Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymistä, euroalueen taloudesta ja EKP:n rahapolitiikasta; Entä Suomi täytettyään 100 vuotta? 1
Teemat Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti. Heikomman kehityksen riskit pääasiassa poliittisia Euroalueen kasvuennustetta nostettu edelleen, mutta inflaatio pysynyt vaimeana, rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä Suomi tavoitti kehittyneet maat, entä tästä eteenpäin? 2
Teollisuuden näkymät kehittyneissä talouksissa kohentuneet 3
Heikomman kehityksen riskit: poliittinen epävarmuus, jonka taloudellisen suuruuden arviointi on vaikeaa Eurooppa - BREXIT - Poliittinen epävarmuus Venäjä Rooli kvyhteisössä Lähi-itä - Geopoliittiset riskit - Turkin kehitys Yhdysvallat - Politiikan polarisoituminen - Nafta - Iran Pohjois-Korea Aseellisen yhteenoton riski Globaali Ilmastonmuutoksen seuraukset 4
Euroalueen kasvu yllättävänkin vahvaa inflaatio kuitenkin pysynyt vaimeana, 5
Euroalueen kasvu laaja-alaista viime vuosina 6 Ranska Saksa Italia Espanja Euroalue BKT:n määrä, vuosimuutos % 4 2 0-2 -4-6 -8 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähteet: Eurostat ja Macrobond. 32425@BKTisot%y 6
Bruttokansantuotteen kasvu nojaa tällä hetkellä investointeihin ja yksityiseen kulutukseen 7
Inflaatio-odotukset vahvistuneet jonkin verran (euroalue) 3 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 5 vuotta 5 vuoden jälkeen Inflaatio-odotukset*, % 2 1 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat. patu32426@odot1 * Laskettu inflaatioswapeista. 8
EKP:n neuvosto tammikuussa 2018: Rahapolitiikka pysyy keveänä. Seuraava kokous maaliskuussa. Taloutta tukevaa ja hintakehitystä kiihdyttävää rahapolitiikkaa jatketaan kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaation palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi Arvopaperiostoja tehdään vuoden 2018 tammikuusta syyskuun loppuun 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa Ostoja voidaan jatkaa pidempäänkin, mikäli inflaatio ei näytä kiihtyvän tavoitteenmukaiseksi ilman rahapolitiikan tukea Netto-ostojen päätyttyä eurojärjestelmä tulee jälleensijoittamaan velkakirjoista erääntyvät varat, mikä osaltaan ylläpitää rahapolitiikan taloutta edistävää vaikutusta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa vielä omaisuuserien netto-ostojen päätyttyäkin 9
Kevyt rahapolitiikka välittyy euroalueen lainakorkoihin 10
Luotonanto yksityiselle sektorille on jatkanut elpymistään 11
Suomi 100 vuotta, pitkä tie kehittyneiden maiden kärkijoukkoon 12
Suomen nousu kehittyneimpien talouksien joukkoon 102 400 BKT henkeä kohti, vuoden 2011 kansainvälistä dollaria 51 200 Yhdysvallat 25 600 12 800 Argentiina 6 400 3 200 Iso-Britannia Ruotsi Suomi Kiina 1 600 Intia 800 400 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 Lähde: Maddison Project Database 2018. Maidenväliseen vertailuun optimoitu aineisto. 35579 13
Sodan jälkeen suuret ikäluokat muovanneet väestökehitystä 14
Suomen suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945-1950 Syntyvyys Elävänä syntyneiden määrä väkiluvun tuhatta henkeä kohti 30 25 20 15 10 5 Muihin maihin verrattuna suuren syntyvyyden kausi oli Suomessa voimakas ja loppui varhain 0 1915 1925 1935 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 Lähde: Tilastokeskus. 27747 15
Työikäisen väestön määrässä käänne vuonna 2010 4 Työikäisen väestön määrä (15 64 -vuotiaat) Miljoonaa henkeä 3 Syntyvyyden pitkä laskutrendi painaa 2 Suuret ikäluokat työikään Suuret ikäluokat eläkeikään 1 0 1865 1885 1905 1925 1945 1965 1985 2005 2025 2045 2065 Lähde: Tilastokeskus. 27747 16
Työn tuottavuus kasvoi sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, ja talouden rakenteet muuttuivat 17
Työn tuottavuuden kasvu sekä vuoden 2004 kasvuprojektiot vuosille 2004 2030 18
Suuri kysymys: Onko digitalisaatio aiempien tuottavuuden kasvuaaltojen veroinen? Pessimistit Tietokoneet näkyvät kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa (Robert Solow) Kehitys rajautunut lähinnä viihteeseen ja viestintään (Robert Gordon) Optimistit Koneiden toinen tuleminen, paras on vielä näkemättä (Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee; Joel Mokyr) Pessimistejä oli myös teollisen vallankumouksen kynnyksellä Tilastot eivät kerro kaikkea 19
Aiempien vuosikymmenten nopeaan kasvuvauhtiin ei pysyvästi päästä Taustalla kaksi merkittävää tekijää: Väestökehitys, ikääntyminen Työn tuottavuuden kasvu on trendin omaisesti alentunut Siksi julkiset tulot eivät pitkällä aikavälillä riitä menojen rahoittamiseen ilman uusia toimia Sukupolvinäkökulma tärkeää päätöksenteossa 20
Nyt otettava velka lankeaa nuorten hoidettavaksi Julkisen velan kasvu olisi pienempi ongelma, jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa Nykyisten nuorten maksettavaksi lankeamassa Vanhempien ikäluokkien hoitomenot Vanhempien ikäluokkien eläkkeistä suurin osa (rahastoimaton osa) Kasvavan julkisen velan hoitaminen Tämän ajan ongelma: Moni nuori ilman työtä tai opiskelupaikkaa 21
Taloutta vahvistavilla toimilla ollut suuri merkitys Talouteen on vuodesta 2008 lähtien kohdistunut useita häiriöitä Näkymiä vahvistaneet päätökset keskeisiä Eläkeuudistus Kilpailukykysopimus Toimet julkisen talouden vahvistamiseksi Suotuisan kehityksen varmistaminen vaatii silti lisää toimia 22
Nopea kasvu jatkumassa vuoden 2018 alussa Teollisuuden ja viennin kasvuluvut herättävät kysymyksen, onko voimakkaimman kasvun vaihe sivuutettu Luottamusindikaattorit ja työmarkkinaluvut puolestaan viittaavat vahvaan kasvuun Suomen Pankissa kehitetyt ns. Nowcasting-mallit päätyvät siihen, että kasvu on nyt jatkumassa reippaana 23
Työllisyys kohenee, ja työttömyys laskee 72 Työllisyysaste, 15 64-vuotiaat, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, 15 74-vuotiaat, trendi (oikea asteikko) % % 12 70 10 Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä on supistunut Loka-joulukuun luvut vahvoja 68 8 Työttömyys alenee, mutta on edelleen yli 8 % 66 6 Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt, mutta yhä suuri 64 2002 2007 2012 2017 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 24515@Työllisyyden muutos trendi 4 24
Metalliteollisuuden työpaikkojen väheneminen tuntui monilla alueilla (samaan tapaan kuin metsäteollisuuden) Joillain alueilla kokonaistyöllisyys kasvoi 2000-2013, vaikka metalliteollisuuden työt vähenivät Vaasa Kokkola Turunmaa Kemi-Tornio Raasepori Raahe Metalliteollisuuden työllisten määrän muutos vuosien 2000 ja 2013 välillä suhteessa alueen kaikkien työllisten määrään vuonna 2000, % Jarkko Kivistö: Suomen rakennemuutos alueiden näkökulmasta. www.eurojatalous.fi Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 25
Työllisyys koheni useimmissa maakunnissa vuonna 2017 75 Työllisyysaste (15-64 v.) % 2013 2014 2015 2016 2017 70 65 60 55 Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Ahvenanmaan työllisyysaste oli 83 % vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus. 35582 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 26
Vahvistavien toimien jatkaminen hyvin tärkeää Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on kääntynyt. On ensiarvoista, että ote pitää ja vuosikymmenen menetykset kurotaan umpeen Työllisyyden ja tuottavuuskasvun edellytysten parantaminen, erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentäminen, koulutus, innovaatiot, kilpailu Julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa, pitkän aikavälin kestävyys on tärkeä varmistaa 27
Kiitos! 28