kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia 1.9.2014 1. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014. 2. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista 3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista Säännösuudistuksia 1.6.2015 1. Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 2. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista 3. Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta 4. Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 5. Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta (pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtävät) 6. Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi
Yhtenäisiä käytäntöjä
Uudistuksiin liittyviä materiaaleja Linkkejä: Suunnittelun ja toteutuksen perusteet asiakirjojen sisältö ja uudet riskiarviolomakkeet 1. Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet asiakirja (= rakenteiden 0- asiakirja)linkki RIL kirjakaupasta vapaasti ladattavaan: Suunnittelun ja toteutuksen perusteet sisältö ja malli (8.12.2016) 2. Uudet riskiarviolomakkeet (Rakenteiden 0 asiakirjan liitteenä) Linkki RIL kirjakauppaan sivulle, josta riskiarviolomakkeet vapaasti ladattavissa a. Rakenteellisen turvallisuuden riskiarvio b. Rakennusfysikaalisen toimivuuden riskiarvio c. Paloturvallisuuden riskiarvio 3
Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista --- 9 Rakenteiden toteutuksen työsuunnitelma Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakenteiden toteutusta varten laaditaan toteutuksen työsuunnitelma ja että työsuunnitelma sisältää riittävät tiedot toteutusta varten. Rakennuksen tai rakenteen mahdollisesta viasta tai vauriosta aiheutuvien seuraamusten ollessa vakavia tai keskisuuria on rakennukselle osana rakenteiden toteutuksen työsuunnitelmaa laadittava toteutuksen laatusuunnitelma, joka sisältää toteuttajan osaamisen ja voimavarojen arvioinnin asetettuihin vaatimuksiin nähden, toteuttajan hankeorganisaation kuvauksen ja sen vastuuhenkilöt, tarkastuksen periaatteet vastuineen sekä suunnitelman laadunvalvonnan toimenpiteistä ja tallenteista. --- TOPTEN rakennusvalvontojen yhtenäinen käytäntö Kantavien rakenteiden toteutuksen laadunhallintaan on nimettävä pätevä asiantuntija, joka a. arvioi kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman sisällön ja antaa sitä koskevan lausunnon b. valvoo laatusuunnitelman toteutumista sekä kirjaa laatusuunnitelman toteutumista koskevat tarkastusmerkinnät tarkastusasiakirjaan ja tarkastusasiakirjan yhteenvetolomakkeeseen Käytäntö koskee rakennushankkeita, joiden aloituskokous pidetään 1.1.2018 jälkeen. Menettely korvaa mm. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun rakentamisessa 8.12.2016 aloitetun paikallavalettujen betonirakenteiden lujuuden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvän menettelyn. Menettely koskee hankkeita, joiden kantavien rakenteiden seuraamusluokka on CC3 (vakavat seuraamukset) tai CC2 (keskisuuret seuraamukset) normaalirakenteisia pientaloja lukuun ottamatta. Pientaloja ovat omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kaupunkipientalot.
Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelma Laatusuunnitelman perusteita Laatusuunnitelmassa esitettävien laadunvarmistustoimenpiteiden tulee täyttää Eurokoodien toteutusstandardien ja Toteutusstandardeja koskevien Suomen kansallisten valintojen vaatimukset sekä Ympäristöministeriön ohjeiden ja suositusten mukaisen vaatimustason ja Toteutuseritelmässä esitetyt lisävaatimukset. Laatusuunnitelma täydentyy riskianalyysin perusteella poikkeuksellisen vaativissa ja MRL 150 d :n mukaisissa erittäin vaativissa rakennushankkeissa. Toteutusluokka vaikuttaa laadunvarmistustoimenpiteiden tasoon Laatusuunnitelman sisältöä Kaikki kantavan rakenteen toteuttamiseen liittyvät työvaiheet Vaatimustasot (toteutuseritelmästä) Työvaiheiden suorittajien erityiset pätevyysvaatimukset. Työvaiheisiin liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet ja niihin liittyvien tulosten raja-arvot. Toimenpiteet vaatimustason tai rajaarvojen ylittyessä. Työvaiheiden tarkastusten tekijät ja niiden hyväksymisen vastuuhenkilöt (rakennusvaiheen vastuuhenkilö). Laadunvarmistustoimenpiteiden tallenteet. Rakennusvaiheiden vaativuusluokan vaatimukset täyttävät työnjohtajat
Uusia lupamääräyksiä Kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelmaan liittyvä lupamääräys Käytetään kaikissa uudisrakentamishankkeissa pientaloja lukuun ottamatta. Korjausrakentamishankkeissa käytetään, jos merkittäviä kantavien rakenteiden muutoksia. Hankkeen kantavien rakenteiden toteutuksen laatusuunnitelman sisällön arviointiin sekä sen toteutumisen valvontaan ja todentamiseen on asetettava pätevä asiantuntija. Asiantuntijan lausunto laatusuunnitelman sisällöstä on esitettävä rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörille ennen aloituskokousta. (Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014) 9, MRL 150 b tai MRL 150 c.) Savupiippulupamääräys Käytetään kaikissa hankkeissa, joissa pääpiirustuksissa on esitetty savupiippu/tulisija. Muu erityissuunnitelma: Savupiippu- ja tulisijasuunnitelma. (Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta, 3 )
Suunnittelijoiden kelpoisuuden tulkintaohjeet www.pksrava.fi Kestäväksi Rakennettu Suomi Yhtenäiset käytännöt
Selvitys rakennuksen terveellisyydestä Linkki lomakkeeseen. Kestäväksi Rakennettu Suomi Yhtenäiset käytännöt
Selvitys rakennuksen terveellisyydestä Lomake liittyy: Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 Rakennuslupahakemus ---Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös: --- 5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta;--- Ympäristöministeriön asetus (ja ohje) rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä: 10 Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö. Lomake on työkalu rakennuksen omistajalle, suunnittelijalle ja rakennusvalvonnalle. Lomake ohjaa hankkeen suunnittelijaa (rakennesuunnittelija tai kosteusvaurion korjaustyön suunnittelija) selvittämään rakennusluvan hakuvaiheessa tai jossakin hankkeen aikaisemmassa vaiheessa: mitä on tutkittu ja mitä on havaittu ja mitä jatkotutkimuksia vielä tarvitaan ja mitä erityissuunnittelua tarvitaan terveellisen lopputuloksen varmistamiseksi.
kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia 1.1.2017 1. Ympäristöministeriön asetukset eurokoodien kansallisista valinnoista 2. Eurokoodien käyttöön liittyvät kansalliset suositukset 3. Ympäristöministeriön ohjeet 4. Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi
Huomioita rakenne- ja pohjarakennesuunnitteluun liittyen Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelun ohjausjärjestelmä 1. MRL 2. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista 3. Eurokoodit 4. Eurokoodeihin liittyvät kansalliset valinnat Ympäristöministeriön asetukset kansallisista valinnoista 5. Ympäristöministeriön ohjeet Sisältää säännökset ja ohjeet mukaan lukien asetukset kansallisista valinnoista sekä eurokoodien käyttöön liittyvät suositukset Huomioita Suunnitteluun ja rakentamiseen merkittävästi vaikuttavia seikkoja on esitetty 1.1.2017 julkaistuissa ympäristöministeriön ohjeissa, mm. 1. Rakennusten jako seuraamusluokkiin (yksityiskohdat) 2. Jako seuraamusluokkiin onnettomuusmitoitustilanteessa ja toimintaperiaatteet vaurionsietokyvyn varmistamisessa 3. Ilmastosta johtuvien kuormien korottaminen (rakennuksen suunnitellun käyttöiän perusteella) Ohjeita ei ole julkaistu englanninkielisenä?
