelman kehittämisteema: KT 1 A Valmistelija: Aki Lappalainen, 040-502 1851 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Kes tä vää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Suurhankkeiden toteuttamisen osalta on saatavissa laaja-alaisesti kan sain välis tä ja kansallista tutkimustietoa. Uusien mallien rakentamisen ei katsota tuovan merkittävää lisäarvoa varsinaisten suurhankkeiden toteuttamiseen maakun nas sa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 22
MYR:in sihteeristö 90 23.05.2018 Tehokkaat rakenteet (TeRa) / EAKR MYRS 23.05.2018 90 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2, TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: 305065 Hakija: Oulun Yliopisto Toteutusaika: 1.6.2018 31.5.2020 Toteuttamisalue: Nivala-Haapajärven sk, Ylivieskan sk, Haa pa ve si-sii ka latvan sk Hankekuvaus: Tehokkaat rakenteet (TeRa) -hankkeessa pyritään edistämään yhteiskunnan vä hä hii li syy den vaatimuksia rakenteiden materiaali-, energia- ja pääs tö te hokkuu den kaut ta. Tehokkaiden rakenteiden suunnittelun ja valmistuksen ke hittä mi nen johtaa kus tan nus te hok kaam piin tuotteisiin, mikä mahdollistaa kil pailu ky kyi set val mis tus kus tan nuk set vähäisellä hiilijalanjäljellä. Hankkeessa kehi te tään teknisesti ja ta lou del li ses ti tehokkaiden rakenteiden suunnittelu- ja val mis tus me ne tel miä. Tehokkaat rakenteet -hankkeen lähtökohtana on Pohjois-Pohjanmaan älykkään eri koi tu mi sen strategia ja hankkeen tukirankana on vankka eri kois teräs-osaa mi nen se kä teräs- ja suunnitteluosaaminen uusien materiaalien hyödyn tä mi ses sä ja ra ken tei den keventämisessä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on edistää muutosta vähähiilisempään yhteiskuntaan, ra ken tei den energia- ja materiaalitehokkuutta kehittämällä. Tavoitteena on kas vat taa alu een yritysten kykyä suunnitella ja valmistaa entistä haas ta vampia, te hok kaam pia ja kilpailukykyisempiä rakenteita aina tekniikan huippua edus ta viin su per ke vei siin ultralujiin teräsrakenteisiin asti. Alihankintayritysten mah dol li suuk sien li sää mi nen suunnitella ja valmistaa omia uusia innovatiivisia ra ken tei ta ja tuotteita, mikä pa ran taa yritysten kilpailukykyä ja avaa uusia mark ki noi ta. Tavoitteena on myös nos taa alueen metallin TKI keskittymän suun nit te lu ja valmistusosaaminen seu raa val le tasolle. Käytännössä tämä tarkoit taa kykyä suunnitella ja valmistaa entistä haas ta vam pia ma te ri aa li te hokkai ta ja vähäisemmän hiilijalanjäljen jättäviä ra ken tei ta. Hankkeen teknisinä kärkinä ovat laserhitsaus ja terästen ominaisuuksien hyödyn tä mi nen siten, että valmistustekniikka otetaan huomioon jo rakenteen suun nit te lu vai hees sa, jolloin päästään teknisesti erinomaiseen ja kus tan nuste hok kaa seen lop pu tu lok seen. Lasertekniikan hyödyntämisessä tavoitteena on saavuttaa sel lai nen osaamisen taso, jolla tekniikkaa voidaan aikaisempaa te hok kaam min hyö dyn tää rakenteiden optimoinnissa ja keventämisessä siten, että näiden staattinen ja dy naa mi nen kestävyys sekä ominaistaajuudet ovat värähtelyominaisuuksiin näh den aikaisempaa huomattavasti parempia. Hank keen tavoitteena on edistää eri kois te räs ten käyttöönottoa te räs ra kenteis sa, mikä mahdollistaa rakenteiden kus tan nus te hok kaan keventämisen. Eri kois te räs ten käyttöä alueen yrityksissä on tar koi tus kasvattaa ja antaa yrityk sil le mahdollisuus olla edelläkävijöitä erikoisterästen hyö dyn tä ji nä. Hankkees sa on myös tavoitteena uusien laserhitsaus liitostapojen ke hit tä mi nen ja Pöytäkirjan tarkastajat: 23
