Euroopan alueiden komitea Paikallishallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Miksi? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön laadintaan (70 % EU:n säädöksistä pannaan täytäntöön alue- ja paikallistasolla). Tuodaan EU:ta lähemmäs kansalaisia ja edistetään toissijaisuusperiaatetta. Tarjotaan kohtaamispaikka, jossa alueiden ja kuntien edustajat voivat vaihtaa kokemuksia parhaista käytänteistä ja käydä keskustelua EU:n toimielinten kanssa.
Alueiden komitea Alue- ja paikallishallintoa edustava Euroopan unionin poliittinen elin perustettu Maastrichtin sopimuksella (1993) 350 jäsentä (alue- ja paikallishallinnon edustajia) ensimmäinen täysistunto maaliskuussa 1994 kuusi täysistuntoa vuodessa kuusi aihekohtaista valiokuntaa sekä talous- ja hallintoasiain komissio 28 maakohtaista valtuuskuntaa viisi poliittista ryhmää
Tärkeitä vuosilukuja 1993 AK perustetaan Maastrichtin sopimuksella. 1994 Ensimmäinen täysistunto pidetään Brysselissä. 1995 AK:n jäsenmäärä kasvaa 189:stä 222:een, kun EU laajenee ja sen jäsenvaltioiden määrä kasvaa 12:sta 15:een. 1997 AK:n asema vahvistuu, kun Amsterdamin sopimuksessa lisätään aloja, joilla komitean kuuleminen on pakollista, ja annetaan Euroopan parlamentille mahdollisuus pyytää AK:lta lausuntoja. 2003 Nizzan sopimuksessa määrätään, että AK:n jäsenten on oltava vaaleissa valittuja tai poliittisesti vastuussa olevia henkilöitä. 2004 AK:n jäsenmäärä kasvaa 222:sta 317:ään (EU:ssa 25 jäsenvaltiota). 2007 AK:n jäsenmäärä kasvaa 317:stä 344:ään (EU:ssa 27 jäsenvaltiota). 2009 Lissabonin sopimus vahvistaa AK:n asemaa ja poliittista roolia. 2013 AK:n jäsenmäärä kasvaa 344:stä 353:ään (EU:ssa 28 jäsenvaltiota). Vuodesta 2015 alkaen jäsenmäärä on rajoitettu 350:een. 2015 Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula valitaan AK:n puheenjohtajaksi ensimmäisenä pohjoismaalaisena. 2017 Markku Markkula jatkaa AK:n varapuheenjohtajana. Uudeksi puheenjohtajaksi valitaan belgialainen Karl-Heinz Lambertz.
AK ja Lissabonin sopimus EU:n tuomioistuin on toimivaltainen AK:n esittämissä kanteissa, joiden tavoitteena on komitean oikeuksien turvaaminen. AK:lla on mahdollisuus nostaa kanne säädöksistä, joissa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta. Komitealta pyydetään lausuntoja yhä useammilta aloilta. Jäsenten toimikausi muuttui nelivuotisesta viisivuotiseksi.
EU:n toimielimet ja elimet Euroopan parlamentti 751 jäsentä 750 750 jäsentä valvonta, neuvonanto ja säädöksistä päättäminen Eurooppa-neuvosto Valtion- tai hallitusten päämiehet ja komission puheenjohtaja poliittiset suuntaviivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Euroopan komissio aloiteoikeus tal.arvion toteuttaminen perussopimusten valvonta EU:n edustaminen EU:n neuvosto EU:n neuvosto Ministerit Ministerit säädöksistä. päättäminen Komission varapuheenjohtaja Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Euroopan unionin tuomioistuin Tuomarit 1 tuomari/jäsenvaltio & 11 julkisasiamiestä EU:n lainsäädännön tulkinta & yhtenäinen soveltaminen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 350 jäsentä kuullaan säädösehdotuksista Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin yhteisvaluutan vakaus tulojen ja menojen valvonta 350 jäsentä kuullaan säädösehdotuksista
EHDOTUS YHTEISPÄÄTÖS PÄÄTÖS Päätöksenteko Euroopan unionissa KUULEMINEN Euroopan komissio Euroopan parlamentti EU:n neuvosto Euroopan talous- ja sosiaalikomitea KUULEMINEN
AK:n pakollinen kuuleminen Kansanterveys Koheesiopolitiikka, rakennerahastot, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto Liikenne, Euroopan laajuiset verkot Vastuualueet Työllisyysja sosiaaliasiat Yleissivistävä koulutus, nuoriso, ammatillinen koulutus, kulttuuri ja urheilu Ympäristö, energia ja ilmastonmuutos
AK:n lausuntojen laatiminen Euroopan komission säädösehdotus / EP:n tai neuvoston pyyntö / AK:n oma aloite Mahdollinen näkemysten vaihto AK:n valiokunnassa Lausuntoluonnoksen käsittely ja hyväksyminen AK:n valiokunnassa Lausunnon hyväksyminen AK:n täysistunnossa Jatkotoimet: lausunnon esittely konferensseissa ja/tai EP:n valiokuntakokouksissa Esittelijän nimeämisestä lausunnon hyväksymiseen: 2 9 kuukautta + noin 18 kuukautta AK:n valiokunta nimeää yhden jäsenen esittelijäksi Esittelijä laatii lausuntoluonnoksen ja konsultoi sidosryhmiä AK:n esittelijä on yhteydessä EP:n esittelijään (esittelijöihin) Julkaiseminen ja tiedoksi antaminen EU:n toimielimille AK:n lausuntojen vaikutusten arviointi (yleensä sen jälkeen, kun EP ja neuvosto ovat hyväksyneet säädöksen)
AK:n jäsenistö kunkin maan valtuuskunnan koon mukaan
AK:n jäsenet ja jäsenten nimeäminen 350 jäsentä 2015-2020 Saksa, Ranska, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta..... Puola, Espanja...... Romania...... Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekki, Kreikka, Unkari, Alankomaat, Portugali, Ruotsi... Tanska, Irlanti, Suomi, Slovakia, Liettua, Kroatia..... Latvia, Slovenia... Viro,...... Kypros, Luxemburg, Malta........ 24 21 15 12 9 7 6 5 Jäsenvaltiot ehdottavat paikallis- ja aluehallinnon edustajia. EU:n neuvosto nimeää komitean jäsenet. Toimikausi on viisivuotinen ja uusittavissa. Vuodessa pidetään kuusi täysistuntoa ja annetaan noin 60 lausuntoa.
Mikä on alue? NUTS 2 -aluetta
Suomen valtuuskunta AK:ssa
Suomen valtuuskunta AK:ssa
AK:n poliittiset ryhmät mahdollistavat monikansallisen pohdinnan ja toiminnan luovat siteitä EU:n eri toimielimissä ja jäsenvaltioissa toimivien poliittisten suuntausten välille toteuttavat AK:n tehtävää poliittisena ja demokraattisesti legitiiminä elimenä
AK:n poliittiset ryhmät
AK:n täysistunto täysistuntoon osallistuu AK:n koko jäsenistö 6 kertaa vuodessa lausuntojen hyväksyminen ja poliittiset keskustelut
Valiokunnat COTER alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio ECON talouspolitiikka ENVE ympäristö, ilmastonmuutos ja energia SEDEC sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri CIVEX kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat NAT luonnonvarat (mm. maatalouspolitiikka) CAFA talous- ja hallintoasiain komissio
Työvaliokunta 63 jäsentä, jotka valitaan jäsenvaltioiden välistä ja poliittista tasapainoa noudattaen: puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja yksi varapuheenjohtaja kustakin jäsenvaltiosta poliittisten ryhmien 5 puheenjohtajaa 28 muuta jäsentä vastaa AK:n työn järjestelystä: kokoontuu 8 kertaa vuodessa laatii täysistuntojen esityslistan laatii AK:n poliittisen ohjelman päättää siitä, mikä valiokunta laatii minkäkin lausunnon päättää oma-aloitteisten lausuntojen laatimisesta
Viestintä Euroopan alue- ja paikallistason asioista Tiedotetaan lehdistölle ja muille tiedotusvälineille sekä Euroopan 100 000 alue- ja paikallishallintoelimelle uutiskirjein, internetin kautta ja audiovisuaalisin keinoin. Järjestetään vuosittain noin 200 konferenssia (Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko, AK:n huippukokoukset, EuroPCom -konferenssi, noin 120 yhteistä konferenssia EU:n toimielinten, alueiden edustustoimistojen ja erilaisten yhteenliittymien kanssa), joihin osallistuu 20 000 sidosryhmien edustajaa. Järjestetään vuosittain 600 ryhmävierailua, joissa on mukana 16 000 henkilöä. Tuotetaan julkaisuja kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
Viestintästrategia: 3 kampanjaa 1. Kunnat ja alueet Euroopan tulevaisuuden puolesta - kansalaiskeskustelut (yli 100 tilaisuutta vuoden 2018 aikana) ja verkkokysely, joiden kautta kerätään kansalaisten näkemyksiä EU:n kehittämisestä - AK:n lausunto lokakuussa 2018 2. Investoinnit kestävään kasvuun ja työpaikkoihin kaikkialla Euroopassa - Monivuotinen rahoituskehys vuoden 2020 jälkeen: AK:n mielestä EU tarvitsee kunnianhimoisen budjetin - #CohesionAlliance-kampanja vahvan koheesiopolitiikan puolesta yhteistyössä eurooppalaisten kunta- ja aluejärjestöjen kanssa 3. EU:n kunnat ja alueet muutosvoimana - Ilmastotoimet ja kestävä kehitys (kaupunginjohtajien ilmastosopimus, COP 24) - maahanmuuttajien kotouttaminen, syrjäytymisen ja radikalisoinnin torjuminen
Innovatiiviset alueet EU:ssa Osaamisvaihdon foorumi (Knowledge Exchange Platform, KEP): - n ja Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on nopeuttaa uuden tutkimustiedon leviämistä sekä välittää EU:n toimielimille tietoa kuntien ja alueiden tutkimus-, innovointi- ja investointitarpeista. - Temaattisia seminaareja Brysselissä, paikallistapahtumia kunnissa ja alueilla - Vuoden 2018 teemat: innovoivat kaupungit ja luonto, kulttuuriperintö (Euroopan kulttuuriperinnön teemavuosi) - Aiempia teemoja mm. biotalous, energia, julkisen sektorin innovointi Science meets Regions -tapahtumat - Yhteistyössä Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre), Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa - Älykäs erikoistuminen, alueelliset innovaatioekosysteemit ja tietoon perustuva päätöksenteko: tutkimustieto kunta- ja aluepäättäjien käyttöön Regional Innovation Ecosystems opas (2016): esimerkkejä pioneerikaupungeista ja - alueilta