kestäväksi rakennettu S u o m i Rakenne- ja pohjarakennesuunnittelu Säännösuudistuksia 1.1.2018 1. Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi
Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat 1.1.2018 Uudistettuja voimaan jääviä asetuksia on yksi Ympäristöministeriön asetus hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen tyyppihyväksynnästä. Muut asetukset kumoutuvat, esim. palo-ovet. Tyyppihyväksyntäpäätösten voimassaolo Ennen 1.1.2018 myönnetyt tyyppihyväksyntäpäätökset ovat voimassa kunnes päätöksen voimassaoloaika loppuu. Arvioitava täyttääkö uusiutuvien RakMK:n asetusten vaatimukset. Ennen vuodenvaihdetta myönnetyt tyyppihyväksynnät eivät ole välttämättä linjassa vuodenvaihteessa uusiutuvien RakMK:n asetusten kanssa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän selvitettävä rakennustuotteiden kelpoisuus Rakennusvalvonta voi tarvittaessa edellyttää rakennuspaikkakohtaista kelpoisuuden osoittamista. HUOM: Tyyppihyväksyntä ei ole pakollinen, vaikka rakennustuotteelle olisi voimassa oleva tyyppihyväksyntäasetus. 13
Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutuminen Vanhat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat 1.1.2018 Vapaaehtoiset sertifikaatit mahdollisia VTT ja Inspecta ovat luomassa Tyyppihyväksyntätodistus - menettelytapaa vanhaksi menneiden tyyppihyväksyntöjen osalle. Arviointiperusteena kumoutunut tyyppihyväksyntäasetus Vapaaehtoinen sertifikaatti, Ei tyyppihyväksynnän statusta. Arvioitava täyttääkö RakMK:n uusien asetusten vaatimukset. 14
kestäväksi rakennettu S u o m i Edellä mainittuihin käytäntöihin liittyvää lisämateriaalia topten - rakennusvalvonnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola pksrava.fi
Huomioita ennakoivaan rakenne- ja pohjarakennesuunnitteluun liittyen Seuraamusten vakavuus RakMK: Vähäiset, keskisuuret, vakavat seuraamukset EC: Seuraamusluokat CC1, CC2, CC3 Onnettomuusmitoitustilanteen seuraamusluokat CC1, CC2a, CC2b, CC3a, CC3b Seuraamusluokan oikea määrittely suunnittelun alkuvaiheessa tärkeää. Vaikuttaa mm: suunnitelmien laadunvarmistusmenettelyihin, luotettavuusluokkiin, epäedullisten kuormien kertoimeen, toteutusluokkiin toteutuksen laadunvarmistusmenettelyihin, onnettomuusmitoitustilanteen vaurionsietokyvyn suunnitteluun jne. Seuraamusluokan määrittelyyn vaikuttaa mm. rakennuksen kerrosluku: Kerrosluku rakennesuunnittelun kannalta a) Myös kellarikerrokset lasketaan kerroslukuun. b) Ylimmän kerroksen tilat; erillinen IV konehuone koppi ei yleensä muodosta kerrosta. mikäli myös muita tiloja, lasketaan yleensä kerroslukuun. HUOM: Rakennustekninen (RAK ja LVI) kerrosluku voi olla eri kuin asemakaavallinen kerrosluku ja voi olla eri kuin palotekninen kerrosluku. Kuormakertoimista Seuraamusluokka vaikuttaa luotettavuusluokkiin RC1, RC2, RC3 ja niiden kautta epäedullisten kuormien K,FI kertoimeen a) CC1 => RC1 => K,FI = 0,9 b) CC2 => RC2 => K,FI = 1,0 c) CC3 => RC3 => K,FI = 1,1 Käyttöikä vaikuttaa (Rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet, säännökset ja ohjeet, 2016) Ilmastosta johtuvien kuormien korottamiseen a) Suunnittelun käyttöikä yli 50 => ilmastosta johtuvien kuormien ominaisarvoja korotetaan 10 prosentilla. b) Suunnittelun käyttöikä yli 100 vuotta => ilmastosta johtuvien kuormien ominaisarvoja korotetaan 20 prosentilla. c) Ilmastosta johtuvia kuormia ovat lumi-, tuuli- ja jääkuormat sekä ulkoilman lämpötilan vaihtelusta aiheutuvat kuormat. d) Hyötykuormien ominaisarvojen katsotaan yleensä olevan riippumattomia suunnitellusta käyttöiästä.