MYR:in sihteeristö 90 23.05.2018 lii tos ten tutkiminen. Toimenpiteet Hankkeessa tutkitaan, miten rakenteiden suunnittelu- ja valmistusmenetelmiä ke hit tä mäl lä voidaan valmistaa entistä huomattavasti resurssitehokkaampia ra ken tei ta. Rakenteiden materiaalitehokkuutta kehitetään tutkimalla ult ra kevei den ult ra lu jien teräsrakenteiden valmistusmenetelmiä ja erikoisterästen hyö dyn tä mis tä ra ken tei den keventämisessä. Hankkeessa tutkitaan, miten raken teen lujuus- ja värähtely omi nai suuk sia parantamalla voidaan parantaa raken tei den ominaisuuksia sekä pi den tää niiden elinkaarta. Erilaisten ra ken teiden valmistuksen kus tan nus te hok kuut ta kehitetään ja myös rakenteiden elinkaa ri kus tan nuk set selvitetään. Kehitetyistä ra ken teis ta valmistetaan de monstraa tioi ta ja rakenne-esimerkkejä. Hankkeessa saa tu ja tuloksia esitetään osaa mi sen siir to ti lai suuk sis sa. Tulokset Rakenteiden valmistamisesta tulee resurssitehokkaampaa, kehitettyjen suunnit te lu- ja valmistusmenetelmien ansiosta. Uusien tehokkaampien ra ken teiden käyt töön ot to tuo vähennystä hiilitaseeseen, rakenteiden materiaali-, energia- ja pääs tö te hok kuu den vuoksi. Erilaisten metallirakenteiden val mis ta mises ta tulee kus tan nus te hok kaam paa johtuen hankkeen aikana kehitetyistä uu sis ta, tehokkaammista ja taloudellisemmista valmistusmenetelmistä. Eri tyises ti lähialueilla toimivia me tal lin työs tö yri tyk siä rohkaistaan käyttämään suunnit te lu tie toa ja työmenetelmiä uusien ra ken tei den tai tuotteiden val mis ta miseen. Hanke lisää alihankintayritysten mah dol li suuk sia suunnitella ja val mistaa omia uusia innovatiivisia rakenteita ja tuotteita, mi kä parantaa yritysten kilpai lu ky kyä ja avaa uusia markkinoita yrityksille. Hankkeen tuloksena saadaan uutta suunnittelutietoa ja rakenteiden val mistus tie toa yri tyk sil le. Alueelle syntyy mahdollisesti myös uutta yritystoimintaa. Hank keen an sios ta Nivalan tutkimus- ja kehitysympäristön kyky palvella alueen yrityksiä pa ra nee ja alueen houkuttelevuus voimistuu yrityksiä pal ve le vana tek no lo gia kes kit ty mä nä. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 412 042 Ostopalvelut: 31 700 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: 82 368 Välilliset kustannukset: 98 890 Kustannukset yhteensä: 625 000 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 437 500 Kuntien rahoitus: 40 200 Muu julkinen rahoitus: 39 900 Yksityinen rahoitus: 107 400 Rahoitus yhteensä: 625 000 Hankearviointi, pisteet: 41/55 Maakuntaohjelman toimintalinja: KT 1 B, Pohjois-Pohjanmaan MAKO Poh joisuus Valmistelija: Katarina Timisjärvi, 040 685 4025 Esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Pöytäkirjan tarkastajat: 24
MYR:in sihteeristö 90 23.05.2018 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestä vää kas vua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:l le esi te tään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio kokonaisuuden ja sii hen liit tyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen ins ti tuu tin Tu le vai suu den tuotantoteknologiat (FMT) tutkimusryhmän kykyä pal vel la alueen teol li suut ta uuden vähähiilisen tuotantotekniikan so vel ta mi sessa ja näin edesauttaa alu een teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 25
