Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta /2309(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INI)) Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta Esittelijät: Roberto Gualtieri ja Rafał Trzaskowski PR\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN...5 PERUSTELUT...8 LIITE I...11 LIITE II...15 PE v /20 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36, ottaa huomioon sopimuksen Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin, ottaa huomioon työjärjestyksen 41 ja 48 artiklan sekä 74 f artiklan, ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta 1, ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2013); A. ottaa huomioon, että pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden lopussa; B. ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan odotetaan liittyvän unioniin ennen keväällä 2014 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja että Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan määräysten voimassaolo päättyy vaalikauden päättyessä; C. katsoo, että edellisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tapahtuneet väestölliset muutokset olisi otettava huomioon; 1. jättää Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi liitteenä olevan ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta vaalikaudella sille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa annetun aloiteoikeuden perusteella; 2. korostaa, että tämä parlamentin hyväksyntää edellyttävä päätös on tehtävä kiireellisesti heti kun sopimus Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin tulee voimaan, jotta jäsenvaltiot voivat antaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset säädökset Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi ; 3. sitoutuu esittämään hyvissä ajoissa ennen vaalikauden alkua uuden ehdotuksen Euroopan neuvoston päätökseksi sellaisen järjestelmän vahvistamiseksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat 1 EUVL C 227 E, , s. 132 (mietintö Lamassoure/Severin). PR\ doc 3/20 PE v02-00

4 jaetaan uudelleen jäsenvaltioiden kesken 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän mahdollinen kasvu ja väestön demografinen muutos, jotka on asianmukaisesti todettu, sulkematta pois mahdollisuutta varata tietty määrä paikkoja ylikansallisilta listoilta valituille ehdokkaille; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja liitteenä olevan ehdotuksen Euroopan neuvoston päätökseksi sekä edellä mainitun perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön Eurooppa-neuvostolle ja Kroatian tasavallan hallitukselle ja parlamentille ja tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PE v /20 PR\ doc

5 LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEEN Ehdotus Eurooppa-neuvoston päätökseksi Euroopan parlamentin kokoonpanosta EUROOPPA-NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan parlamentin aloitteen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän, sekä katsoo seuraavaa: (1) Siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 1 ja 2 kohdan voimassaolo päättyy vaalikauden lopussa. (2) Kroatian tasavallan liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen koskevan asiakirjan 19 artiklan 1 kohdan määräysten voimassaolo päättyy vaalikauden lopussa. (3) Pöytäkirjan N:o 36 2 artiklan 3 kohdan määräyksiä on noudatettava viipymättä ja siksi on tehtävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen päätös, jotta jäsenvaltiot voivat antaa hyvissä ajoin tarvittavat kansalliset säädökset Euroopan parlamentin vaalien järjestämiseksi vaalikaudeksi (4) Tässä päätöksessä on noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjä periaatteita, joiden mukaan unionin kansalaisten edustajien kokonaismäärä on puhemiehen lisäksi enintään 750 jäsentä ja edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden ja jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti seuraavia periaatteita on noudatettava mahdollisimman tarkoin: PR\ doc 5/20 PE v02-00

6 sopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä on käytettävä täysimääräisesti, jotta Euroopan parlamentin paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta; mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään; mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi on niiden asukkaiden määrä, joita sen jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa. 2 artikla Jäsenvaltioiden väkiluvun laskemisen suorittaa komissio (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vahvistetun menetelmän mukaisesti. 3 artikla Jäsenvaltioissa valittujen Euroopan parlamentin edustajien määrät ovat 1 artiklan mukaisesti vaalikauden alusta lähtien seuraavat: Belgia 21 Bulgaria 17 Tšekin tasavalta 21 Tanska 13 Saksa 96 Viro 6 Irlanti 11 Kreikka 21 Espanja 54 Ranska 74 Kroatia 11 Italia 73 Kypros 6 Latvia 8 Liettua 11 Luxemburg 6 Unkari 21 Malta 6 Alankomaat 26 Itävalta 19 Puola 51 Portugali 21 Romania 32 Slovenia 8 Slovakia 13 Suomi 13 PE v /20 PR\ doc

7 Ruotsi 19 Yhdistynyt kuningaskunta 73 4 artikla Tätä päätöstä tarkistetaan hyvissä ajoissa ennen vaalikauden alkua sellaisen järjestelmän vahvistamiseksi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa, että ennen uusia Euroopan parlamentin vaaleja paikat jaetaan uudelleen jäsenvaltioiden kesken 1 artiklassa määritellyn alenevan suhteellisuuden periaatteen perusteella objektiivisesti siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden määrän mahdollinen kasvu ja väestön demografinen muutos, jotka on asianmukaisesti todettu. 5 artikla Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty...ssa/ssä... päivänä kuuta Eurooppa-neuvoston puolesta Puheenjohtaja PR\ doc 7/20 PE v02-00

8 PERUSTELUT Seuraavalla vuonna 2014 alkavalla vaalikaudella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaan tehdyn poikkeuksen voimassaolo päättyy ja Euroopan parlamentin kokoonpanoksi tulee 751 jäsentä (750 ja puhemies). Nykyisin Euroopan parlamentissa on 754 paikkaa: 736, jotka valittiin vuoden 2009 vaalien aikaan voimassa olleen Nizzan sopimuksen perusteella sekä 18 paikkaa, jotka perustuvat Lissabonin sopimuksen mukaisesti siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan N:o 36 2 artiklaan tehtyyn tarkistukseen, jossa vahvistettiin myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohtaa koskeva väliaikainen poikkeus, jolla sallittiin Saksan pitää Nizzan sopimuksessa annetut 99 paikkaa vuoteen 2014 asti (Lissabonin sopimuksen mukaisesti millään jäsenvaltiolla ei voi olla enempää kuin 96 paikkaa). Kun Kroatian liittymissopimus tulee voimaan, parlamentin paikkaluku kasvaa väliaikaisesti 766 paikkaan, sillä Kroatialle annetaan 12 paikkaa (sillä on tällä hetkellä 12 tarkkailijaa) liittymisasiakirjan 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jolla muutetaan taas pöytäkirjaa N:o 36. Tämän seurauksena perussopimuksen määräysten mukainen 751 jäsenen kokoonpano merkitsee 15 paikan vähennystä nykyiseen parlamenttiin. Kolme näistä viidestätoista on pakko ottaa Saksan kiintiöstä, joka laskee 99:stä 96:n enimmäismäärään. Muut 12 on löydettävä vähentämällä yhdellä tai useammalla niiden 24 jäsenvaltion (Kroatia mukaan lukien) paikkalukua, joilla on enemmän kuin perussopimuksen mukainen kuuden paikan vähimmäismäärä (tällä hetkellä kuuden paikan jäsenvaltioita ovat Malta, Luxemburg, Kypros ja Viro). Euroopan parlamentin uudesta kokoonpanosta tehtävä päätös voi merkitä laajempaakin paikkojen uudelleenjakamista, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset muutokset jäsenvaltioiden asukasluvuissa ja/tai parantaa perussopimukseen kirjatun alenevan suhteellisuuden periaatteen tulkintaa ja toteutumista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano. Näin ollen Euroopan parlamentin on esitettävä ehdotus Eurooppa-neuvostolle. Esittelijöiden tekemä ehdotus perustuu seuraaviin seikkoihin: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan kansalaisten edustuksen EP:ssä on oltava alenevasti suhteellinen. Lamassouren ja Severinin mietinnön mukaan alenevasti suhteellinen edustus merkitsee seuraavaa: sopimuksessa määrättyjä vähimmäis- ja enimmäismääriä on käytettävä täysimääräisesti, jotta Euroopan parlamentin paikkajako eroaa mahdollisimman vähän jäsenvaltioiden väestömäärien jakautumisesta; mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi oikeus sillä on suureen paikkamäärään ja 3) mitä suurempi jäsenvaltion väkiluku on, sitä suurempi on niiden asukkaiden määrä, joita sen jokainen Euroopan parlamentin jäsen edustaa. Määritelmässä esitetään yleinen periaate, ei matemaattista kriteeriä. Toisaalta sitä ei voida noudattaa tarkasti toisen periaatteen osalta (joka tarkoittaisi kirjaimellisesti, että kahdella jäsenvaltiolla, joilla on eri asukasluku, ei voisi olla samaa paikkamäärää). Sitä voidaan kuitenkin toteuttaa eri tavoilla eikä se johda yhteen ja samaan tulokseen. Joka tapauksessa nykyinen paikkajako ei noudata kolmatta periaatetta eri jäsenvaltioiden osalta, mikä on nähtävissä liitteen I taulukossa 1. Ensimmäisen kriteerin PE v /20 PR\ doc

9 pitäisikin olla alenevasti suhteellisen edustuksen noudattaminen mahdollisimman tarkasti. Siihen on monta tapaa, mutta mikä niistä olisi valittava? Aiempien paikkojen uudelleenjakojen yhteydessä paikkajaon aleneva suhteellisuus venytettiin äärimmilleen ja paikkaa kohti tarvittava asukasluku isoissa jäsenvaltioissa kasvoi huomattavasti verrattuna keskisuuriin (ks. liite II) ja tämän suuntauksen tasapainottaminen on tarpeen. Lisäksi Lamassouren ja Severinin mietinnön ensimmäinen periaate (perussopimuksessa esitettyjen rajojen täysimääräinen hyödyntäminen) estää Saksan paikkojen vähentämisen alle 96 enimmäismäärää pienemmäksi. Sillä olisi tavoitteisiin nähden kielteisiä poliittisia vaikutuksia koko Euroopan parlamentille Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen ottaman kriittisen kannan takia. Tämä estää automaattisesti suurten jäsenvaltioiden paikkojen vähentämisen ja se johtaisi loogisesti ainakin eräiden niistä paikkamäärän kasvattamiseen. Edellisessä valmistelukunnassa Euroopan parlamentti ehdotti ns. fix-prop-menetelmää, jota on kehitetty viime aikoina Cambridgen kompromissin nimellä. Siinä jaetaan kuusi paikkaa kaikille jäsenvaltioille ja loput jaetaan suhteellisuuden mukaisesti (ks. liite I, taulukko 4.). Fix-prop-menetelmä on kaikkein "suhteellisin" tapa noudattaa alenevasti suhteellista edustusta ja se vähentäisi huomattavasti Saksan perustuslakituomioistuimen alenevasti suhteelliseen edustukseen kohdistamaa kriittisyyttä (erityisesti, jos se yhdistettäisiin 96 edustajan ylärajan poistavaan perussopimuksen uudistukseen). Sen täytäntöönpano laukaisisi kuitenkin traumaattisen paikkojen uudelleenjaon, jossa keskisuuret ja pienet jäsenvaltiot kokisivat raskaita tappioita ja suuret jäsenvaltiot voittaisivat valtavasti. Lisäksi ilman 96 paikan ylärajan poistamista se syrjisi Saksaa suurten jäsenvaltioiden joukossa ja lisäisi huomattavasti paikkaa kohti tarvittavan väestömäärän eroa Ranskan ja Saksan välillä. Alenevan suhteellisuuden periaatteen 1 soveltamiseen mahdollisesti käytettävien matemaattisten kaavojen joukossa parabolinen menetelmä on kaikkein degressiivisin (ks. liite I, taulukko 3). Se voisi olla suuntaa antava kriteeri pitkällä aikavälillä ilman perussopimusten muuttamista, mutta tässäkin mallissa paikkoja joudutaan jakamaan liikaa uudelleen, jotta se olisi poliittisesti kestävä ratkaisu yhdellä kerralla toteutettuna. Esittelijät kannattavatkin käytännöllistä ratkaisua, joka perustuu eri kriteereihin: on minimoitava jäsenvaltioiden menettämien paikkojen määrä ja samalla noudatettava mahdollisimman tarkasti alenevan suhteellisuuden periaatetta sekä periaatetta, että yksikään maa ei voita eikä yksikään häviä enempää kuin yhden paikan (ks. liite I, taulukko 1). Käytännöllinen ratkaisu saavutetaan kahden vaiheen menetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa (ks. liite I, taulukko 2) paikat jaetaan uudelleen täysin alenevan suhteellisuuden kolmea periaatetta noudattaen siten, että paikkajakoon tehtävät muutokset ovat mahdollisimman pieniä. Tällä tavalla 13 jäsenvaltiota menettää paikkoja. Kaksi niistä menettää 3 paikkaa (Unkari ja Liettua), kuusi jäsenvaltiota (Romania, Kreikka, Belgia, Portugali, Tšekin tasavalta ja Latvia) menettää kaksi paikkaa ja viisi jäsenvaltiota (Ruotsi, Bulgaria, Irlanti, Kroatia ja Slovenia) yhden paikan. Toisaalta Ranska saisi neljä paikkaa lisää, Yhdistynyt Kuningaskunta ja Espanja kolme ja Italia yhden lisäpaikan. Toisessa vaiheessa korvattaisiin poliittisesti lisäpaikat (11 paikkaa) ja enemmän kuin yhden paikan menetykset (10 paikkaa). Ylimääräinen säästynyt paikka annettaisiin Slovenialle (joka pitää kahdeksan paikkaansa) 1 Eri matemaattisia kaavoja on analysoitu ja kuvattu Mathematic social sciences -julkaisun erikoisnumerossa 63 (2012) sivuilla , erityisesti taulukossa 2 sivulla 100. PR\ doc 9/20 PE v02-00

10 pienimpänä paikkoja ensimmäisessä vaiheessa menettäneenä maana. Tuloksena olisi edellä mainittu menetysten minimointi, jolloin vain 12 jäsenvaltiota menettäisi yhden paikan eikä yksikään saisi lisää paikkoja. Tietenkin lisäpaikkojen poistaminen tarkoittaisi sitä, että alenevan suhteellisuuden periaatteen kolmatta periaatetta ei noudateta täysin, mutta tässä ratkaisussa on selkeä poliittinen logiikkansa. Se on myös paljon lähempänä alenevan suhteellisuuden periaatteen noudattamista kuin yksikään muista siihen periaatteeseen, että mikään maa ei voita eikä häviä enempää kuin yhden paikan, perustuvista malleista (esimerkiksi malli, jossa vähennetään 12 paikkaa, yksi jokaiselta edellisessä uudelleenjaossa lisäpaikkoja saaneelta maalta). Esittelijät katsovat, että nykyisissä olosuhteissa ja tähän kysymykseen nykyisin sovellettavan päätöksentekomenettelyn perusteella ehdotettu ratkaisu saa todennäköisimmin puolelleen parlamentin enemmistön ja yksimielisyyden neuvostossa ja samalla se noudattaa mahdollisimman tarkasti alenevan suhteellisuuden periaatetta. Uusi yritys kaikkien asianosaisten hyväksymiin objektiivisiin kriteereihin perustuvan pysyvämmän järjestelmän luomiseksi voitaisiin tehdä uudella parlamentin aloitteella hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja vuonna Rinnakkain sen kanssa voitaisiin kehittää tarkoituksenmukaisempi menetelmä äänioikeutettujen määrän laskemiseksi jäsenvaltioiden tasolla erillisellä asetuksella, joka annettaisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Liitteet: I. Taulukot eri laskentamenetelmien vaikutuksista II. Historiallinen tausta PE v /20 PR\ doc

11 LIITE I TAULUKKO 1: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU Jäsenvaltiot Väkiluku Paikkoja (nykyinen jakaantuma) Asukkaita/paikka Paikkoja (uusi jakaantuma) Erotus Asukkaita/paikka (uusi jakaantuma) Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ * tammikuuta 2012 alkaen. PR\ doc 11/20 PE v02-00

12 TAULUKKO 2: KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU - kaksi vaihetta Jäsenvaltiot Väkiluku Paikkoj a (vaihe 1) Erotus Asukkaita/ paikka (vaihe 1) Paikkoj a (vaihe 2) Erotus Asukkaita/ paikka (vaihe 2) Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ * tammikuuta 2012 alkaen. PE v /20 PR\ doc

13 TAULUKKO 3: PARABOLINEN KAAVA Jäsenvaltiot Väkiluku* Paikat Erotus Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ 751 * tammikuuta 2012 alkaen. PR\ doc 13/20 PE v02-00

14 TAULUKKO 4: X-PROP - CAMBRIDGEN KOMPROMISSI Jäsenvaltiot Väkiluku* Paikat Erotus Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ 751 * luvut perustuvat vuoden 2011 väestötietoihin PE v /20 PR\ doc

15 LIITE II TAULUKKO 1: 1979 Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Alankomaat Belgia Tanska Irlanti Luxemburg YHTEENSÄ 410 PR\ doc 15/20 PE v02-00

16 TAULUKKO 2: 1986 Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Alankomaat Portugali Kreikka Belgia Tanska Irlanti Luxemburg YHTEENSÄ 518 PE v /20 PR\ doc

17 TAULUKKO 3: 1995 Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Ruotsi Itävalta Tanska Suomi Irlanti Luxemburg YHTEENSÄ 626 PR\ doc 17/20 PE v02-00

18 TAULUKKO 4: 2004 Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Tanska Slovakia Suomi Irlanti Liettua Latvia Slovenia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ 732 PE v /20 PR\ doc

19 TAULUKKO 5: 2009 Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Liettua Latvia Slovenia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ 736 PR\ doc 19/20 PE v02-00

20 TAULUKKO 6: YLIMÄÄRÄISTÄ JÄSENTÄ Jäsenvaltiot Väkiluku Paikat Erotus Asukkaita/paikka Saksa Ranska Yhdistynyt kuningaskunta Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Kreikka Belgia Portugali Tšekin tasavalta Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Liettua Latvia Slovenia Viro Kypros Luxemburg Malta YHTEENSÄ 754 PE v /20 PR\ doc