OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto 10.9.2015 Luonnos hallituksen esitykseksi perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta; aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut (OKM 55/010/2015) LAUSUNTOYHTEENVETO Akava Lausunnon pääkohdat maksuja voidaan korottaa, mutta esitetty korotus on kohtuuton maksuihin tulee sisällyttää myös nk. nollamaksuluokka ja sen soveltamisesta on oltava selvät kansalliset määräykset koulujen kerhotoiminnan rahoituksen leikkaus yhdistettynä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksiin vähentää lapsilta ja nuorilta aikuistukea radikaalisti uudistuksen itsenäisistä vaikutuksista sekä sen yhteisvaikutuksista muiden leikkausten kanssa, on tehtävä lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Lapsella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan perheen sosiaalisesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Kuten luonnoksessa hallituksen esitykseksi on todettu, maksujen korottaminen voi vähentää toimintaan osallistumista ja asettaa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat lapset eriarvoiseen asemaan. Tästä syystä on tärkeää, että lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi velvoite maksujen perimättä jättämiseen tai alentamiseen, mikäli siihen on syytä ottaen huomioon huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat. Edelleen esityksen mukaan mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä on tarpeen tiedottaa kaikissa kunnissa. Omasta puolestani totean, että voimassa oleva perusopetuslaki tai sen 1.1.2016 (959/2015) voimaan tulevat muutokset eivät sisällä toisaalta aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista koskevia muutoksenhakusäännöksiä eivätkä toisaalta myöskään muutoksenhakukieltoa. Kunnan viranomaisen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista koskevaan päätökseen haetaan siten muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Asianosaisen oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta olisi mielestäni perusteltua, että tässä yhteydessä perusopetuslakia täsmennettäisiin siten, että siinä selkeästi ja nimenomaisesti säädettäisiin myös aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista ja toiminnasta perittäviä maksuja koskevasta muutoksenhausta. Kannanottoni perustuu myös päivähoitoa koskevista kanteluasioista (mm. dnrot 3096/4/07 ja 1470/4/13) tekemiini havaintoihin. Useimmat käytännön ongelmat päivähoidossa on tosin käytännössä korjattu oikaisumenettelyssä.
2 Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki ei kannata asiakasmaksun ylärajan korottamista niin jyrkästi kuin hallituksen esitysluonnoksessa esitetään vaan korotus tulisi olla maltillisempi. Toinen vaihtoehto olisi määritellä asiakasmaksuille hintavälys, jonka puitteissa kunnat voivat määrittää maksut. Helsingin kaupunki kannattaa asiakasmaksujen perimättömyysmahdollisuuksien laajentamista ja tiukentamista. Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen ajantasaistaminen on perusteltua. Vaikka asiakasmaksuja tulee ajanmukaistaa, tulisi korotukset tehdä aina maltillisesti ja tasaisesti vuosien myötä ei kertarysäyksellä. Maksujen kaksinkertaistuminen tulee aiheuttamaan APIPpalvelujen kysynnän laskua. Korottamisella arvioitu 17,7 miljoonan euron lisäys kuntien talouteen ei tule tämän vuoksi toteutumaan. Vaarana on, että valtio vähentää APIP-toimintaan osoitettua kuntien valtionosuutta sillä oletuksella, että korotetut asiakasmaksut kompensoisivat valtionosuuksien menetyksen. APIP-toiminnan perusteisiin kirjatut tavoitteet uhkaavat jäädä osittain toteutumatta, sillä useat lapset jäisivät vaille palvelua. Lakiesitykseen on kirjattu vastaavat kohdat kuin asiakasmaksulaissa maksujen poistosta tai alentamisesta: tämä on kannatettava uudistus. Lakiesityksen tavoitteen vastaisesti voi käydä kuitenkin niin, että kunnat ja kuntien sosiaalitoimi maksaisivat itse asiakasmaksujen korotuksesta syntyviä seurauksia. Asiakasmaksujen kaksinkertaistamisella on lapsia syrjäyttävä vaikutus. Toiminnasta poisjääminen maksukorotusten vuoksi asettaisi pienituloiset ja monilapsiset perheet eriarvoiseen asemaan. korotuksen seurauksia todennäköisesti korjattaisiin myöhemmin suuremmilla sosiaalihuollon kustannuksilla. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL JHL esittää, että OKM tarkentaa perusteita maksujen alentamiseen sekä perimättä jättämiseen sekä kohtuullistaa esitystään enimmäismaksujen korottamisesta. Lisäksi JHL esittää, että OKM ryhtyy toimenpiteisiin edistääkseen aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työsuhteiden pysyvyyttä sekä kokonaisuudessaan toiminnan kehittämistä osana hallituskauden peruskoulun kehittämiseen liittyvää kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen vähentämällä lapsen yksinäistä aikaa. Toiminta edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukee perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Tärkeästä tehtävästään huolimatta toiminnan järjestäminen on kunnille edelleen vapaaehtoista ja sen jatkoa punnitaan vuosittain useissa kunnissa ei-lakisääteisiä toimintoja karsittaessa.