MYR:in sihteeristö 91 23.05.2018 Suhasi-hanke / EAKR MYRS 23.05.2018 91 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen ra ken ne rahas to-oh jel ma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2, TEM Erityistavoite: 5.1 Hakemusnumero: 303761 Hakija: Haapaveden kaupunki Toteutusaika: 1.1.2018 31.12.2019 Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Hankekuvaus: Tämän hankkeen päätavoitteena on lisätä Haapavesi-Siikalatvan alueelle suun tau tu vaa liikuntamatkailua ja sen tuomaa matkailutuloa, joka vahvistaa alu een elin voi maa merkittävästi sekä tuo virkeyttä ja viihtyvyyttä myös kun talai sil le. Lii kun ta mat kai lus sa on merkittäviä kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia ja ta pah tu mien jär jes tä mi ses sä voidaan oppia toisilta alueilta ja tehdä toi min nallis ta yhteistyötä. Lii kun ta mat kai lu on voimakkaasti työllistävä ala, jonka työl lisyys painottuu alueen mik ro yri tyk siin ja nuorisotyöpaikkoihin. Suhasi-hanke nostaa Haapaveden kaupungin sekä Haapavesi-Siikalatvan seu tu kun nan yhdeksi vaihtoehdoksi kuluttajalle liikuntamatkailun kohteena. Hank keen tu lok se na syntyy uusia matkailupalveluita, tuo te ko ko nai suuk sia ja ta pah tu mia koh den ne tus ti eri matkailijakohderyhmille. Tuloksena on myös alu een matkailullisen pro fi loi tu mi sen edistäminen, vah vuuk sien tehokkaampi hyö dyn tä mi nen lii kun ta mat kai lu tuot tei den ja -pal ve lui den kehittämisessä. Alueen kaupan ja palvelun, eri tyi ses ti matkailutoimialan, tuo te tar jon ta paranee ja kas vaa. Alue houkuttelee uusia toi mi joi ta ja yrityksiä si joit tu maan alueelle, syn tyy uusia investointeja. Toimialan mer ki tys alueen taloudelle kasvaa. Tämä tavoite toteutetaan rakentamalla yh teis työs sä eri toi mi joi den kanssa digitaalisesti toimiva palvelujen verkosto. Hankkeen keskiössä on yhteistyön vahvistaminen edistäen ali han kin ta ver koston muo dos tu mis ta liikuntamatkailupalveluiden laadun ja mo ni puo li suu den ke hit tä mi sek si. Näin mahdollistetaan korkeatasoisten palveluiden syn ty mi nen kun ta ra jat ylit tä vän verkostomaisen toimintatavan kautta. Hankkeessa ke hi tetään osaamista ja vai ku te taan siten asenteisiin. Tämä mah dol lis tuu tu ke mal la yrittäjiä alu een vetovoimatekijöiden hyödyntämisessä tuot teis ta mi sen pe rus tana. Tuot teis ta mi sen keskeisinä jarruina ovat kuitenkin yrit tä jien osit tain urautuneet asenteet lii kun ta mat kai lua kohtaan, puutteelliset tiedot mat kai li joiden tarpeista sekä puut teel li nen osaaminen hyö dyn tää alueen ve to voi ma te kijöi tä. Hankkeessa panostetaan lii kun ta mat kai lun ke hit tä mi seen po ten ti aa lisim pien tuoteteemojen avulla. Sa mal la li sä tään yrittäjien osaamista ja in nostus ta positiivisten esimerkkien avulla eli ke hi te tään liikuntamatkailuun liit ty vää benchmarking -toimintaa. Tämä voidaan to teut taa mm. järjestämällä lii kun tamat kai lun tuotekehityspajoja tai jär jes tä mäl lä yrit tä jil le tutustumiskäyntejä edistyksellisissä kohteissa. Hanke etsii ja kerää asiakastietoa ja siirtää tiedon liiketoiminnan ke hit tä miseen. Ta voit tee na on asiakastiedon ymmärtämisen avulla kehittää yritysten Pöytäkirjan tarkastajat: 26