Rakenteiden 0 asiakirja esitellään ennakkoneuvottelujen yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riskiarviot rakenteiden 0 -asiakirjan liitteiksi. Riskiarvion edessä ei käytetä enää termiä alustava. Riskiarvion päivittämistarve arvioidaan, kun 0 -asiakirjaa muutetaan tai täydennetään. Helpottaa suunnittelijan työtä. (Lomakkeiden kohdetietoja ja rakenneselvityksiä ei tarvitse täyttää). MRL:N muutos 41/2014; erityismenettelyn soveltamisalan laajennus: Erityismenettely voidaan edellyttää, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään. Rakenteiden 0 asiakirjan ja riskiarvioiden avustuksella voidaan määrittää suunnittelutehtävän vaativuus ja tarvittavat erityismenettelytoimenpiteet.
SUUNNITTELUN ERITYISALAT MRL 120 c --- Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. Tulkinta: Pohjarakennesuunnittelu ja rakennesuunnittelu ovat erillisiä mrl 120 c 2. momentin tarkoittamia suunnittelun erityisaloja.
POHJARAKENTEISIIN LIITTYVÄ SUUNNITTELU Pohjarakenteisiin liittyvään suunnitteluun sisältyy sekä pohjarakennesuunnittelijan tekemää geoteknistä suunnittelua, että rakennesuunnittelijan tekemää rakenneteknistä suunnittelua. Tulkinta: pohjarakenteiden suunnittelija = pohjarakennesuunnittelija Pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta arvioidaan geoteknisen pätevyydenkautta. Talonrakentamisessa ei käytetä geotekninen suunnittelija käsitettä. Pohjarakenteet, säännökset ja ohjeet, 2016: Pohjatutkimukset ovat osa geoteknistä suunnittelua.
POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN MRL 120 c, 2.mom. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista, 1 2. momentti: Pohjarakenteiden suunnittelu on maan ja kallion käyttäytymisen yhteensovittamista pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi. Tulkinta: Vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii (vastaavan rakennesuunnittelijan avustamana) maan ja kallion sekä maarakenteiden käyttäytymisen yhteensovittamisesta rakennuksen tai rakenteiden perustusten ja maanvastaisten seinä- ja lattiarakenteiden sekä paalutuksen kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla ja että rakennus tai rakenne ei vaurioidu eikä tule käyttökelvottomaksi.
POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUDEN ARVIOINTI Arvioitaessa rakennesuunnittelijan ja pohjarakennesuunnittelijan kelpoisuutta kyseiseen suunnittelutehtävään käytetään seuraavaa suunnittelutehtävien jakoperiaatetta: Pohjarakennesuunnittelu käsittää EC7 mukaiset tehtävät seuraavin selvennyksin: 3. Anturoiden, laattojen, paalujen ja muiden perustamiseen kuuluvien rakenteiden suunnittelu maapohjan tai paalun kantokyvyn, vakavuuden, painumien, värähtelyjen ja muiden muodonmuutosten suhteen sisältyy pohjarakennesuunnittelijan suunnittelutehtävään. Tarvittavien rakenteiden rakenteellinen suunnittelu sisältyy kantavien rakenteiden suunnittelutehtävään (EC7 6.8). 4.
