Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka

Harjun puuston uudistamisen linjaukset v. 2020 saakka LUONNOS 22.8.2011 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut 1/21

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Harjun puuston historia 4 2. Harjun puusto nykyisin 5 3. Harjun puuston kasvuolosuhteet ja niiden aiheuttamat haasteet 8 4. Mäntymetsän kasvatus Harjulla 10 5. Uudistamisperiaatteet Harjulla 14 6. Tietokoneavusteinen mallintaminen 20 2/21

JOHDANTO Harjun puuston uudistamisen linjaukset on laadittu täydentämään v. 2010 käynnistynyttä Harjun maisemasuunnitelmaa. Maisemasuunnitelma on yleispiirteinen tulevaa maankäyttöä ja kehittämishankkeita ohjaava suunnitelma. Siinä määritellään Harjun toimintojen, reittien, kasvillisuuden, valaistuksen sekä kalustuksen ja varustuksen kehittämisperiaatteet. Jyväskylän Harju on kaupungin keskustan tärkeä maamerkki ja osa keskustan merkittävää viheraluekokonaisuutta, Kehä Vihreää. Sekä kauko että lähimaisemassa tärkein elementti on puusto. Sen vuoksi maisemasuunnitelmaa laadittaessa on noussut esille, että puuston osalta tulee tutkia tarkkaan puuston uudistamisen periaatteet ja niiden vaikutukset maisemaan. Myös asukkaiden suunnasta on tullut runsaasti kysymyksiä siitä, mitä puille tulee tapahtumaan. Puuston uudistaminen on monella tapaa hyvin keskeinen kysymys Harjun tulevaisuudessa sekä lähivuosina että pidemmälläkin aikavälillä tarkasteltaessa. Puusto Harjulla on valtaosin ikääntynyttä ja se tulee saavuttamaan elinkaarensa pään seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Heikkokuntoista ja kuollutta puustoa on alueelta jouduttu poistamaan viime vuosina paljon ja vauhti tulee tulevaisuudessa kiihtymään entisestään. Tämän vuoksi lähivuosina on aloitettava uudistamistoimenpiteitä, joilla luodaan pohja elinvoimaiselle harjumetsälle tulevaisuudessa. Harjun maisemasuunnitelmassa on puuston osuus esitetty muiden osa alueiden tapaan yleispiirteisesti. Tämän raportin on tarkoitus syventää suunnitelmaa puuston uudistuksen osalta. Tämän selvityksen pohjaksi on laadittu uudistusta havainnollistava tietokoneavusteinen visualisointi, joka on nähtävilläoloajan internetissä osoitteessa: http://www.skjkl.fi/jkl/harju/. Maisemasuunnitelman ehdotus pidetään nähtävillä 23.8. 16.9.2011 välisen ajan. Maisemasuunnitelman rinnalla on nähtävillä tämä puuston uudistusta koskeva selvitys, joka on vasta luonnosvaiheessa. Puuston uudistamisen periaatteiden osalta asukkaita tiedotetaan ja kuullaan nyt ensimmäistä kertaa. Puuston uudistusperiaatteita tullaan nähtävilläolon jälkeen tarkentamaan saatujen kommenttien ja muun palautteen pohjalta, ja tarvittaessa järjestetään uusi tiedotustilaisuus ja nähtävilläolo. Tämä selvitys viedään valmistuttuaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttäväksi. Tässä raportissa esitetyt periaatteet tarkentuvat vielä jatkossa metsäsuunnitelmassa, joka on metsien uudistamista ja hoitoa koskeva yksityiskohtaisempi suunnitelma. Tällöin tullaan tarkentamaan tässä raportissa esitettyjä ajatuksia päivittämällä metsikkökuviotiedot sekä laatimalla yksityiskohtaiset ohjeet uudistusten ja hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta. Koska kyseessä on elävä materiaali, pohditaan vielä toteutusvaiheessakin melkeinpä puu puulta parhainta tapaa toteuttaa uudistukset, jotta maisemalliset haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 3/21

1. HARJUN PUUSTON HISTORIA (lähde: Jyväskylän Harjun puistomännikön kehitys, hoito ja nykytila, Jukka T. Virtanen, 1985) Jyväskylän kaupungin alkuaikoina (Jyväskylän kaupunki on perustettu vuonna 1837) Harju ei saanut juuri huomiota osakseen. Harju esiintyi ensimmäisen kerran varsinaisena puistoalueena 1900 luvun alussa. Aikojen saatossa alueen käytölle on ollut suunnitelmia aina moottoritien rakentamista myöten, mutta Harju on onneksi säästynyt näiltä suunnitelmilta ja on saanut ja saa toimia jatkossakin hoidettuna virkistysalueena. Tiedot puuston syntyhistoriasta ovat puutteelliset, mutta joka tapauksessa alueen puusto on luontaisesti syntynyttä. Valtaosa puustosta on nyt noin 150 vuotiasta, joten nykyinen puusto on syntynyt joskus 1800 luvun puolivälin jälkeen. 1900 luvun alkupuolella alueella on todennäköisesti tehty jonkinlaisia hoitotoimenpiteitä. Alueen puustolle ehkä merkittävin hakkuu tehtiin talvisodan aikaan, kun Harjun laelle sijoitettiin ilmatorjuntapatteristo. Tällöin kaikki puut Harjun lakialueelta hakattiin pois. Oheinen valokuva alueelta havainnollistaa harjun lakialueen ilmettä tuohon aikaan. Talvisodan aikana Harjun lakialueen puusto kaadettiin kokonaan. (Kuva: Keski Suomen museo) Vuonna 1954 Harjun alueen puustosta on teetetty tutkimus, jossa on arvioitu puuston kuntoa sekä ehdotettu toimenpiteitä, joilla parannettaisiin sen elinvoimaisuutta. 1950 60 luvuilla Harjun puustoa lienee hoidettu suunnitelman mukaan. Lakialueen nuoremmalle puustolle on tehty harvennus 1970 luvun lopulla. Vuosiksi 1984 1993 on tehty erillinen suunnitelma Harjun alueen metsien hoidosta. Nykyinen metsäsuunnitelma alueelta on 2000 luvun alusta. 4/21

Viimeisin laajempi harvennus Harjulla on tehty vuonna 1999, jolloin on harvennettu lakialueen puustoa sekä poistettu koko alueelta sairaita ja huonoja puita. Tämän jälkeen Harjulta on poistettu huonokuntoisia puita noin 50 runkoa/vuosi tahdilla. Jatkossa poistettavien puiden määrä tulee kasvamaan ja elinvoimaisten runkojen määrä vähenemään ellei puuston ikärakennetta aleta aktiivisesti nuorentamaan. 2. HARJUN PUUSTO NYKYISIN Harjun alueelle on tehty metsäsuunnitelma 2000 luvun alkupuolella. Tämän selvityksen tiedot, mm. puuston ikä ja runkotiheys perustuvat näihin, sekä maastokäynneillä tarkennettuihin tietoihin. Tämänhetkistä metsäsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan tällä hetkellä käynnissä olevien selvitysten ja päätösten jälkeen. Harjun puusto on pääasiassa iäkästä männikköä. Kasvupaikkatyypiltään Harjun alue on tuoretta tai lehtomaista kangasta. Paikoitellen alueella kasvaa hieman koivuja, myös yksittäiset kuuset sekä eteläosiin istutetut lehtikuuset ovat muusta metsästä poikkeavia lajeja. Alikasvoksena kasvaa paikoitellen paljonkin pihlajaa. Lakialueita lukuun ottamatta harjun metsät luokitellaan metsäsuunnitelmassa uudistuskypsiksi metsiksi. Puustosta suurin osa on noin 150 vuotiasta männikköä ja pituudeltaan yli 20 metristä. Lounaisosassa, Oikokadun torin lähellä sijaitsevan lehtokuvion puusto on noin 130 vuotiasta, ja koilliskulmassa sijaitsevan kuvion puusto on hieman alle satavuotiasta. Näillä alueilla puuston kunto on tällä hetkellä sellainen, että jatkossa sieltä on turvallisuussyistä poistettava kiihtyvällä tahdilla huonokuntoisia, sairaita ja vaarallisia puita. Ison puuston alta ei luontaisesti ole lähtenyt syntymään riittävää määrä taimiainesta. Harjun lakialueen puusto on noin 60 vuotiasta ja pituudeltaan noin 17 19 metristä. Lakialueen puustolla on edellytyksiä säilyä elinvoimaisena vielä yli sata vuotta, mikäli alueen puustoa hoidetaan oikein. Puusto vaatii harvennuksia ja huonojen puiden poistoa, jotta parhaat puuyksilöt säilyisivät hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. 5/21

Harjun puuston ikä. Harjulle on myös istutettu koristekasvillisuutta reuna alueille sekä Vesilinnan lähistölle. Tässä raportissa ei oteta kantaa koristeistutuksiin eikä metsän pohjakasvillisuuden kehittämisperiaatteisiin, vaan niiden uudistamisen periaatteet on kerrottu maisemasuunnitelmassa. 6/21

Paikoitellen Harjulla on alueita, joissa kasvaa nuorta puustoa. Näillä alueilla tulisi poistaa suuria puita, jotta nuoret männyt saisivat tarvitsemaansa valoa kasvunsa turvaamiseksi. Harjun itärinteillä on jo nykyisellään kohtia, joissa muutaman suuren puun poistolla luotaisiin uudelle, istutettavalle taimiainekselle hyvät olosuhteet. 7/21

Avoimemmassa kohdassa on puusto päässyt uudistumaan, kuvassa noin 20 30 vuotiaita mäntyjä vanhan puuston lomassa. 3. HARJUN PUUSTON KASVUOLOSUHTEET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT HAASTEET 3.1 Kasvuolosuhteiden vaikutus Harjun nykyiseen puustoon Harjun männikön olosuhteet poikkeavat luonnonmukaisista metsistä ja aluetta on historiansa aikana muokattu muutenkin. Alueelle on muun muassa tuotu muualta rehevämpää kasvualustaa ja kylvetty nurmea. Harjun maastoon on kohdistunut ja kohdistuu edelleen suuri käyttöpaine, joka aiheuttaa maaston kulumista. Myös keskusta alueen äärevämmät ilmastoolosuhteet sekä ilman epäpuhtaudet aiheuttavat puustolle lisästressiä. Nämä tekijät sekä lyhentävät puiden elinkaarta että asettavat omat haasteensa puuston uudistamisen onnistumiselle. Kaikki edellä mainitut stressitekijät yhdessä aiheuttavat olemassa olevalle puustolle sen, että Harjun puusto on normaalia metsää alttiimpia esimerkiksi erilaisille tuhoille, kuten hyönteisille ja sienitaudeille. Tervasroso ja männynkääpä ovat olleet viimevuosien aikana yleisimmät syyt puiden poistoon Harjulta. Tervasroso on sienen aiheuttama tauti, joka aiheuttaa latvan kuolemisen ja vikaisuuksia runkoon. Vioittunut puu on entistä alttiimpi myös esimerkiksi hyönteistuhoille. Männynkääpä puolestaan on sieni, joka lahottaa männyn sydänpuuta. Sairastuneet puut täytyy aina poistaa tällaisilla alueilla, jotta ne eivät aiheuttaisi vaaratilanteita ja että taudit ei pääsisi leviämään. 8/21

3.2 Taimikoiden kasvuolosuhteet Harjulla ja taimettumismahdollisuudet Harjulla on muutamia pienialaisia kuvioita, joilla kasvaa alikasvoksena tai pienissä aukoissa nuorempaa puustoa. Näitä alueita on mm. länsirinteillä kesäteatterin lähistöllä. Tätä jo olemassa olevaa taimikkoa voi osittain hyödyntää jatkossa parantamalla näiden alueiden kasvuolosuhteita. Männyntaimikko menestyy harvahkon mänty tai koivuylispuuston alla jonkin aikaa, mutta se on vapautettava ennen kun taimikon kunto ja kasvu heikentyvät. Männyn elpymiskyky on melko huono, jos taimi on kasvanut liian kauan liian tiukassa tai vähässä valossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli olemassa olevasta taimiaineksesta halutaan saada kasvatuskelpoinen taimikko, on isoja puita poistettava taimien ympäriltä. Luontainen taimettuminen on ollut Harjun alueella melko vähäistä. Uusia taimia ei pääse helposti syntymään sellaisille alueille, joilla pintakasvillisuus on rehevää. Tällaisissa olosuhteissa männyntaimet tukahtuvat valon puutteeseen ja runsaaseen heinäkasvillisuuteen. Myös runsas kulutus ja niittymäisen pohjakasvillisuuden hoito ovat Harjulla aiheuttaneet sen, ettei luontaista uudistumista ole alueella juuri päässyt tapahtumaan. Harju ilmasta v. 2004 9/21

4. MÄNTYMETSÄN KASVATUS HARJULLA 4.1 Männyn kiertoaika Harjulla Normaalisti männyn kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi on olosuhteista riippuen 80 120 vuotta. Harjun mittakaavassa tämän ikäiset puut ovat vielä nuorukaisia, mutta jossakin vaiheessa myös Harjun männyillä tulee ikä vastaan. Taajamametsien hoito kirjan (Ympäristöministeriö, Metla, Metsäkeskus Tapio 1995) mukaan männyn kiertoaikaa voidaan pidentää taajamametsässä siten, että mänty tulisi elinkaarensa pään n. 220 vuotiaana. Vertailuna Jyväskylän Harjuun, on Punkaharjun luonnonsuojelualueella tavoitteeksi otettu 200 250 vuotta pitkä puuston kiertoaika (Punkaharjun luonnonsuojelualueen luonnonhoitosuunnitelma 1999, Metsäntutkimuslaitos). Kaupungin keskustassa sijaitsevan harjumetsän kiertoaika on tätä lyhyempi ja siksi Harjulla on otettu kiertoaikatavoitteeksi 200 220 vuotta. Nyt 150 vuotiaiden metsien osalta uudistuksiin on ryhdyttävä viimeistään v. 2060 2080. 4.2 Taimikon hoito ja kehitys Mänty on valopuu ja sille luontaisia kasvupaikkoja ovat kuivahkot kankaat ja sitä huonommat kasvupaikat. Ravinteiden puutteesta mänty ei Harjulla kärsi, vaan ennemminkin pulaa on valosta. Isot puut saavat riittävästi valoa, mutta näiden varjostuksessa kasvaville taimille ei valoa pääse riittävästi. Taimikkovaihe on Harjun olosuhteissa männyn kehitykselle erityisen herkkää aikaa. Vaarana kehitykselle ovat muun muassa valon puute sekä harjulla liikkuvien ihmisen aiheuttamat vahingot. Harjulle esitetään uudistusvaiheessa istutettavan 2000 tainta/hehtaari. Taimien olisi hyvä olla normaalikokoisia metsitystaimia suurempia, jolloin puusto kasvaisi nopeammin taimikkoajan riskien ohitse. Erityisissä paikoissa, kuten esim. tärkeissä käytävien risteyskohdissa tai sisääntulojen tuntumassa tullaan käyttämään 1 2 metriä korkeita taimia. Alkuvaiheessa voi taimikon päällä olla harvakseltaan ylispuustoa, mutta myöhemmin nämäkin olisi hyvä poistaa, jotta ne eivät haittaisi alla kasvavan puuston kehitystä. Yksittäisiä maisemapuita voidaan säästää. Hyvissä olosuhteissa taimikko voisi kasvaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana noin 4 7 metriseksi, riippuen paljolti istutettavan taimen koosta. Taimikon kehitystä täytyy seurata ja tarpeen mukaan poistaa häiritsevää heinää ja lehtipuuta taimen ympäriltä. Taimikkovaiheen jälkeen pieni puu ei ole enää niin altis ihmisen aiheuttamille vahingoille. 4.3 Nuoren metsän kasvatus Selvittyään taimikkovaiheesta puusto oletettavasti kasvaisi siten, että noin 20 vuoden kuluttua uudistamisesta mäntymetsä voisi olla noin 8 9 metristä ja 30 vuoden kuluttua se olisi noin 12 13 metristä. Tässä vaiheessa puusto on kasvanut sen verran kookkaaksi, että se tarvitsee lisää valoa ja tilaa ja sitä tulisi harventaa. 10/21

Tarkempi harvennusajankohta määräytyy puuston kehityksen mukaan, mutta hyvän kasvun ylläpitämiseksi vihreän latvuksen osuus puun pituudesta tulisi olla vähintään 30 40% puun pituudesta. Harjulla puustoa voidaan kasvattaa hieman normaalia talousmetsää harvemmassa, jotta siellä jo tässä vaiheessa olisi koettavissa avoimia, runkojen lomitse siivilöityviä näkymiä. Liian harvana puustoa ei kuitenkaan kannata kasvattaa, jotta puista ei tulisi turhan paksuoksaisia ja leveitä. 4.4 Varttuneen metsän kasvatus Ensimmäisen varsinaisen harvennuksen jälkeen puusto alkaa hiljalleen järeytyä ja kasvaa pituutta siten, että se alkaa näyttää puulta. Noin 40 vuoden kuluttua uudistamisesta puusto on noin 14 15 metriä pitkää. 50 vuoden kuluttua puusto on noin 16 17 metriä pitkää ja 60 vuoden kuluttua puusto olisi suurin piirtein sen kokoista kun Harjun lakialueilla tällä hetkellä. Puuston harvennuksia pitäisi tehdä säännöllisesti, jotta latvus säilyisi terveenä ja elinvoimaisena ja että runko järeytyisi riittävästi jaksaakseen pitää puuta pystyssä vielä vuosikymmenten ajan. Puustoa kannattaisi harventaa useammassa otteessa siten, että runkoluku tulisi tässä vaiheessa olemaan noin 500 600 runkoa/ha. Harvennusten avulla Harjulle voidaan muodostaa valoisa mäntymetsä, josta aukeaa avarat maisemat ja jossa on mukava kulkea. Puiden tasavälisyyttä pyritään välttämään, jotta tunnelmasta tulisi luonteva. Myös yksittäisiä, hyväkuntoisia vanhempia maisemapuita säilyttämällä pyritään samaan vaikutelmaan. 4.3 Uudistuskypsän puuston hoitaminen Puuston kasvu alkaa hidastua hiljalleen 65 70 vuoden iässä. Sekä pituus että paksuuskasvu hidastuvat, mutta kasvu ei lakkaa kokonaan. Noin 100 vuotiaana mänty on Harjun olosuhteissa yli 20 metriä pitkä. Tässä vaiheessa pyritään vielä harventamalla ja yksittäisiä huonoja puita poistamalla valikoimaan jääviksi puiksi mahdollisimman hyviä puuyksilöitä. Tässä vaiheessa puita olisi 300 400 runkoa/ha 4.5 Ylläpitovaihe Ylläpitovaiheessa puusto on n. 130 180 vuotiasta. Suurin osa Harjusta on nyt tässä vaiheessa. Tällöin mäntymetsä on esteettisessä tavoitetilassaan, ja hoidon tavoitteena on pylväsmäisen männikön ylläpitäminen. Kuitenkin, jotta uudistaminen ei myöhemmin tapahtuisi nyt 150 vuotiaassa metsässä kertaheitolla, on osalla näitä metsiä syytä aloittaa jo uudistamistoimenpiteet. Tätä puoltaa myös puuston osin huono kunto. Erityisesti uudistamista on harkittava niillä alueilla, joissa on jonkinlaista taimiainesta alikasvoksena. 4.5 Uudistamisvaihe Uudistamisvaiheessa puuston uudistumiskyky ja kunto alkaa heiketä. Kuntonsa osalta osa Harjun 150 vuotiaista metsistä on jo tässä vaiheessa. Toimenpiteiden tavoitteena on 11/21

vakiinnuttaa uusi puusukupolvi ja valikoida heikkenevästä vanhasta puustosta parhaimmat jättö tai maisemapuut. Harjun männiköiden uudistamisia suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon männyn suuri valontarve. Taajamametsien hoito kirjan mukaan männyn uudistamiseksi vaadittavan aukon optimaalinen koko on kaksi kertaa valtapuuston korkeus. Eli männyillä optimaalisen aukon koko olisi läpimitaltaan n. 50 metriä. Harjulla uudistamisen periaatteeksi ollaan esittämässä noin 30 50 metrin kokoisia eli n. 0,1 0,2 hehtaarin aukkoja, jotka toteutetaan vähitellen seuraavien 50 70 vuoden kuluessa (uudistamisperiaatteista enemmän kappaleessa 5.2). Näille aukoille voidaan jättää ylispuiksi joitakin hienoja ja terveitä puuyksilöitä. Seuraavien 150 vuoden ajan siluetin yhtenäisyyden turvaa nykyinen Harjun laen 60 vuotias metsä. Tämän jälkeen on rinnealueiden metsät taas ehtineet sellaiseen pituuteen, että ne säilyttävät siluetin eheyden, vaikka lakialueen metsiä ruvettaisiin tällöin vuorollaan uudistamaan. Aukkojen reunat rajataan mahdollisimman luonnollisesti puuston rakenteen ja maaston muotojen mukaan tätä rajausta tehdään suunnitteluvaiheen lisäksi vielä itse toteutusvaiheessa. Aukkojen rajaamisessa tullaan myös pohtimaan mm. reiteiltä, sisääntuloista ja muista tärkeistä suunnista avautuvia näkymiä, jotta vaikutelma olisi luontevasti vaihteleva eikä liian suuria aukkovaikutelmia syntyisi. Harjun siluetti kaukomaisemassa tulee säilymään yhtenäisenä uudistuksista huolimatta. Siluetin ääriviiva tulee muuttumaan ja elämään, mutta uudistukset eivät tule aiheuttamaan siihen äkkinäisiä muutoksia tai jyrkkiä pykällyksiä. Seuraavalla sivulla on virtuaalimallista otetut havainnekuvat Harjusta nähtynä Kuokkalan sillalta (siltaa tai etualan rakennuksia ei ole mallinnettu, keskustan rakennukset valkoisina massoina) 12/21

V. 2012 (toteutettu alkuvaiheen uudistukset) V. 2025 (toteutettu toisen vaiheen uudistukset) V. 2040 (toteutettu kolmannen vaiheen uudistukset) 13/21

5 UUDISTAMISPERIAATTEET HARJULLA Harjun alueella tavoitteena on mäntymetsän säilyttäminen. Joitakin yksittäisiä muun lajisia puita kuten koivuja, kuusia ja pihlajia alueella toki voi edelleen säilyä ja kasvaa. Seuraavassa on kuvattu sekä 0 vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) että uudistusvaihtoehto. 5.1 0 vaihtoehto ( ei tehdä mitään ) Asukkailta on tullut kommentteja, ettei Harjun puita saisi kaataa. Siksi tässä on kuvattu ns. 0 vaihtoehto, millä tarkoitetaan, että Harjulla ei tehtäisi yhtään avoaukkoa, ainoastaan huonojen puiden poimintahakkuita. Lisäksi pyrittäisiin avonaisimmille paikoille istuttamaan uutta taimiainesta. Koska mänty on valoa vaativa puulaji, voidaan olettaa, että uudistuminen ei tällä keinoin ole takuuvarmaa, ja lopputuloksesta tulisi todennäköisesti laikkuinen. 0 vaihtoehdon vaikutuksia ja ilmettä on havainnollistettu virtuaalimallilla, josta on otettu seuraavan sivun havainnekuvat. Ne kuvaavat Harjun pohjoisosien tilannetta n. 50 vuoden kuluttua. Koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa http://www.skjkl.fi/jkl/harju/. Tuolloin noin vuonna 2060 suurin osa Harjun puista 2/3 osaa Harjun pinta alasta on 200 vuotiaita ja saavuttamassa elinkaarensa loppupään. Harjulta on jouduttu poistamaan pikku hiljaa huonokuntoisia puita ja metsän rakenne on selvästi harventunut. Vaikka taimia olisi istutettu jatkuvasti, on se jouduttu tekemään pieninä laikkuina. Tämän lisäksi taimien epävarma kasvuun lähtö valon puutteen vuoksi tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että metsämaisema on epätasainen. Vanhojen puiden runkoluku hehtaarilla voi vaihdella 50 150. Tässä vaiheessa, noin 50 vuoden kuluttua joudutaan suurin osa Harjun vanhoista puista poistamaan lähes kerralla. Yli 200 vuotiaiksi puista voi elää ehkä muutama kymmenen puuta hehtaaria kohden, ja seuraavien 20 30 vuoden kuluessa vanhojen puiden määrä tulee edelleen pienenemään nopeasti. Kun vanhat puut joudutaan suurelta osin tuolloin kerralla poistamaan uudistettavasta alueesta tulee laaja. Alueella epätasaisesti kasvava nuorempi puusto ei pysty turvaamaan näkymien eheyttä ja yhtenäisyyttä, ja Harjun metsämaisemien visuaalista ilmettä hallitsevat taimikot sekä rikkonaiset ja epäyhtenäiset nuoret metsälaikut. Seuraavalla sivulla olevat virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjun pohjoisosista (vaihtoehdossa ei tehdä mitään ) 14/21

Vaihe 1 / v. 2060. 200 vuotiaita puita vielä jonkun verran jäljellä Vaihe 2 / v. 2060. Vanhat puut poistettu 15/21

5.2 Uudistamisvaihtoehto Tässä selvityksessä on lähdetty ajatuksesta, että kappaleessa 5.1 esitetty etenemistapa ei voi olla maisemallisesti tai virkistyksellisesti kestävä lähtökohta pitkällä aikavälillä. Sen sijaan on pyritty löytämään periaate, jolla uudistaminen käynnistettäisiin vaiheittain siten, että nykyisin 150 vuotiaat metsäkuviot uudistettaisiin pikku hiljaa, noin 10 70 vuoden kuluessa. Tässä selvityksessä esitetään tarkemmin vain ensimmäisen vaiheen uudistusperiaatteet (vuoteen 2020 saakka), mutta sen taustaksi on kuitenkin oltava jo käsitys, miten pitkällä aikavälillä on tarkoitus edetä. Seuraavassa on kuvattu toimenpiteitä vuoteen 2040 saakka samoin tietokoneavusteisessa mallinnuksessa on toimenpiteitä havainnollistettu sinne saakka. Havainnekuvat ovat otteita mallinnuksesta, koko visualisointi on nähtävissä internetissä osoitteessa http://www.skjkl.fi/jkl/harju/. Uudistusvaihtoehdossa on esitetty, että Harjulla toteutetaan noin 10 15 vuoden välein suhteellisen pienikokoisia avohakkuita (n. 0,1 0,2 ha eli läpimitaltaan keskimäärin n. 30 50 metrin kokoisia aukkoja) eri puolilla Harjua (ks. seuraavan sivun kartta, jossa ensimmäisessä vaiheessa uudistettavaksi esitetyt kuviot on esitetty alustavasti). Uudistukset koskisivat siis nyt 150 vuotiaita metsäkuvioita. Alueille pyritään jättämään joitakuita hienoimpia ja hyväkuntoisempia, vanhoja puuyksiköitä maisemapuiksi. Uudistusaloille istutettaisiin suurikokoisia metsätaimia 2000 tainta hehtaarille. Lisäksi erityisissä kohdissa, kuten sisääntulojen tuntumassa, voitaisiin käyttää myös isompaa taimiainesta. Taimien määrä voi olla vähäisempikin, mikäli luontaista taimiainesta on olemassa. Kulutukselle herkimmissä kohdissa voidaan taimetettuja alueita myös aidata, jotta puut saavat kasvurauhan alkuvuosiksi. Kaiken kaikkiaan ensimmäisessä vaiheessa uudistettaisiin pienaukkohakkuin noin 1,5 hehtaarin suuruinen alue eli aukkoja olisi yhteensä n. 10 aluetta. Ensi vaiheessa uudistettaisiin erityisesti ne osat Harjua, joissa jonkin verran on nuorempaa puustoa jo kasvamassa. 16/21

ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA UUDISTETTAVAT METSÄALAT Alustava esitys PIENAUKKOHAKKUU yksittäisen hakkuualan suuruus 0,1 0,2 ha PUUSTON TÄYDENNYSISTUTUKSET nykyisin pa. puuttomia alueita VESILINNAN RINTEEN KORISTE JA PIENPUUISTUTUKSET 17/21

Noin 10 15 vuoden kuluttua nämä uudistetut alat tulevat olemaan noin 6 metrisiä. Tällöin toteutettaisiin uudet avohakkuut, taas ehkä reilun yhden hehtaarin alalta, yhteensä n. 8 10 pienaukkona. Hakkuiden rajauksessa pyrittäisiin siihen, että niiden muotoilu noudattaisi mahdollisimman luontevasti puuston rakennetta sekä maaston muotoja. Myös rajautuminen reitteihin ja alueella avautuvat näkymät huomioidaan esim. siten, että reittien varsilla pyrittäisiin säilyttämään maisemapuita. Edelleen kolmannessa vaiheessa n. 25 30 vuoden kuluttua toteutettaisiin seuraavat 8 10 pienaukkoa. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa toteutetut avohakkuut ovat saavuttaneet jo yli 10 metrin koon ja alkavat näyttämään jo melko viihtyisältä ja virkistyksellisesti houkuttelevalta metsältä siten taimikkovaiheen aukeinta tilannetta ei kerralla Harjulla olisi kuin n. 2,5 3 hehtaarin alalla (Harjun metsien kokonaispinta alan ollessa n. 13,5 ha). Uudistuksia jatkettaisiin samaan tapaan edelleen myös vuoden 2040 jälkeen. Toimenpiteiden vaikutuksia tullaan tietenkin arvioimaan jatkuvasti ja kokemusten pohjalta voidaan uudistusperiaatteita jatkossa tarkistaa. Alla virtuaalimallista otetut havainnekuvat näkymästä Harjukadun pohjoispäästä etelään (uudistusvaihtoehdosta) V. 2012 (ensimmäisen vaiheen uudistukset toteutettu) 18/21

V. 2025 (toisen vaiheen uudistukset toteutettu) V. 2040 (kolmannen vaiheen uudistukset toteutettu) 19/21

6 TIETOKONEAVUSTEINEN HAVAINNOLLISTAMINEN Harjun puuston uudistamisen maisemallisia vaikutuksia on havainnollistettu tietokoneavusteisesti. Mallin on tehnyt FCG Oy / Tuomo Järvinen. Havainnollistaminen on toteutettu Vianova:n NovaPoint Virtual Map ohjelmalla. Ohjelmaa käytetään yhdessä AutoCadin kanssa. Mallia työstetään AutoCadissa 2d muodossa. Virtual Map muuntaa aineiston automaattisesti virtuaalimalliksi käyttäjän säädettävissä olevilla parametreillä. Esimerkiksi yksinkertainen polyline (viiva) AutoCadissa muuntuu maastomallin pintaa myötäileväksi ajoradaksi halutulla leveydellä ja pintatekstuurilla. Ohjelma huolehtii ajoradan sijainnin päivityksestä virtuaalimallissa, jos polylinen sijaintia tai muotoa muutetaan AutoCadissa. Virtuaalimallinnus ei edellytä suunnittelijalta 3d mallinnusosaamista. Virtuaalimallissa voidaan liikkua vapaasti kuten tietokonepelissä ja se voidaan jakaa internetissä. Mallissa ei vielä voi olla samanaikaisia käyttäjiä kuten verkkopeleissä vaan malli ladataan kokonaisuudessaan fyysisesti omalle tietokoneelle tarkastelua varten. Reaaliaikaisen liikkumisen lisäksi mallista voidaan tuottaa still havainnekuvia ja videoita. Samalla mallilla on mahdollista tutkia erilaisia vaihtoehtoja. Pohjatiedot metsäkuvioista, joihin havainnollistaminen perustuu, on laadittu yhteistyössä kaupunkirakennepalvelujen maisema ja metsäasiantuntijoiden kanssa. Mallinnuksessa esitetyt uudistusalat ovat suuntaa antavia. Tarkemmassa jatkosuunnittelussa uudistusalojen sijainti ja muoto voi vielä muuttua, kun esim. nykyinen taimireservi on tarkemmin kartoitettu. Mallinnuksen ajatuksena on ollut antaa jonkinlainen käsitys siitä, miten tämän tyyppinen ja laajuinen uudistamistapa maisemaan vaikuttaa. Mallinnuksen pohjaksi ei puita ole esitetty puu puulta, vaan tietokone mallintaa näkymät pohjautuen alueisiin ja niihin sidottuihin runkoluku (runkoa/ha), puuston keskipituus ja pituuden vaihtelutietoihin. Mallissa puusto on todellisuutta tasalaatuisempaa, ja samanikäiset puut ovat hyvin yhdennäköisiä. Muun lajista puustoa kuin mäntyä ei mallissa ole esitetty, vaikka alueella on mm. koivua, pihlajaa, kuusta ja lehtikuusia. Poikkeuksena edellisestä havainnollistamiseen on viety muutamia yksittäispuita Neron portaiden vierustalla. Muutenkaan tietokoneavusteinen mallinnus ei voi vastata täysin todellisuutta. Näin on varsinkin elävän kasvimateriaalin suhteen. Mallinnuksessa ei esitetä rakenteellisia yksityiskohtia, kuten valaisinpylväitä. Maan pinta muodostuu tasoksi venytetystä ilmakuvasta. Ympäröivät rakennukset on esitetty valkoisina massoina ja koko kaupungista ei rakennuksia ole mallinnettu kokonaan eli kaukonäkymissä ei muu kaupunki näy realistisesti. Maastomalli on saatu kaupungin tonttiosastolta ja sen tarkkuus on Harjun alueella 10 cm luokkaa. Harjua ympäröivän maastomallin pinnan tarkkuutta on vähennetty huomattavasti, jotta malli ei kävisi tietokoneelle liian raskaaksi. Mallinnuksen tarkoituksena on saada käsitys puuston uudistamisen maisemallisen vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta. 20/21

0 vaihtoehdosta ( ei tehdä mitään ) on mallinnettu kaksi vaihetta: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta n. vuonna 2060, kun vielä säilyneet, tuolloin 200 vuotiaat puut ovat vielä pystyssä toinen vaihe kuvaa tilannetta, jossa nämä 200 vuotiaat puut on poistettu Uudistusvaihtoehdon mallintaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on nimetty vuosilukujen mukaan: ensimmäinen vaihe kuvaa tilannetta, kun lähivuosiksi suunnitellut toimenpiteet toteutuvat (v. 2012) vaihe on nimetty ensi vuoden 2012 mukaan, mutta käytännössä toimenpiteet ajoittunevat vuosille 2013 2015 toinen vaihe kuvaa tilannetta noin 15 vuoden kuluttua (v. 2025) kolmas vaihe kuvaa tilannetta noin 30 vuoden kuluttua (v. 2040) Käytännössä uudistamisen toimenpiteet voidaan jakaa vielä useampaan vaiheeseen eli Harjulla saatetaan tehdä toimenpiteitä esim. viiden tai kymmenen vuoden välein, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi (esim. nuoren puuston kehittymisedellytysten turvaamiseksi). Esitetty aikajaottelu on tehty lähinnä visualisoinnin yksinkertaistamiseksi. Lisätietoja: Mervi Vallinkoski, maisema arkkitehti, puh. 014 266 5060 Merja Kytömäki, metsäsuunnittelija, puh. 014 266 5089 sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi 21/21