3 Toimintamaksujen korottaminen on perusteltua ja hallituksen esityksen mukaisesti toimintamaksujen korottaminen vaikuttaisi kuntien talouteen huomattavasti. Esityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu, että useissa kunnissa ei ole tällä hetkellä käytössä lakiesitysmuutoksen mukaista maksualennusjärjestelmää, joka puolestaan vähentäisi toimintamaksujen tuomaa taloudellista hyötyä. Myöskään palveluntuottajilta ei voida avustuksia vähentää toimintamaksujen korottamisesta huolimatta. Kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia ei tulisi lisätä, jotta kunnat jatkossakin järjestäisivät jo vakiintuneeksi palveluksi muodostunutta perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa. Järvenpään kaupunki Maksujen ajantasaistaminen on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon jo tapahtunut yleinen hintakehitys ja kustannusten kasvu. Mahdollisuus maksujen korotukseen tuo kunnille lisää tuloja tämän tärkeän ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen, mutta on tärkeää, että valtionosuus myös pidetään tulevina vuosina kustannuksiin nähden nykyisellä tasolla. Olennaista on, ettei korotus nouse sellaiseksi, että se estää tai rajoittaa lapsen osallistumista aamu- ja iltapäivätoimintaan. Perheiden näkökulmasta nyt esitetty mahdollisuus maksujen kaksinkertaistamiseen vaikuttaa kohtuuttomalta. Vaarana on, että sosioekonomiselta taustaltaan hyvätuloisissakin perheissä päädytään jättämään lapsi/lapset toiminnan ulkopuolelle korkean kuukausimaksun vuoksi. Kuntakohtaisesti jää siis päätettäväksi, missä määrin nykyisiä hintoja korotetaan lähivuosina todennäköisesti uuden lain mahdollistamissa puitteissa. On erinomaista, että lakiehdotuksessa varmistetaan kaikkien lasten mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan tiukentamalla kuntien velvollisuutta tarkistaa maksua tai jättää se perimättä, mikäli huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Esityksessä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta rinnastetaan siis sosiaalihuollon kaltaiseksi palveluksi ja käytänteiden yhdenmukaistaminen on perheiden tasavertaisen kohtelun kannalta tarkoituksenmukaista. Jottei byrokratia lisääntyisi, tulee lakitekstissä varmistaa, että huoltajien tulotietojen tarkistaminen tulee tehdä vain haettaessa muutosta tai vapautusta maksuista. Kokkolan kaupunki Lakiluonnoksen perusteluissa kuvataan kattavasti perusopetuslain 48 f :n muutoksen vaikutuksia. Uskomme korotusmahdollisuuden johtavan kuntien taloudellisen ahdingon takia siihen, että apiptoimintamaksuja korotetaan kunnissa huomattavasti. Maksujen korotus aiheuttaisi osallistuvien lasten määrän merkittävää vähenemistä, jolloin apip-toiminnasta jäisivät ensimmäisten joukossa pois ne lapset tai perheet, jotka sitä eniten tarvitsevat. Myös paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat perheet pohtisivat lastensa osallistumista apip-toimintaan. Enimmäismaksujen korottaminen lisännee myös kuntien eriarvoisuutta. Maksun alentamista tai sen perimättä jättämistä koskevan säännöksen tiukentaminen lisäisi myös kuntien hallinnollisia tehtäviä, kun tavoitteena on päinvastoin vähentää niitä. Lakiin kirjattujen enimmäismaksujen korotus lisää huolta valtionosuuksien leikkauksista. Apip-toiminnan valtionosuuksia ei saa missään nimessä leikata, koska se merkitsisi kuntien taloudellisen vastuun lisääntymistä samassa suhteessa.
4 Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen myös laskusuhdanteen keskellä on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Ratkaisu on myös osa valtion ja kuntien harjoittamaa perhepolitiikkaa ja hyvinvointipalvelujen tuottamista. Keskeinen kysymys on se, miten lapsuuden kustannukset jaetaan perheiden ja yhteiskunnan kesken. Jos samaan aikaan toteutetaan myös varhaiskasvatuksen päivähoitomaksujen korotus, niin näyttää siltä, että yhä enemmän lapsuuden kustannuksista ollaan siirtämässä perheille. Tämä saattaa vaikuttaa myös syntyvyyteen ja jos se laskee, seurauksena on koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden heikkeneminen pitkällä tähtäimellä. Kristiinankaupunki - kolmannen sektorin merkitystä kerhotoiminnan järjestämiseksi tulee lisätä. - maksujen korottaminen esityksen mukaisesti tulee aiheuttamaan suurta kritiikkiä, jonka vuoksi maltillisempi korotus olisi paikallaan - mahdollisuutta jättää maksu perimättä pienituloisilta tulisi selkeyttää, koska aamu- ja iltapäivähoidon maksut eivät perustu huoltajien tuloihin Lapin aluehallintovirasto Aamu- ja iltapäivätoiminnan säilymisellä vähintään nykyisen laajuisena on myös työllisyysvaikutuksia sekä kunnissa että niin sanotulla kolmannella sektorilla. Opetushallituksen seurannan ja aluehallintoviraston oman käsityksen mukaan merkittävä osa aamu- ja iltapäivätoiminnasta järjestetään siten, että kunta hankkii aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluita myös antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajille: esimerkiksi järjestöille, seurakunnille ja yksityisille aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestäville tahoille. Toiminta takaa näin ollen omalta osaltaan alueellisia työpaikkoja. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vakiintuneen kysynnän ja työllisyysvaikutusten vuoksi on tärkeää, että aamu- ja iltapäivätoiminnan jatkuvuus turvataan. Lapin aluehallintovirasto arvioi, että maksujen korotus esitetyllä tavalla ei kuitenkaan vaarantaisi toimintaa. Lapsiasiavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että aamu- ja iltapäivätoiminnasta suoritettavien maksujen kaksinkertaistaminen voi vaarantaa koko maan tasolla lasten yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua kyseiseen toimintaan. Korotetut maksut heikentävät monien lasten mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja voivat myös kysynnän laskiessa vähentää toiminnan tarjontaa. Tämä heikentää kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Maksujen korottaminen vaikuttaa erityisen voimakkaasti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin, jotka muutoinkin ovat usein taloudellisesti hankalimmassa tilanteessa. Näiden perheiden lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta olisi kuitenkin tärkeää, koska esimerkiksi maksulliset harrastukset eivät välttämättä ole heidän ulottuvillaan. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että velvollisuus myöntää alennusta tai jättää maksu kokonaan perimättä on tärkeää, mutta se ei ole riittävää yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko maan tasolla. Lisäksi tarvittaisiin vähintäänkin ohjeistus siitä, miten eri näkökohdat tulee huomioida perittävän maksun suuruutta arvioitaessa, miten alennusten suuruus lasketaan ja kuka päätökset tekee. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen nosto on vain osa hallitusohjelmassa kaavailtuja tiukennuksia, jotka kohdistuvat lapsiin ja heidän perheisiinsä. Lapsiperheiden asemaan vaikuttavat heikennykset ovat ristiriitaisia muun muassa hallitusohjelman lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyviin tavoitteisiin nähden. Lapsiasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että lapsiperheisiin kohdistuvia hallitusohjelman mukaisia leikkauksia sekä muita suunnitteilla olevia muutoksia ja uudistuksia muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen arvioidaan kokonaisuutena ja erityisesti lapsinäkökulmasta.
5 Lastensuojelun keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto pitää luonnoksessa esitettyä asiakasmaksujen enimmäismäärän 100 %:n korotusta kohtuuttoman suurena. Luonnoksessa ehdotettu asiakasmaksujen korotus on merkittävästi korkeampi kuin yleinen kustannustason nousu. Esitys ei toteuta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta yhdenvertaisuuden vaatimusta, sillä perheiden sosioekonominen asema tulee suurella todennäköisyydellä vaikuttamaan lasten mahdollisuuteen osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. Ongelmallista on myös se, että jos lapsi on aamu- ja iltapäivätoiminnassa enemmän kuin 760 tuntia, ei ylimenevältä ajalta määriteltäisi hintaa laisinkaan vaan se jäisi kunnan vapaan hinnoittelun varaan. Enimmäismaksuihin tuleva tuntuva korotus heijastuu myös ylimääräisenä korotuksena aamu- ja iltapäivätoiminnan nk. viidennen tunnin asiakasmaksuihin. Lähtökohtaisesti on kannatettavaa, että säännöksen sanamuotoa maksujen perimättä jättämisestä tai alentamisesta pyritään tekemään velvoittavammaksi. Keskusliitto pitää kuitenkin suurena puutteena sitä, ettei esitysluonnoksessa ole tarkempia perusteita sille, kenellä on tosiasiallisesti mahdollisuus saada maksun alennusta tai vapautus maksusta. Jos yksittäisessä kunnassa näitä ehtoja edellytysten täyttymiselle pidetään tiukkoina, ei luonnoksen sanamuodolla on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava ole juurikaan merkitystä. Keskusliitto korostaa, että tiedotusta mahdollisuudesta hakea aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksusta alennusta tai vapautusta tulisi lisätä merkittävästi. Velvoite maksualennuksista ja -vapautuksista tiedottamiseen tulee kirjata perusopetuslain säännökseen. Lastensuojelun Keskusliitto pitää esityksen lapsivaikutusten ja perhevaikutusten arviointia puutteellisena. Esitysluonnoksessa kokonaisvaltaista lapsen edun pohdintaa enemmän on keskitytty esityksen taloudellisten vaikutusten pohdintaan. Esityksestä puuttuu perusteltu ja kattava näkemys siitä, miten kyseinen esitys toteuttaa nimenomaisesti lapsen etua. Ehdotettu korotus enimmäismaksuihin on niin suuri, että se olisi ehdottomasti kaivannut tuekseen selvityksiä ja tutkittua tietoa siitä, millainen vaikutus korotuksella tulee olemaan lapsien ja perheiden arjessa. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään otettu huomioon kokonaisuutena niitä kaikkia leikkauksia, joita perhe-, kasvatus- ja koulutuspalveluihin ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Lastentarhanopettajaliitto Lastentarhanopettajaliiton näkemyksen mukaan lain muutokseen ja maksujen korottamiseen on tarvetta, koska niitä ei ole lainkaan muutettu toiminnan aloittamisen jälkeen. Samalla tulee kuitenkin tiukentaa maksujen perimättömyys- ja alentamismahdollisuutta. Tällä hetkellä suurimmassa osassa kunnista on ohjeistus maksualennusten ja -vapautusten myöntämiseen. Kunnilla ei saa olla kokonaan itsenäistä harkintavaltaa milloin ja miten kunnassa linjataan maksujen perimättä jättämisen tai alentamisen päätökset. Pääperiaatteet tulee kirjata kaikkia sitoviksi lain muutoksen yhteydessä. Näin tuetaan tasa-arvoista ja oikeudenmukaista linjaa kaikkia perheitä ja lapsia kohtaan kaikkialla Suomessa. Laissa on huolehdittava ja turvattava kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien lasten asema maksukorotuksista huolimatta. Jokaisella ap-ip toiminnan piiriin kuuluvalla tulee olla mahdollisuus osallistua toimintaan perheen tai huoltajan varallisuudesta riippumatta. Tämä voidaan turvata esimerkiksi samankaltaisella portaittaisella maksunmääräytymistaulukolla, mikä sisältää nollalaskuluokan.
6 Lieksan kaupunki Kustannusten kasvun rahoituksen siirtäminen pääosin lasten vanhemmille kaksinkertaisten asiakasmaksujen muodossa johtaa siihen, että maksuvapautus- ja huojennushakemusten määrä kasvaa huomattavasti. Lieksan tilanteessa se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että maksuvapautuksia ja -huojennuksia tullaan myöntämään aiempaa huomattavasti enemmän. Tästä johtuen kunnan tulojen lisääntyminen asiakasmaksuja korottamalla on hyvin epävarmaa. Maksuvapautus- ja huojennushakemusten lisääntyminen tarkoittaa myös selvästi lisääntyvää työmäärää hakemusten käsittelyn yhteydessä. Vaikka aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ei olekaan kunnille pakollista, lähes kaikki Suomen kunnat järjestävät toimintaa. Lakimuutoksella haetaan parannusta kuntien taloudelliseen tilanteeseen, mutta todellisia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Lasten kannalta ajateltuna huonoin vaihtoehto on se, että kunnissa tehdään päätöksiä aamu- ja iltapäivätoiminnan lopettamisesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korottaminen on perusteltua, mutta maksujen kaksinkertaistuminen on liian suuri muutos yhdellä kertaa toteutettuna. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Esityksen mukaan sillä ei ole vaikutuksia valtiontalouteen, vaan kunnat saisivat korotuksista tulevan hyödyn täysimääräisesti itselleen. Aluehallintovirasto pitää erityisen tärkeänä, ettei maksujen korotuksella ole vaikutusta aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen, vaan syntynyt lisäresurssi käytetään toiminnan laajentamiseen (erityisesti 2. luokan oppilaiden osalta) sekä sen sisällön ja laadun kehittämiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL pitää 100 prosentin kertakorotusta kohtuuttomana ja perusteettomana. Kohtuullinen ja perusteltavissa oleva korotus perustuisi hintakehitykseen, esimerkiksi elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksin muutoksen mukainen korotus olisi noin 20 prosenttia. Kuntien päättämät maksut ovat yleensä enimmäismaksun suuruisia tai lähellä sitä. Enimmäismaksun korottaminen 100 prosentilla johtaa siihen, että aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu nykyistä vähemmän lapsia. Suuri määrä aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevia lapsia jää toiminnan ulkopuolelle. Aamu- ja iltapäivätoiminta on lapsille ja perheille tärkeä palvelu. Suomessa pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyet, vanhempien työssäkäyntiaste on korkea ja vanhemmat tekevät valtaosin kokopäivätyötä. MLL kannattaa sitä, että maksujen alentamisesta tai vapauttamisesta annetaan velvoittava säännös. Ehdotettu säännös ei kuitenkaan ole riittävä takaamaan sitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevat lapset voivat yhdenvertaisella tavalla osallistua toimintaan. Tarvitaan selkeitä menettelyjä ja kriteerejä, kuten on esimerkiksi päivähoitomaksujen osalta. Nämä voitaisiin määritellä esimerkiksi asetuksen tasolla. Toinen vaihtoehto olisi, että Opetushallitus määrittelisi aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa tarkentavat maksuvapautus- ja alentamisperusteet ja menettelyt. Kolmas vaihtoehto olisi, että Opetushallitus antaisi ohjeistuksen maksuvapautus- ja alennusperusteita ja menettelyistä. MLL esittää, että esitystä aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksujen korottamisesta kohtuullistetaan. Jos hallitus kuitenkin päättää antaa luonnoksen mukaisen maksujen korotuksen eduskunnalle, MLL toivoo, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto, koska ehdotetut maksukorotukset ovat suuruudeltaan ongelmallisia perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen kannalta. Monimuotoiset perheet -verkosto Monimuotoiset perheet -verkosto katsoo, että:
7 - Aamu- ja iltapäivähoidon maksukorotukset ovat kertaluontoisiksi korotuksiksi täysin kohtuuttomat, maksut nousevat joiltain osin jopa 100%. - Maksualennuksen tai maksun poistamisen mahdollisuus on lähtökohtaisesti hyvä, mutta siitä tiedottaminen on epäonnistunut - Maksun tulisi olla vastaavasti tulosidonnainen kuin päivähoitomaksun - Alennuksen tai poiston edellytykset tulisi aina selvittää maksun määräytymisen yhteydessä - Maksussa tulisi olla sisarusalennus tai muu kohtuullistamisperiaate monikkoperheiden ja muiden monilapsisten perheiden osalta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mielestä maksuja voidaan nostaa maltillisesti, sillä ne ovat selvästi jääneet jälkeen muusta hintakehityksestä. Nosto voisi olla portaittainen päivähoitomaksujen määräytymisen mukaisesti sisältäen nollamaksuluokan. Näin kaikki siihen oikeutetut voivat siihen tosiasiallisesti osallistua ja taksoitus olisi kaikissa kunnissa samalla tasolla. Kunnille ei tule antaa itsenäistä harkintavaltaa siihen, milloin maksut jätetään perimättä tai niitä alennetaan, vaan järjestelmän tulisi olla samankaltainen kuin päivähoitomaksujen osalta jo sovelletaan. Mikäli kunnilla olisi harkintavalta maksujen määräytymisessä, sosiaalitoimen menot voivat kasvaa, jos vähävaraisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa joudutaan tukemaan sosiaalitoimen varoista. Opetushallitus Opetushallitus toteaa, että hallituksen esittämä korotus on varsin korkea, mikä voi lisätä eriarvoisuutta. Tälläkin hetkellä pieniä koululaisia jää toiminnan ulkopuolelle. Tavoitteena tulisi olla, että kaikki palvelua tarvitsevat lapset voisivat osallistua toimintaan. Lasten tasa-arvo palvelujen suhteen on turvattava. Lakiesityksessä mainittu maksujen kohtuullistaminen suhteessa vanhempien tulotasoon on kannatettavaa. Opetushallitus ehdottaa, että aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävä maksu porrastettaisiin vastaavasti kuin päivähoitomaksut. Porrastuksen tueksi tarvittaisiin kansallinen ohje, joka voisi myös vähentää hallinnollisia kustannuksia. Samalla vältyttäisiin erillisiltä harkinnanvaraisilta maksujen määrityksiltä, jotka voivat lisätä kuntien ja perheiden välistä eriarvoisuutta. Oulun yliopisto Oulun yliopisto katsoo hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi perusopetuslain 48 f :n muuttamisesta olevan perusteltu, sillä aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät maksut ovat jääneet merkittävästi yleisestä hintakehityksestä, eikä niihin ole tehty indeksi- tai muita korotuksia toiminnan aloittamisen jälkeen. Oulun yliopisto pitää kuitenkin korotusta, joka nousisi 570 tunnin osalta 60 eurosta enintään 120 euroon ja 760 tunnin osalta 80 eurosta enintään 160 euroon, suurena. Asiakasmaksujen perimättä jättämis- tai alentamismahdollisuutta Oulun yliopisto pitää tärkeänä, jottei perheen pienituloisuus muodostuisi esteeksi lapsen osallistumiselle toimintaan. Oulun yliopisto katsoo, että perusopetuslain 48 f :n muuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun korottamisen osalta parantaa kunnan mahdollisuuksia järjestää aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain tavoitteiden mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Kunta myös päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen suuruudesta, joka voi olla nyt ehdotettua enimmäismäärää (120 euroa tai 160 euroa) pienempi. Oulun yliopisto pitää tärkeänä, että kunta huolehtii aamu- ja iltapäivätoiminnan hinta-laatusuhteesta kunnan järjestämässä sekä palvelun tuottajilta hankitussa aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
8 Oulun yliopisto esittää, että aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen mahdollisesti noustessa, kunta seuraa tilannetta ja arvioi antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistuu ulkopuoliseen arviointiin, jonka keskeiset tulokset kunta julkistaa, kuten perusopetuslain 48 c :ssä edellytetään. Oulun yliopisto pitää myös tärkeänä, että kunta seuraa ja tarkastelee maksujen korotuksen vaikutuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntään, jotteivät toimintaa tarvitsevat lapset jää korkeiden maksujen takia tarvitsemansa aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkopuolelle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että lakimuutos on kokonaisuudessaan tarpeellinen ja maksujen ajanmukaistaminen on perusteltua. Maksujen korotus yhdellä kerralla on varsin suuri. Korotus voisi olla vaiheittaista ja voitaisiin toteuttaa pidemmällä aikavälillä. Tämän lisäksi maksujen korotukset voitaisiin sitoa yleiseen hinta- ja kustannuskehitykseen, jotta tulevaisuudessa kustannusten noustessa vältyttäisiin suurilta yksittäisiltä kertakorotuksilta. Maksujen korotuksen yhteydessä saattaa käydä niin, että palvelujen käyttö vähenee ja lasketut tulon lisäykset kunnille eivät toteudu täysimittaisina. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset kuntien ApIp-toimintaan saamien valtionosuuksien määrät ja niiden mahdolliset muutokset. ApIp-toiminta tulisi valtakunnallisesti turvata yhtäläisesti eri kunnissa niiden erityispiirteet huomioon ottaen. Erityispiirteitä ovat esimerkiksi harva asutus ja kunnassa tapahtunut erityisen suuri työttömyyden kasvu. Näin ollen aamu- ja iltapäivätoiminnalle asetetut tavoitteet saattavat jäädä osin toteutumatta. Jokaisella oppilaalla tulisi kuitenkin olla kaikilta osin perusopetuslain hengen mukainen mahdollisuus tasaarvoiseen perusopetukseen ja siihen liittyviin toimintoihin. Raaseporin kaupunki Hallituksen esitykseen sisältyy käytännössä kaksi asiaa. Kunnalle annetaan mahdollisuus korottaa maksuja nykyiseltä tasolta jopa 100 %, mutta kuntien on myös jätettävä maksu perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Ehdotuksen johdosta kunta saa suuremman päätösvallan maksujen suuruutta koskien. Kuntien saamaa suurempaa päätösvaltaa voidaan pitää tervetulleena lainsäädännön muutoksena. Jos Raaseporissa päätettäisiin näiden maksujen korottamisesta uuteen enimmäismäärään, johtaisi se todennäköisesti siihen, että huomattava osa nyt toimintaan osallistuvista lapsista ei jatkaisi. Maksujen korotus on aina tasapainokysymys, mutta niin kauan kuin kunta itse voi päättää tasosta, uusi lakiehdotus vahvistaa kunnan itsemääräämisoikeutta. Lakiehdotukseen sisältyy myös velvollisuus jättää maksu perimättä tai sitä on alennettava kun siihen on syytä. Tämä on velvoittava, mutta ei aiheuta muutoksia Raaseporin osalta, koska kaupunki nyt jo toimii uuden lakiehdotuksen mukaisesti. Raseborgs stad Förslaget för regeringspropositionen omfattar i praktiken två saker. Kommunen ges möjlighet att höja avgifterna från nuvarande nivå med upp till 100 % men kommunerna ska också efterskänka eller nedsätta avgiften om det finns skäl därtill med beaktande av vårdnadshavarens underhållsskyldighet eller utkomstmöjligheter eller vårdsynpunkter.
9 Förslaget medför att kommunen får en större beslutanderätt beträffande avgiftens storlek. Större beslutanderätt för kommunen kan anses vara en välkommen förändring av lagstiftningen. Om man i Raseborg skulle besluta om höjning av dessa avgifter till det nya maximibeloppet skulle det troligen medföra att en betydande del av de barn som nu deltar i verksamheten inte skulle fortsätta. Höjning av avgifter är alltid en avvägningsfråga men så länge kommunen själv kan besluta om nivån så stärker det nya lagförslaget kommunens självbestämmanderätt. Lagförslaget omfattar också skyldigheten att eftersänka eller sänka avgifterna då det finns skäl för dessa. Denna skyldighet är förpliktande men medför ingen förändring för Raseborgs del då staden redan nu agerar i enlighet med det nya lagförslaget. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen nostamista koskeva esitys on hallituksen lapsija perhepoliittisten tavoitteiden vastainen. Esitys ei vahvista vanhemmuutta tai matalan kynnyksen palveluita Maksujen kaksinkertaistaminen kertakorotuksena ei ole asiakaslähtöistä Esityksen taloudellisissa vaikutuksissa tulisi huomioida toimintamaksujen perimiseen ja alentamiseen liittyvien hallinnollisten tehtävien henkilöstökustannukset. Perhe-, kasvatus- ja koulutuspalveluihin suunnitellut leikkaukset ja niiden kohdentumisen vaikutukset tulisi arvioida kokonaisuutena. Vammaisten lasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta tarvitaan panostuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Lainsäädäntöä tulee selkiyttää. Maksualennuksien ja -vapautuksien hakemis- ja päätösmenettelyn tulee olla selkeä, ja mahdollisuuksista tulee tiedottaa laajasti. Esitystä tulisi arvioida laajemmin osana hallituksen perhepoliittisia linjauksia sekä valmisteilla olevaa muuta lainsäädäntöä, joilla on vaikutuksia lapsen asemaan, oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen. Luonnoksessa esitetty 100 % kertakorotus enimmäismaksuiksi on niin merkittävä, että arvioinnin pohjaksi tulisi tehdä selvitys maksujen vaikutuksesta erilaisten perheiden arkeen ja lasten asemaan. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys Käsitteillä oleva lakimuutosesitys lyö korville hallitusohjelman tavoitteita. Terveyden edistämisen näkökulmasta lapsiin panostaminen on tuottoista toimintaa pitkällä tähtäimellä. Lasten karsiutuminen aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkopuolelle vanhempien vähävaraisuuden tai maksukyvyttömyyden takia edistää ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. SOSTE toivoo päättäjiltä ymmärrystä, että kaikille lapsille tulisi tarvittaessa olla mahdollista osallistua aamuja iltapäivätoimintaan ilman perheen taloudellisten edellytysten tuomaa rajoitusta. SOSTE toteaa, että maksujen korotus yhdessä muiden hallituksen esittämien lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten kanssa tuntuu kohtuuttomalta. SOSTE ei kannata hallituksen esitystä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamisesta, koska se: asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan lisää toiminnan ulkopuolelle jäävien lasten määrää heikentää perheiden taloudellista tilannetta ja ostovoimaa vaikuttaa vanhempien työssäkäyntiin
10 lisää aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkopuolelle jäävien lasten turvattomuutta, yksinäisyyttä ja vaikeuttaa kaverisuhteiden ylläpitoa on ristiriidassa hallitusohjelman lapsiin ja perheisiin kohdistuvien tavoitteiden kanssa nostaa esiin huolen kuntien käytäntöjen yhdenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta liittyen maksun perimättä jättämiseen perheen toimeentulon tai elatusvelvollisuuden vaikeutuessa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry SAK pitää esitettyä säästötoimenpidettä väärin kohdennettuna. Säästötoimenpide voi pahimmillaan vaikuttaa lasten syrjäytymisen lisäämiseen. SAK:n mielestä tärkeintä tässä vaiheessa on varmistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen vähintään nykyisessä laajuudessa jatkossakin, ja mahdollistaa myös pienituloisten perheiden lasten osallistuminen toimintaan säätämällä maksunalennuksista tai -vapautuksista nykyistä sitovammin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko/ Kirkkohallitus Lasten hyvinvoinnin ja kasvun turvaaminen on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ensiarvoista. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin kohdistuvat säästötoimenpiteet voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä kustannuksia toisaalla, joten säästöpäätöksien seurannaisvaikutuksia on harkittava huolellisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuukausimaksujen enimmäismäärien korotus on perusteltu. Kun luonnoksessa ehdotetaan enimmäismäärien kaksinkertaistamista, korotus on huomattavan suuri. Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että korotukset toteutetaan kunnissa kohtuullisesti. Ei ole toivottavaa, että suuret maksujen tarkistukset karsivat toimintaan osallistuvien lasten määrää. Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että velvollisuutta olla perimättä maksua tai periä alennettu maksu tiukennetaan esitetyllä tavalla. Samalla kirkkohallitus kiinnittää huomiota siihen, että korotuksen suuruus vaikuttaa myös pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden asemaan. Taloudelliset tekijät eivät saa olla esteenä kenenkään osallistumiselle aamu- ja iltapäivätoimintaan. Avustuksia palveluntuottajille ei ole syytä vähentää. Kirkkohallitus on havainnut, että joidenkin kuntien maksamat avustukset seurakunnille ja muille palveluntuottajille ovat jo nyt olleet niin pieniä, ettei seurakunnilla ole ollut taloudellista mahdollisuutta jatkaa palveluntuottajana, vaikka palvelulle olisi tarvetta. Palveluntuottajille maksettavien avustusten vähentämistä on syytä harkita tarkoin, sillä monin paikoin esimerkiksi seurakuntien osuus palvelun tarjoajana on merkittävä. Viimeisimmän (2014) tilastotiedon mukaan seurakunnissa järjestettävä aamupäivätoiminta on lisääntynyt 50 %. Lisäys kertoo toiminnan tarpeellisuudesta se turvaa pienten koululaisten aamuja ja mahdollistaa aikuisen läsnäolon ennen koulupäivän alkua. Esityksessä myös todetaan, että jo nykyisellään osa, varsinkin toisen vuosiluokan lapsista, jää toiminnan ulkopuolelle. Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto pitää esitystä tarpeellisena ottaen huomioon kuntatalouden huono tilanne. Kuntaliitto pitää tärkeänä että kunta myös jatkossa päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen suuruuden. Kuntaliitto pitää asiakasmaksujen korotuksen aiheellisena mutta voimassa oleva 48 f :n 2 momentti tulee säilyttää. Kuntaliitto ehdottaa että asiakasmaksujen tarkistusväli ei jatkossa olisi liian pitkä, jolloin ei tulisi tarvetta suuriin kertakorotuksiin. Kuntaliitto esittää lakiesitykseen lisättäväksi uuden 4 momentin: Edellä 1 momentin mukaisia maksuja tarkistetaan vuosittain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 57 :n 2 momentin mukaisella hintaindeksillä.
11 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer SuPer ei kannata ainakaan tässä suuruudessa esitettyjä maksujen korotuksia. Ne ovat kohtuuttoman suuret ja niillä voi olla hyvin vahingollisia seurauksia yksilön kehitykselle ja tulevaisuudelle. Koska lapsiperheiden maksukyky ei ole kohentunut vuosiin, ei maksujen korotuksilla nyt esitetyllä perusteella ole uskottavuutta. Perustuslain 19 :n 3 mom. säännös, jossa muistutetaan julkisella vallalla olevan velvoite tukea perhettä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa on otettava huomioon vakavasti. Edellä esitetyin perustein nyt tehty korotusesitys on perustuslain ja yksilön turvallisuuden ja hyvinvoinnin vastainen. Maksujen korotusesitys voi johtaa siihen, että vain hyvätuloisilla on mahdollisuus käyttää ap-/ip-hoitoa ja heikompituloiset, jotka tarvitsisivat tukea saavuttaakseen yhdenvertaiset lähtökohdat lapsilleen, eivät sitä pysty hankkimaan. Esitys toteutuessaan lisää kansalaisten jakoa hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Jotta asiakasmaksut jätetään perimättä tai saadaan siihen alennusta, tarvitaan aina asian selvittelyä ja kallista byrokratiaa. Ehdotuksen tavoitellut säästöt voivat näin jäädä ennakoitua pienemmäksi. SuPer ei kannata esitettyjä asiakasmaksun korotuksia, jotka tällaisinaan toteutuessa ovat kohtuuttoman suuret lapsiperheiden maksukykyyn verrattuna. Perheillä tulee olla realistinen mahdollisuus saada lapsilleen turvattu aika, sen lyhyen ajan kun koulupäivät ovat vielä lyhyitä, eikä lapsen kehitystaso ole vielä sillä tasolla, että jopa kuuden tunnin yksinolo kotona olisi turvallista. Suomen Vanhempainliitto Suomen Vanhempainliitto pitää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ensiarvoisen tärkeänä lapsiperheiden tukena ja oivallisena esimerkkinä ennaltaehkäisevästä, kunnille kohtuuhintaisesta lasten kasvua ja kehitystä ja vanhemmuutta tukevasta toiminnasta. Vanhempainliitto pitää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen kaksinkertaistamista kohtuuttoman suurena. Vanhempainliitto uskoo, että asiakasmaksujen kaksinkertaistaminen vähentää aamuja iltapäivätoimintaan hakeutumista erityisesti pienituloisissa perheissä ja jättää siten osan toimintaa tarvitsevista lapsista sen ulkopuolelle. Toteutuessaan hallituksen esitys lisää lasten ja perheiden eriarvoistumista ja on perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteiden sekä pääministeri Sipilän hallitusohjelman vastainen. Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu muita lapsiperheiden palveluita ja tukia koskevia leikkauksia ja asiakasmaksujen korotuksia, joita parhaillaan ollaan tekemässä. Vanhempainliitto pitää välttämättömänä, että lapsiperheiden asemaa ja siihen tehtäviä muutoksia tarkastellaan kokonaisuutena ja muutosten yhteydessä tehdään perusteelliset, kokonaisuuden huomioon ottavat lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnit. Suomen Vanhempainliitto pitää esityksen puutteena sitä, että esitysluonnoksessa ei määritellä yhtenäisiä maksun perimättä jättämisen tai alentamisen perusteita, vaan ne jätetään kuntien harkittaviksi. Vanhempainliitto katsoo, että perusopetuslakiin esitetty sanamuodon tiukennus ei ole riittävä takaamaan kuntien yhdenvertaisia käytäntöjä asiakasmaksuperusteista. Lainsäädännössä tulee määritellä maksualennusten ja -vapautusten yhtenäiset perusteet. Sen lisäksi kunnat tarvitset selkeän ohjeistuksen. Kunnille tulee asettaa myös velvoite informoida perheitä maksualennuksista ja -vapautuksesta riittävän ajoissa - jo aamu- ja iltapäivätoiminnasta tiedotettaessa ja siihen haettaessa.
12 Vanhempainliitto katsoo, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan muutosten lähtökohtana tulee olla aina lapsen etu. Hallituksen esitysluonnoksen näkökulma on taloudellinen. Siitä puuttuvat myös lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnit. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että asiakasmaksujen korottaminen parantaisi laadukkaan toiminnan järjestämisedellytyksiä ja edistäisi aamu- ja iltapäivätoiminnan työsuhteiden pysyvyyttä. Suomen Vanhempainliitto ei usko, että tässä taloudellisessa tilanteessa asiakasmaksujen korotuksista saadut kuntien tulot suunnataan aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Suomen Yrittäjät Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Suomen yrittäjien mielestä on kuitenkin tärkeää, että em. toimintaa järjestetään, koska se helpottaa niin yrittäjävanhempien kuin muidenkin työssäkäyvien vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista lapsen aloittaessa perusopetuksen. Lapselle aamu- ja iltapäivätoiminta puolestaan tarjoaa toiminnallisen ja turvallisen ympäristön niiksi päivän tunneiksi, jolloin vanhemmat ovat töissä. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja kannattaa sitä. Enimmäismaksun nosto lisää kuntien kykyä toteuttaa tätä tarpeellista palvelua. Svenska folkpartiet i Finland SFP anser att den föreslagna justeringen av avgifterna sammantaget är en alltför stor avgiftshöjning att göras vid ett och samma tillfälle SFP anser att höjningen av den högsta avgiften är alltför stor SFP påtalar den föreslagna avgiftshöjningen på familjenivå kan komma att utgöra en alltför stor förändring i familjens ekonomi SFP anser att ett smidigare sätt att uppdatera avgifterna vore en form an indexjusteringar som skulle innebära större förutsägbarhet för de berörda familjerna SFP påminner att den ledande principen bör vara att alla barn som behöver morgon- och eftermiddagsvård borde kunna få den till överkomligt pris. Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki pitää perusteltuna aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen ajantasaistamista. Toiminnan laatutason turvaamiseksi myös asiakasmaksuja pitää voida tarkistaa. Asiakasmaksun perimättäjättämismahdollisuus turvaa osaltaan kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien lasten iltapäivähoidon korotetuista maksuista huolimatta. Tehy Ehdotukset maksujen korotuksesta kaksinkertaistaisivat aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut nykyisestään. Tehy ry:n jäsenten näkökulmasta muutos on haasteellinen. Tehy ry:n jäsenistössä on paljon lapsiperheitä, joiden lapset ovat alakouluikäisiä, joten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve on merkittävä. Lisäksi noin 38 prosenttia Suomessa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä (Miettinen; 2008) työskentelee vuorotyössä. Vuorotyö osaltaan lisää lapsiperheiden toiminnan tukemisen tarvetta kouluajan ulkopuolella.
13 Kunnan asia on valvoa, että aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu turvataan ja toiminta vastaa asetettuja tavoitteita. Maksun korotus saattaa vähentää hoitoon osallistujia, koska aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen vaikuttaa erityisesti niiden matalapalkkaisten tehyläisten talouteen, joilla on 1. ja 2. luokan lapsia. Suhteellisen korkeasta työllisyysasteesta huolimatta, on huomioitava se tosi seikka, että tehyläisten keskimääräinen kokonaisansio on matalampi kuin kokoaikaisten palkansaajien keskimäärin Suomessa. Aamu- ja iltapäivä toiminnan merkitys korostuu erityisesti 1. luokalla, jolloin koulupäivät ovat lyhyet ja lapset harjoittelevat yksin selviytymistä koulumatkoilla ja kotona. Maksujen näin merkittävä korotus johtaa pahimmillaan siihen, että palvelun todelliset tarvitsijat eivät osallistu toimintaan. Perheen lähiverkoston puuttuessa moni pieni koululainen joutuu olemaan jopa 5 tuntia yksin kotona. Tämä on pienelle lapselle kohtuutonta ja samalla on myös arvioitava siitä johtuvia muita seurauksia. Korotusten jälkeen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut ovat korkeita, verrattuna kokopäiväiseen päivähoitoon, jossa tarjotaan päivän aikana kolme ateriaa sekä ammattihenkilöstön suunnittelemaa laadukasta varhaiskasvatusta. Tehy ry:n mielestä maksujen ajantasaistaminen ehdotusta huomattavasti maltillisemmilla korotuksilla on perusteltua. Tämän lausunnon valmisteluun on osallistunut myös Suomen Lastenhoitoalan Liitto, joka on Tehy ry:n yhteistyöjäsenjärjestö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aamu- ja iltapäivähoidon toiminnan tärkein arvo on lasten hyvinvoinnin ja ennen kaikkea turvallisuuden edistäminen. THL esittää maksujen enimmäismäärän korottamisesta luopumista tai niiden korottamista enintään kuluneiden kymmenen vuoden yleistä hintakehitystä vastaavasti eli 22 prosentilla. Lisäksi THL ehdottaa lakiin lisättäväksi kuntia velvoittavat säädökset siitä, millä perusteilla maksuja tulee alentaa tai jättää kokonaan perimättä. THL kiinnittää huomiota seuraavaan lain epäkohtaan, jota ei ehdoteta lakiesityksessä korjattavaksi. Laki pysyy ennallaan 48 f :n 1. momentin alun osalta "Maksujen määrääminen ja niiden suuruudesta päättäminen jää edelleen kunkin kunnan päätettäväksi". Tämä asettaa lapsiperheet eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä kunnassa he asuvat. THL esittää, että palvelua tulisi olla mahdollisuus tarjota maksuttomana koulun moniammatillisen opiskeluhuollon arvioon perustuen, ennaltaehkäisevästi ja varhain. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen ehdotettu kaksinkertaistaminen vaarantaa palvelun käyttämisen monissa perheissä, joissa tarve palvelulle on suuri. Epävarmuus ja huoli pienen koululaisen yksin pärjäämisestä vaikuttaa myös vanhempien (käytännössä useimmiten äidin) täysipainoiseen ja kokoaikaiseentyöelämään osallistumiseen sekä työn tuottavuuteen. Maksujen nosto pitää kohtuullistaa eli porrastaa useamman vuoden ajalle. Kuntien mahdollisuuksiin tarjota palvelua joustavasti maksutta tai alennetulla maksulla on kiinnitettävä erityistä huomiota.
14 Turun kaupunki Asiakasmaksun korotus on ajankohtainen ja perusteltu. Korotus kertaluonteisena on merkittävän iso, olisikin harkittava portaittaista käyttöönottoa ja indeksiin sitomista. Asiakasmaksuista vapauttaminen tai huojentaminen tulee vaatimaan kunnassa ja/tai palveluntuottajilla henkilöstöresurssia käsittelemään kyseisiä anomuksia. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Valtakunnallinen vammaisneuvosto esittää huolensa maksujen korotuksen johdosta. Uhkana on, että yhdenvertainen mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan vaarantuu. Valtakunnallinen vammaisneuvosto katsoo, että mikäli maksujen korotukseen päädytään, on ehdotettua maksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskeva suojasäännös välttämätön. Sen osalta on tarkennettava, mitä huollolliset näkökohdat tarkoittaa. Lisäksi lain toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kunnat tosiasiassa myöntävät vapautuksia ja alennuksia maksuihin ja tiedottavat tästä mahdollisuudesta saavutettavassa muodossa kaikille palvelua mahdollisesti tarvitseville. Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaa korostaa sitä, että osalla vammaisista lapsista ja vammaisten vanhempien lapsista aamu- ja iltapäivähoidon tarve on vammasta johtuvaa ja välttämätöntä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta. Tällöin tilanne on erilainen kuin muiden aamu- ja iltapäivähoitoa käyttävien lasten kohdalla, ja myös hoitomaksuja olisi arvioitava tätä kautta. Kun lapsi välttämättä tarvitsee oman tai vanhemman vamman vuoksi aamu- ja iltapäivähoitoa, tulisi sen olla maksutonta. Valtiovarainministeriö Hallituksen esitysluonnos vastaa hallitusohjelman liitteessä linjattua toimenpidettä ja sen mukaisen toimenpidettä ja sen mukaisen esityksen antamista voidaan puoltaa. Maksujen korottamista voidaan pitää perusteltuna, koska enimmäismakuun ei ole tehty indeksi- tai muita korotuksia toiminnan aloittamisen jälkeen (2003) ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä. Enimmäismaksua korottamalla parannetaan myös kuntien mahdollisuuksia järjestää toimintaa laadukkaasti ja kevennetään kuntien rasitusta. Maksuja korotettaessa on tärkeää samalla huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuudesta osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, minkä voidaan katsoa toteutuvan perusopetuslain 48 f :n 2 momentin muutoksella esitetyn mukaisesti. Esitys tulee käsitellä Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Vammaisfoorumi * Vammaisfoorumista ehdotetut aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset ovat prosentuaalisesti kohtuuttoman suuria. * Vammaisfoorumi kannattaa maksun perimättä jättämistä koskevien säännösten tiukentamista. Säännösten on kuitenkin toteuduttava myös käytännössä. * Vammaisfoorumin mielestä perusteluissa käytetty ilmaisu huollolliset näkökohdat on epäselvä. Ilmaisua on lakiehdotuksen perusteluissa avattava ja täydennettävä esimerkeillä. * Jatkossa kaikkien aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävien kuntien on myönnettävä alennusta tai vapautus toiminnan maksuista. On tärkeää, että säännöksessä on maininta siitä, että alennuksen tai vapautuksen myöntäminen maksuista on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. * Ehdotuksesta ei käy ilmi, onko aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen alentamisesta tai poistamisesta tehtävästä päätöksestä oikeus hakea muutosta.
15 * Maksujen korotuksista sekä perusteista, joilla maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, on tiedotettava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tiedon on oltava esteettömästi, saavutettavasti ja helposti kaikkien saatavilla. Lisäksi tiedotusta on tehtävä ajoissa. Vasemmistoliitto Päivähoitomaksujen tapaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa voisi ottaa käyttöön porrastetun maksujärjestelmän, jossa huomioitaisiin perheen tulotason lisäksi lasten lukumäärä. Esitetty muutos osuu eniten esimerkiksi niihin yhden vanhemman perheisiin, jotka eivät ole tarpeeksi pienituloisia ollakseen oikeutettuja maksun alennukseen tai perimättä jättämiseen. Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että aamu- ja iltapäivähoito on tarpeellista lasten kasvun tukemiseksi ja että hoitomahdollisuuden on oltava kaikkien ulottuvilla perheen taloudellisesta asemasta riippumatta. Vihreä eduskuntaryhmä paheksuu hallituksen esitysluonnoksen aamu- ja iltapäivähoidon maksujen korotusten suuruutta, sillä maksut kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Vaikka kuntia ei velvoitetakaan maksimimaksujen käyttöönottoon, on kuntien taloustilanteiden johdosta todennäköistä, että enimmäismaksut otettaisiin laajasti käyttöön. Monille pienituloisille perheille tällainen äkillinen maksujen tuplaantuminen saattaisi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia ja jopa lapsen ottamisen pois aamu- tai iltapäivähoidosta. Maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevan säätelyn muuttamista vihreä eduskuntaryhmä pitää tervetulleena. Esityksen mukaan kuntien on jätettävä maksut kokonaan perimättä tai huojennettava niitä, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Kuntakohtaista harkinnanvaraa ei enää olisi, mikä lisää yhdenvertaisuutta. Vapautus- ja huojennusperusteita on täsmennettävä alemmanasteisella sääntelyllä tai ohjeistuksella. Aamu- ja iltapäivähoidon maksut ovat pysyneet yli kymmenen vuotta muuttumattomina, joten enimmäismaksujen kohtuullista korottamista voidaan pitää perusteltuna. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä hallituksen esitysluonnosta on kuitenkin korjattava siten, että maksujen korotusta kohtuullistetaan. Suurin piirtein kuluttajahintaindeksin muuttumisen mukaista korotusta voitaisiin vielä pitää hyväksyttävänä ja perheiden kannalta kohtuullisena. Tämäntasoinen korotus ei todennäköisesti johtaisi lasten vetämiseen pois hoidon piiristä perheiden taloudellisen tilanteen vuoksi. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden Vanhemman Perheiden Liiton mukaan päivähoidon ja peruskoulun 1-2 -luokkalaisten sekä erityistarpeisten 3-9-luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoidon saatavuus on tärkeä yksinhuoltajien työllistymiselle. Tilastokeskuksen mukaan yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on jo 16,3 %, vaikka mm. työmotivaatio on korkea. Lähes 100 % korotus on liian suuri, etenkin pienituloisille. Kaikille samansuuruinen tasamaksu on epäoikeudenmukainen pienituloisille. Asiakasmaksulain 11, jonka mukaan maksu on jätettävä perimättä, mikäli se vaarantaa asiakkaan toimentuloedellytyksiä, ei ole toiminut tähänkään asti. Selvitysten mukaan alennuksia on saanut hyvin pieni osa perheistä, vaikka lapsiperheiden pienituloisuus oli selvitysajankohtana suuri. (Iivonen, Esa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet, Opetusministeriön selvitys, 2009). Liitto vaatii maksua tulosidonnaiseksi nykyisen päivähoitomaksun tavoin. Vapautus tulee myöntää automaattisesti, mikäli perheen käytettävissä olevat vuositulot alittavat pienituloisuusrajan.
16 Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot kotitalouden kulutusyksikköä kohti ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä ja ovat vähäisemmät kuin muun väestön kun taas kahden huoltajan perheiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet ja ovat suuremmat kuin muun väestön (Tilastokeskus. Tulonjakotilasto). Liitto ry vaatiikin, että yhden vanhemman perheiden päivähoitomaksuissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuissa tuloina ei huomioitaisi elatusapumaksua eikä sitä korvaavaa tukea (elatustukea). Ei lausuttavaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Sosiaali- ja terveysministeriö Svenska Finlands folkting Tasa-arvovaltuutettu Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyys- ja yrittäjyysosasto Yhdenvertaisuusvaltuutettu