POHJARAKENNE- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN ILMOITTAMINEN Käytäntö: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että vastaava rakennesuunnittelija ja vastaava pohjarakennesuunnittelija ilmoitetaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. MRA 48 Pääsuunnittelijan on huolehdittava yhteistyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla: --- --- 6) suunnittelijoiden vastuunjaosta ja yhteistyöstä sekä suunnittelun yhteensovittamisen menettelyistä.---
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 1.9.2014 Suunnittelutehtävien vaativuusluokat VAATIVUUSLUOKAT, esim. kantavien rakenteiden suunnittelu Vanha luokitus AA 4 v. suunn.kokemusta + Näyttöä osallistumisesta AA luokan suunnittelutehtäviin Nykyinen luokitus (mrl) Poikkeuksellisen vaativa Ylempi korkeakoulututkinto + 6 v. vaativia suunnittelutehtäviä Vaativa + 4 v. vaativia suunnittelutehtäviä (V+) - Yli 12 kerrosta - 5-8 kerrosta (puu) - Jänneväli yli 25 m - 9-12 kerrosta - Jänneväli 15 m/18 m Poikkeuksellisen vaativien suunnittelutehtävien siirtymäsäännös: Tämän lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen tämän lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. A 2 v. suunn. kokemusta + Näyttöä osallistumisesta A-luokan suunnittelutehtäviin B C Insinööri + 4 v. tavanomaisia suunnittelutehtäviä + 2 v. avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä Tavanomainen Teknikko + 3 v. avustamista tavanomaisissa suunnittelutehtävissä Vähäinen (V) Vantaan kaupunki, Pasi Timo - 3-8 kerrosta - 3-4 kerrosta (puu) - Jänneväli yli 6 m/10 m - 1-2 kerrosta - Ei kellaria - Jänneväli 6 m/10 m MRL:n vaatimukset mustalla Ym:n ohjeet sinisellä Ravaohjeet vihreällä 15.10.2015 2 3
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Tavanomainen kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Suunnitellaan kantavat rakenteet enintään kaksikerroksiseen rakennukseen, jossa voi lisäksi olla kellarikerros ja ullakko ja kooltaan pienehköön, kerrosalaltaan yleensä enintään 300 neliömetrin suuruiseen rakennukseen Tulkintoja Poikkeamia ympäristöministeriön ohjeesta: Kellarikerros nostaa yleensä vaativuusluokan vaativaksi. Yli kaksikerroksinen pientalo on yleensä vaativa (kellari + ullakko mukaan lukien) Kokonaisala voi olla määräävämpi kuin kerrosala arvioitaessa rakennuksen koon vaikutusta suunnittelutehtävän vaativuuteen. Kahden kerroksen korkuiset tilat pientalossa muuttavat kantavien rakenteiden suunnittelun vaativaksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä kantavien rakenteiden jänneväli on vähintään 6 metriä hallimainen rakennus, jonka jänneväli on yleensä enintään 25 metriä tai joka on huomattavan korkea Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: Tehdasvalmistetut kattokannattajat, joiden jännemitta on vähintään 18 m Paikalla valmistetut kattokannattajat, joiden jännemitta on vähintään 15 m => Vaativuusluokka V+ Yleensä erityismenettely/ulkopuolinen tarkastus (Vrt. Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista)
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Poikkeuksellisen vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä Rakennuksen kuormat ovat poikkeuksellisia tai kyse on jännitetystä erikoisrakenteesta, ) Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: Normaalin jännitetyn rakenteen, esim. rasvapunostetun tason (pysäkäintitason) vaativuusluokka voi olla myös V+
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAATIVUUSLUOKAT Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015: Vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä - rakennus, jonka puurakenteisten kerrosten lukumäärä on 3 8 ja jossa lisäksi voi olla yksi tai useampi kellari Poikkeuksellisen vaativa kantavien rakenteiden suunnittelutehtävä - suunnitteluun liittyy kantavien rakenteiden, rakennusosien, elementtiliitosten tai muiden uusien, erittäin vaativien ratkaisujen tuotekehitys Huom: Suunnitteluratkaisut, jotka alun perin ovat olleet uusia ja kokeellisia, voivat kokemusten karttuessa muuttua vallitsevaksi käytännöksi, jolloin suunnittelun vaativuus voi tältä osin muuttua Tulkinta Täsmennys ympäristöministeriön ohjeeseen: 5-8 kerroksien puukerrostalo on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaativa, puurakentamiskokemuksen karttuessa vaativuus voi laskea luokkaan V+
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUS Ennen tutkinnon suorittamista hankittu suunnittelukokemus Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta: Vaaditusta kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. (Tavanomaiset ja vaativat hankkeet) Tulkinta Ennen tutkinnon suorittamista hankittuna kokemuksena voidaan ottaa huomioon kokemus, joka on hankittu sen jälkeen kun kyseessä olevan tehtävän vaadittavat opinnot on suoritettu. (Pääosa kuitenkin tutkinnon suorittamisen jälkeen, vrt. ed. taulukko)
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 41/2014 RAKENNESUUNNITTELIJAN KELPOISUUS Vaativan suunnittelutehtävän vaatima suunnittelukokemus MRL vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä YM ohje, kantavien rakenteiden suunnittelu/ vaativat hankkeet: Kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä. Tulkinta Kokemus voi koostua myös pelkästään avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä